Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Jan. 13, 1920)
N0 2 Tiistaina Tammikuun 13 p— Tuesday January 13 5 nawmrii viitteiti oareniDaa Fferniir IA UtM Vanhempain ihuolenpita lap- hinkään sellaiseen- Mitä näem lurkaT mreÄLsunÄh" PERHt JA MJ M" sista käsittää kolme eri jaksoa: me tällä haavaa: entinen perhe viÄsia koZTtys- 1 ijllnLl J1 11 VATi Sylilasten hoidon kasvattamisen hajoaa se on vähin erin vapau ta ntJ koiiotil MITMICTIlfÄITin ja vihdoin ammatin opettami- tunut kaikista kotitöistä jotka maaÄ loJl f mmtm E- MUN1M IVAL 1 il) sen Mitä tulee lasten opetta- varhemmin olivat yhtä tärke tä sä heidän täytyy' alkaa vaati- = a ejj jatko e hempiäP3i" äP TaTe Itn t oHur" vattion toC 'kapita- ta välttämättömyys Lapset? Lk kr herrojf huolestut- III Lasten kasvattaminen on Sökan kotgyf " ÄSrÄ taa He näkevät sima uhkaa- yhteiskunnan tehtävä työväenluokan koynyys sen e im van vaaran heille itselleen Sillä lintaso jo sinänsä pakottaa 'ka- ta Ile eivät vof taata enem- "ntnkahiln kasvaa svödessä" Mutta mitä jää Paheelle sit- mitalistista yhteiskuntaa luo- pää näitten ylläpitoa kuin kas- Ktm tvbl Lt anoivat S teii kun 'kaikki yksityistalouden maan kokonaisen kasvatusjär- vatustakaan Tilanne josta kar- rnemmäi alkavat 1 he iliä vaati- tehtävät ovat hävinneet? Lap- jestelmän nuorisoa varten: leik- sivät yhtä paljon vanhemmat main lisää set Mutta tässäkin tulee toveri- kikenttiä lastenkouluja -seime- kuin lapsetkin Mutta kommu- ' työläisten valtio perheen avuk- jä ym Ja miten tietoisempia nistmen yhteiskunta se tulee Työläisiä on pitänyt alammai- si Yhteiskuntaottaa vähin erin työläiset ovat oikeuksistaan mi sanomaan työmiehelle ja- tyo- suudessa myöskin osaltaan se suorittaakseen kaiken sen mitä tä kiinteämmin he ovat järjesty- laisnaiselle: olette nuoria ra- ajatuskanta että se luokka jVka varhemmin kuului omaisille Jo neet valtiossa sitä toimekkaam- kastatte toisianne jokaiselle on elää hyvin 'pukeutuu hyvin hu- kapitalistisessakin valtiossa oli pj 0n myös yhteiskunta avusta- oikeus onneen Eläkäähän omaa „:n„i„ „„'i: — „ i~:i:„ lasrpn nnetua lakannut olemasta ecun nrhMfi lasten Imidnssa elämäänne Älkää paetko on- ta elämän mukavuuksista on jo sukulaisten tehtävä: lapset o- Mutta porvarillista yhteiskuntaa nea alkaa pelatko avioliittoa jo -alkuaan ylempää ihmisrotua — piskehvat kouluissa Lapsen arveluttaa liian pitkälle menevä Ka Kdimdiisustssa jiulismuu herrasväkeä jonka ilot ja nau- kerran ehdittyä kouluikään huc- huolenpito työväenluokan eduis- sa todella merkitsi työmiehelle tinnot eivät voi kuulua "alhai- ahtivat omaiset helpotuksesta : ta jotta se siten ei olisi myötä- ja -naiselle kahletta Ja ennen selle kansalle" s 'o työväelle- tällöin lakkasi lapsen henkinen vaikuttamassa perheen hajoa- kaikkea alkaa pelatko nuoria ja Mutta porvarillinen järjestelmä kehittäminen olemasta heidän mjsta Kapitalistit näet eivät terveitä kun olette antaa lsan sanomalehtiilmotuksineen teat- huolenaan Mutta kaikki per- ote tietämättömiä siitä että van- maalle uusia työlaista uusia tereineen ja muotikauppoineen 'heen velvollisuudet lasta koh- hanaikainen perhe — orjamai- kansalaisia työläisten yhteis ön itse hävittänyt työläisistä taan eivät olleet vielä sillä päät- sesti aherteleva vaimo ja per- kunta on uuden työvoiman tar tuon ajatuksen ettei heille kuulu tyneet: jäi vielä jälelle lapsen heen ylläpidosta ja hyvin voin- peessa se tervehtii ilolla jokais samanlaiset nautinnot ja muka- ruokkiminen varustaminen Jal- nista huolehtiva mies — on par- ta mailntaan tullutta äsken syn vuudet kuin herroillekin jos he kineilla ja vaatteilla ja hänen haimpia keinoja proletaarien va- tynytta Alkaa glko huolissanne vain kykenevät niitä hankki- kehittämisensä kykeneväksi työ- pauspyrkimyksien heikentämi- lastenne tulevaisuudesta: he et- maan Alituinen kauniiden vaat- Iäiseksi joka voisi siihen ikään seksi Huoli taivuttaa työläisen vät tule kokemaan vilua eika teiden huonekalujen automobii- tultuaan elättää itsensä ja pitää njskaa ja pakottaa hänet myötä- nälkää heitä et uhkaa mikaan lien y m mukavuuksien ilmot- myös huolen isästään ja äidis- mieliseksi kapitaalille Mitä ei- onnettomuus eika heitä jateta o taminen sanomalehdissä ia jul- tään näiden vanhoilla päivillä Ja vat isä ja äiti tekisikään heidän man onnensa nojaan kuten oli kaisuissa ia kauppojen näyteik- kuitenkin oli harvassa sellaisia lastensa nähdessä nälkää? Niin- laita kapitalistisen järjestelmän kiinoilla kauniiden kotien hie- työläisperheitä jotka - kykenivät pä siis: päinvastoin kuin kapi- vallitessa Kommunistinen yn nojen tapojen ja vaatteiden nä- täyttämään kaikki velvollisuu- talistinen yhteiskunta joka ei teiskunta työläisten valtio takaa keminen elävienkuvien teatteri- tensa lapsia kohtaan: liian pie- tahdo muuttaa nuorison kasva- riittävän ravmnon ja hoidon nim näytännöissä ovat vähän kerral- nillä palkoilla ei edes pystytty tusta todella yhteiskunnalliseksi äidille kuin lapsille kohta taman laan kasvattaneet työläisissä aja- torjumaan lasten nälkää saatik- toimeksi valtion toimeksi kom- synnyttyä Kommunistinen lsan tukseu tahtoa niitä ja tahto ka sitten että äidillä ja isällä munistineu yhteiskunta puoles- maa ruokkii ohjaa ja kasvattaa luonnollisesti kyllin voimakkaak- olisi ollut kylliksi keinoja kiin- taan pitää nuoren sukupolven lapsen mutta varoo riistämästä si tultuaan synnvttää toiminnan nittääkseen nuoren jjolven kas- yhteiskunnallista kasvatusta jo- tata vanhemmilta jotka mielivät — He ostavat niitä jos kykene- vatukseen riittävää huomiota pa lakiensa ja tapojensa perus- ottaa osaa lapsen kasvatukseen vät ia ios pienet palkat eivät Perhe oli pakotettu supistamaan tuksena uuden yhteiskimtara- Kommunistinen yhteiskunta ot riitä vastaamaan heidän korke- lasten kasvatusta Mutta oliko kennuksen kulmakivenä Uuden taa suorittaakseen lasten kasva ämmiksi kasvaneita elämänvaa- 'todellisuudessa laita näinkään yhteiskunnan ihmistä ei rauo- ttikseen_ kuuluvat tehtävät mut timuksia he vaativat parempaa Katuhan oli proletarilasten kas- Vata 'pikkumaisen itsekkään rii- ta isän ilon ja äidillisen tyytyvai palkkaa sekä vielä lisäksi lyhem- vattaja Proletaarien lapset ei- täisen ja vain onyia etuaan kat- syyden se jattaa mille jotka o pää työpäivää levätäkseen ja vät tienneet mistään kodin su- sovan vanhanaikaisen' perheen sottavat oevansa sen veroisia nauttiakseen sekä tyydyttääk- loudesta joka oli vielä meidän jäsenestä- Uuden järjestelmän Voiko sitten kutsua tällaista seen muiden vaatimusten mu- isiemme ja äitiemme osana UUsi ihminen on sellaisten sosia- perheen hajottamista vakivaltai kana lisääntynyttä) sivistyksen Vanhenroien palkkojen pie- Hstisten laitosten tuote kuin seksi voiko nimittää lapsen ja tarvetta Kun työläiset vaativat Ja j?a ävSuudestaVli leikkikentät puutarhat seurus- adin erottamista pakkotoimen rahallaan kaikkein parhainta ori - usein seUrauksena että nälkä telusuojat ja monet muut Iisak- piteeksir e merkki hvvään näin vaikka „„i„t i„„00„ n~ itiärlin ti- si- joissa lapset viettävät suu- Kaiken kaikkiaan: entinen innrvarir tahtovat osottaa sillä porvarit tahtovat osottaa suia heidän kevytmielisyyttänsä Nuo uti 4 +„1:ot ir-it iDp uuicivai iuminii ucn estää ainakaan kauan Pie vaa- tivat vihdoin oikeuden kaikkeen iitlofln n tlVvinVOtn- i iiMvaun-ci m j tiin mitä mailmassa on ja se merkitsisi niiden tuhlariloisten vallan loppua jotka nyt nautti- vat ja hekumoivat työläisiltä riistämillään työntuloksilla ja heidän hikipenneillään seen sentin toisensa - jälkeen jestelmän vallitessa olivat lapset Työläisvaltio ottaa päämääräk- teiskunnan jäsenen kahden va pankkeihin imeskelevät silakan usen avan iiian usein sietä- seen taata toimeentulon jokai- pään kahden riippumattoman häntiä kunnollisen ruoka-aterian mättömäksi taakaksi perheelle selle äidille — olipa tämä sitten kahden työtätekevän ihmisen sijasta jotka asuvat kehnoissa kjn suhteessa rientää laillisessa aviossa taikka ei — liitto- Ei enää voimoiv taloudel koloissa puulaatikkohuonekalu- munistinen yhteiskunta van- niin kauan kuin hän imettää lista "elmorjuutta Et enaa jen keskellä jotka pukeutuvat av„ksi Neuvosto-Ve- lastaan perustaa kaikkialle äi- perheenjäsenten eroavaisuutta huonosti ja rumasti ja joiden ai- „'„ u kasvatus- tiyskoteja laittaa joka kaupun- Ei enää naisella pelkoa jaada noa huvi on kirkossa käynti ja kisriaatill tome8ta tekemään kiin ja kylään seimejä ja muita pienine lapsineen turvattomaksi ainoa sivistysvähne joku porva- htvkin varsin paljon samanlaisia laitoksia valmistaak- ja tuottamattomaksi jos mies ripilli ja virsikirja — sellaiset V 1 ö keventämiseksi seen naiselle tUaisuuden samal- hänet hylkaa Vaimo ei ole kom työläiset ovat toki häviämässä kasvatuksen ia ylläpidon la kertaa sekä hyödyttää yhteis- munistisessa yhteiskunnassa rup sukupuuttoon He jäävät mu- t Sylilasten huoltola kuntaa että olla äiti puvamen miehestään vaan tyos seotavaraksi herroja jumaloivine 'lastenkoulut siirtolat ja Ja työläis-äidit olkoot aivan tään Häntä ei elata mies vaan ajatuksineen ja heidän paikkan- 'lastensairaalat ravintolat levollisia: kommunistinen y'h- omat kätensä -Ei pienintäkään sa ottavat korkeampaan sivis- lu'rudkalat maksuttomat kir- teiskunta ei suinkaan aio riistää pelkoa lasten tulevaisuudesta tykseen hyvinvointnn ja vapau- iämnöset' vaatteet ia jälki- lasta vanhemmiltaan eikä tem- Työläisyhteiskunta se se nuo teen pyrkivät työläiset jotka ei- J£ oppilaille - mata tätä äitinsä helmasta Vie- lehtii siitä Avioliitto puhdistua vät tyydy orjankanmkkaan vaan " kaikw selVästi osota lä vähemmän aikoo se käyttää kaikista aineellisista varjopuola- vaativat täyden mitan kaikista ]asten huolto Qn jättänvt mitään väkivaltaisia keinoja lo- taan kaikista rahalaskelmistaan elämän hyvyyksistä nerheen niirin että se on van- pullisesti tuhotakseen perheen näistä meidän päiviemme perhe Ferdinand Lasalle sanoi: hempain harteilta siirretty yh- Ei mitään sellaista Kommunis- elämän rumista epäkohdista- Ar "Tyoiäls L taseitanne 1" teisyyden kannettavaksi tinen yhteiskunta ei pyri mi- voliitto muuttuu suta alkaen n „u „it n r+ !- v m tn p n p pn ikä- yn 0u ehtinyt kymmeneen ikä- vuoteensa vuorostaan riippu- ' _ mattoinaan ansiotyonun iuwud hempain auktoriteetti oli men- uä loppui tottelevaisuus--Sa- t 1_ _ „"t a moni kuin olemme iianncci jjci heen taloustoimet yhden toi- gensa perään katoavan samoin 0iemme nähneet häipyvän kaik- kien velvollisuuksien lapsia kohtaan Nämä velvollisuudet vlläpidon ja kasvatuksen tulee i- „1„„o Huti vllapulon 'ja kasvatUKsen imee ran tyolais-aicnn avuxsi ri c- suu ja uuna f yhteiskunta vanhempain sijasta naä mitään avuttomia tyttö- ja toveruuden liitto kahden yh-ästaak- tvvdvttämään Kapitalistisen jär- äitejä turvattomille lapsineen denvertaisen kommunistisen yli remman osan päivästään ja mis- remman osan pdivdsuiaii }a 11= sä tietorikkaat kasvattajat kehit- tävät liänptä tietoisen kommu- — — Mutta paitsi kasvatusta ja o- petusta kuka sitten täyttää per- i 1 :„ 11 neen veivoiiisuuuei tajia mju- taan silloin kun nämä vielä tar- vitsevat äitinsä rintaa kun lap- set vielä vaapertelevat äitinsä liepeissä? Kas tässäkin rientää kommunistinen valtio vielä ker- ran työläis-äidin avuksi Ei e- ttmlo +irtt-ri_ nerile tekee lommiaan Sita ei perhe tekee loppuaan Mta ei haj0jta kommunistinen yhteis- i„„f„ nnlnt pUnplirlnt muhu ole enään välttämätön edes per heen jäsenillekään koska per Unella t-niliiro laBl-pll (If-T S VH f tl S uum ~ - tehtävä siirtyy yhä enemmän ja enemmän yhteisyydelle' Mutta entisen perhemuodon raunioille nousee uusi Joka jiojaa toisiin miehen ja naisen välisiin- suhtei- siin' ja joka on oleva raikkauden io tnirpriltulpn liitto kahden vh-
