Thli issue of the Toveritar corttalns no artlclea auch as require an afflrmed translatlon aceordlng to Act of Oev 15th 1917 TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA Painos 7489 AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN k Ä N E N K ANNATTAJA No 19 Tiistaina Toukokuun 11 p — Tuesday May 11 1920 — Kymmenes Vuosik Sosialistinaiset Yliopistoissa Milwaukee 'Leaderissä kirjot taa eräs VVisconsinin valtion yli opistossa lueskeleva nainen nais ylioppilaideukouluoloista ja mie--lipiteistä Hän sanoo Madeso nissa olevan kaikkiaan 2398 naisylioppilasta Tämä jo- yksis tään ösottaa lausuu hän miten suuresti naiset tunkeutuvat kai kille elämän aloille Suurin osa oppilaista on keskiluokkalaisia vain pienempi määrä rikkaita on oppilaiden joukossa Farmarien tyttäristä muodostuu toinen suu rempi joukko ja varsinaiseen palkkatyöväestöön lukeutuvat o vat kolmannella tilalja Näihin viimeksimainittuihin sanoo kir jottaja kuuluvansa ja kertoo että työläisoppilaiden joukossa on tä nä vuonna 135 sellaista naista jotka koulua käydessään tienaa vat kulunkinsa "Ennen aikaan ' sellainen oli aivan tuntematonta mutta nyt tarjoaa suurempi kau punki jo naisellekin ansiomah dollisuuksia niin että kun oppii tekemään jotakin vissiä työtä en nen kouluun menoaan saattaa ansaita niin että voi itse maksaa kuitenkin suurimman osan ku luistaan Me teemme kaikellai sia töitä : pesemme pyykkiä om ipelemme käymme tilapäistarjoi lijoina ravintoloissa ja siivojina hotelleissa pikakirjureina tila päisesti konttooreissa hoidamme lapsia autamme herrasrouvia pi tojen aikana -y m Olemme las keneet että naisoppilaan täytyy tehdä työtä keskimäärin 26 tun tia viikossa voidakseen maksaa ruokansa ja asuntonsa Madiso nissa Tämä merkitsee sitä et tä meillä täytyy olla hyvä ter veys voidaksemme sen ohella suorittaa lukumme neljän vuo den kurssin edes viidessä vuo dessa Mutta tähän saakka me olemme kaikki onnistuneet hy västi" - "Mitä tulee naisoppilaiden so sialistisuuteen niin kaikki nuo remmat oppilaat ovat enemmän tai vähemniän radikaaleja nyky aikoina Mutta ainoastaan mei dän köyhempäin oppilaiden kes kuudessa ymmärretään sosialis mia luokkaJkannalta katsoen Varakkaampien keskuudessa sii tä kyllä keskustellaan mutta se lähentelee enempi porvarillista ihanteellista liberalismia kuin niitä taloudellisia oppeja joille sosialismin suuret tiedemiehet Marks ja Engels ovat nykyaikai sen sosialismin perustaneet Miesoppilaiden keskuudessa on luokkatietoisia sosialisteja enem pi sillä täällä on suuri joukko vanhoja tunnettuja sosialisteja kin opiskelemassa" Noin kirjoittaa tuo nainen jät täen nimensä mainitsematta eh kä sentähden että hän tilapäis työläisenä tulisi kirjotuksensa kautta tunnetuksi Tämäkin kirjotus osaltaan o sottaa miten sosialismi tunkeu tuu nykypäivinä kaikkiin piirei hin Se valtaa kafinattajia -itselleen niin henkisen köyhälistön keskuudesta yliopistoissa kuin nietsämiestenkin keskuudessa kaukana korvessa Mikään ei voi sen edistystä estää Ruotsin Naiset Saaneet Oikeutensa Viime viikon puolivälissä len nättivät sähkösanomatoimistot tiedon että Ruotsin valtiopäivät ovat viimeinkin hyväksyneet suurella enemmistöllä uuden a violiittolain joka kumoaa koko inaan kaikki vanhat säädökset mitä naisiin tulee antaen nai selle tasapuoliset oikeudet avio liittoon omaisuuteen liike-elämään ja kaikkeen muuhun näh den asettaen hänet täydellisesti yhdenarvoiseksi miehen kanssa kaikissa suhteissa Lain mukaan tulee avioliitto Ruotsissa tästä lähtien olemaan kahden ihmisen kumppanuusliit to jossa kaikki perheen tulot ja menot ovat yhteisiä ja naisella on samallainen oikeus omaisuu teen nähden kuin miehelläkin Myöskin on hänellä erikoisoi keus tyttönä saamaansa perin töön ja lesken perintöön nähden Vaikka laki ei ole erittäin pal jon edistysmieliseni kuin sa manlaiset lait useissa Yhdysval tain valtioissa on se kuitenkin suuri edistysaskel Ruotsiin näh den Sillä Ruotsin avioliittola keja ei ole paljon muutettu sit ten Kustaa Illmen ajan ja niin ollen on nainen Ruotsin lain mu kaan ollut feodaaliajan naisen a semassa mikäli hänen ihmisoi keutensa ovat kysymykseen tul leet Nyt tämä uusi laki pyyh käsee kerta kaikkiaan nurin kaikki vanhat säädökset ja aset taa naisen täydellisesti samanar ' voiseksi miehen kanssa JUHLARUNO Ohion alueen kesäjuhlille kesäkuun 4 p 1919 Kirj Mikael Rutanen Aika veren kyynel veden hävityksen orjuuden aika riiston aika sorron kidutusten murhien Aina kääntyy ajantutkaln kohden rintaa raatajan sortuu uhriks' tuhatluvuin vankilain ja kuoleman Verta verta orjain verta sydän tuskaa surua maa on täynnä vaan I sääli sortajat el Jumala Miehet naiset rinta lapset miekoin kuulin murhataan vanhuksien harmaahasten veri värjää karun maan Kuolon kylvö kauhun kylvö 'tulos siitä: — Orjuutus suurempi kuin entisajan sekä pahin taantumus kun ei täyty orjain toiveet pettymys on osa vaan ruumlhln ja hengen murhaa kurjat pahentajat maan Oikeutta meill' ei maassa vapautta vaille jää orja suku tuo se kovin sydämissä klrveltää Mieli murtuu sydän itkee murhe elinvoimat syö rinta huokaa auttajata viell' el ohi synkkä yö Syvemmälle syvemmälle verihaavat sydämeen syöpyy yhä vaikka kuinka luotammekln totuuteen Ja kuin teoin rauhallisin oikeutta vaaditaan niin jo kautta verihurttain sorto pieksää orjiaan Niinkö että kaiken meistä hyvän täytyy murtua niinkö että ihmisyyden täytyy maahan vajota Emme takaa nousta vihdoin hiilitöin voi vihakin Emme takaa koska sitä meihin luodaan väkisin Rlehukohon sorron mahti orjat herää slttekln! Nousee työn jo kalvas joukko tuhatluvuin miljoonin! Nousee vaikka eessä teljet vahvlmmatkln vielä ois Vaikka kuinka hävitystä kuolemaakin sorto sois Aika nyt on kevätkylvön tiedon opin aika tää siitä nousee sato runsas: Valistuksen tähkäpää Tieto siinä meidän mahti taisteluun se orjat saa yhteis voima miljoonien sorron muurit kukistaa Totta niinkin: Taistelussa paljon kestettävä lie mutta kerran totuus suuri taistelijat voittoon vie Tuhansia uhriks sortuu mutt' el auta — eespäin vaan käydään yhä rohkehimmln voittohon tai kuolemaani Airueet jo liitelevät tietoja ne tuo ja vie Aika nyt on uudistusten auki vapauden tiel Hän ken Iskut tyynnä kestää turvaten vain riistäjään hän ken tyytyy orjan osaan syyttäköhön itseään! Uudet aatteet ihmiskunnan tärisyttää maailmaa Europassa toverijoukko kaikkensa jo uhroaa Vaikka sorto uhkaa heitä miekoin kuulin pistimin kuolemaakin uhkamielin katse tähtää sankarin Riehukohot sorron mahti hävitystä kylväköön eihän aate köyhälistön personoitu yksilöön Toivo elää totuus elää orjain viha kuohahtaa kun ei kerran tasapuolin hallita nyt maailmaa Taisto paisuu kiihtyy yhä maailma jo aavistaa: Sydän piilee ryysyin alla jota herjata el saa Vallan ohjiin työmies tarttuu taiten sitä ohjaten elon onni ihmiskunnan taiston määränä on sen Veljet siskot suuremmoista nähdä joukon nousu tää kuulla kuinka ajan ääni mahtavana jyrähtää: — vaikk' on raudan vahvat teljet niin ei auta — eespäin vaan käydään yhä rohkehimmln voittohon tai kuolemaan! NUORISO MUKAAN! Kirj L P Minkätähden tässä maassa syntynyt suomalainen nuoriso ei ota osaa työväen luokkatais teluun? Ensiksikin sentähden että suuri osa vanhemmista on anta nut lapsilleen vielä uskonnolli sen kasvatuksen Vaan onhan isiä ja äitejä jotka niin kauan ovat jo olleet mukana luokka taistelussa miksi eivät he ole kasvattaneet lapsiaan luokka taistelijoiksi? Sentähden että he eivät ole käsittäneet asiansa tärkeyttä ja ovatpa vielä haa veilleet vanhaan porvarilliseen tapaan lastensa voivan nousta yksilöinä ' parempaan asemaan lie ovat kuvitelleet tähän ta paan : kuivhan meidän laipset saavat korkeamman koulukasva tuksen niin silloin he voivat nousta korkeampaan asemaan He eivät muka sitte enään ole työläisiä joille tarvitseisi tehdä selväksi työväen kurjaa avuton ta elämää ja sitä yhteenliitty misen suurta voimaa joka on ainoa pelastava keino Jokainen vanhin rakastaa lastaan niin paljon että toivoisi sille' par hainta Kun on itse kulkenut läpi kurjan elämän toivoo lap silleen parempaa mutta tässä toivossa pettää' usein itsensä ja lapsensa sekä pilaa heidän luon teensa sen sijaan että kasvat taisi lapsistaan rohkeita ja ase mastaan sekä tehtävistään tie " toisia luokkataistelijoita Joten tulee heistä useimmista mitään ihanteita omistamattomia haavei lijoita Mutta mitä on tehtävä meidän jotka tänä päivänä o lemme lasten kasvattajina? Mei dän pyhä velvollisuutemme on kasvattaa lapsistamme luokka taistelijoita Tiedämme että porvaristo tänä päivänä entistä kiihkeämmin kouluissa koettaa kasvattaa lapsista oman luok kansa tukijoita mutta meidän on tehtävä kotona vasta-agitat-sionia niin paljon kuin voimrrit sillä vanhemmat ovat velvolliset antamaan lapsilleen ensi opetuk sen sosialistisessa mailmankatso muksessa Siihen me emme tar vitse erityisiä aikoja eikä luen toja vaan lapsi tekee sen itse kyselemällä yhtä ja toista omis ta havainnoistaan ympärillään kun vaan koetamme selittää so sialistisen mailmankatsomuksen mukaisesti niin olemme antaneet lapsillemme ensi siemenen sosia lismista 'Myöhemmin ovat meil lä sunnuntaikoulut hyvänä apu na lastemme mailmankatsomuk sen laajentajana Tunnettu kir jailija Ursin sanoo "Ellei jonkun maan nuorisol la ole ihanteita silloin on vuo sisadan loppu olkoon numero mikä tahansa mutta jos nuori solla on ihanteita ja tunne että heillä on suuria tehtäviä silloin on vuosisadan alku olkoon nu mero mikä tahansa Siis pyrki käämme kasvattamaan lapsis tamme luokkataistelijoita että he tulisivat olemaan voimakkai ta vaatimaan ihmisoikeutensa ollakseen sosialistisen yhteiskun nan rakentajia