L
' Thls issue of ihe Toveritar contalns no artlcles such as requlre an afflrmed translatlon accordlng to Act of Octt 15th 1917
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA
Painos 7897
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
XX N E N K ANNATTAJA
No 34
Tiistaina Syysk 2 — Tiiesday Sept 2
1919— Yhdeksäs Vuosik
Sosialismi ja uskonto
Pappien porvarien ja yleensä
vanhoillisten ja sosialismin vas
tustajien yksi tavallisimpia väit
teitä on että sosialismi johtaa
ateismiin (jumalan kieltämiseen)
ja että sosialistit ovat ateisteja
Tosi on että sosialismi on ''yhtä
ateistinen kuin esim ratitatiejuna
tai tariffilaki" kuten eräs sosia
listinen kirjottaja sattuvasti sa
noo Sosialismin tarkottis on
pelkästään maallinen- eli aineelli
nen : kumota kapitalistinen luok
kavalta ja asettaa tilalle Ylelli
nen kansanvalta Sosialismi pyr
kii ratkaisemaan yhteiskuntaky
symyksen eikä Uskontokysymys
tä Itsestään uskonnon kanssa
ei sosialismilla ole mitään teke
mistä mutta kirkon kanssa meil
lä sosialisteilla n riitaa syystä
että se on yksi vahvimpia yhteis
kunnallisia luokkalaitoksia suuri
ne rahastoineen piispoineen ja
pappeineen joka tällaisena voi
makkaana yhteiskunnallisena lai
toksena uskonnon verhon suo
jassa tukee vallassaolevan luokan
etuja Tämän yhteiskunnallisen
laitoksen kanssa me olemme- jul
kisodassa kuten koko kapitalisti
nen luokkayhteiskunnan kanssa
Se asia josko ihminen uskoo juu
talaisten hindujen kiinalaisten
turkkilaisten katoolilaisten täi
protestanttien jumala-käsitteeseen
oli jokaisen yksityisen asia
Sosialistit eivät tahdo ketään
kieltää uskomasta jumalaansa
vaikkakin me koetamme tosiasi
oiden mukaan osottaa mitä us
konto todellisesti on ja miksi se
on olemassa Kristinuskolla on
saman verran yhteyttä sen nimen
varjossa toimivan yhteiskunnalli
sen laitoksen — kirkon — kans
sa kuin kansanvallalla on byro
kratian kanssa Näin sanovat jo
kaikki hiukankaan kristityt ja re
helliset papitkin Tämän päivän
kirkko olisi ensimäinen karkotta
maan Kristuksen temppeleistään
kuten se karkottaa jokaisen pa
pinkin joka uskaltaa Kristuksen
Nuori Amerika
Kirj ' Hilma Nylund
— Miksikähän marjat ovat tä
nä kesänä niin kalliita etten ole
koko kesänä voinut niitä ostaa
lapsilleni — kuulin erään naapu
rini kyselevän eräältä kaupusteli
jalta Oakland "Free Marketissa"
— Ettekö sitä tiedä? Poimijat
saavat viisi dollaria päivältä ei
vätkä kuulu vieläkään olevan
tyytyväisiä Ja tiedättekö he o
vat enimmäkseen ulkomaalaisia
ja vieläpä japanilaisia jotka työs
kentelevät hedelmien poimijoina
He juuri kohottavat marjainpoi
mijain palkat niin korkeiksi ettei
marjoja enää kannata kasvattaa
Ile valtaavat haltuunsa marja
maat ja karkottvat valkoset ihmi
set pois mailta
— Senkin julmurit nuo ulko
maalaiset kuulin pikku äidin sa
novan — Minun vanhemoani oli
vat puritaaneja he taistelivat in
diaaneja vastaan ovat tulleet i
dästä länteen hevoskyydillä en
nenkuin oli rautateitä Minä o
len nmerikalainen ja olen ylpeä
oppia saarnata ja yrittää toteut
taa Sosialistisessa kirjallisuudessa
tapaa usein ateistisia ja uskonto
vastaisia ajatuksia 'Se johtuu
' kahdestakin syystä Ensinnäkin
siitä että kirkon harjottama par
jaus sosialisteja vastaan on pa
kottanut sosialistit itsepuolustuk
seen ja samalla arvostelemaan
kirkkoa ja samalla uskontoa sekä
hyökkäämään sitä vastaan Ja
toiseksi se johtuu siitä että sel
lainen henkilö joka ei enää usko
kuninkaitten ja muitten yksinval
tfaitten auktoriteettivallan py
hyyttä alkaa epäilemään myöskin
kirkon ja muitten auktoriteettien
pyhyyttä- Luokkatietoinen luok
kataistelua ei siedä 'kirkon hen
kistä isäntävaltaa ylitsensä hän
ei siedä 'sen orjuutusta Pyrki
mys vapautumaan palkkaörjuu
den kahleista johtaa myöskin
pyrkimään hengen vapauteen
Sosialistit ovat tieteen ja edistyk
sen 'ystäviä- Kuten muutkin or
juuttajat saa siis kirkkokin sosi
alistein taholta arvostelua osak
seen ja sosialistit pyrkivät osot
tamaan sen todellisen luokkaluon
teen Myöskin me aina tahdom
me osottaa mitä on uskonto se
verho johon kirkko on pukeutunut-
('Sivumennen sanoen jokai
sen omia aivoja käyttävän työläi
sen tulisi omistaa ja lukea 'Kris
tinuskon alkuperä" ja "Aine ja
Voima'' 'Edellisestä opimme mi
tä uskonto on mitkä ovat ne
'syyt jotka se novat luoneet ja
jälkimäisestä me opimme mitkä
ovat ne voimat jotka elämää luo
vat ja hallitsevat Siinä taistelus
sa millin kirkko pappeineen ja
kannattajineen on meidät sitä —
kirkkoa — vastaan pakottan em
ille voisi parempia aseita valita
kuin edellämainitut kirjat)
V allassaoleva luokka on aina
käyttänyt uskontoa orjuuttaak
seen kansaa Uskonto on mahta
va voima se on melkein yhtä
vanha kuin ihmiskuntakin Pel
ko ja avuttomuus loivat sen luon
non orjuudessa elävän alkuihmi
sen mielikuvitukseen ja muuta
siitä että olen tämän mahtavan
rikkaan tasaväliä nkansalaipen
Mutta nuo vihatut ulkomaalaiset
pilaavat olot täällä he nostavat
työpalkatkin niin korkeiksi ja sa
malla nousevat elinkustannukset
niin etten minäkään ole voinut
osta'a lapsilleni yhtään marjaa ko
ko kesänä Ennen sentään voi
ostaa mansikoitakin oikein syö
däkseen ja mustia vatukoita oli
vaikka kuinka viljalti Nyt ei
niitäkään näekään Pikku äiti
tuntui plevan kovin katkeroitu
nut Californian marjamailla Sapos
toholissa tomuisen kauntin tien
varrella tomuisten marjapeltojen
laidassa näemme miehen teltan
ylöspanohonimissa Pieni tum
ma äiti hääräilee purkaen käärö
jä ja tavaralaatikoita Kaksi las
ta juoksentelee vmpärillä ja muu
taman kuukauden vanha -pienokainen
itkee hiljaa vaunuissa
Mustien vatukkain poiminta on
hauskaa työtä kun sitä tekee
vaihtelun vuoksi mutta tehdä si
tä elääkseen on se raskasta
Mammotti-niminen musta va-
mien vuosisatojen tiede ei ole
vielä sitä kyennyt kuin osaksi hä
vittämään Uskonto on kiteyty
nyt meidän olcniuksiimme kuin
vaistot ja siksi se onkin se mah
tava voima jolla Vallassaoleva
luokka kykenee työväenluokkaa
kirkkonsa avulla orjuuttamaan
ja riistämään Onhan kokemus
heille sen niin tuhansia kertoja
todentanut että uskonnollinen
ihminen on pelkuri ja orjasielu
Vallassaolijat ovat aina tukeneet
kirkkoa ja tekevät sitä nytkin
Rockefellerit Morganit Carnegi
et y m Wall kadun johtajat
lahjottelevat kjrkkojen kassoihin
ja kirkot pappeineen ja jesuiittoi
neen vastapalvelukseksi taistele
vat julki sekä salaa kaikkia -työväenjärjestöjä
tiedettä ja kaikkea
edistystä vastaan
Sosialistit eivät ole ainoat jot
a ovat Joutuneet taisteluun kir
kon kanssa Jokainen poliittista
ja taloudellista kumousta edusta
va aate joka vain on jollakin
tavalla uhannut kunkin ajan val
lassaolevan luokan valtaa on saa
nut mittailla voimiaan kirkon
kanssa Sata vuotta sitten saivat
porvarillisen tasavallan aatteen
ajajat otella lujasti kirkon kanssa
Kirkko taisteli ankarasti kunin
gasvallan puolesta Sisällissodan
ajalla XlKlysva"°'ssa' jakautui
protestanttinen kirkko kahteen
leiriin orjakysymyksessä ja mo
lemmat leirit löivät toisiaan raa
matulla Kaikkia liikkeitä jotka
ovat tavalla tai toisella olleet
vastenmielisiä Vallitsevalle luo
kalle on kirkko vainonnut
Katoolinen kirkko täniipäivänä
Itäy häikäilemättömintä taistelua
sosialismia vastaan Sen papit ja
jesuitat tunkeutuvat unioihin ja
vaikuttavat siellä kuten muis
tamme eräässä työväenliiton kon
ventsionissa muutamia vuosia sit
ten Wall kadun rahamiehet o
vat rahastaneet katoolisen "Co
lunVbuksen ritarit" nimisen seu
ran perustamista 'Wall kadun
herroille on varmaan suureksi e-
(Tatkna toisella sivulla)
tukka oli parhaillaan valmis poi
mittavaksi Komeita puolentois
tatuumankin mittaisia marjoja oli
köynnökset täynnä 'Niiden poi
mimisesta maksettiin noin puoli
toista senttiä paunalta Poimia
esim 350 paunaa niitä on se ai
kalailla raskasta siinä tarvitaan
nopeutta voimaa sekä kestävyyt
tä Kun ne vielä lisäksi täytyy
kantaa vastaanottoasemille kysy
tään siinä miehen voimaa Ja
aurinko paistaa polttavan kuu
mana ja multa polttelee jalkoja
Käveleminen hiekkamullassa on
väsyttävää
Pieni ulkomaalainen isä ja äiti
olivat saaneet vähäsen talouten
sa kuntoon ja lähtivät poimimaan
marjoja Isä oli käsipuoli Hän
kantoi hihnalla kiinnitettyä mar
jalaatikkia kaulassaan Heidän
pieni poikansa kulki äitinsä pe
rässä ja kaatui tuon tuostakin
multakokkareihin ja itki
Miksikähän tuo käsipuoli isä
ja pieni tumma äiti pystyttivät
telttansa tuohon tomuisen marja
pellon laitaan ja miksi he toivat
vielä lapsensakin sinne multakok
kareihin kompastelemaan? Miksi
Ei rukoilla
Kirj HELMI M— N'
Köyhä tallaa karuja kalliotta
ei vihantia viljelysmaita
Vaikka minne hän askeleet oh
jaakaan '
hiille elämä on yhtä saita
Häntä piikit ja okaat pistelee
ne raastavat joka puolta
Vain kulkija 'ihanan viljelysmaan
ei tarvitse tuntea huolta
Saa elämän nautinnot tunkea
ken auringon valossa astuu
Vaan varjojen lasten poskipäät
liian usein kyyneliin kastuu
Kulkija vihannan viljelysmaan
leivän puuttcest' ei koskaan tiedä
vaan karun kallion Japsoset
eivät huoletta päiviään vietä
Sairaus väsymys katkeruus
ja myrtymys mieliä painaa
Ei juhlamieltä saa milloinkaan
edes suurina sunnuntaina
Katso kulkijaa vihannan viljelys
maan kuinka nauraa ja ilakoipi
mikä juhlahumu yhtenään
miten riemunkellot soipi
Varjojen lapset katsokaa
nouskaa jo auringon puoleen
Jättäkää karu kalliomaa
älkää tyytykö vaivaan huoleen
Yhä korkeammalle pyrkimään
jopa kasvaa joukkonne voima
Ei pysty vihannan viljelysmaan
herrojen pilkka ja soima
Vallataan vihanta viljelysmaa
onni riemu auringonvalo
Meille kuuhivi ihana asuinmaa
paras viljelysseutu — ei salo
Otetaan — ei rukoilla —
alueet' laakeat laajat
Elämän nautinto omistetaan
onhan joukkomme rivit taajat
ei tuo äiti mennyt lapsineen jon
nekin kesähuvilaan sensijaan
kun hän tuli tuohon paahtavaan
kuumuuteen missä ei ollut edes
yhtään puuta varjona ja jossa ci
ollut edes vettä? Miksi ci hana
kin mennyt -Lake Tahoelle tai
Illue Lakelle tai meren rantaan
joissa rikkaat koirineen huvitte
levat? Olivathan he niitä "kallis
palkkaisia marjanpoimijoita"! Ja
olisihan tuolle äidille ollut kyllik
si työt ähoitaessaan noita kol
mea pienokaistaan Niin mutta
marjainpoiminta kesällä oli hei-
dän elinkeinonsa ja saadakseen
edes kaikista välttämättömimpiä--kään
elintarpeita kolmelle pienel
le avuttomalle lapsukaiselle täy
tyi heidän molempien raataa täs
sä paahtavassa kuumuudessa He
eivät siis olleet huvittelemassa
lapsineen vaan ansaitsemassa e
latustaan - — Tingling — tingling —
vhii — whii kuului Southern Pa
cifirin paikallisjunan pitkä vi
hellys kun se tulla porlialti Per
kelcyn yhdeksättä katua Kerto-
(Jatkoa toisella sivulla)