Tiistaina Toukokuun 1 1 p — Tuesday May 1
No 19
Vi
I
TOVERITAR
Amerikan suomalaisten työläisnaisten ää
nenkannattaja ilmestyy Astoriassa Ore jo
ka tiistai The Western Workmen't Pubi
Society'n kustantamana
Tilaushinnat Yhdysvaltoihin
I vuosikerta $150 Puoli vuotta 90c
Canadaan ja Suomeen
1 vuosikerta $175 Puoli vuotta $100
TOVERITAR
Box 99 A Storia Ore
Entered as second-class matter July 18th
1911 at the Post Office at Astoria Oregon
' under the Act of March 3rd 1879
TOVERITAR ~
(THE WOMAN COMRADE)
SUBSCRIPTION RATES
IN THE UNITED STATES:
One year $150 — 6 month 90c
y IN CANADA:
One year $175 — 6 montha $105
TOIMITUS:
Box 99
Aitoria Ore
TOVERITTAREN TILAAJAMÄÄRÄ
OSOTTAA:
UUSIA — 59
UUDISTUKSIA ~ 34
KATKENNEITA 84
Toverittaren lukijoille asia
miehille kirjeenvaihtajille ja
avustajille toverillinen ter
vehdys !
Kun näin että kukaan ei ha
lunnut tätä paikkaa täyttää
vaikka useita kehotuksia annet
tiin niin minä uskalikko yritän
''Yrittänyttä ei laiteta" olen
kuullut sanottavan Jos "laite
taan" ei sitä voi auttaa jonkun
täällä pitää olla
No niin Kaikki naiset ym
päri laajan Amerikan ja Cana
dan tehkää parhaanne Toverit
taren hyväksi Näette viimeisis
tä numeroista miten Toveritta
ren tilaajamääfä on mennyt a
laspäin Niin ei saisi veltostua
Tähän asti on kuulunut kehotus:
Toveritar' kymmcneentuhanteen !
Nyt täytyy sen lisäksi sanoa
että pysyttäkää edes entisellään
että ennen tehty työ ei tuuliin
hupene
Asiamiehet ovat ne "pyörät
vaunuissa" jotka tämän asian
voivat muuttaa toiseksi
Jonkunverran kokemuksesta
voin tämän sanoa Moni sisko
uudistaa tilauksensa kun asia
mies vain nykäsee kylkeen huo
mauttaen että sinun asiasi hyvä
toveri on myös olla lehtemme
lukija ja avustaja Huolimatto
muus pois! Miksi me nyt juuri
jättäisimme "Toverittaren" oman
onnensa nojaan kun tähän asti
on sen eteen niin paljon uhrat
tu Kirjeenvaihtajat ja avustajat
muistakaa nyt lähettää tukuttain '
kirjotuksia Tiedätte että olen
"uusi" tällä alalla joten apu en
tistä enemmän on tarpeen Vas
ta-alkavat älkää välittäkö vaik
ka kirjotus ei niin "prikulleen"
olisi oikeassa järjestyksessä Mi
nut on tänne otettu juuri niitä
"rykkiveeliä" oikomaan Älkää
pahastuko jos pistän joskus pil
kun sinne toisen tänne ja vä
listä jätän ylimääräisiä pois kat
soen että ajatus jonka lausutte
tulee sanotuksi oikein Niin
että ottakaa nyt kynät käsiin ja
lyökää mustaa valkealle
" Toverit jotka olette kauan
luokkataisteluriveissä kulkeneet
ja pidätte itseänne tietoisina äl
kää unohtako Toveritarta Muis
takaa että ensin täytyy kontata
ja sitten vasta voi kävellä Jos'
tämä lapsi onkin vasta konttaa
massa tahi vasta ensi askeleita
kävelemässä voi se hyvinkin
varttua kun siitä kaikin huo
lehdimme emmekä jätä oman on
nensa nojaan
Kynäilijät jotka avustatte jul
kaisuja ja muita puoluelehtiä
suvaitkaa joskus antaa henkenne
tuotteita Toverittarenkin pals
toille — Lapset kaikkialla terve
terve! Nyt kun taas tuH uusi
täti Toverittareen muistakaa
kirjottaa kuten ennenkin ja vie
lä entistä ahkerammin Nuorten
ja Lasten osasto on saatava täy
teen pikku toverien omia tuot
teita Kaikki Toverittaren ystävät
toimintaan ! Se on minun suurin
toivomukseni
Helmi M — n
Tietoisuus on tarpeen
Eikö totta? Sen me tunnus
tamme jokainen Mistä saamme
tietoisuutta? Kirjoistapa tieten
kin Hyvä kirja on parhain ja
vilpittömin seuratoveri - Eikä
enää ole puutetta hyvistä teok
sista jos vain on harrasta ha
lua niihin tutustua '
Kustannusyhtiömme tuon tuos
takin julkaisevat kirjoja jotka
meidän sosialistisen mailmankat
somuksen omaavien aina terve
tulleina tiedon välikappaleina
olisi vastaanotettava 'Ei niin
että ostaisimme kirjoja vain tcir
jahyllyjemme täytteeksi ja ta
vallaan kocrin somentamiseksi
vaan niitä on myöskin luettava
Ajatellen ja tarkoin luettava!
Niin Nyt on ilmestynyt uu
tuus jonka kehottaisin hankki
maan nyt heti- kun sitä on saa
tavissa ' Ottakaa huomioon to
verittaret! "Kymmenen sokeaa johtajaa"
sellainen on kirjan nimi Otta
kaapa nyt selville mitä tämä
"Kymmenen sokeaa johtajaa"-
teos sisältää
Sitten vielä toinen hyvä asia
on hampaan kolossa Sen täy
tyy tässä samalla kertaa purkaa
ulos
Toverin talosta on otettu kau
niita 'postikortteja Niin niin'
on niistä huonommistakin pai
koista kuvia otettu Niin jotta
sisaret ottakaa nyt oikein aika
nippu näitä kortteja ja lennätel
kää tutuillenne Ne eivät ole
vielä hirveän kalliita vaikka
kaikki muu hyvyys kohoaa aina
hinnassa Vain S senttiä kappa
le ei muuta Minä
Naisen asema kulttuurin ala
asteella Mukailu
Yleinen käsitys on että n s
luonnonkansojen keskuudessa on
nainen miehen orja
Tämä käsitys onkin oikea mi
tä eräisiin luonnonkansoihin tu
lee Sellaisten kansain keskuu-
dessa on aviomiehellä valta aina
kin eräillä rajotuksilla ja erään
laisissa olosuhteissa vaikka hen
gen ottaa vaimoltaan
Mies esitetään vaimon omista
jaksi jolla on oikeus myydä hä
net tai käyttää mielensä mukaan
Kuitenkin nähdään että siellä
kään missä sanotaan miehellä
olevan vaimoon rajattoman val
lan tavat ole jättäneet vaimoa
kokonaan inhimillisiä oikeuksia
vaille
Esimerkkinä mainittakoon
Austraalian alkuasukkaat jotka
aina ovat olleet mailman pahim
pien naistenkiduttajain mainees
sa Austraalian eräiden heimo
jen keskuudessa joutuu avio
mies joka surmaa vainionsa
lankonsa verikoston alaiseksi
Tahi hänen täytyy luovuttaa jo
ku omista sisaristaan langolle
Paljon lukutaidottomia Ame
rikassa Liittohallituksen työviraston
yhteydessä toimiva lasten toi
misto ilmottaa että Yhdysval
tain kansa vähitellen alkaa kä
sittämään vaaran mikä uhkaa
maata kun suuri osa lapsistakin
on lukutaidottomia
Tilastot osottavat että kaksi
kymmentä prosenttia aikuistakin
asukkaista enimmäkseen maa
seudulla asuvat ovat lukutaidot
tomia Tiedämme jokainen hyvin ke
tä nämä lukutaidottomat enim
mäkseen ovat Työläisten lapsia
tietysti Ile ovat niitä joiden
oppilaitoksina ovat: tehdas ja
katu He ovat niitä jotka jo
varhaisessa lapsuudessaan sulje
taan hikiipajoihin voi-ttoa tuotta
maan ennenkuin ovat saaneet
minkäänlaista alkeisopetusta
Työläisten ja työläisten lasten
opetus on toisarvoinen asia ka
pitalisteille Tietämätön työläi
nen on hyvä työjuhta se on
hyvin tietty Mitäpä hikipajois
sa lukutaidolla tehtäisi
Naisten äänioikeus hyväksyt
tänee Delawäress?
Washington 6 p toukok —
Naisten äänioikeuden puolesta
taistelevat ryhmät täällä ilmot
tavat olevansa lopullisen voiton
aatossa
Delawaren lainlaatijakunnan
alahuone äänestänee myöhään
tänään äänioikeusesityksestä ja
koska senaatti jo eilen hyväksyi
esityksen ovat äänioikeustaiste
lun johtajat varmat voitostaan
Kun Delawaren lainlaatijakunta
hyväksyy esityksen astuu esitys
äänioikeuden laajentamisesta
naisille Yhdysvaltain perustus
laissa voimaan sillä esitys on jo
vahvistettu 35 valtiossa
joka kostaa surmatun sisarensa
kuoleman siten että tappaa tuon
tytön Noudattaa oikeusperiaa
tetta: samalla mitalla sinä
surmasit minun sisareni minä
surmaan sinun
Joskus on aviopuolison han
kittava heimolta lupa jos haluaa
rangaista vaimoansa tai hyljätä
hänet Eräissä tapauksissa on
naidulla naisella oikeus esittää
heimon vanhimmalle syytös
miestä vastaan joka on ollut us
koton hänelle jonka jälkeen mies
saa rikkomuksistaan kärsiä
Pohjois-Austraalian eräiden
heimojen keskuudessa myöntää
tapa naisille oikeuden antaa
säännöllisesti pidettävissä juh
lissa itse selkään miehille jotka
ovat pidelleet heitä pahoin
Nämä seikat suinkaan eivät
ole yhtäpitäviä niiden väitteiden
kanssa jotka sanovat että Aus
traalian raakalaisten keskuudes
sa on miehellä täydellinen omis
tusoikeus vaimoonsa
Monista luonnonkansoista väi
tetään että he panevat kaiken
raskaan työn naisen hartioille
että naisen elämä' on ainoastaan
työtä ja vaivaa Eikä olekaan
syy epäillä näitä tietoja
' Mutta tosinakin ollen ne eivät
sisällä täyttä totuutta Alkeelli
sessakin yhteiskunnassa ovat
kuten meilläkin kummallakin
sukupuolella omat tehtävänsä
Miehen on pidettävä huoli per
heen elatuksesta huolehtia suo
jeluksesta jne
Hänen tehtäviään ovat työt
joissa vaaditaan voimaa ja tai
toa kuten sota metsästys ja ka
lastus aseiden ja työkalujen
käyttö ja valmistaminen ja asun
tojen rakentaminen
Naisen huomattavammat toi-
" met sitävastoin ovat kotoista laa
tua Hän varustaa talon vedel
lä ja puilla vahhistaa ruuan
hoitaa lapset hankkii perheelle
kasvisravintoa kerää juuria syö
täväksi ja poimii marjoja
Maataviljelevien luonnonkan
sojen keskuudessa suorittaa nai
nen peltotyöt Karjanhoito on
miehen käsissä 'Se kun on ke
hittynyt metsästyksestä ja villi
eläinten kesyttämisestä Maan
viljelys taas alunpitäen on ollut
naisten toimena Se on kehitty
nyt kasvien ja siementen kokoa
misesta Eri askareet näin on
jaettu molempien sukupuolten
kesken Tavallaan määrättyjen"
sääntöjen mukaan
Miten paljon lienevät Vah
vemman sukupuolen itsekkäät
taipumukset vaikuttaneet sään
töjen muutoksiin piilevät kui
tenkin varsinaiset syyt syvem
mällä Ne ovat ylipäänsä niiden
ohjeiden mukaisia joita luonto
itse on antanut 'Luonnonkanso
jen miehet usein saavat moitet
ta siitä kun he pitävät naista
kuormajuhtana Tuntuu varsin
kummalliselta katsella kun nai
nen kantaa raskasta taakkaa ja
mies ainoastaan aseita
Mutta miehillä on ominaiset
syynsä pysyä vapaana Pientä
matkuetta uhkaa aina vaarat Vi-
hollinen voi ilmestyä koska ta
hansa pedot ja käärmeet väijy
vät kaikkialla metsissä ja viida
koissa Miehen täytyy olla val
mis nopeasti puolustautumaan
Sitäpaitsi on muistettava että
mikä syy lieneekin pannut sen
tahi tämän työn toisen suku
puolen tehtäväksi niin kansan
tapa on vähitellen jyrkistänyt
työnjakoa samoin taikausko u
seissa tapauksissa Kerrotaan
että eräässä arahialaisessa kyläs
sä keski-Marokossa heimon nai
set kauhistuivat kun eräs mies
alkoi mennä noutamaan vettä
He eivät sitä mitenkään suvain
neet vaan väittivät että veden
kanto kuuluu naisten tehtäviin
Yleisenä käsityksenä heillä on
että jos mies ryhtyy naisen teh
täviin tulee hänestä naisellinen
luonteitaan Kongon neekerinai
set pilkkaavat miestä jos mies
haluaisi auttaa heitä peltotöissä
Usein arvellaan vain naisen ole
van kelvollisen hoitamaan maa
ta Hänessä luullaan olevan
maagillisen voiman joka johtuu
hänen äitiydestään
Karjanhoitoa harjottavien kes
kuudessa on tavallista että mie
het yksinomaan lypsävät lehmät
Uskotaan nimittäin että eläimet
sairastuvat ja kuolevat jos nai
nen vaalii karjaa Afrikan nee-
kereillä on tämä usko hyvin ta
vallinen Rajatonta valtaa jonka usei
den luonnonkansojen miehillä
sanotaan olevan vaimoihinsa ra
jottavat siis monet seikat jotka
yleensä on jätetty huomaamatta
kun on esitetty naisen aikuisem
paa historiaa
Yleensä on hyljättävä ehdot
tomasti se väite että alemmat
kansanrodut kokonaisuudessa
käsitettynä pitävät naisia mel
kein täydellisessä alamaisuuden
tilassa Silloinkin kun hän muu
ten on isäntävallan alaisena koh
telee mies häntä kunnioituksella
ja hänellä on merkittävän suuri
vaikutus mieheensä
Toinen väite on että miehet
alhaisella sivistysasteella ryöstä
vät enimmäkseen vaimonsa mie
hen sukulaisilta Tämä tapa
ei lainkaan todista että miehet
kunnioittavat naisen tunteita
mutta naisen ryöstö ei suinkaan
ole niin tavallista kuin on otak
suttu (Jatk)
1
il:
!
I !
I
i
k
' : ru rna w