Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, February 03, 1920, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Thls Issue of tha Toveritar contalnt no artlcles such as requlre an afflrmed translatlon accordlng to Act of O et 15th 1917
TOVERITAR
Painos 8259
AM" AfV ' SUOMALAIS
' rc'~ ÖLÄISNAI8TEN
V M N K ANNATTAJA
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA ' '
No 5
Tiistaina Helmikuun 3 p — Tuesday February 3
1920 — Kymmenes Vuosik
Sosialistinen mailman
katsomus ei siedä
valhetta
Ei se ole rumaa joka voidaan
nähdä mutta se on ruinaa joka
on kätköissä- Me elämme ny
kyään aikakaudella josta voisi
sanoa että me poltamme kynt
tilää sen molemmista päistä Me
ylvästelemnie tiedoillamme me
ylvästelemnie sillä jos me elä
män kilpajuoksussa olemme
päässeet läpi niin ettemme ole
saaneet mitään päällenäkyviä
ruumiillisia vikoja joiden kaut
ta meitä voisi erikoisesti merki
tä Mutta täydellistä tervettä
emme voi löytää tuskin muualta
kuin mustimmasta Afrikasta jos
sieltäkään vaan ei sivistyskan
sojen keskuudesta ' Kiinalaiset
puristavat tyttölasten jalat muo
dottomiksi niin että ne kävellä
tynkyttelevät kuin vaivaiset
Meidän sivistysnaisemme puser
tavat keskiruumiinsa rautavan
teisiin joka on paljon vaaralli
sempi terveydelle kuin kiinalais
ten tapa pusertaa jalkoja Se
tekee heistä henkisesti ja ruu
miillisesti rampoja muuttaa hei
dän sisäelimensä pois luonnolli
silta paikoiltaan Erään lääke
tieteellisen yliopiston professori
luennoi synnytysosaston oppi
laille Hän sanoi että kun nai
nen käyttää kureliiviä ja korkea
kantaisiä kenkiä ja seisoo jaloil
laan 15 — 16 tuntia päivässä ja
sitten kun hän menee avioliit
toon ja synnyttää ensimäisen
lapsensa hän tekee sen kauheil
la kivuilla tai sitten on tuo luon
noton pukeutumistapa tuottanut
hänelle sellaisen kohtuvian että
hän on tullut kokonaan hedel
mättömäksi Ja jälkeen synny
tyksen 'hänestä ei enää tule ter
vettä Tämän muotihulluuden e
dessä me olemme voimattomia
Lasten synnytys niiden kan
sojen sekä villien keskuudessa
jotka eivät ole meidänlaisen
muodin 'orjia on helppoa ja he
ovat sen tapauksen jälkeen yhtä
terveitä kuin koskaan ennen
Tiede on voimaton nykyajan
kulttuuri-ihmisen heikkouden e
dessä Jo lapsuudessa koukis
tettuja kylkiluita emme voi oi
kasta ja paikoiltaan pois työn
nettujä sisälmyksiä emme voi
saattaa paikoilleen niin kauan
kun ihmiset ovat niin kult
tuurin eli toisin sanoen tyhmän
muodin turmelemia
Jos mikä ihmiselämässä on ru
maa niin on tällainen typeryys
joka ei haikaile saattaa jälkeläi
siänsä ruumiillisten vikojen ja
sairauden turmelemiksi Kuten
sanottu : sosialistinen mailman
katsomus ei siedä valhetta ja
siksi penkokaamme näitä epä
kohtia jotka rumentavat ihmis
tä ihmisenä Jos olisimme _ tosi-ihmisyyden
s o sosialistisen
mailmankatsomuksen kypsytta
miä me häpeäisimme rumentaa
ja turmella rotuamme niin kuin
nykyaikaiset ihmiset tekevät -
Lapset syntyvät mailinaan äiti
en ja isien elämänlakien rikko
muksista huolimatta ihmeteltä
vän terveinä mutta äidit pilaa
vat niitä tietämättömyydessään
väärällä ruokinta-tavalla Tuos
sa on lihava punaposkinen lapsi
joka on kova syömään ja voi
sietää vahvoja ruokia lihaa ja
munia y- in- Hän kasvaa tavat
toman nopeasti ja ennenkuin
hän on aika-ihminen tulee hän
hinteräksi hänen rintansa pai
nuu sisään ja hartiat käyvät ku
maraan Voimistelun ja tervey
denhoidon opettaja koulussa sa
noisi hänestä: se johtuu vääräs
tä ruokintatavasta hän on kas
vanut liian nopeasti saamatta
kuitenkaan sellaista ravintoa
mikä olisi kasvattanut hänen
kaikkia lihaksiaan ja elimiään
suhteellisesti Ja siis hän on al
tis keuhkotaudille y m taudeil
le — Tietämättömyys on ru
muutta se on halveksittavaa _
Tuossa on poika voimakas ja
terve kuin Herkules Hänen
kaikki elimensä ovat erittäin hy
vässä kunnossa mutta hän on
sielullisesti vaivainen Hän on
kuin villi hevonen hän potkii
vikuroipi varastaa ja on edes
vastuuton kaikista teoistaan
Hän ei tahdo ottaa sivistysihmi
sen kuolaimia suuhunsa- "Hän
tahtoo olla vapaa kaikesta edes
vastuusta" kuulen jonkun sano
van "hän ei siedä orjuutta"
Mutta sellaista edesvastuutonta
viileyttä ei siedä mikään yhteis
kunta Sosialistinenkin yhteis
kunta pistäisi kuolaimet suuhun
sellaiselle ja ohjailisi häntä kun
nes hän talttuisi niin jotta hänet
voisi päästää kulkemaan latu
aan jossa hän osaisi vaeltaa tal
laamatta toisia jalkainsa alle —
Tällainen on epämufodostunei
suutta ajatuksissa rumuutta sie
lussa Ja tällaisia epämuodos
tuneita ajatuksia ilmenee luke
mattomissa muodoissa Ne ovat
porvarillisen yhteiskunnan kas
vattamia Ne ovat niitä mätä
paiseita jotka vain sosialistinen
mailmankatsomus kykenee juu
riaan myöten pois kitkemään ja
jotka häviävät vasta sosialisti
sessa yhteiskunnassa nousevien
sukupolvien terveen voiman
kautta
Me porvarillisen ajattelutavan
turmelemat olennot emme siadä
totuutta me 'emme siedä arvos
telua me emme tahdo nähdä o
mia vikojamme ja mq emme
tunne tosi-ihmisyyden velvotta
vaa tarvetta tutkia niitä ja kor
jata niitä Jospa rae emme sul
kisi silmiämme elämän rumuu
delta sen varjopuolilta ja nii
den seurauksilta emme tyytyisi
olemaan niin tietämättömiä em
me tyytyisi koko vallitsevaan e
lämänjärjestykseen Mutta me
tarkastelemme ohimennen vain
pintailmiöitä emme niiden poh
jalla olevia syitä- Me kuuniit
semme hyttysen mutta nielem
me kamelin Ennenkaikkea kat
sokaamme elämän varjopuoliin
syvemmälti kuin" mitä pintail
miöistä näemme ja etsikäämme
ylös niitä synnyttävät syyt ja
pyrkikäämme poistamaan '' ne
Älkäämme olko ufkokulla! luja
vaan tunnustakaamme vioiksi ne
mitkä niitä ovat Ei kaikki ru
ma ole siinä mitä voidaan näh
dä sitä piilee ihmissielun ja ruu
miin kätköissä kaikenlaisissa
henkisen ja ruumiillisen sairau
den muodoissa Totuus on kai
kenlaisten paheiden vihollinen
Olkaamme totuuden ystäviä
Joku
Muutama sana jouto
aika jemme käytöstä
Minä en tahdo 'sekaantua tä
hän "väittelyyn" virkkauksesta
ja nypläyksestä sillä lieneepä
niitä jotka haluavat siitä sanoa
paljon enemmän kuin siitä kan
nattaakaan mutta tästä kiiste
lystä johtui minulle mieleeni e
lämäni varrella tehtyjä havain
toja siitä miten naiset erittäin
kin työläisperheiden äidit käyt
tävät sellaiset hetket joita voisi
nimittää jotitohetkiksi Olen u
sein muistanut erikoisesti kahta
äitiä ja heidän lapsiansa ja hei
dän elämänsä vaiheita ja tapaa
millä nuo molemmat äidit kat
selivat elämää ja kasvattivat
lapsiansa
Noilla äideillä oli kummalla
kin neljä lasta Toinen äideistä
käytti jokaisen hetken minkä voi
nappien neulomisilta ja paikka
uksilta virkkaukseen ja nyplä
ykseen Hän luki hyvin vähän
ainoastaair joitakin keveitä kas
vatusopillisia kirjoja ja romaa
neja Yhteiskunnallisia kysy
myksiä valaisevia ja muita tie
topuolista kellitystä kasvattavia
kirjoja hän ei lukenut koskaan
Hänen käsityksensä elämästä o
li suppea hänen ajatusmallinan
sa pieni ja hämärä Ne muun
tamat kasvatusopilliset kirjat
joita hän luki olivat perin pie
nenä apuna hänen suuressa elä
mäntehtävässään — : lasten kas
vattamisessa Hän oli mainio
talousihminen hänellä oli kai
kenlaisia virkkauksia joka pai
kassa mutta jos joutui hänen
tietovarastoansa penkomaan oli
se aivan tyhjä paitsi mitä hän
tiesi naapuriensa hyvistä ja huo
noista puolista Hän käsitti vel
vollisuutensa lapsiaan kohtaan
rajottuvan siihen kun hän huo
lehti heidän rimastaan ja puh
taudestaan ja siitä että tyttäri
ensä mekkojen kauluksissa oli
koruompelusta tai pitsiä Kun
hänen lapsensa kyselivät hänel
tä jotakin joka ei rajottunut
voileipään tai kotiaskareihin
kuulin hänen usein vastaavan -"En
minä tiedä" tai "Menkää
tiehenne siitä ei minulla ole ai
kaa vastailemaan täytyy saada
tämä työ valmiiksi" — Ja kii
reellinen työ jolta äiti ei jouta
nut vastaamaan — jos ehkä oli
si osannutkin — lapsensa kiih
keään kysymykseen oli usein
vain turhanpäiväinen nypläys
joka ei hyödyttänyt häntä eikä
hänen lapsiansa — Hänen lap
sensa kasvoivat ilman äidin vii
sasta asioiden selittelyä he sai
vat lähteä mailmalle ikäänkuin
oman onnensa nojaan ilman
hyödyllistä elämän alkuohjaus
ta Mutta se toinen äiti joka lu
ki joutoaikoinaan kykeni todel
lakin täyttämään äidin tehtävän
Yhdessä hän lastensa kanssa lu
ki ja keskusteli asioista- Hän
oli halukas ja kykenevä vastaa
maan lastensa kysymyksiin ja
hänen lapsensa pitivät häntä
parhaana toverinansa ja uskot
tunansa Hänen lapsensa viih
tyivät hänen luonansa ja kun he
tulivat aikuisiksi olivat he va
rustettuja vastaanottamaan elä
mäntiellä eteen tulevia tapauk-
Myrsky
Kirj Ida Niemelä
On niin raskasta tukahduttaa
ei tuulen henkäystä käy
On niin kumman hämärää
ei aurinkoakaan selvään näy
Näyttää kuin nousisi myrsky
on pilviä joka puolla —
tumma jylhä ukkospilvi
idän taivahalla tuolla
"Ei se sieltä tänne nouse"
vakuutellaan varmana
'Puuaitaahan tuuli tuima
täältäpäin sen vastahan" '
— Mitä kummaa! pilvi nousi
vastatuuleen vyöryili A
Taivas peittyy harsoon tummaan
myrsky hurja raivosi
Pelko täyttää joka rinnan '
kun luonnon voimat myllertää
vyöryellen salamoiden —
se suurta on ja ylevää
Myrskyn jälkeen tuuli taukoo
ilma puhdas raitis on
Hellästi taas päivä paistaa
kaikki virkoo elohon
Orjajoukko on se pilvi
mi vyöryy vastatuulessa —
myrsky nousee mutt' myrskyn jäl
keen päivä paistaa uudestaan
sia Lapset muistavat tätä äi
tiä aina viisaana hyvänä tove-v
rina Kun sensijaan sen toisen
äidin lapset vieraantuivat äidis
tään jo nuorina eivät voineet
häneen luottaa eikä häntä suu
resti kunnioittaa ja täysikasvui
siksi tultuaan poistuivat hänen
luotaan hänet unhottaen Hänen
kaksi vanhinta tytärtään oppi
vat häneltä kyllä taidon kaiken
laiseen nypläykseen mutta nuo
rille naisille tärkeitä elämäntie
toja he eivät häneltä oppineetpa
niinpä ensimäinen viettelys poi
kamailmassa vei heidän elämän
sä haaksirikkoon Yksi hänen
pojistaan joutui nuulmalle läh
dettyään ties niille teille ja hä
nelle ei jäänyt äidistä ja kodis
ta sellaista muistoa että hän
olisi välittänyt edes ilmottaa it
sestään omaisilleen Toisesta po
jasta tuli juoppo riidanhaluinen
ja itsepäinen Hän joutui van
kilan seinien sisälle monta ker
taa — Syynä tämän äidin las
ten jo Vartiaiseen sortumiseen o
!i pintapuolinen ja huono koti
kasvatus joka ei varustanut
heille voimaa eikä tietoa taistel
la ympäristön ja olosuhteiden
turmeluksia vastaan Tämä äi
ti on nyt murtunut harmaahapsi
ja hän toivoisi nyt että ne ajat
mitkä hän tuhlasi turhanpäiväi
siin -lypläyksiin hän olisi _ ne ku
luttanut itsensä kehittämiseen ja
lastensa kasvattamiseen-
Se äiti joka koetti kehittää
itseänsä ja täyttää hyvin äidin
tehtävänsä on vanhoilla päivil
lään aineellisista huolistakin
huolimatta onnellinen Hänen
kolme tytärtään ovat kaikki on
nellisesti purjehtineet tyttökau
tensa ohitse ja ovat nyt kohta
laisen hyvissä olosuhteissa per
heidenäiteinä Hänen ainoa
(Jatkoa kahdeksannella sivulla)