Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 2, 1919)
L ' Thls issue of ihe Toveritar contalns no artlcles such as requlre an afflrmed translatlon accordlng to Act of Octt 15th 1917 TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA Painos 7897 AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN XX N E N K ANNATTAJA No 34 Tiistaina Syysk 2 — Tiiesday Sept 2 1919— Yhdeksäs Vuosik Sosialismi ja uskonto Pappien porvarien ja yleensä vanhoillisten ja sosialismin vas tustajien yksi tavallisimpia väit teitä on että sosialismi johtaa ateismiin (jumalan kieltämiseen) ja että sosialistit ovat ateisteja Tosi on että sosialismi on ''yhtä ateistinen kuin esim ratitatiejuna tai tariffilaki" kuten eräs sosia listinen kirjottaja sattuvasti sa noo Sosialismin tarkottis on pelkästään maallinen- eli aineelli nen : kumota kapitalistinen luok kavalta ja asettaa tilalle Ylelli nen kansanvalta Sosialismi pyr kii ratkaisemaan yhteiskuntaky symyksen eikä Uskontokysymys tä Itsestään uskonnon kanssa ei sosialismilla ole mitään teke mistä mutta kirkon kanssa meil lä sosialisteilla n riitaa syystä että se on yksi vahvimpia yhteis kunnallisia luokkalaitoksia suuri ne rahastoineen piispoineen ja pappeineen joka tällaisena voi makkaana yhteiskunnallisena lai toksena uskonnon verhon suo jassa tukee vallassaolevan luokan etuja Tämän yhteiskunnallisen laitoksen kanssa me olemme- jul kisodassa kuten koko kapitalisti nen luokkayhteiskunnan kanssa Se asia josko ihminen uskoo juu talaisten hindujen kiinalaisten turkkilaisten katoolilaisten täi protestanttien jumala-käsitteeseen oli jokaisen yksityisen asia Sosialistit eivät tahdo ketään kieltää uskomasta jumalaansa vaikkakin me koetamme tosiasi oiden mukaan osottaa mitä us konto todellisesti on ja miksi se on olemassa Kristinuskolla on saman verran yhteyttä sen nimen varjossa toimivan yhteiskunnalli sen laitoksen — kirkon — kans sa kuin kansanvallalla on byro kratian kanssa Näin sanovat jo kaikki hiukankaan kristityt ja re helliset papitkin Tämän päivän kirkko olisi ensimäinen karkotta maan Kristuksen temppeleistään kuten se karkottaa jokaisen pa pinkin joka uskaltaa Kristuksen Nuori Amerika Kirj ' Hilma Nylund — Miksikähän marjat ovat tä nä kesänä niin kalliita etten ole koko kesänä voinut niitä ostaa lapsilleni — kuulin erään naapu rini kyselevän eräältä kaupusteli jalta Oakland "Free Marketissa" — Ettekö sitä tiedä? Poimijat saavat viisi dollaria päivältä ei vätkä kuulu vieläkään olevan tyytyväisiä Ja tiedättekö he o vat enimmäkseen ulkomaalaisia ja vieläpä japanilaisia jotka työs kentelevät hedelmien poimijoina He juuri kohottavat marjainpoi mijain palkat niin korkeiksi ettei marjoja enää kannata kasvattaa Ile valtaavat haltuunsa marja maat ja karkottvat valkoset ihmi set pois mailta — Senkin julmurit nuo ulko maalaiset kuulin pikku äidin sa novan — Minun vanhemoani oli vat puritaaneja he taistelivat in diaaneja vastaan ovat tulleet i dästä länteen hevoskyydillä en nenkuin oli rautateitä Minä o len nmerikalainen ja olen ylpeä oppia saarnata ja yrittää toteut taa Sosialistisessa kirjallisuudessa tapaa usein ateistisia ja uskonto vastaisia ajatuksia 'Se johtuu ' kahdestakin syystä Ensinnäkin siitä että kirkon harjottama par jaus sosialisteja vastaan on pa kottanut sosialistit itsepuolustuk seen ja samalla arvostelemaan kirkkoa ja samalla uskontoa sekä hyökkäämään sitä vastaan Ja toiseksi se johtuu siitä että sel lainen henkilö joka ei enää usko kuninkaitten ja muitten yksinval tfaitten auktoriteettivallan py hyyttä alkaa epäilemään myöskin kirkon ja muitten auktoriteettien pyhyyttä- Luokkatietoinen luok kataistelua ei siedä 'kirkon hen kistä isäntävaltaa ylitsensä hän ei siedä 'sen orjuutusta Pyrki mys vapautumaan palkkaörjuu den kahleista johtaa myöskin pyrkimään hengen vapauteen Sosialistit ovat tieteen ja edistyk sen 'ystäviä- Kuten muutkin or juuttajat saa siis kirkkokin sosi alistein taholta arvostelua osak seen ja sosialistit pyrkivät osot tamaan sen todellisen luokkaluon teen Myöskin me aina tahdom me osottaa mitä on uskonto se verho johon kirkko on pukeutunut- ('Sivumennen sanoen jokai sen omia aivoja käyttävän työläi sen tulisi omistaa ja lukea 'Kris tinuskon alkuperä" ja "Aine ja Voima'' 'Edellisestä opimme mi tä uskonto on mitkä ovat ne 'syyt jotka se novat luoneet ja jälkimäisestä me opimme mitkä ovat ne voimat jotka elämää luo vat ja hallitsevat Siinä taistelus sa millin kirkko pappeineen ja kannattajineen on meidät sitä — kirkkoa — vastaan pakottan em ille voisi parempia aseita valita kuin edellämainitut kirjat) V allassaoleva luokka on aina käyttänyt uskontoa orjuuttaak seen kansaa Uskonto on mahta va voima se on melkein yhtä vanha kuin ihmiskuntakin Pel ko ja avuttomuus loivat sen luon non orjuudessa elävän alkuihmi sen mielikuvitukseen ja muuta siitä että olen tämän mahtavan rikkaan tasaväliä nkansalaipen Mutta nuo vihatut ulkomaalaiset pilaavat olot täällä he nostavat työpalkatkin niin korkeiksi ja sa malla nousevat elinkustannukset niin etten minäkään ole voinut osta'a lapsilleni yhtään marjaa ko ko kesänä Ennen sentään voi ostaa mansikoitakin oikein syö däkseen ja mustia vatukoita oli vaikka kuinka viljalti Nyt ei niitäkään näekään Pikku äiti tuntui plevan kovin katkeroitu nut Californian marjamailla Sapos toholissa tomuisen kauntin tien varrella tomuisten marjapeltojen laidassa näemme miehen teltan ylöspanohonimissa Pieni tum ma äiti hääräilee purkaen käärö jä ja tavaralaatikoita Kaksi las ta juoksentelee vmpärillä ja muu taman kuukauden vanha -pienokainen itkee hiljaa vaunuissa Mustien vatukkain poiminta on hauskaa työtä kun sitä tekee vaihtelun vuoksi mutta tehdä si tä elääkseen on se raskasta Mammotti-niminen musta va- mien vuosisatojen tiede ei ole vielä sitä kyennyt kuin osaksi hä vittämään Uskonto on kiteyty nyt meidän olcniuksiimme kuin vaistot ja siksi se onkin se mah tava voima jolla Vallassaoleva luokka kykenee työväenluokkaa kirkkonsa avulla orjuuttamaan ja riistämään Onhan kokemus heille sen niin tuhansia kertoja todentanut että uskonnollinen ihminen on pelkuri ja orjasielu Vallassaolijat ovat aina tukeneet kirkkoa ja tekevät sitä nytkin Rockefellerit Morganit Carnegi et y m Wall kadun johtajat lahjottelevat kjrkkojen kassoihin ja kirkot pappeineen ja jesuiittoi neen vastapalvelukseksi taistele vat julki sekä salaa kaikkia -työväenjärjestöjä tiedettä ja kaikkea edistystä vastaan Sosialistit eivät ole ainoat jot a ovat Joutuneet taisteluun kir kon kanssa Jokainen poliittista ja taloudellista kumousta edusta va aate joka vain on jollakin tavalla uhannut kunkin ajan val lassaolevan luokan valtaa on saa nut mittailla voimiaan kirkon kanssa Sata vuotta sitten saivat porvarillisen tasavallan aatteen ajajat otella lujasti kirkon kanssa Kirkko taisteli ankarasti kunin gasvallan puolesta Sisällissodan ajalla XlKlysva"°'ssa' jakautui protestanttinen kirkko kahteen leiriin orjakysymyksessä ja mo lemmat leirit löivät toisiaan raa matulla Kaikkia liikkeitä jotka ovat tavalla tai toisella olleet vastenmielisiä Vallitsevalle luo kalle on kirkko vainonnut Katoolinen kirkko täniipäivänä Itäy häikäilemättömintä taistelua sosialismia vastaan Sen papit ja jesuitat tunkeutuvat unioihin ja vaikuttavat siellä kuten muis tamme eräässä työväenliiton kon ventsionissa muutamia vuosia sit ten Wall kadun rahamiehet o vat rahastaneet katoolisen "Co lunVbuksen ritarit" nimisen seu ran perustamista 'Wall kadun herroille on varmaan suureksi e- (Tatkna toisella sivulla) tukka oli parhaillaan valmis poi mittavaksi Komeita puolentois tatuumankin mittaisia marjoja oli köynnökset täynnä 'Niiden poi mimisesta maksettiin noin puoli toista senttiä paunalta Poimia esim 350 paunaa niitä on se ai kalailla raskasta siinä tarvitaan nopeutta voimaa sekä kestävyyt tä Kun ne vielä lisäksi täytyy kantaa vastaanottoasemille kysy tään siinä miehen voimaa Ja aurinko paistaa polttavan kuu mana ja multa polttelee jalkoja Käveleminen hiekkamullassa on väsyttävää Pieni ulkomaalainen isä ja äiti olivat saaneet vähäsen talouten sa kuntoon ja lähtivät poimimaan marjoja Isä oli käsipuoli Hän kantoi hihnalla kiinnitettyä mar jalaatikkia kaulassaan Heidän pieni poikansa kulki äitinsä pe rässä ja kaatui tuon tuostakin multakokkareihin ja itki Miksikähän tuo käsipuoli isä ja pieni tumma äiti pystyttivät telttansa tuohon tomuisen marja pellon laitaan ja miksi he toivat vielä lapsensakin sinne multakok kareihin kompastelemaan? Miksi Ei rukoilla Kirj HELMI M— N' Köyhä tallaa karuja kalliotta ei vihantia viljelysmaita Vaikka minne hän askeleet oh jaakaan ' hiille elämä on yhtä saita Häntä piikit ja okaat pistelee ne raastavat joka puolta Vain kulkija 'ihanan viljelysmaan ei tarvitse tuntea huolta Saa elämän nautinnot tunkea ken auringon valossa astuu Vaan varjojen lasten poskipäät liian usein kyyneliin kastuu Kulkija vihannan viljelysmaan leivän puuttcest' ei koskaan tiedä vaan karun kallion Japsoset eivät huoletta päiviään vietä Sairaus väsymys katkeruus ja myrtymys mieliä painaa Ei juhlamieltä saa milloinkaan edes suurina sunnuntaina Katso kulkijaa vihannan viljelys maan kuinka nauraa ja ilakoipi mikä juhlahumu yhtenään miten riemunkellot soipi Varjojen lapset katsokaa nouskaa jo auringon puoleen Jättäkää karu kalliomaa älkää tyytykö vaivaan huoleen Yhä korkeammalle pyrkimään jopa kasvaa joukkonne voima Ei pysty vihannan viljelysmaan herrojen pilkka ja soima Vallataan vihanta viljelysmaa onni riemu auringonvalo Meille kuuhivi ihana asuinmaa paras viljelysseutu — ei salo Otetaan — ei rukoilla — alueet' laakeat laajat Elämän nautinto omistetaan onhan joukkomme rivit taajat ei tuo äiti mennyt lapsineen jon nekin kesähuvilaan sensijaan kun hän tuli tuohon paahtavaan kuumuuteen missä ei ollut edes yhtään puuta varjona ja jossa ci ollut edes vettä? Miksi ci hana kin mennyt -Lake Tahoelle tai Illue Lakelle tai meren rantaan joissa rikkaat koirineen huvitte levat? Olivathan he niitä "kallis palkkaisia marjanpoimijoita"! Ja olisihan tuolle äidille ollut kyllik si työt ähoitaessaan noita kol mea pienokaistaan Niin mutta marjainpoiminta kesällä oli hei- dän elinkeinonsa ja saadakseen edes kaikista välttämättömimpiä--kään elintarpeita kolmelle pienel le avuttomalle lapsukaiselle täy tyi heidän molempien raataa täs sä paahtavassa kuumuudessa He eivät siis olleet huvittelemassa lapsineen vaan ansaitsemassa e latustaan - — Tingling — tingling — vhii — whii kuului Southern Pa cifirin paikallisjunan pitkä vi hellys kun se tulla porlialti Per kelcyn yhdeksättä katua Kerto- (Jatkoa toisella sivulla)
