Thli issue of the Toveritar corttalns no artlclea auch as require an afflrmed translatlon aceordlng to Act of Oev 15th 1917
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA
Painos 7489
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
k Ä N E N K ANNATTAJA
No 19
Tiistaina Toukokuun 11 p — Tuesday May 11
1920 — Kymmenes Vuosik
Sosialistinaiset
Yliopistoissa
Milwaukee 'Leaderissä kirjot
taa eräs VVisconsinin valtion yli
opistossa lueskeleva nainen nais
ylioppilaideukouluoloista ja mie--lipiteistä
Hän sanoo Madeso
nissa olevan kaikkiaan 2398
naisylioppilasta Tämä jo- yksis
tään ösottaa lausuu hän miten
suuresti naiset tunkeutuvat kai
kille elämän aloille Suurin osa
oppilaista on keskiluokkalaisia
vain pienempi määrä rikkaita on
oppilaiden joukossa Farmarien
tyttäristä muodostuu toinen suu
rempi joukko ja varsinaiseen
palkkatyöväestöön lukeutuvat o
vat kolmannella tilalja Näihin
viimeksimainittuihin sanoo kir
jottaja kuuluvansa ja kertoo että
työläisoppilaiden joukossa on tä
nä vuonna 135 sellaista naista
jotka koulua käydessään tienaa
vat kulunkinsa "Ennen aikaan '
sellainen oli aivan tuntematonta
mutta nyt tarjoaa suurempi kau
punki jo naisellekin ansiomah
dollisuuksia niin että kun oppii
tekemään jotakin vissiä työtä en
nen kouluun menoaan saattaa
ansaita niin että voi itse maksaa
kuitenkin suurimman osan ku
luistaan Me teemme kaikellai
sia töitä : pesemme pyykkiä om
ipelemme käymme tilapäistarjoi
lijoina ravintoloissa ja siivojina
hotelleissa pikakirjureina tila
päisesti konttooreissa hoidamme
lapsia autamme herrasrouvia pi
tojen aikana -y m Olemme las
keneet että naisoppilaan täytyy
tehdä työtä keskimäärin 26 tun
tia viikossa voidakseen maksaa
ruokansa ja asuntonsa Madiso
nissa Tämä merkitsee sitä et
tä meillä täytyy olla hyvä ter
veys voidaksemme sen ohella
suorittaa lukumme neljän vuo
den kurssin edes viidessä vuo
dessa Mutta tähän saakka me
olemme kaikki onnistuneet hy
västi" - "Mitä tulee naisoppilaiden so
sialistisuuteen niin kaikki nuo
remmat oppilaat ovat enemmän
tai vähemniän radikaaleja nyky
aikoina Mutta ainoastaan mei
dän köyhempäin oppilaiden kes
kuudessa ymmärretään sosialis
mia luokkaJkannalta katsoen
Varakkaampien keskuudessa sii
tä kyllä keskustellaan mutta se
lähentelee enempi porvarillista
ihanteellista liberalismia kuin
niitä taloudellisia oppeja joille
sosialismin suuret tiedemiehet
Marks ja Engels ovat nykyaikai
sen sosialismin perustaneet
Miesoppilaiden keskuudessa on
luokkatietoisia sosialisteja enem
pi sillä täällä on suuri joukko
vanhoja tunnettuja sosialisteja
kin opiskelemassa"
Noin kirjoittaa tuo nainen jät
täen nimensä mainitsematta eh
kä sentähden että hän tilapäis
työläisenä tulisi kirjotuksensa
kautta tunnetuksi
Tämäkin kirjotus osaltaan o
sottaa miten sosialismi tunkeu
tuu nykypäivinä kaikkiin piirei
hin Se valtaa kafinattajia -itselleen
niin henkisen köyhälistön
keskuudesta yliopistoissa kuin
nietsämiestenkin keskuudessa
kaukana korvessa Mikään ei
voi sen edistystä estää
Ruotsin Naiset Saaneet Oikeutensa
Viime viikon puolivälissä len
nättivät sähkösanomatoimistot
tiedon että Ruotsin valtiopäivät
ovat viimeinkin hyväksyneet
suurella enemmistöllä uuden a
violiittolain joka kumoaa koko
inaan kaikki vanhat säädökset
mitä naisiin tulee antaen nai
selle tasapuoliset oikeudet avio
liittoon omaisuuteen liike-elämään
ja kaikkeen muuhun näh
den asettaen hänet täydellisesti
yhdenarvoiseksi miehen kanssa
kaikissa suhteissa
Lain mukaan tulee avioliitto
Ruotsissa tästä lähtien olemaan
kahden ihmisen kumppanuusliit
to jossa kaikki perheen tulot ja
menot ovat yhteisiä ja naisella
on samallainen oikeus omaisuu
teen nähden kuin miehelläkin
Myöskin on hänellä erikoisoi
keus tyttönä saamaansa perin
töön ja lesken perintöön nähden
Vaikka laki ei ole erittäin pal
jon edistysmieliseni kuin sa
manlaiset lait useissa Yhdysval
tain valtioissa on se kuitenkin
suuri edistysaskel Ruotsiin näh
den Sillä Ruotsin avioliittola
keja ei ole paljon muutettu sit
ten Kustaa Illmen ajan ja niin
ollen on nainen Ruotsin lain mu
kaan ollut feodaaliajan naisen a
semassa mikäli hänen ihmisoi
keutensa ovat kysymykseen tul
leet Nyt tämä uusi laki pyyh
käsee kerta kaikkiaan nurin
kaikki vanhat säädökset ja aset
taa naisen täydellisesti samanar
' voiseksi miehen kanssa
JUHLARUNO
Ohion alueen kesäjuhlille kesäkuun 4 p 1919
Kirj Mikael Rutanen
Aika veren kyynel veden hävityksen orjuuden
aika riiston aika sorron kidutusten murhien
Aina kääntyy ajantutkaln kohden rintaa raatajan
sortuu uhriks' tuhatluvuin vankilain ja kuoleman
Verta verta orjain verta sydän tuskaa surua
maa on täynnä vaan I sääli sortajat el Jumala
Miehet naiset rinta lapset miekoin kuulin murhataan
vanhuksien harmaahasten veri värjää karun maan
Kuolon kylvö kauhun kylvö 'tulos siitä: — Orjuutus
suurempi kuin entisajan sekä pahin taantumus
kun ei täyty orjain toiveet pettymys on osa vaan
ruumlhln ja hengen murhaa kurjat pahentajat maan
Oikeutta meill' ei maassa vapautta vaille jää
orja suku tuo se kovin sydämissä klrveltää
Mieli murtuu sydän itkee murhe elinvoimat syö
rinta huokaa auttajata viell' el ohi synkkä yö
Syvemmälle syvemmälle verihaavat sydämeen
syöpyy yhä vaikka kuinka luotammekln totuuteen
Ja kuin teoin rauhallisin oikeutta vaaditaan
niin jo kautta verihurttain sorto pieksää orjiaan
Niinkö että kaiken meistä hyvän täytyy murtua
niinkö että ihmisyyden täytyy maahan vajota
Emme takaa nousta vihdoin hiilitöin voi vihakin
Emme takaa koska sitä meihin luodaan väkisin
Rlehukohon sorron mahti orjat herää slttekln!
Nousee työn jo kalvas joukko tuhatluvuin miljoonin!
Nousee vaikka eessä teljet vahvlmmatkln vielä ois
Vaikka kuinka hävitystä kuolemaakin sorto sois
Aika nyt on kevätkylvön tiedon opin aika tää
siitä nousee sato runsas: Valistuksen tähkäpää
Tieto siinä meidän mahti taisteluun se orjat saa
yhteis voima miljoonien sorron muurit kukistaa
Totta niinkin: Taistelussa paljon kestettävä lie
mutta kerran totuus suuri taistelijat voittoon vie
Tuhansia uhriks sortuu mutt' el auta — eespäin vaan
käydään yhä rohkehimmln voittohon tai kuolemaani
Airueet jo liitelevät tietoja ne tuo ja vie
Aika nyt on uudistusten auki vapauden tiel
Hän ken Iskut tyynnä kestää turvaten vain riistäjään
hän ken tyytyy orjan osaan syyttäköhön itseään!
Uudet aatteet ihmiskunnan tärisyttää maailmaa
Europassa toverijoukko kaikkensa jo uhroaa
Vaikka sorto uhkaa heitä miekoin kuulin pistimin
kuolemaakin uhkamielin katse tähtää sankarin
Riehukohot sorron mahti hävitystä kylväköön
eihän aate köyhälistön personoitu yksilöön
Toivo elää totuus elää orjain viha kuohahtaa
kun ei kerran tasapuolin hallita nyt maailmaa
Taisto paisuu kiihtyy yhä maailma jo aavistaa:
Sydän piilee ryysyin alla jota herjata el saa
Vallan ohjiin työmies tarttuu taiten sitä ohjaten
elon onni ihmiskunnan taiston määränä on sen
Veljet siskot suuremmoista nähdä joukon nousu tää
kuulla kuinka ajan ääni mahtavana jyrähtää:
— vaikk' on raudan vahvat teljet niin ei auta — eespäin vaan
käydään yhä rohkehimmln voittohon tai kuolemaan!
NUORISO
MUKAAN!
Kirj L P
Minkätähden tässä maassa
syntynyt suomalainen nuoriso
ei ota osaa työväen luokkatais
teluun? Ensiksikin sentähden että
suuri osa vanhemmista on anta
nut lapsilleen vielä uskonnolli
sen kasvatuksen Vaan onhan
isiä ja äitejä jotka niin kauan
ovat jo olleet mukana luokka
taistelussa miksi eivät he ole
kasvattaneet lapsiaan luokka
taistelijoiksi? Sentähden että
he eivät ole käsittäneet asiansa
tärkeyttä ja ovatpa vielä haa
veilleet vanhaan porvarilliseen
tapaan lastensa voivan nousta
yksilöinä ' parempaan asemaan
lie ovat kuvitelleet tähän ta
paan : kuivhan meidän laipset
saavat korkeamman koulukasva
tuksen niin silloin he voivat
nousta korkeampaan asemaan
He eivät muka sitte enään ole
työläisiä joille tarvitseisi tehdä
selväksi työväen kurjaa avuton
ta elämää ja sitä yhteenliitty
misen suurta voimaa joka on
ainoa pelastava keino Jokainen
vanhin rakastaa lastaan niin
paljon että toivoisi sille' par
hainta Kun on itse kulkenut
läpi kurjan elämän toivoo lap
silleen parempaa mutta tässä
toivossa pettää' usein itsensä ja
lapsensa sekä pilaa heidän luon
teensa sen sijaan että kasvat
taisi lapsistaan rohkeita ja ase
mastaan sekä tehtävistään tie
" toisia luokkataistelijoita Joten
tulee heistä useimmista mitään
ihanteita omistamattomia haavei
lijoita Mutta mitä on tehtävä
meidän jotka tänä päivänä o
lemme lasten kasvattajina? Mei
dän pyhä velvollisuutemme on
kasvattaa lapsistamme luokka
taistelijoita Tiedämme että
porvaristo tänä päivänä entistä
kiihkeämmin kouluissa koettaa
kasvattaa lapsista oman luok
kansa tukijoita mutta meidän
on tehtävä kotona vasta-agitat-sionia
niin paljon kuin voimrrit
sillä vanhemmat ovat velvolliset
antamaan lapsilleen ensi opetuk
sen sosialistisessa mailmankatso
muksessa Siihen me emme tar
vitse erityisiä aikoja eikä luen
toja vaan lapsi tekee sen itse
kyselemällä yhtä ja toista omis
ta havainnoistaan ympärillään
kun vaan koetamme selittää so
sialistisen mailmankatsomuksen
mukaisesti niin olemme antaneet
lapsillemme ensi siemenen sosia
lismista 'Myöhemmin ovat meil
lä sunnuntaikoulut hyvänä apu
na lastemme mailmankatsomuk
sen laajentajana Tunnettu kir
jailija Ursin sanoo
"Ellei jonkun maan nuorisol
la ole ihanteita silloin on vuo
sisadan loppu olkoon numero
mikä tahansa mutta jos nuori
solla on ihanteita ja tunne että
heillä on suuria tehtäviä silloin
on vuosisadan alku olkoon nu
mero mikä tahansa Siis pyrki
käämme kasvattamaan lapsis
tamme luokkataistelijoita että
he tulisivat olemaan voimakkai
ta vaatimaan ihmisoikeutensa
ollakseen sosialistisen yhteiskun
nan rakentajia