Tiistaina Toukokuun 1 1 p — Tuesday May 1 No 19 Vi I TOVERITAR Amerikan suomalaisten työläisnaisten ää nenkannattaja ilmestyy Astoriassa Ore jo ka tiistai The Western Workmen't Pubi Society'n kustantamana Tilaushinnat Yhdysvaltoihin I vuosikerta $150 Puoli vuotta 90c Canadaan ja Suomeen 1 vuosikerta $175 Puoli vuotta $100 TOVERITAR Box 99 A Storia Ore Entered as second-class matter July 18th 1911 at the Post Office at Astoria Oregon ' under the Act of March 3rd 1879 TOVERITAR ~ (THE WOMAN COMRADE) SUBSCRIPTION RATES IN THE UNITED STATES: One year $150 — 6 month 90c y IN CANADA: One year $175 — 6 montha $105 TOIMITUS: Box 99 Aitoria Ore TOVERITTAREN TILAAJAMÄÄRÄ OSOTTAA: UUSIA — 59 UUDISTUKSIA ~ 34 KATKENNEITA 84 Toverittaren lukijoille asia miehille kirjeenvaihtajille ja avustajille toverillinen ter vehdys ! Kun näin että kukaan ei ha lunnut tätä paikkaa täyttää vaikka useita kehotuksia annet tiin niin minä uskalikko yritän ''Yrittänyttä ei laiteta" olen kuullut sanottavan Jos "laite taan" ei sitä voi auttaa jonkun täällä pitää olla No niin Kaikki naiset ym päri laajan Amerikan ja Cana dan tehkää parhaanne Toverit taren hyväksi Näette viimeisis tä numeroista miten Toveritta ren tilaajamääfä on mennyt a laspäin Niin ei saisi veltostua Tähän asti on kuulunut kehotus: Toveritar' kymmcneentuhanteen ! Nyt täytyy sen lisäksi sanoa että pysyttäkää edes entisellään että ennen tehty työ ei tuuliin hupene Asiamiehet ovat ne "pyörät vaunuissa" jotka tämän asian voivat muuttaa toiseksi Jonkunverran kokemuksesta voin tämän sanoa Moni sisko uudistaa tilauksensa kun asia mies vain nykäsee kylkeen huo mauttaen että sinun asiasi hyvä toveri on myös olla lehtemme lukija ja avustaja Huolimatto muus pois! Miksi me nyt juuri jättäisimme "Toverittaren" oman onnensa nojaan kun tähän asti on sen eteen niin paljon uhrat tu Kirjeenvaihtajat ja avustajat muistakaa nyt lähettää tukuttain ' kirjotuksia Tiedätte että olen "uusi" tällä alalla joten apu en tistä enemmän on tarpeen Vas ta-alkavat älkää välittäkö vaik ka kirjotus ei niin "prikulleen" olisi oikeassa järjestyksessä Mi nut on tänne otettu juuri niitä "rykkiveeliä" oikomaan Älkää pahastuko jos pistän joskus pil kun sinne toisen tänne ja vä listä jätän ylimääräisiä pois kat soen että ajatus jonka lausutte tulee sanotuksi oikein Niin että ottakaa nyt kynät käsiin ja lyökää mustaa valkealle " Toverit jotka olette kauan luokkataisteluriveissä kulkeneet ja pidätte itseänne tietoisina äl kää unohtako Toveritarta Muis takaa että ensin täytyy kontata ja sitten vasta voi kävellä Jos' tämä lapsi onkin vasta konttaa massa tahi vasta ensi askeleita kävelemässä voi se hyvinkin varttua kun siitä kaikin huo lehdimme emmekä jätä oman on nensa nojaan Kynäilijät jotka avustatte jul kaisuja ja muita puoluelehtiä suvaitkaa joskus antaa henkenne tuotteita Toverittarenkin pals toille — Lapset kaikkialla terve terve! Nyt kun taas tuH uusi täti Toverittareen muistakaa kirjottaa kuten ennenkin ja vie lä entistä ahkerammin Nuorten ja Lasten osasto on saatava täy teen pikku toverien omia tuot teita Kaikki Toverittaren ystävät toimintaan ! Se on minun suurin toivomukseni Helmi M — n Tietoisuus on tarpeen Eikö totta? Sen me tunnus tamme jokainen Mistä saamme tietoisuutta? Kirjoistapa tieten kin Hyvä kirja on parhain ja vilpittömin seuratoveri - Eikä enää ole puutetta hyvistä teok sista jos vain on harrasta ha lua niihin tutustua ' Kustannusyhtiömme tuon tuos takin julkaisevat kirjoja jotka meidän sosialistisen mailmankat somuksen omaavien aina terve tulleina tiedon välikappaleina olisi vastaanotettava 'Ei niin että ostaisimme kirjoja vain tcir jahyllyjemme täytteeksi ja ta vallaan kocrin somentamiseksi vaan niitä on myöskin luettava Ajatellen ja tarkoin luettava! Niin Nyt on ilmestynyt uu tuus jonka kehottaisin hankki maan nyt heti- kun sitä on saa tavissa ' Ottakaa huomioon to verittaret! "Kymmenen sokeaa johtajaa" sellainen on kirjan nimi Otta kaapa nyt selville mitä tämä "Kymmenen sokeaa johtajaa"- teos sisältää Sitten vielä toinen hyvä asia on hampaan kolossa Sen täy tyy tässä samalla kertaa purkaa ulos Toverin talosta on otettu kau niita 'postikortteja Niin niin' on niistä huonommistakin pai koista kuvia otettu Niin jotta sisaret ottakaa nyt oikein aika nippu näitä kortteja ja lennätel kää tutuillenne Ne eivät ole vielä hirveän kalliita vaikka kaikki muu hyvyys kohoaa aina hinnassa Vain S senttiä kappa le ei muuta Minä Naisen asema kulttuurin ala asteella Mukailu Yleinen käsitys on että n s luonnonkansojen keskuudessa on nainen miehen orja Tämä käsitys onkin oikea mi tä eräisiin luonnonkansoihin tu lee Sellaisten kansain keskuu- dessa on aviomiehellä valta aina kin eräillä rajotuksilla ja erään laisissa olosuhteissa vaikka hen gen ottaa vaimoltaan Mies esitetään vaimon omista jaksi jolla on oikeus myydä hä net tai käyttää mielensä mukaan Kuitenkin nähdään että siellä kään missä sanotaan miehellä olevan vaimoon rajattoman val lan tavat ole jättäneet vaimoa kokonaan inhimillisiä oikeuksia vaille Esimerkkinä mainittakoon Austraalian alkuasukkaat jotka aina ovat olleet mailman pahim pien naistenkiduttajain mainees sa Austraalian eräiden heimo jen keskuudessa joutuu avio mies joka surmaa vainionsa lankonsa verikoston alaiseksi Tahi hänen täytyy luovuttaa jo ku omista sisaristaan langolle Paljon lukutaidottomia Ame rikassa Liittohallituksen työviraston yhteydessä toimiva lasten toi misto ilmottaa että Yhdysval tain kansa vähitellen alkaa kä sittämään vaaran mikä uhkaa maata kun suuri osa lapsistakin on lukutaidottomia Tilastot osottavat että kaksi kymmentä prosenttia aikuistakin asukkaista enimmäkseen maa seudulla asuvat ovat lukutaidot tomia Tiedämme jokainen hyvin ke tä nämä lukutaidottomat enim mäkseen ovat Työläisten lapsia tietysti Ile ovat niitä joiden oppilaitoksina ovat: tehdas ja katu He ovat niitä jotka jo varhaisessa lapsuudessaan sulje taan hikiipajoihin voi-ttoa tuotta maan ennenkuin ovat saaneet minkäänlaista alkeisopetusta Työläisten ja työläisten lasten opetus on toisarvoinen asia ka pitalisteille Tietämätön työläi nen on hyvä työjuhta se on hyvin tietty Mitäpä hikipajois sa lukutaidolla tehtäisi Naisten äänioikeus hyväksyt tänee Delawäress? Washington 6 p toukok — Naisten äänioikeuden puolesta taistelevat ryhmät täällä ilmot tavat olevansa lopullisen voiton aatossa Delawaren lainlaatijakunnan alahuone äänestänee myöhään tänään äänioikeusesityksestä ja koska senaatti jo eilen hyväksyi esityksen ovat äänioikeustaiste lun johtajat varmat voitostaan Kun Delawaren lainlaatijakunta hyväksyy esityksen astuu esitys äänioikeuden laajentamisesta naisille Yhdysvaltain perustus laissa voimaan sillä esitys on jo vahvistettu 35 valtiossa joka kostaa surmatun sisarensa kuoleman siten että tappaa tuon tytön Noudattaa oikeusperiaa tetta: samalla mitalla sinä surmasit minun sisareni minä surmaan sinun Joskus on aviopuolison han kittava heimolta lupa jos haluaa rangaista vaimoansa tai hyljätä hänet Eräissä tapauksissa on naidulla naisella oikeus esittää heimon vanhimmalle syytös miestä vastaan joka on ollut us koton hänelle jonka jälkeen mies saa rikkomuksistaan kärsiä Pohjois-Austraalian eräiden heimojen keskuudessa myöntää tapa naisille oikeuden antaa säännöllisesti pidettävissä juh lissa itse selkään miehille jotka ovat pidelleet heitä pahoin Nämä seikat suinkaan eivät ole yhtäpitäviä niiden väitteiden kanssa jotka sanovat että Aus traalian raakalaisten keskuudes sa on miehellä täydellinen omis tusoikeus vaimoonsa Monista luonnonkansoista väi tetään että he panevat kaiken raskaan työn naisen hartioille että naisen elämä' on ainoastaan työtä ja vaivaa Eikä olekaan syy epäillä näitä tietoja ' Mutta tosinakin ollen ne eivät sisällä täyttä totuutta Alkeelli sessakin yhteiskunnassa ovat kuten meilläkin kummallakin sukupuolella omat tehtävänsä Miehen on pidettävä huoli per heen elatuksesta huolehtia suo jeluksesta jne Hänen tehtäviään ovat työt joissa vaaditaan voimaa ja tai toa kuten sota metsästys ja ka lastus aseiden ja työkalujen käyttö ja valmistaminen ja asun tojen rakentaminen Naisen huomattavammat toi- " met sitävastoin ovat kotoista laa tua Hän varustaa talon vedel lä ja puilla vahhistaa ruuan hoitaa lapset hankkii perheelle kasvisravintoa kerää juuria syö täväksi ja poimii marjoja Maataviljelevien luonnonkan sojen keskuudessa suorittaa nai nen peltotyöt Karjanhoito on miehen käsissä 'Se kun on ke hittynyt metsästyksestä ja villi eläinten kesyttämisestä Maan viljelys taas alunpitäen on ollut naisten toimena Se on kehitty nyt kasvien ja siementen kokoa misesta Eri askareet näin on jaettu molempien sukupuolten kesken Tavallaan määrättyjen" sääntöjen mukaan Miten paljon lienevät Vah vemman sukupuolen itsekkäät taipumukset vaikuttaneet sään töjen muutoksiin piilevät kui tenkin varsinaiset syyt syvem mällä Ne ovat ylipäänsä niiden ohjeiden mukaisia joita luonto itse on antanut 'Luonnonkanso jen miehet usein saavat moitet ta siitä kun he pitävät naista kuormajuhtana Tuntuu varsin kummalliselta katsella kun nai nen kantaa raskasta taakkaa ja mies ainoastaan aseita Mutta miehillä on ominaiset syynsä pysyä vapaana Pientä matkuetta uhkaa aina vaarat Vi- hollinen voi ilmestyä koska ta hansa pedot ja käärmeet väijy vät kaikkialla metsissä ja viida koissa Miehen täytyy olla val mis nopeasti puolustautumaan Sitäpaitsi on muistettava että mikä syy lieneekin pannut sen tahi tämän työn toisen suku puolen tehtäväksi niin kansan tapa on vähitellen jyrkistänyt työnjakoa samoin taikausko u seissa tapauksissa Kerrotaan että eräässä arahialaisessa kyläs sä keski-Marokossa heimon nai set kauhistuivat kun eräs mies alkoi mennä noutamaan vettä He eivät sitä mitenkään suvain neet vaan väittivät että veden kanto kuuluu naisten tehtäviin Yleisenä käsityksenä heillä on että jos mies ryhtyy naisen teh täviin tulee hänestä naisellinen luonteitaan Kongon neekerinai set pilkkaavat miestä jos mies haluaisi auttaa heitä peltotöissä Usein arvellaan vain naisen ole van kelvollisen hoitamaan maa ta Hänessä luullaan olevan maagillisen voiman joka johtuu hänen äitiydestään Karjanhoitoa harjottavien kes kuudessa on tavallista että mie het yksinomaan lypsävät lehmät Uskotaan nimittäin että eläimet sairastuvat ja kuolevat jos nai nen vaalii karjaa Afrikan nee- kereillä on tämä usko hyvin ta vallinen Rajatonta valtaa jonka usei den luonnonkansojen miehillä sanotaan olevan vaimoihinsa ra jottavat siis monet seikat jotka yleensä on jätetty huomaamatta kun on esitetty naisen aikuisem paa historiaa Yleensä on hyljättävä ehdot tomasti se väite että alemmat kansanrodut kokonaisuudessa käsitettynä pitävät naisia mel kein täydellisessä alamaisuuden tilassa Silloinkin kun hän muu ten on isäntävallan alaisena koh telee mies häntä kunnioituksella ja hänellä on merkittävän suuri vaikutus mieheensä Toinen väite on että miehet alhaisella sivistysasteella ryöstä vät enimmäkseen vaimonsa mie hen sukulaisilta Tämä tapa ei lainkaan todista että miehet kunnioittavat naisen tunteita mutta naisen ryöstö ei suinkaan ole niin tavallista kuin on otak suttu (Jatk) 1 il: ! I ! I i k ' : ru rna w