i-i ii Tiistaina Huhtikuun 20 p— Tuesday April 20 No 16 littää Eikö toisin olisi paljon arvok kaaraapaa? Eikö olisi parempi pitää erillään sielulliset ja aineelliset suh teet eikä katsoa molemminpuolisten tunteiden siitä alentuvan että nainen miehen mieltymyksestä koettaa saa da aineellista voittoa Jos mies yhä vielä on sillä van halla' kannalla että nainen kuuluu kodille että hän on olemassa ainoas- taan miestä ja perhettä varten niin on hän siitä tekevä sen yksinkertai sen johtopäätöksen että hän siten kieltää naiselta aineellisen itsenäi syyden jota jokainen täysikasvuinen ihminen vaatii ja jota avion ulkopuo lella jokainen nauttii joko oman va rallisuutensa tai työansionsa perus teella Jos avioliitto on tuo sisäi nen elämänyhteys jona se' tämän katsantokannan mukaan tahtoo olla niin täytyy molemman puolen oman harkintansa mukaan tehtävänsä täyt tää Mies on hankkinut toimeentu lon välineet nainen on nHtä par haimmalla tavalla käyttänyt" ylijää mä joka jää kun kokonaisuutta var ten tarpeelliset varat pois otetaan on samalla tavalla - tuleva kumman kin hyväksi' toisin sanoen: se on jaettava tasan miehen ja vaimon kes ken Emännän valtaan on jätettävä miten hän tahtoo talouden järjestää Hän on talouden hoitaja hänen on ratkaistava pitääkö hän käytännölll sempänä itse tehdä työtä vaiko toi mia järjestäjänä Kuminassakin ta pauksessa on hänen toimintansa am matillista ja mitä hän vastaan ottaa yli taloustarpeen se on tämän toi minnan säännöllisenä palkkana pidet tävä Useille miehille näyttänee tämä to dennäköisesti kohtuuttomalta toivo mukselta He sanovat: milloin nai nen ei itse hoida taloutta eikä hoida pieniä lapsia vaan ainoastaan ko mentelee palvelusväkeä ei hän toi mita mitään tuottavaa työtä eikä hä nen suorituksensa ole vähimmässä kään määrässä verrattavissa talou dellisesti luovaan työhön Se vie meidät nyt toiseen tärkeämpään to disteeseen joka puhuu nykyjään val lalla olevaa eri sukupuolten yhteis elämän tapaa vastaan 'Niin miltään vastaväitteeltä ei voi tietysti ilman muuta kärkeä taittaa Porvarillisen itsenäistä taloutta omaamattoman per heeupmännän toimi ei tosiaankaan o le verrattavissa intensiiviseen kaik kia ihmisen voimia mitä suurimpaan tuottavaan työhön Minkä vuoksi ei siten mieluummin tehdä yksinkertais ta johtopäätöstä: kaikkien naisten joita ei enään tarvita pienten lasten hoidossa ja omassa taloudessaan toi mimaan on mielien tavoin hankitta va toimi kodin ulkopuolelta Miksi miehet yleensä vastustavat tätä niin suuresti? Ja miksi niin vaatii oi keudenmukaisuus kysymään ennen avioliittoa ansiotyössä oleva nainen mielellään luopuu toimestaan naimi siin mennessään? Koska me yhä vielä takerrumme keskelle vanhoji' kauan" sitten paikkansa pitämättömiä traditsiooneja koska me uskallamme muuttaa ennemmin kaikkea muuta kuin pyhää uskoamme että aviolii ton on pysyttävä juuri sellaisena jol laisena me sen tähän asti tunnem me että se kaunelmmin ilmenee sil loin kun mies ja nainen ikuisesti e roittamattomina -elävät toistensa anssa pitävät samaa taloutta syö vät liikkuvat ulkona matkustelevat nauttivat yhdessä lyhyesti elävät yh dyselämää jossa kumpikaan ei salli toiselle vapautta eikä ihmiseksi it seään tuntea Onko tämä oikein? Yhteinen ta loudenpito aviollinen yhteiselämä voi määrätyillä edellytyksillä todella tul la puhtaimman onnen lähteeksi Mut ta onko niin yleensä laita eikö jat kuvassa perheyhteiselämiissä jo ole selvä molemminpuolisia suhteita hal ventava aines? Sangen usein viitataan siihen että merimiesten aavioelämä tapaa olla sangen onnellista Usein toisistaan erillään olo saa jälleennäkemisen päi vät juhlapäiviksi jolloin jokainen tah too toiselle antaa parainta siitä mi tä hänellä on jokainen karkottaa ar kielämän pikku surut ja murheet Miten sitävastoin on laita tavallises sa aviossa? Mies ja vaimo elävät mitä lähimmässä yhteiselämässä Jol leivät he kuulu noihin harvoihin on nellisiin joilla on suuret varat käy tettävinä niin oi jäädä tyydyttämät tä jo ensimäinen tärkein sielun vaa timus: hiljaisuuden ja yksinään olon toive Toinen häiritsee ja ehkäisee toista usein nainen jonka vaatimuk set melkein aina pidetään vähemmän tärkeinä voi harvo'n omia ajatuk siaan kehitellä Seurustelussa suku laisten kanssa unehtuvat paha mieli ärtyisyys ja suuttumus jotka joka päiväisen elämän sadat pikku ikä vyydet aiheuttavat syvempi ihmi syys väistyy jokapäiväisen ruumiilli sen toivomuksen tieltä Eikö tämä ainainen toisesta riippuvaisuus muu tenkin estä ihmisen kehitystä? " Lakkaavatko mies ja nainen kun -he kerran toisiaan rakastivat niin vieläpä kun heidän rakkautensa kuk- keimmallaan on (vaikenen niistä ta pauksista Joissa aavio muista syistä solmittiin) olemasta ihmisiä joilla on erilaiset harrastukset tunteet ja toiveet lakkaavatko he olemasta alt tiina kehitykselle joka muuttaa heis tä jokaisen pakottaa ponnistelemaan uusia päämääriä kohden liittää uu siin ihmisiin lakkaavatko he olemas ta itsenäisiä olioita? Jos aviopuoli sot ovat ainiaaksi toisiinsa sidotut niin voi tulos olla vain yksi: toinen tai toinen tappaa oman sisäisen ole muksensa tai molemmat tukehutta vat itsessään sen mikä tukahutetta vissa on voidakseen sillä tavoin puo litiessä Johdata toisensa Eikö löydy muuta olemassaolon muotoa? Emmekö voi olettaa että kaksi ihmistä tuntevat kuuluvansa yhteen hetkittäin ja päivittäin tapaa vat toisensa jakavat keskenään las ten kasvatuksen ilahduttavat itseään molemminpuolisella rakkaudella ja muutoin kuitenkin elävät elämää si ten kuin sitä tulee elää: toteuttavat omaa ainoastaan sisäisen alemuksen sa mläräämää elämää Se vaatii uu sia olemassaolomuotoja joiden perus teet osaksi myöh emmin ovat hankit tavissa Se vaatisi mieheltä ja nai selta tuon ennestään totutun po-hjal taan raa'an omistustunteen hylkää mistä että oikeus kuuluu puolisolle joka sen on kerran hankkinut ja uu pumatta viimeiseen hetkeen saakka sen omanaan pitää Se antaisi mo lemmille sukupuolille ennen tuntema tonta rikkautta ja se tekisi avion puh taammaksi ja paremmaksi yhteiselä mäksi Jos niin olisi voitaisiin le vollisesti jättää jokaisen avioparin omaksi asiaksi tahtoisivatko he jär jestää asiansa niin tai näin Jos mo lemmat haluaisivat että mies ottaisi jonkun ajan pitääkseen huolta toi meentulosta jotta nainen voisi koko naan pitää huolta itsestään ja lapsis ta niin 'ei miehen tule luulla siten harjoittavansa -hyväntekeväisyyttä minkä nainen saa orjamaisen alistu misensa hinnalla Mies saa paljoa suuremman aineellisen korvauksen naisen perheen hyväksi suorittamas sa työssä Jos molemmat tahtovat aviossaa säilyttää vapauden on sii hen tilaisuus annettava ja on otak suttava että se toiminnan lisäänty minen joka tuollaisesta uudesta a vion muodosta kokonaisuudelle kart tuisi aiheuttaisi sen että yhteiskun ta yhä enemmän pyrkisi siihen suun taan Mutta olipa miten hyvänsä yksi seikka olisi voitettu: ensi ker ran esiintyisivät mies ja nainen myös kin aviossa tasa-arvoisina henkilöinä ensi kerran olisi sosialistisen yhteis kuntakäsityksen vaatimus täysin to teutettu: jokaiselle yhteiskunnan jä senelle olisi taloudellinen riippumat tomuus turvattu ensi kerran tulisi avioliitto todelliseksi rakkauden ai heuttamaksi yhteiselämäksi Historiallinen materia lismi Kapitalistisen yhteiskuntamme tukipylväät käyvät sosialistisen mailmankäsityksen kimppuun materialistisuuden vuoksi siis ne jotka jokapäiväisessä elämäs sään ovat täydellisesti vajonneet aineellisuuteen jotka kaikkia a sioita ja suhteita katselevat ra hatulojen kannalta Ne sanovat meille että mei dän materialismimme on vasten mielinen koska se kieltää kaikki ihanteelliset harrastukset Te keekö se tämän iEi suinkaan Se opettaa vaan että ihminen etupäässä ajattelee toimeentulo ansa mitenkä hän voisi hank kia elintarpeensa ja että sen ta kia uscimmatkin ihmiset jos hei dän vaihtoehtoisesti täytyy uh rata joko tärkeitä aineellisia tai ihanteellisia harrastuksia mie luummin luopuvat jälkimäisistä 'Onhan selvä' asia: ihminen vdi elää lukematta sanomalehtiä ja kirjallisuutta- -menemättä kirk koon tai teatteriin pesemättä it seään saippualla ilman "kristil listä"' rakkautta ilman inhimil lisyyden tunnetta kuten kapita listiluokkamme antama esimerk ki kyllin todistaa ilman siveyt tä tai uskonnollisuutta mmu ihminen ei voi elää ilman ravin toa vaatetusta ja asuntoa Näi hin verrattuna ovat kaikki sivis-tvs- ja ihanneasiat ylellisyyttä ' Mutta tosiasiallisesti ei histo riallisen materialismin aatteissa suinkaan lasketa aineellista har rastusta liian suuriksi ja ihanne sosialistinen liike ei ole juuri se liike mailmassa joka väittää et tä vhteiskuntaolot voidaan jär jestää nykyisten tuotan tokeino jen vallitesa sille pohjalle etta jokainen ihminen vapautuisi kat kerista leipähuolista että jäisi aikaa ja tilaisuutta henkisiin har rastuksiin Emmehän me sano materialis millamme että aineellinen itsek käisyys on meidän päämääräm me vaan väitämme että aineelli nen itsekkäisyys on juuri se mi kä kapitalistisia oloja hallitsee ja johtaa Ja niistä oloistahan me tahdomme päästä ' Ihanteelliset ja sivistykselliset arvot voivat- laajentua ja syven tvä laajojen kansanjoukkojenkin riveissä jos niille on aineellisia perusteita Onhan aivan kou raantuntuvasti selvää että mis sä kansajoukkojen taloudellinen toimeentulo' on peräti kurjalla kannalla siellä myöskin kaikki ihanteelliset ja sivistykselliset harrastukset ovat kokonaan mah dottomia Kaikki ihanteelliset mailman parantajat jotka tahtovat ratkais ta yhteiskunnalliset 'kysymykset pelkästään sivistyksellä ja siveys opilla panevat päitset hevosen häntään ja he ovat hullun raken nusmestarin kaltaisia jotka tah tovat rakentaa laittamatta pe rustuksia Sosialistisen työväenliikkeen pyrkimysten päämäärä on kohot taa työväenluokka riippumatto maan asemaan taloudellisessa suhteessa ja sen kautta osalli seksi elämään eikä ainoastaan osalliseksi siitä vaan sen johta- ' Eivätkö kaikki todistukset o sota meille että sosialistinen työväenliike on ensimäisenä vaa timassa jo nykyisissäkin oloissa mahdollisimman laajaa ja moni puolista kansanopetusta Kaikki sosialistisen työväenliikkeen ko kouspaikat ovat myöskin luento saleja ja työväestön piireissä ol laan vireämpiä ja kehittyneem piä taiteellisiin harrastuksiin Hullunkurista on että tämä historiallisen materialismin moit timinen lähtee sen luokan edus-1 tajien taholta jossa aineellinen voitonhimo ja onnenonginta ri peämmin rehottaa jossa aineelli suus on muodostunut löyhkää väksi tunkioksi jossa ihanteelli set harrastukset melkein koko naan ovat tukehtuneet Oikein iljettäväksi tämän syytöksen te kee se seikka että käytännössä eletään inhottavimpienkin aineel listen vaikutteiden johtamina ja aineellisessa kurjuudessa elävil le köyhälistöläisille heitetään i hanteellisia korulauseita ASTORIAN TOVERITTARET I Teille tahtoisin vähän huomauttaa paheksumisenne johdosta Wm Mart tilan kirjotuksesta Minä luin Mart tilan kirjotuksen Toverista kuin myöskin teidän kirjeenne Toveritta resta ja minun mielestäni tov Mart tila löi jokseenkin kannan päälle nau laan kuten sanotaan y Ei ollenkaan hän puhunut liikaa kun moitti To veria siitä että se ei enempi pakinoi osuustoiminnasta Minunkin mieles täni siinä on ollut aivan liian vähän kirjotuksia osuustoiminnasta Vaik kakin siitä joku väittää et:ä ei olo siihen ollut tilaa Toverissa mut"a vii me aikoinakin on siinä ollut monasti paljo rnitättömämpiä kirjotuksia pals tamäärin jotenka se ei oikein pidä kutiaan se väite Minä puolestani lausun- teille täyden tunnustuksen vieläpä ihailunikin teidän kokouksien ne pidosta sillä tavalla teidän on vel vollisuuskin siellä hommata näyttääk senne Astorian liikemaailmalle mieli piteenne Toverin boikotuksen suh teen Ja eikä suinkaan Marttilakaan teitä siitä tuomitse Mutta osuustoi minnallisella silmällä katsoen eikö hän olisi' kaikkein edullisinta teille siellä pohtia niissä kokouksissanne si tä että mitä pikemmin vaan voisitte pistää inne tarkotustaan vastaavan osuuskaupan pystyyn sillä jos te nyt noilla hommillanne pakoilette oman kylän santarmikoplaa niin toisen ky län porvarit teitä kuitenkin nylke vät Mutta laittakaapas osuuskaup pa niin saatte kaikki tarpeenne siel tä ilman mutinoita Sanotte että on turha pystyttää osuuskauppaa ennen kuin siihen tulee tarve mutta tie tääkseni sielläkin on sille justiin nyt kipeä tarve kun te en vaan huo maatte Eikä ollenkaan kannata surra niitä entisiä tekeleitä kyllä te nyt jo osaatte sen oikealle pohjalle rakentaa kun on niin monta jo pyl lähtänyt Ja Asteriakin olisi yksi lännen edukkaampia paikkoja osuus toiminnalle kun se vaan pääsisi sii nä ensin oikealle tolalle Mutta siel lä ei vielä näihin asti ole sitä yri tettykään todellisessa muodossa ja in nostuksessa Ja teillä on siellä kyllä kannattajia kykyä ja varoja — kaik kia itsellä että ei ollenkaan tarvitso pelätä Marttilan tapaisia suuruuksia sinne ikävöivän Että ottakaapa ja koettakaa kerta vielä ennenkuin nu kutaan ehkäpä se nyt ottaisi juur tuakseen Osuustoiminnallisella tervehdyksellä Järven poika Eiköhän tuo liene osuustoiminnan edistämistä kun on valittu kymme- nen tea henkeä käsittävä knhotuskomi joka kulkee ympärillä elosta- massa osuustoiminnan tärkeyttä ja sitten on tilattu Keskusosuuskunnalto Superiorista kirjallisuutta jaettavaksi vapaasti ja obb tietysti myytäväksi Myöskin on alettu myymään Maito liikkeen osakkeita tarkotuksella että siitä laajennetaan liikettä toisillekin niin pian kuin on myyty tar aloill vittava määrä osakkeita Eihän näis tä ole paljoa ulospäin huudeltu on pahan vaan sitä innokkaammin teh ty työtä asian edistämiseksi — Toim r !!! tl