Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Jan. 6, 1920)
Tiistaina Tammikuun 6 p — Tuesday January 6 No 1 PALISADE MINN Joulujuhlamme onnistui kokolailla hyvin Lapset lausuivat runoja ja esittivät laulua ja vieläpä pienen näy töskappaleenkin "Joulupukki lakos sa" josta kiitos pienille tovereille Sitten vielä esitettiin kuvaelma ja näytelmät "Perintö" ja "Luokkaso dan jälkeen" niin siinähän sitä oh jelmaa kerraksi olikin Lasten suu reksi iloksi tulla tupsahti sitten jou lupukki vanha tuttu jakelemaan lah- - joja joita oli kertynytkin ' aika röyk kiö kuusenjuurelle Muuten oli san gen huvittava ilmiö kun eräät kaverit pitivät joulupukkiamme niin suurena ?"vorona" etteivät uskaltaneet panna lahjojaan kuusen juurelle vaan jake livat itse haalilla lahjansa Pelkäsivät että joulupukki pistelee heidän lah jat omaan pussiinsa Heikkouskoiset raukat! Joulukuun 27 päivän iltana puhui täällä I W W liiton puhuja Frank Westerlund selostellen sitä 1 60 oike usjuttua ja vankilassa oloa Varmaan kin paikkakuntamme I W W kiih koilijat nyt tuntevat suurta petty mystä sen johdosta kuin heidän oma puhujakin kannatti kommunistipuolu etta Hän nimenomaan vakuutti et--tä maalaisköyhälistön on paljon e dullisempi kuulua kommunistipuolu eeseen kuin I V W liittoon ja paik kakuntamme I V W kiihkoilijat ovat siitä saakka kuin S osastomme yhtyi kommunisti puolueeseen kaiken kykynsä mukaan tehneet vasta-aki-tatsioonia kommunistipuoluetta vas taan Taisipa se olla hiukan hapan ta noitten kiihkoilijoitten kuunnella kun Frankki vakuutti ettei sitä Ve näjänkään vallankumousta tehnyt I W W pojat vaan että ne bolsheviikit peevelit - olivat Vallankumouksellisia valtiollista toimintaa kannattavia so sialisteja ja he kun ovat aina hiki hatussa väittäneet että ne bolshevii kit ovat oikein priima tuplajuulaisia Mrs Werner Dalquistin on sairas tunut jonkinlaiseen hermoheikkou teen jonka johdosta hänet vietiin jouluk 26 p lääkärin hoidettavak si Iäkäs nainen esiintynyt miehenä Bili Faar joka on jonku aikaa asu nut kylässämme tehden rautatietyötä kuorien "postia" y m nyt viimek si kevätkesästä saakka ollut erään maa-agentin kumppanina sairastui v k 24 p ja kun hänet vietiin saa maan lääkärin apua niin siellä huo mattiin että hän olikin nainen Tääl lä ei tiedetä hänen kotipaikastaan ei kä siitä kuinka kauvan hän on mie henä esiintynyt Eiköhän olosuhtei den kurjuus ja naisten nälkäpalkat juuri ole ne tekijät jotka pakotti vat nais-raukan esiintymään miehenä Kukapa tietää kuinka surullinen ja sydäntä särkevä tarina hänellä sis kopoloisella olisikaan kerrottavana niistä syistä mitkä pakottivat hänen valepuvussa raatamaan leipänsä edes tä Näin Tuoden vaihteessa on taval lista että toivotetaan onnellista uut ta vuotta mutta kun minä olen niin perin pohjin varma että me työläi set emme tämän riiston sorron vai- non ja työn ja pääoman välisen ve risen temmellyksen vallitessa voi viet tää onnellisena alkavaa vuottam me niin mitäpä sitä turhia toivot teleekaan Sanonhan vaan Maijulle että paina päälle vaan samalla ta valla kuin viime vuonnakin niin sil loin olet todellinen luokkataistelija ja sen parempaa titteliä sinä et pyy däkään Mutta Toverittaren kaikille lukijoille tilaajille ja avustajille piir tyköön tulikirjaimhl sydämiin uuden vuoden onnentoivotukseni joka kuu luu: Pois kaikki kukkoilu ja kaiken laiset verukkeet ja jokainen täyttä käämme kunnialla paikkamme luok kataistelurintamalla Älkäämme pel kurien lailla syrjässä seiskö silloin kuin meidän kaikkien yhteinen vihol linen — kapitalismin hirviö kaikel la raivollaan hyökkää meidän vapa uttamme ja ihmisoikeuttamme vas taan Uljaasti kohottakaamme taiste luviiriä nyt juuri kun työn vapautta missota lähenee ratkaisevaa kamp pailuaan Teitä kaikkia tositoveruu della tervehtien Jenny Trast HERMANN MICH Toverittaren n:ossa 48 on kirjotus täältä jossa sanotaan minun tietteni tai tietämättäni vääristelleen kirjot tajan kirjotusta Saan sanoa että Toverittaren toimitus ei ole julaissut kirjettäni alkuperäisessä asussaan) Sitäpaitsi me raatajajoukko tarvit- semme Toverittaren palstat hyödylli sempään ja opettavaisempaan tarko tukseen kuin tämä sanottu moska an saitsee Pyydän huomauttaa että olen paikkakunnan vanhimpia asuk kaita joten minut helposti löydät muutenkin eikä sanomalehtien kaut ta enkä myöskään ole halunnut ni mettömänä esiintyä Saat tietää mi tä minulla on suuren työläisperheen äitinä lasten kasvatuksesta sanotta vaa jos olet rehellinen ja tulet pu heilleni Sitten kirjottaja vielä vaatii mi nua peruuttamaan kysymyksessäole van kirjotukseni Sitä minä en tee sillä kontrollivaltasi minua kohtaan ei pitkälle riitä ja edelleenkin voin tini mukaan tahdon olla työväenliik keen puoltaja Tämä riittäköön mi nun puolestani siitä asiasta Toverillisesti Mrs H Kulju (Täydellinen nimeni Maria Kulju) ) Kirjeenne sellaisenaan kuin sen kirjotitte ei olisi kelvannut julaista vaksi joten se täytyi korjata Tei dän eduksenne se vain tapahtui hy vä täti — Toim QU1BELL ONT CAN En ole nähnyt kirjeitä tältä paik kakunnalta Toverittaren palstoilla jo ten päätin piirtää vähän kuulumisia täältä farmikylältä Tämäkin paik kakunta on saanut suomalaisistakin koko paljon asukkaita jotka aiko vat maanviljelyksellä elämänsä ehtoo puolta helpottaa Mutta miten käy sinun Canadan kylmän korven raata jan joka miehuutesi parhaat voimat kulutat ja toivot pääseväsi ''parem malle puolelle" kuten on tapana sa noa Pääsetkö koskaan toivosi pe rille? Vai pettymystäkö saavutat? Osastomme toiminta on vilkasta ja muutenkin innostavaa jokaiselle Kir jallisuutta ja sanomalehtiä on ostett tu ja tilattu kiitettävästi ja yhteis ymmärrys on ollut hyvä keskuudes samme Niinpä olemmekin päässeet eteenpäin niin että meillä on jo oma haali Vaikka se ei ole vielä lähes kään valmis ja täysin tyydyttävässä kunnossa mutta toimittu siinä jo on lähes puoli vuotta Koska kylämme naiset ovat jo melkein kaikki Toverittaren lukijoi ta niin eiköhän valita Toverittarelle kirjeenvaihtaja ja asiamies osaston ensi työkokouksessa "Mutta siihen on valittava nainen — ei sitä "jopia sovi antaa miehille" Uskallanpa vie- lä ylpeillä naistemme puolesta että meissä ei ole yhtään joka ei siihen tehtävään kykene kun vaan on tah toa Ja olkoon se jokaisen naisen velvollisuus tilata itselleen Toveritar jolle sitä ei vielä tule Yhteistoiminnalla näin maaseudul la etenkin talviaikaan on monenlai sia hankaluuksia Pitkä matkat ja huonot tiet ovat melkein voittamatto mia esteitä Asumme tässä noin 10 mailin laajuudella joten jokainen ar vaa että kaikki eivät voi olla haalin läheisyydessä eivätkä -siis pääse jo kaiseen kokoukseen ja iltamaan Olen usein kuullut varsinkin yksinäisten miesten sanovan että miksi naiset ei vät käy kokouksissa ja' että he eivät välitä yhteistoiminnasta Mutta sii hen ovat monet syyt Naisten hoi dettavana on koti karja ja lapset Pyydän kysyä onko täällä Quibellis- 8a monta miestä joka sanoisi mui jalleen: "Lähde sinä nyt iltamaan tai kokoukseen ja ole siellä niin kauan kuin haluat kyllä minä hoidan ko din karjan ja lapset" — Arvostel kaa sitten vasta naisten haluttomuut ta kun kuulette että heillä on tilai suuksia päästä kokouksiin ja iltamiin ja he hylkäävät ne tilaisuudet Kehotan vielä naisia harkitsemaan ompeluseuran perustamiskysymystä — -olisiko se mahdollinen ja kaikin puo lin tarkotustaan vastaava Meillä täällä on aivan erilaiset mahdollisuu det saada ompeluseuran töillä vastaa via tuloksia kuten monissa kaupunki paikoissa Täällä on harvoin kenellä kään "tekeviä" taskussa sillä ne me nevät jokapäiväisiin välttämättömiin tarpeisiin — Mutta kypsytetään tä mä ompeluseuran perustamisajatua jo ka puolelta ottaen kaikki mahdolli suudet kuin myöskin vaikeudet huo mioon Toverillinen tervehdys kaikille To verittaren lukijoille Matin ystävä SAN FRANCISCO CAL Joulu on ollut ja mennyt Tämä viimeinen joulu oli tämän lahden ym päristön työväestölle kuivempi ja köy hempi mitä pitkään aikaan paikka kunnan työväestö on viettänyt Esim Iakkc'anne joka on jatku nut useilla työaloilla useampia kuu kausia on samalla saattanut satojen jopa tuhansienkin perheiden jäsenet puutteenalaiseen asemaan joten heil tä tällä hetkellä puuttuu välttämättö mimpiä elämän tarpeita ja siis tämä tuhansiin nouseva työttömäin armei ja katsoo talven kylmiä päiviä syn kin silmin Tämä samainen työttömyys on saattanut suuren osan suomalaisiakin sellaiseen asemaan että perheiden äi tien on täytynyt käydä työssä päivit täin sillä se lakkoavustus jonka mie het saavat ei tietenkään mitenkään riitä perheen ylläpitoon Näin oljenkorren varassa on työ läisen elämä nykyaikana kaupungis sa joka on Amerikan kuuluisimpia kaupunkeja hienouksistaan rikkauk sistaan ja asemastaan Tyynenmeren rannikolla — Onhan täällä paljon kin edellämainittuja hyviä puolia vaan ne eivät kuulu työtätekevälle väestölle joten me työläiset saamme olla aivan niistä osattomia Mutta kuinka kauan? — Se riippuu meistä itsestämme Kaksitoista lasta Iahjotettiin erääs tä tämän kaupungin orpolasten ko dista edellä joulun ottolapsiksi rik kaisiin perheisiin Lasten kuvat ikä ja nimet olivat kaupungissa ilmesty vissä päivälehdissä julaistuna sekä myöskin miten monta ottajaa kulle kin lapselle oli ilmottautunut Mitä kauniimpi ja terveempi lapsi oli sen useampi hänet halusi saada Yksi toista näistä pienokaisista oli valko ihoisia ja yksi oli mustaihoinen jos ta oli se merkki nähtävänä että täl le mustaihoiselle ei löytynyt ensin ot tajaa joten hänen kuvansa sai olla viimeisenä lehtien palstoilla vaan vihV doin eräs perhe halusi ottaa hänetkin kasvatettavakseen Ylläoleva on ainoastaan yksi todis tus niistä tuhansista köyhien työläis ten lapsista jotka joutuvat todellisen isän ja äidin hoitoa vaille joten hei tä kuletetaan paikasta toiseen Voi olla mahdollista että useat näistä lap sista saavat hyvän kodin mutta kun ajattelemme että monikin työläisäiti joutuu antamaan lapsensa vieraalle taloudellisista syistä niin silloin me emme voi koskaan unohtaa sen yh teiskuntamuodon vajavaisuuksia jos sa täydymme elää Nykyisessä yh teiskunnassamme on tuhansia niitä jotka hartaasti toivovat saavani työ läisnaisen synnyttämän lapsen kasva tikseen Nämä ovat niitä yläluokka laisia jotka eivät jouda eivätkä tah do nähdä sitä vaivaa että synnyttäisi vät lapsen itselleen joten työläisen pitäisi tehdä heille kaiken mitä tässä maailmassa tehdä voidaan Siis pal jon meiltä työläisiltä nykyisessä yh teiskunnassa vaaditaan I Kuten jo edellä mainittiin oli vii me joulu meille suomalaisillekin köy hempi kuin edelliset Mutta oli se jossain muodossa rikkaampikin edelli siä sillä Friscon suomalaiset saivat ihailla ja nauttia maassa syntyneiden sunnuntaikoululasten esityksistä Nä mä lapset olivat ensi kertaa joukko toiminnassa keskenään ja alku on meillä hyvä useampia on osastomme jäsenillä pieniä' jäseniä kasvamassa joista tulevaisuudessa voidaan paljon toivoa joten innostusta riittäköön heidän kasvattajillaan ja opettajillaan Nyt näin vuoden alussa olisi jokai sen friscolaisen tilattava Toveritar sillä se ei ole ensinkään paljon uh rattu oman lehtensä hyväksi ja sa malla oman tietopuolisuutensa kartut tamiseksi sillä kyllä tämä Toveritar on tilaamisen ja lukemisen arvoinen Koettakaapa lukea yksi vuosi Tove ritarta ja jos se ei ole ollut luke misen ja sen rahan arvoinen niin al lekirjottanut vuoden lopussa maksaa jokaiselle rahan takaisin joka ei ole rahansa edestä tullut tietopuolisem maksi Kelpaako ehtoni? Tulen ottamaan tämän kirjeenvaih tajan toimen vakituisena vastaan il man kenenkään tarjoamatta siis ei ole kenenkään pakko pahastua jos ei itse tahdo Urho Lind Sepä on ilahuttavaa että San Fran ciscostakin saadaan kerran vakituinen kirjeenvaihtaja Toverittarelle Kiitos siitä toveri! — Toim MITÄ KURJUUS VOI AI HEUTTAA J Doherty joka on ollut isomman aikaa Amerikan avus tuskomitean puolesta Serbiassa kertoo että nälkä ja sodan tuot tama kurjuus on vaikuttanut Serbian lasten keskuudessa sil lä tavalla että itsemurhat kym menvuotiaiden ja siitä vähän vanhempain lasten keskuudessa ovat aivan tavallisia ilmiöitä Kun 'alituisesti jatkuva elintar peiden puute tuottaa kurjuutta jolla ei näytä olevan rajoja eikä loppua tarttuu lapsiinkin halu päästä kaikesta itsemurhan kautta Historia ei tiedä kertoa että mikään vanhan ajan hurjista sodista olisi vielä niin perin pohjin ihmisen elämänhalua tu kahduttanut että jo lapsetkin koettavat elämän kauhuista kuo lemalla vapautua — Mutta me hän elämmekin "sivistyneellä" aikakaudella jolloin elämän hä vittämistäkö on suurempi kuin milloinkaan ennen MEILLE SYNTYI POIKA 1 'itiini 21 d 1919 Jöta': aioimme kutsua nimellä ERIC VVILHARD Hilma ja William Penttilä 323 Columbia Ave Astoria Oregon JOS OLETTE KIPEÄ Pyytäkää VAPAA g LÄÄKEKIRJA — No O SlinB on yli 25 miesten Ja unisten tantta eli tettynfl Kuin myönkin täydellinen luettelo suo malaisista koti 1 (talikoista Mistä Jokainen voi Itse valita sopivan lääkkeen taudUIeenj samaten myöskin lääkkeitten blnnnt y m Lääkkeet eivät ole patentti lääkkeitä vaan tosi suomalaisia valmisteita jolta Suomessa on jo käytetty monia kymmeniä vuonia Tämän kirjan suatte vapaasti Ja pitäisi sen olla JokalBessa suomalaisessa kodissa sillä ette tiedä bonka sitä tarvitsette varokaa humbuukti lääkkeitä Ja b u m li mi kl-tohtoroi tn — Ugueirin Apteekki on s n n r t n— —Suom Apteekkiliike Yhdysvalloissa— P A LIQNELL CO Superfor VVIt