i-i
ii
Tiistaina Huhtikuun 20 p— Tuesday April 20
No 16
littää Eikö toisin olisi paljon arvok
kaaraapaa? Eikö olisi parempi pitää
erillään sielulliset ja aineelliset suh
teet eikä katsoa molemminpuolisten
tunteiden siitä alentuvan että nainen
miehen mieltymyksestä koettaa saa
da aineellista voittoa
Jos mies yhä vielä on sillä van
halla' kannalla että nainen kuuluu
kodille että hän on olemassa ainoas-
taan miestä ja perhettä varten niin
on hän siitä tekevä sen yksinkertai
sen johtopäätöksen että hän siten
kieltää naiselta aineellisen itsenäi
syyden jota jokainen täysikasvuinen
ihminen vaatii ja jota avion ulkopuo
lella jokainen nauttii joko oman va
rallisuutensa tai työansionsa perus
teella Jos avioliitto on tuo sisäi
nen elämänyhteys jona se' tämän
katsantokannan mukaan tahtoo olla
niin täytyy molemman puolen oman
harkintansa mukaan tehtävänsä täyt
tää Mies on hankkinut toimeentu
lon välineet nainen on nHtä par
haimmalla tavalla käyttänyt" ylijää
mä joka jää kun kokonaisuutta var
ten tarpeelliset varat pois otetaan
on samalla tavalla - tuleva kumman
kin hyväksi' toisin sanoen: se on
jaettava tasan miehen ja vaimon kes
ken Emännän valtaan on jätettävä
miten hän tahtoo talouden järjestää
Hän on talouden hoitaja hänen on
ratkaistava pitääkö hän käytännölll
sempänä itse tehdä työtä vaiko toi
mia järjestäjänä Kuminassakin ta
pauksessa on hänen toimintansa am
matillista ja mitä hän vastaan ottaa
yli taloustarpeen se on tämän toi
minnan säännöllisenä palkkana pidet
tävä Useille miehille näyttänee tämä to
dennäköisesti kohtuuttomalta toivo
mukselta He sanovat: milloin nai
nen ei itse hoida taloutta eikä hoida
pieniä lapsia vaan ainoastaan ko
mentelee palvelusväkeä ei hän toi
mita mitään tuottavaa työtä eikä hä
nen suorituksensa ole vähimmässä
kään määrässä verrattavissa talou
dellisesti luovaan työhön Se vie
meidät nyt toiseen tärkeämpään to
disteeseen joka puhuu nykyjään val
lalla olevaa eri sukupuolten yhteis
elämän tapaa vastaan 'Niin miltään
vastaväitteeltä ei voi tietysti ilman
muuta kärkeä taittaa Porvarillisen
itsenäistä taloutta omaamattoman per
heeupmännän toimi ei tosiaankaan o
le verrattavissa intensiiviseen kaik
kia ihmisen voimia mitä suurimpaan
tuottavaan työhön Minkä vuoksi ei
siten mieluummin tehdä yksinkertais
ta johtopäätöstä: kaikkien naisten
joita ei enään tarvita pienten lasten
hoidossa ja omassa taloudessaan toi
mimaan on mielien tavoin hankitta
va toimi kodin ulkopuolelta Miksi
miehet yleensä vastustavat tätä niin
suuresti? Ja miksi niin vaatii oi
keudenmukaisuus kysymään ennen
avioliittoa ansiotyössä oleva nainen
mielellään luopuu toimestaan naimi
siin mennessään? Koska me yhä
vielä takerrumme keskelle vanhoji'
kauan" sitten paikkansa pitämättömiä
traditsiooneja koska me uskallamme
muuttaa ennemmin kaikkea muuta
kuin pyhää uskoamme että aviolii
ton on pysyttävä juuri sellaisena jol
laisena me sen tähän asti tunnem
me että se kaunelmmin ilmenee sil
loin kun mies ja nainen ikuisesti e
roittamattomina -elävät toistensa
anssa pitävät samaa taloutta syö
vät liikkuvat ulkona matkustelevat
nauttivat yhdessä lyhyesti elävät yh
dyselämää jossa kumpikaan ei salli
toiselle vapautta eikä ihmiseksi it
seään tuntea
Onko tämä oikein? Yhteinen ta
loudenpito aviollinen yhteiselämä voi
määrätyillä edellytyksillä todella tul
la puhtaimman onnen lähteeksi Mut
ta onko niin yleensä laita eikö jat
kuvassa perheyhteiselämiissä jo ole
selvä molemminpuolisia suhteita hal
ventava aines?
Sangen usein viitataan siihen että
merimiesten aavioelämä tapaa olla
sangen onnellista Usein toisistaan
erillään olo saa jälleennäkemisen päi
vät juhlapäiviksi jolloin jokainen tah
too toiselle antaa parainta siitä mi
tä hänellä on jokainen karkottaa ar
kielämän pikku surut ja murheet
Miten sitävastoin on laita tavallises
sa aviossa? Mies ja vaimo elävät
mitä lähimmässä yhteiselämässä Jol
leivät he kuulu noihin harvoihin on
nellisiin joilla on suuret varat käy
tettävinä niin oi jäädä tyydyttämät
tä jo ensimäinen tärkein sielun vaa
timus: hiljaisuuden ja yksinään olon
toive Toinen häiritsee ja ehkäisee
toista usein nainen jonka vaatimuk
set melkein aina pidetään vähemmän
tärkeinä voi harvo'n omia ajatuk
siaan kehitellä Seurustelussa suku
laisten kanssa unehtuvat paha mieli
ärtyisyys ja suuttumus jotka joka
päiväisen elämän sadat pikku ikä
vyydet aiheuttavat syvempi ihmi
syys väistyy jokapäiväisen ruumiilli
sen toivomuksen tieltä Eikö tämä
ainainen toisesta riippuvaisuus muu
tenkin estä ihmisen kehitystä? "
Lakkaavatko mies ja nainen kun
-he kerran toisiaan rakastivat niin
vieläpä kun heidän rakkautensa kuk-
keimmallaan on (vaikenen niistä ta
pauksista Joissa aavio muista syistä
solmittiin) olemasta ihmisiä joilla
on erilaiset harrastukset tunteet ja
toiveet lakkaavatko he olemasta alt
tiina kehitykselle joka muuttaa heis
tä jokaisen pakottaa ponnistelemaan
uusia päämääriä kohden liittää uu
siin ihmisiin lakkaavatko he olemas
ta itsenäisiä olioita? Jos aviopuoli
sot ovat ainiaaksi toisiinsa sidotut
niin voi tulos olla vain yksi: toinen
tai toinen tappaa oman sisäisen ole
muksensa tai molemmat tukehutta
vat itsessään sen mikä tukahutetta
vissa on voidakseen sillä tavoin puo
litiessä Johdata toisensa
Eikö löydy muuta olemassaolon
muotoa? Emmekö voi olettaa että
kaksi ihmistä tuntevat kuuluvansa
yhteen hetkittäin ja päivittäin tapaa
vat toisensa jakavat keskenään las
ten kasvatuksen ilahduttavat itseään
molemminpuolisella rakkaudella ja
muutoin kuitenkin elävät elämää si
ten kuin sitä tulee elää: toteuttavat
omaa ainoastaan sisäisen alemuksen
sa mläräämää elämää Se vaatii uu
sia olemassaolomuotoja joiden perus
teet osaksi myöh emmin ovat hankit
tavissa Se vaatisi mieheltä ja nai
selta tuon ennestään totutun po-hjal
taan raa'an omistustunteen hylkää
mistä että oikeus kuuluu puolisolle
joka sen on kerran hankkinut ja uu
pumatta viimeiseen hetkeen saakka
sen omanaan pitää Se antaisi mo
lemmille sukupuolille ennen tuntema
tonta rikkautta ja se tekisi avion puh
taammaksi ja paremmaksi yhteiselä
mäksi Jos niin olisi voitaisiin le
vollisesti jättää jokaisen avioparin
omaksi asiaksi tahtoisivatko he jär
jestää asiansa niin tai näin Jos mo
lemmat haluaisivat että mies ottaisi
jonkun ajan pitääkseen huolta toi
meentulosta jotta nainen voisi koko
naan pitää huolta itsestään ja lapsis
ta niin 'ei miehen tule luulla siten
harjoittavansa -hyväntekeväisyyttä
minkä nainen saa orjamaisen alistu
misensa hinnalla Mies saa paljoa
suuremman aineellisen korvauksen
naisen perheen hyväksi suorittamas
sa työssä Jos molemmat tahtovat
aviossaa säilyttää vapauden on sii
hen tilaisuus annettava ja on otak
suttava että se toiminnan lisäänty
minen joka tuollaisesta uudesta a
vion muodosta kokonaisuudelle kart
tuisi aiheuttaisi sen että yhteiskun
ta yhä enemmän pyrkisi siihen suun
taan Mutta olipa miten hyvänsä
yksi seikka olisi voitettu: ensi ker
ran esiintyisivät mies ja nainen myös
kin aviossa tasa-arvoisina henkilöinä
ensi kerran olisi sosialistisen yhteis
kuntakäsityksen vaatimus täysin to
teutettu: jokaiselle yhteiskunnan jä
senelle olisi taloudellinen riippumat
tomuus turvattu ensi kerran tulisi
avioliitto todelliseksi rakkauden ai
heuttamaksi yhteiselämäksi
Historiallinen materia
lismi Kapitalistisen yhteiskuntamme
tukipylväät käyvät sosialistisen
mailmankäsityksen kimppuun
materialistisuuden vuoksi siis
ne jotka jokapäiväisessä elämäs
sään ovat täydellisesti vajonneet
aineellisuuteen jotka kaikkia a
sioita ja suhteita katselevat ra
hatulojen kannalta
Ne sanovat meille että mei
dän materialismimme on vasten
mielinen koska se kieltää kaikki
ihanteelliset harrastukset Te
keekö se tämän iEi suinkaan
Se opettaa vaan että ihminen
etupäässä ajattelee toimeentulo
ansa mitenkä hän voisi hank
kia elintarpeensa ja että sen ta
kia uscimmatkin ihmiset jos hei
dän vaihtoehtoisesti täytyy uh
rata joko tärkeitä aineellisia tai
ihanteellisia harrastuksia mie
luummin luopuvat jälkimäisistä
'Onhan selvä' asia: ihminen vdi
elää lukematta sanomalehtiä ja
kirjallisuutta- -menemättä kirk
koon tai teatteriin pesemättä it
seään saippualla ilman "kristil
listä"' rakkautta ilman inhimil
lisyyden tunnetta kuten kapita
listiluokkamme antama esimerk
ki kyllin todistaa ilman siveyt
tä tai uskonnollisuutta mmu
ihminen ei voi elää ilman ravin
toa vaatetusta ja asuntoa Näi
hin verrattuna ovat kaikki sivis-tvs-
ja ihanneasiat ylellisyyttä
' Mutta tosiasiallisesti ei histo
riallisen materialismin aatteissa
suinkaan lasketa aineellista har
rastusta liian suuriksi ja ihanne
sosialistinen liike ei ole juuri se
liike mailmassa joka väittää et
tä vhteiskuntaolot voidaan jär
jestää nykyisten tuotan tokeino
jen vallitesa sille pohjalle etta
jokainen ihminen vapautuisi kat
kerista leipähuolista että jäisi
aikaa ja tilaisuutta henkisiin har
rastuksiin Emmehän me sano materialis
millamme että aineellinen itsek
käisyys on meidän päämääräm
me vaan väitämme että aineelli
nen itsekkäisyys on juuri se mi
kä kapitalistisia oloja hallitsee ja
johtaa Ja niistä oloistahan me
tahdomme päästä '
Ihanteelliset ja sivistykselliset
arvot voivat- laajentua ja syven
tvä laajojen kansanjoukkojenkin
riveissä jos niille on aineellisia
perusteita Onhan aivan kou
raantuntuvasti selvää että mis
sä kansajoukkojen taloudellinen
toimeentulo' on peräti kurjalla
kannalla siellä myöskin kaikki
ihanteelliset ja sivistykselliset
harrastukset ovat kokonaan mah
dottomia Kaikki ihanteelliset mailman
parantajat jotka tahtovat ratkais
ta yhteiskunnalliset 'kysymykset
pelkästään sivistyksellä ja siveys
opilla panevat päitset hevosen
häntään ja he ovat hullun raken
nusmestarin kaltaisia jotka tah
tovat rakentaa laittamatta pe
rustuksia Sosialistisen työväenliikkeen
pyrkimysten päämäärä on kohot
taa työväenluokka riippumatto
maan asemaan taloudellisessa
suhteessa ja sen kautta osalli
seksi elämään eikä ainoastaan
osalliseksi siitä vaan sen johta-
' Eivätkö kaikki todistukset o
sota meille että sosialistinen
työväenliike on ensimäisenä vaa
timassa jo nykyisissäkin oloissa
mahdollisimman laajaa ja moni
puolista kansanopetusta Kaikki
sosialistisen työväenliikkeen ko
kouspaikat ovat myöskin luento
saleja ja työväestön piireissä ol
laan vireämpiä ja kehittyneem
piä taiteellisiin harrastuksiin
Hullunkurista on että tämä
historiallisen materialismin moit
timinen lähtee sen luokan edus-1
tajien taholta jossa aineellinen
voitonhimo ja onnenonginta ri
peämmin rehottaa jossa aineelli
suus on muodostunut löyhkää
väksi tunkioksi jossa ihanteelli
set harrastukset melkein koko
naan ovat tukehtuneet Oikein
iljettäväksi tämän syytöksen te
kee se seikka että käytännössä
eletään inhottavimpienkin aineel
listen vaikutteiden johtamina ja
aineellisessa kurjuudessa elävil
le köyhälistöläisille heitetään i
hanteellisia korulauseita
ASTORIAN TOVERITTARET I
Teille tahtoisin vähän huomauttaa
paheksumisenne johdosta Wm Mart
tilan kirjotuksesta Minä luin Mart
tilan kirjotuksen Toverista kuin
myöskin teidän kirjeenne Toveritta
resta ja minun mielestäni tov Mart
tila löi jokseenkin kannan päälle nau
laan kuten sanotaan y Ei ollenkaan
hän puhunut liikaa kun moitti To
veria siitä että se ei enempi pakinoi
osuustoiminnasta Minunkin mieles
täni siinä on ollut aivan liian vähän
kirjotuksia osuustoiminnasta Vaik
kakin siitä joku väittää et:ä ei olo
siihen ollut tilaa Toverissa mut"a vii
me aikoinakin on siinä ollut monasti
paljo rnitättömämpiä kirjotuksia pals
tamäärin jotenka se ei oikein pidä
kutiaan se väite Minä puolestani
lausun- teille täyden tunnustuksen
vieläpä ihailunikin teidän kokouksien
ne pidosta sillä tavalla teidän on vel
vollisuuskin siellä hommata näyttääk
senne Astorian liikemaailmalle mieli
piteenne Toverin boikotuksen suh
teen Ja eikä suinkaan Marttilakaan
teitä siitä tuomitse Mutta osuustoi
minnallisella silmällä katsoen eikö
hän olisi' kaikkein edullisinta teille
siellä pohtia niissä kokouksissanne si
tä että mitä pikemmin vaan voisitte
pistää inne tarkotustaan vastaavan
osuuskaupan pystyyn sillä jos te nyt
noilla hommillanne pakoilette oman
kylän santarmikoplaa niin toisen ky
län porvarit teitä kuitenkin nylke
vät Mutta laittakaapas osuuskaup
pa niin saatte kaikki tarpeenne siel
tä ilman mutinoita Sanotte että on
turha pystyttää osuuskauppaa ennen
kuin siihen tulee tarve mutta tie
tääkseni sielläkin on sille justiin nyt
kipeä tarve kun te en vaan huo
maatte Eikä ollenkaan kannata
surra niitä entisiä tekeleitä kyllä te
nyt jo osaatte sen oikealle pohjalle
rakentaa kun on niin monta jo pyl
lähtänyt Ja Asteriakin olisi yksi
lännen edukkaampia paikkoja osuus
toiminnalle kun se vaan pääsisi sii
nä ensin oikealle tolalle Mutta siel
lä ei vielä näihin asti ole sitä yri
tettykään todellisessa muodossa ja in
nostuksessa Ja teillä on siellä kyllä
kannattajia kykyä ja varoja — kaik
kia itsellä että ei ollenkaan tarvitso
pelätä Marttilan tapaisia suuruuksia
sinne ikävöivän Että ottakaapa ja
koettakaa kerta vielä ennenkuin nu
kutaan ehkäpä se nyt ottaisi juur
tuakseen Osuustoiminnallisella tervehdyksellä
Järven poika
Eiköhän tuo liene osuustoiminnan
edistämistä kun on valittu kymme-
nen
tea
henkeä käsittävä knhotuskomi
joka kulkee ympärillä elosta-
massa
osuustoiminnan tärkeyttä ja
sitten on tilattu Keskusosuuskunnalto
Superiorista kirjallisuutta jaettavaksi
vapaasti ja obb tietysti myytäväksi
Myöskin on alettu myymään Maito
liikkeen osakkeita tarkotuksella että
siitä
laajennetaan liikettä toisillekin
niin pian kuin on myyty tar
aloill
vittava määrä osakkeita Eihän näis
tä ole paljoa ulospäin huudeltu on
pahan vaan sitä innokkaammin teh
ty työtä asian edistämiseksi — Toim
r
!!!
tl