Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (June 15, 1920)
'S ii No 24 Tiistaina Kesäkuun 15 p — Tuesday June 15 HEIKIN PAKINAA Klrj Arvid Johnson Mikä kiertänee tuon Heikin pääs sä seisoessaan tuolla molemmat kä det painettuna housujen taskuun Varmaan on hänellä jotakin erityi sempää alvokopassa näyttää siltä kun silmänsä tuijottavat kuin sarka- napit ja suu on niin kovin leveässä hymyssä OH nyt kuitenkin miten oli en häiritse ukon ajatuksia Ky säsen vasta tuonnempana — önhan sitä huokeampi ymmärtää valmiiksi ajateltua asiaa Katselen taas ympärilleni On sii nä monenmoista nenänmallia Ken ties noista ihmisistä jokainen on o- malla asiallaan Tuolla soittaa pe- lastusarmeijalaiset voi sun mo koma! Ei luulisi lähtevän tuosta joukosta noin komeita ääniä Vaikka mitäpä tuosta ihmettelee komeasti BOittaa Edisonin gramofoonikin Vä hän kai sävelistään ymmärtävät lau lelevat vain koulutuksen mukaan Tuolla taas on yksi joukko jossa selitetään sitä "vanhaa kirjaa Luulen että se onkin heillä vielä ko kolailla sekaisin Pitkästä tukasta ja karvaisesta naamasta päättäen luulisi heitä "Boshevikeiksi" On sii nä kyllä joltakin sileäkasvoisia jou kossa He varmaankin ymmärtävät parhaiten tuon "vanhan kirjan" seli tyksen kun niin innostuneesti taput tavat käsiään O sinuas sinä pyhä yksinkertai suus! Jopa siellä kiertää Heikinkin sil mät No — jumalan terveisiä Heikki! Mitä muuten tästä kaikesta ymmär rät ja voit sanoa? — Koltappa nostaa noita sielunak kunoitasi tuonne sanoo hän osoit taen parturiliikettä Katso eikö tuon parturin edes sä ole sula mahdottomuus Tuolissa istua rököttää "klanipää" äijä ei haiventa koko kallossa Sitten mei tä täällä ulkona on satoja pitkätuk kaisia Heikki nyhjäsee minua kyl keen sanoessaan: Eipä tätä jumalan sanaa muuten meille niin runsaasti tarjottaisi Niin Kyllä parturikin näkee tämän karvaisen joukon mutta mitä meistä kun olemme tas kut tyhjänä Eikäpä tuon parturin homma ole aiottukaan meidän tarpeitamme var ten Parturi vain yrittää ansaita o man toimeentulonsa — Tuolla nurkassa kuten näet sei soo se entinen "Kauppa Kalle" Hän on muuttanut lilkkensä vaatekaupas ta panttilainastoksi Huomaatko mi ten sekin kauppanero on kehittymään päin Hän myy nyt uudelleen jo kerran ennen myymiänsä vaateresuja Keskiluokka näyttää olevan siir tymässä panttllainavaatteisiin kyl lä tästä pian hyvä tulee! Kun he vielä vähän alentuvat tuosta asemas ta ovat he samanlaisia kuin mekin ~~ — ' Jos kaikkea nurlnkurlsuutta a jattelee pääsee siihen tulokseen et tä tämä meidän planeettimme on ai van täydellinen hullujenhuone Täs sä suuressa hullujenhuoneessa kär simme nälkää ja vilua Ja kuiten kin me voisimme yhteisillä ponnis tuksilla saada kaikille asukkaille loistavan toimeentulon Eikö tosiaan " tunnu hullunkuriselta nähdä tuo ryysyineen joukko Kaiken hyvin voinnin ja yltäkylläisyyden keskellä noin onneton kansa Ruokaa ei ole mutta eipä ole työtäkään — Vallassa oleva luokka selittää että ei työtä kannata teettää kun ei ole tarvaroilla menekkiä tuotetuil la hyödykkeillä ei ole kysyntää Mut ta siinäpä juuri surkeasti valehdel laan! Tuotteiden kysyntää oi niinkauan kun suurin osa ihmisiä värjöttää alastomana ja nälissään Työttömyyttä ei saa ilmestyä niin kauan kuin kaikilla yhteiskunnan jä senillä on riittävästi leipää Jos ei ole leipää — ja työttömyyttä on — silloin on varmaan vika johdossa Vika on silloin taloudellisessa järjes telmässä Siis pois yksityisomistus luonnon rikkauksiin tuotannon väli neihin Liikennevälineet viljavai niot palatsit kaupungit kaikki o- vat kansan yhteistä omaisuutta kos ka ne ovat kansan yhteisen työn tu loksia Kuinka voi omistava luokka sanoa että heille kuuluu luonnon rikkaudet? Eikö luonto muodostanut rikkauksia samalla aikaa kun se kypsytti ihmisiä ottamaan niitä rik kauksia työnteon kautta Vain työ 'tä tekeville ihmisille täytyy kuulua luonnon rikkaudet — Toinen kysymys on se että ka pitalistisen tuotantotavan vallalla ol lessa tuotetaan Ihmisille vähemmän välttämättömiä tavaroita Enimmän tuotetaan niitä tavaroita joista liike voitto on suurin Esimerkiksi suu rien sotien aikana tuotetaan sotatar peita Tällainen tuotanto on samal la suurena kliholttajana sotiin Kansat taistelevat suuret sodat mutta he eivät huomaa että omaa elinvoimaansa siinä enimmän turme levat Tuottavat rikkauksia rajatto masti muutamille Köyhdyttävät ja raatelevat itseään Kymmeniä suku polvia pitää meidän maksaa kailfsta sellaisesta mistä meillä ei ole ollut vähintäkään hyötyä päinvastoin tur miota Kolmas seuraus sodan vaikutukses ta on ihmisien moraaliin Minun luullakseni Ihmisien henkinen — si veellinen puoli — kärsii kalkkein e nimmän Mutta kaikesta tästä mitä seurauksia se saattaneekaan aikaan tulee selvyys iSelvyys tulee! Siihen lopetti hän pakinansa ja minä riensin syömään Lupasin kuunnella huomenna lisää MONBSSEN PA Toverillinen tervehdys kaikille tämän lehden lukijoille Eipä o lekaan pitkään aikaan näkynyt kylästämme tietoja tämän leh den palstoilla Syy on kaiketi ollut siinäkin kun ei vähään ai kaan ole vakituista kirjeenvaih tajaa valittu Ei suinkaan se pi'asi asiaa vaikka muutkin lehteen kifjottaisivat eikä aino astaan se virallinen Meillä on monta kykenevää henkilöä jo„': ka voisivat kirjottaa kun vain olisi halua Osaston toiminta on nykyisin hyvin hiljaista Syynä tähän hiljaisuuteen on työsuhteet Tä käläinen v peltimyiiy on jo seiso nut monta viikkoa eikä ole tie toa 'miten kauan se vielä seiso nee Tässä peltimyllyssä työs kentelee suurin osa paikkakun tamme suomalaisista Miesten on täytynyt lähteä muualle työn etsintään niinollen on osastoi toiminta nyt muutamien harvo jen huolena Vaan 'kaikista vas tuksista huolimatta on meidän taisteltava tositarmolla Kevät on taasen tullut Luon nossa on tapahtunut vallankumous- Vallattomina ja iloisina rientävät joet ja purot eteenpäin vaatien vapauta 'Niidenkin tiel le tehdään joskus esteitä ja sul kuja ne voivat niiden kulkua hidastuttaa mutta lopulta ne yh tyvät järvien syleilyssä Ja sil loin on vetten voima suuri et tei mikään voi sen voimaa kah lehtia Työväenliikkeessä samoin o lisi voimat koottava yhteen et tä mikään ei meidän voimaam me vastaan voisi asettua M L WEST CONCORD N H Jospa taas vähäsen töhertäisin täältäkin kun ilmatkin ovat niin lämpimiksi käyneet ettei jutiri muukaan työ haluta "Niin oik kein sano" — täälläkin sanottiin taas alettavan itämään sunnun TOVERITTAREN LUKIJOILLE KUNNON TOVERIT JA TOVERITTARET : — Kaikki jotka ovat lukeneet ja seuranneet Toverin kohtaloa viimeisen vuoden aikana tietävät sanomattamme ne vaikeudet ja vastukset joita vai lassaolevat porvarit ovat tiellemme asettaneet Lukemattomia eri yrityksiä on tehty työläisten äänitorven Toverin nujertamiseksi ja äänettömäksi teke miseksi Kaikki porvarien toimenpiteet ovat olleet aivan tehottomia sillä Toveri elää josta kaikki tunnustus lankeaa niiden työläisten ja järjestöjen ansioksi jotka ovat Toveria tukeneet Jokainen tietää että taistelussa aina 'kuluu rahaa ja niin on meiltäkin mennyt siinä jonkun verran enemmän kuin mitä olotilamme olisi sallinut Mutta tietäköön myös jokainen ettei sotakuluja ole vaan yhdellä puolen ei tämän kaupungin kauppiaat jotka ovat ovat jättäneet pois ilmotuksensa Toverista voivat sen varmasti todistaa jos tahtovat olla rehellisiä Mutta ei tappiota ettei voittoa me olemme ainakin saaneet OMAN KODIN Toverille ja TdVerittarelle ja tämä merkitsee jotakin ja tämän oman kodin puolesta tahtoisimme sanoa pari sanaa Pacific Development Society-niminen yhdistys omistaa talon jossa pai netaan ja levitetään Toveria ja Toveritarta Sanottu seura on kokoonpantu työläisnaisista ja -miehistä joille on työväenlehtien merkitys täydestä arvosta Mutta tällä yhdistyksellä on vielä velkataakka kiinnityslaina taloon joka on $700000 ja tämä kiinnityslaina pitäisi saada porvareilta pois yhteisvoimilla Uskallamme esittää että jokainen Toverittaren tilaaja joka käsittää lehden ase man ostaa yhden jäsenosuuden Pacific Development Society'yn jäsenosuus on $1000 ja jokaisen todellisen työläisen on helppo tämä sijoitus tehdä Työläiset käsi taskuun ja tuloksena tulee olemaan täysin omistettu KOTI TOVERILLE JA TOVERITTARELLE! Älkää epäilkö vaan täyttäkää vel vollisuutenne omaa liikettänne kohtaan Toveruudella JOHN ORAVAINEN liikkeenhoitaja Osottakaa maksuosotus ja Jcirjeet osotteella: PACIFIC DEVELOPMENT SOCIETY Box 99 Astoria Ora Täten liitämme $ ja haluamme saada jäsenosuutta Pacific Development Society'yn ' Täydellinen nimi Osote Kaupunki Valtio taikoulua lapsille s s osaston haalilla Siis oikeata meininkiä! Mikä on sen parempi tulevai suuteen nähden kuin opettaa lapsia että hekin tulevat tietoi siksi asian todellisuudesta sen sijaan kuin heille opettaa tämän maan koulut sellaista mikä ei kuulu meidän työläisten ohjel maan Se myös olisi suotavaa että kun kerran koulu aletaan ja lapset ovat sinne halukkaita me nemään ettei sitä lopetettaisi jo ennenkuin se ehtii kunnolleen al kamaankaan kuten viimekesänä tapahtui Lapset eivät kerinneet oppimaan juuri mitään kuin jo opettajat väsyivät Oohoh sen tään ei sitä viitsi joka sunnuntai aamu lähteä opettamaan — hei kun haukottaa — Tämä juuri todistaa sitä ettei 'kaikki anna täydellistä arvoa lasten opetuk selle Vaatia he kyllä osaavat toisilta vaan siinä se sitten on kin sano Henkilöt joilla olisi ollut aikaa riittämään asti vaan kun heillä ei itsellään ollut lap sia eivät myöskään tunteneet sen asian tärkeyttä — Ajatteli vat vaan itseään — Eivät otta neet huomioonsa sitä seikkaa et tä lasten opetus on työtä joka kantaa sadon Heistä on nouse va uusi sukupolvi ja uudet voi mat meidän tilallemme Aika joutuu jolloin meidän on astut tava syrjään katselemaan kuin he valmistavat uuden ja vahvem man rintaman jonka edessä pa dot murtuu — Eikö siis meidän velvollisuutemme vaadi meitä väsymättä opettamaan heitä ol koon ne omiamme tai toisten siksi kunnes he itse ymmärtävät tehtävänsä köyhälistön riveissä Kuinka hyvän vaikutuksen meis tä vanhemmissa ihmisissä tekee kin se kuin istumme lasten koti lunpäättäjäisjulilissa missä lapset ainoastaan suorittavat ohjelmaa laulavat leikkivät ja esittävätpä vielä joskus näytelmäkappaleita kin — Eikö olekin se nautinto rikasta? — Vaan — oliko viime kesänä sitä tunnelmaa lasten päättäjäisjuhlassa? — Ei A K LAURIUM MICH Jopas sitä on tullut oltua penseä kun ei ole tullut mitään tiedotettua pitkään aikaan tälläkään paikkakun nalta vaikka sitä toimitaan kuten muuallakin päin Tuota tointa ja touhua kun on näin keväisin entistä enemmän Joten aikomlsessa se on ollut kirjotUBkln Kuparlalueen kesäjuhlat lähestyvät nopeasti joten sietää niistä jo mai nita Ne vietetään Kancockissa 20 p kesäkuuta ja ne tulevat olemaan pohjoisosan yhteiset juhlat Eteläi sen osan juhlat pidetään kai viikkoa myöhemmin Näihin Juhliin kannat taa saapua läheltä Ja kaukaa Ne o vat aina innostavia tällaiset juhlat Matti Korhonen kuollut Kuin sa lama kirkkaalta taivaalta saapui tie to että alueemme sihteeri tov Kor honen on kuollut Niin vähän tun simme häntä mutta sittenkin tuntuu kuin parhain joukostamme aina pola nyhjästäist Varmaa on että häu olisi paljon tullut tekemään työtä aatteemme vainiolla tulevaisuudessa Tov Kilskllän luentojen viimeinen osa saatiin kuulla 30 päivä totiko kuuta Luento oli selvä ja opetta vainen vaikka se olikin lyhempi kun edelliset luennot Tov Kiiski lä on käynyt meille kerran kuussa luennoimassa vapaasti Ilman mak sua josta hänelle vilpittömät kiitok set Yleisöä vain ei ole käynyt niin monilukuisena kuulemassa kuin olisi ollut suotavaa ja luultavakin kun luennoitiin oli vapaa pääsy Ompeluseuran naiset! Eikö mei dän pitäisi joskus kokoontua keskus telemaan ja päättämään miten kau an annetaan seura nukkua vai ruve taanko ripeään toimintaan syysmyy jäisiä varten? Kannattaa kuitenkin miettiä asiaa Terveiset kaikille! — Annie — Tahdotko tietää mitä työläisnaiset toimivat j'a ajat televat — Tilaa Toveritar i