Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Feb. 3, 1920)
Thls Issue of tha Toveritar contalnt no artlcles such as requlre an afflrmed translatlon accordlng to Act of O et 15th 1917 TOVERITAR Painos 8259 AM" AfV ' SUOMALAIS ' rc'~ ÖLÄISNAI8TEN V M N K ANNATTAJA ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA ' ' No 5 Tiistaina Helmikuun 3 p — Tuesday February 3 1920 — Kymmenes Vuosik Sosialistinen mailman katsomus ei siedä valhetta Ei se ole rumaa joka voidaan nähdä mutta se on ruinaa joka on kätköissä- Me elämme ny kyään aikakaudella josta voisi sanoa että me poltamme kynt tilää sen molemmista päistä Me ylvästelemnie tiedoillamme me ylvästelemnie sillä jos me elä män kilpajuoksussa olemme päässeet läpi niin ettemme ole saaneet mitään päällenäkyviä ruumiillisia vikoja joiden kaut ta meitä voisi erikoisesti merki tä Mutta täydellistä tervettä emme voi löytää tuskin muualta kuin mustimmasta Afrikasta jos sieltäkään vaan ei sivistyskan sojen keskuudesta ' Kiinalaiset puristavat tyttölasten jalat muo dottomiksi niin että ne kävellä tynkyttelevät kuin vaivaiset Meidän sivistysnaisemme puser tavat keskiruumiinsa rautavan teisiin joka on paljon vaaralli sempi terveydelle kuin kiinalais ten tapa pusertaa jalkoja Se tekee heistä henkisesti ja ruu miillisesti rampoja muuttaa hei dän sisäelimensä pois luonnolli silta paikoiltaan Erään lääke tieteellisen yliopiston professori luennoi synnytysosaston oppi laille Hän sanoi että kun nai nen käyttää kureliiviä ja korkea kantaisiä kenkiä ja seisoo jaloil laan 15 — 16 tuntia päivässä ja sitten kun hän menee avioliit toon ja synnyttää ensimäisen lapsensa hän tekee sen kauheil la kivuilla tai sitten on tuo luon noton pukeutumistapa tuottanut hänelle sellaisen kohtuvian että hän on tullut kokonaan hedel mättömäksi Ja jälkeen synny tyksen 'hänestä ei enää tule ter vettä Tämän muotihulluuden e dessä me olemme voimattomia Lasten synnytys niiden kan sojen sekä villien keskuudessa jotka eivät ole meidänlaisen muodin 'orjia on helppoa ja he ovat sen tapauksen jälkeen yhtä terveitä kuin koskaan ennen Tiede on voimaton nykyajan kulttuuri-ihmisen heikkouden e dessä Jo lapsuudessa koukis tettuja kylkiluita emme voi oi kasta ja paikoiltaan pois työn nettujä sisälmyksiä emme voi saattaa paikoilleen niin kauan kun ihmiset ovat niin kult tuurin eli toisin sanoen tyhmän muodin turmelemia Jos mikä ihmiselämässä on ru maa niin on tällainen typeryys joka ei haikaile saattaa jälkeläi siänsä ruumiillisten vikojen ja sairauden turmelemiksi Kuten sanottu : sosialistinen mailman katsomus ei siedä valhetta ja siksi penkokaamme näitä epä kohtia jotka rumentavat ihmis tä ihmisenä Jos olisimme _ tosi-ihmisyyden s o sosialistisen mailmankatsomuksen kypsytta miä me häpeäisimme rumentaa ja turmella rotuamme niin kuin nykyaikaiset ihmiset tekevät - Lapset syntyvät mailinaan äiti en ja isien elämänlakien rikko muksista huolimatta ihmeteltä vän terveinä mutta äidit pilaa vat niitä tietämättömyydessään väärällä ruokinta-tavalla Tuos sa on lihava punaposkinen lapsi joka on kova syömään ja voi sietää vahvoja ruokia lihaa ja munia y- in- Hän kasvaa tavat toman nopeasti ja ennenkuin hän on aika-ihminen tulee hän hinteräksi hänen rintansa pai nuu sisään ja hartiat käyvät ku maraan Voimistelun ja tervey denhoidon opettaja koulussa sa noisi hänestä: se johtuu vääräs tä ruokintatavasta hän on kas vanut liian nopeasti saamatta kuitenkaan sellaista ravintoa mikä olisi kasvattanut hänen kaikkia lihaksiaan ja elimiään suhteellisesti Ja siis hän on al tis keuhkotaudille y m taudeil le — Tietämättömyys on ru muutta se on halveksittavaa _ Tuossa on poika voimakas ja terve kuin Herkules Hänen kaikki elimensä ovat erittäin hy vässä kunnossa mutta hän on sielullisesti vaivainen Hän on kuin villi hevonen hän potkii vikuroipi varastaa ja on edes vastuuton kaikista teoistaan Hän ei tahdo ottaa sivistysihmi sen kuolaimia suuhunsa- "Hän tahtoo olla vapaa kaikesta edes vastuusta" kuulen jonkun sano van "hän ei siedä orjuutta" Mutta sellaista edesvastuutonta viileyttä ei siedä mikään yhteis kunta Sosialistinenkin yhteis kunta pistäisi kuolaimet suuhun sellaiselle ja ohjailisi häntä kun nes hän talttuisi niin jotta hänet voisi päästää kulkemaan latu aan jossa hän osaisi vaeltaa tal laamatta toisia jalkainsa alle — Tällainen on epämufodostunei suutta ajatuksissa rumuutta sie lussa Ja tällaisia epämuodos tuneita ajatuksia ilmenee luke mattomissa muodoissa Ne ovat porvarillisen yhteiskunnan kas vattamia Ne ovat niitä mätä paiseita jotka vain sosialistinen mailmankatsomus kykenee juu riaan myöten pois kitkemään ja jotka häviävät vasta sosialisti sessa yhteiskunnassa nousevien sukupolvien terveen voiman kautta Me porvarillisen ajattelutavan turmelemat olennot emme siadä totuutta me 'emme siedä arvos telua me emme tahdo nähdä o mia vikojamme ja mq emme tunne tosi-ihmisyyden velvotta vaa tarvetta tutkia niitä ja kor jata niitä Jospa rae emme sul kisi silmiämme elämän rumuu delta sen varjopuolilta ja nii den seurauksilta emme tyytyisi olemaan niin tietämättömiä em me tyytyisi koko vallitsevaan e lämänjärjestykseen Mutta me tarkastelemme ohimennen vain pintailmiöitä emme niiden poh jalla olevia syitä- Me kuuniit semme hyttysen mutta nielem me kamelin Ennenkaikkea kat sokaamme elämän varjopuoliin syvemmälti kuin" mitä pintail miöistä näemme ja etsikäämme ylös niitä synnyttävät syyt ja pyrkikäämme poistamaan '' ne Älkäämme olko ufkokulla! luja vaan tunnustakaamme vioiksi ne mitkä niitä ovat Ei kaikki ru ma ole siinä mitä voidaan näh dä sitä piilee ihmissielun ja ruu miin kätköissä kaikenlaisissa henkisen ja ruumiillisen sairau den muodoissa Totuus on kai kenlaisten paheiden vihollinen Olkaamme totuuden ystäviä Joku Muutama sana jouto aika jemme käytöstä Minä en tahdo 'sekaantua tä hän "väittelyyn" virkkauksesta ja nypläyksestä sillä lieneepä niitä jotka haluavat siitä sanoa paljon enemmän kuin siitä kan nattaakaan mutta tästä kiiste lystä johtui minulle mieleeni e lämäni varrella tehtyjä havain toja siitä miten naiset erittäin kin työläisperheiden äidit käyt tävät sellaiset hetket joita voisi nimittää jotitohetkiksi Olen u sein muistanut erikoisesti kahta äitiä ja heidän lapsiansa ja hei dän elämänsä vaiheita ja tapaa millä nuo molemmat äidit kat selivat elämää ja kasvattivat lapsiansa Noilla äideillä oli kummalla kin neljä lasta Toinen äideistä käytti jokaisen hetken minkä voi nappien neulomisilta ja paikka uksilta virkkaukseen ja nyplä ykseen Hän luki hyvin vähän ainoastaair joitakin keveitä kas vatusopillisia kirjoja ja romaa neja Yhteiskunnallisia kysy myksiä valaisevia ja muita tie topuolista kellitystä kasvattavia kirjoja hän ei lukenut koskaan Hänen käsityksensä elämästä o li suppea hänen ajatusmallinan sa pieni ja hämärä Ne muun tamat kasvatusopilliset kirjat joita hän luki olivat perin pie nenä apuna hänen suuressa elä mäntehtävässään — : lasten kas vattamisessa Hän oli mainio talousihminen hänellä oli kai kenlaisia virkkauksia joka pai kassa mutta jos joutui hänen tietovarastoansa penkomaan oli se aivan tyhjä paitsi mitä hän tiesi naapuriensa hyvistä ja huo noista puolista Hän käsitti vel vollisuutensa lapsiaan kohtaan rajottuvan siihen kun hän huo lehti heidän rimastaan ja puh taudestaan ja siitä että tyttäri ensä mekkojen kauluksissa oli koruompelusta tai pitsiä Kun hänen lapsensa kyselivät hänel tä jotakin joka ei rajottunut voileipään tai kotiaskareihin kuulin hänen usein vastaavan -"En minä tiedä" tai "Menkää tiehenne siitä ei minulla ole ai kaa vastailemaan täytyy saada tämä työ valmiiksi" — Ja kii reellinen työ jolta äiti ei jouta nut vastaamaan — jos ehkä oli si osannutkin — lapsensa kiih keään kysymykseen oli usein vain turhanpäiväinen nypläys joka ei hyödyttänyt häntä eikä hänen lapsiansa — Hänen lap sensa kasvoivat ilman äidin vii sasta asioiden selittelyä he sai vat lähteä mailmalle ikäänkuin oman onnensa nojaan ilman hyödyllistä elämän alkuohjaus ta Mutta se toinen äiti joka lu ki joutoaikoinaan kykeni todel lakin täyttämään äidin tehtävän Yhdessä hän lastensa kanssa lu ki ja keskusteli asioista- Hän oli halukas ja kykenevä vastaa maan lastensa kysymyksiin ja hänen lapsensa pitivät häntä parhaana toverinansa ja uskot tunansa Hänen lapsensa viih tyivät hänen luonansa ja kun he tulivat aikuisiksi olivat he va rustettuja vastaanottamaan elä mäntiellä eteen tulevia tapauk- Myrsky Kirj Ida Niemelä On niin raskasta tukahduttaa ei tuulen henkäystä käy On niin kumman hämärää ei aurinkoakaan selvään näy Näyttää kuin nousisi myrsky on pilviä joka puolla — tumma jylhä ukkospilvi idän taivahalla tuolla "Ei se sieltä tänne nouse" vakuutellaan varmana 'Puuaitaahan tuuli tuima täältäpäin sen vastahan" ' — Mitä kummaa! pilvi nousi vastatuuleen vyöryili A Taivas peittyy harsoon tummaan myrsky hurja raivosi Pelko täyttää joka rinnan ' kun luonnon voimat myllertää vyöryellen salamoiden — se suurta on ja ylevää Myrskyn jälkeen tuuli taukoo ilma puhdas raitis on Hellästi taas päivä paistaa kaikki virkoo elohon Orjajoukko on se pilvi mi vyöryy vastatuulessa — myrsky nousee mutt' myrskyn jäl keen päivä paistaa uudestaan sia Lapset muistavat tätä äi tiä aina viisaana hyvänä tove-v rina Kun sensijaan sen toisen äidin lapset vieraantuivat äidis tään jo nuorina eivät voineet häneen luottaa eikä häntä suu resti kunnioittaa ja täysikasvui siksi tultuaan poistuivat hänen luotaan hänet unhottaen Hänen kaksi vanhinta tytärtään oppi vat häneltä kyllä taidon kaiken laiseen nypläykseen mutta nuo rille naisille tärkeitä elämäntie toja he eivät häneltä oppineetpa niinpä ensimäinen viettelys poi kamailmassa vei heidän elämän sä haaksirikkoon Yksi hänen pojistaan joutui nuulmalle läh dettyään ties niille teille ja hä nelle ei jäänyt äidistä ja kodis ta sellaista muistoa että hän olisi välittänyt edes ilmottaa it sestään omaisilleen Toisesta po jasta tuli juoppo riidanhaluinen ja itsepäinen Hän joutui van kilan seinien sisälle monta ker taa — Syynä tämän äidin las ten jo Vartiaiseen sortumiseen o !i pintapuolinen ja huono koti kasvatus joka ei varustanut heille voimaa eikä tietoa taistel la ympäristön ja olosuhteiden turmeluksia vastaan Tämä äi ti on nyt murtunut harmaahapsi ja hän toivoisi nyt että ne ajat mitkä hän tuhlasi turhanpäiväi siin -lypläyksiin hän olisi _ ne ku luttanut itsensä kehittämiseen ja lastensa kasvattamiseen- Se äiti joka koetti kehittää itseänsä ja täyttää hyvin äidin tehtävänsä on vanhoilla päivil lään aineellisista huolistakin huolimatta onnellinen Hänen kolme tytärtään ovat kaikki on nellisesti purjehtineet tyttökau tensa ohitse ja ovat nyt kohta laisen hyvissä olosuhteissa per heidenäiteinä Hänen ainoa (Jatkoa kahdeksannella sivulla)