Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, August 12, 1919, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKINQ VVOMEN IN AMERICA
Painos 7728
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
X X N E N K ANNATTAJA
No 31
_Jy5?i J%ok__ 12— Tuesdaji Aug 12
1919— Yhdeksäs vuoslkciid
ies
Si J'
:-
olisi vieläkään joutunut niitä a- r
jattelemaan jos ei 'New Yorkin
poliisi olisi nuijan iskuilla minua
siihen pakottanut 'Eräänä aamu
na lakkovahdissa ollessani näin
ja sain kokea viiden minuutin
ajalla sellaista mikä teki minusta
punasen b
puksi
Ristiinnaulitseminen
Ollaanko todellakin
J v vielä sillä asteella?
Kirj J Louis Engdahl ~Me oIemmc vlUcjskllnnlllistn
sta mikä teki minusta (lne transiation lal with the Postmaster liikehtimisien yhteydessä joutu
bolshevikin koko Jo- SÄ ÄaVcIS MiVo neet moniin kosketuksiin crinäis-
„ l
citmddiii roiusin minän -i':- ien Kysymysten kanssa otin
ja nyrkin iskut herättivät monen e aTT S Mmninaisesti eivät ole tekemi-
lakkolaistytön kovassa kallossa ftCÄ Sd siä Perustekiöiden W-
ajatuskoneiston toimimaan toi- a- v'" KJSS'J - f"' ette Sa otka ovat svnnvtränPPt- vt
nau non ii vakaumuksessaan eikä i:ii„ut:„::=
splln tarn1hi Lr-nin Atiia- c i:
tuskallista alkrisrnPtstä ' i„„k suostu -Pettämään niitä periaat-
liikehtimisiä meidän Yhteiskun
nallisten pohjakerrosten kcskuu-
kataistenm misestä ja ia St™' M"eUe K ™™ ovat
juudesta Monelle meistä vasta
ainoas
taan ilmiöitä eli seurauksia mää-
oikein selvisi työläisen asema nv- Drh rätvistä vhteislnmn-ill iwf -l iw_
k m unjr a naulaan - '--
vankilan vaatetusosastolla Hän russyistä Näitä tämänlaisia sivii-
MRS RENA MOONEY
Elinkautiseen vankeuteen tuomi
tun Tom Mooneyn vainio ja yk
si San -Franciscon kuuluisan
pommisalaliiton uhri Mrs Moo
ney on kulkenut puhujamatkalla
neljä kuukautta kertoen aina suu
Iille kuulijakunnille non katalan
pommijutun oikeus-kuulustelusta'
ja niistä rahalla ostetuista vää
ristä todistuksista joiden perus
teella Tom Moonev tuomittiin
ensin kuolemaan joka tuomio
sitten useista maista tulleiden
työväenjärjestöjen protestien vai-kuUiksesta-itiMjitetfiv_i~i
— -j —
Mutta minä tahdon kysyä työ työskentelee 8 tuntia päivässä ll_ ei suhdekvsymyksiä me oletn-
idisnaihet mi'ksi meidän joukos- Kello viisi iltapäivällä hänet lu- me erehtyneet pitämään itse pe
sämme on yhä vielä niin paljon kitaan 5X10 jalan 'kokoiseen kop- rus- eli 'pääkysymyksinä ja siten
niin välinpitämättömiä jotka piinsa jossa hänen täytyy olla Joutuneet useasti harhaan puh
noynnä sallimme kaikenlaisten seuraavaan aamuun kello" 7 taasti poroporvarillisesi i käsitl-
pyssyhurttien ja poliisien haka- " ' ' teleniään ja ratkaisemaan niitä'
ta meitä ja miksi sallimme kon- J a™ merkitsee Debsille kuol- ja siten tekemään tahtomattam
namaisten tuomarien lähettää fna elämistä se merkitsee hil- me karhun palveluksia köyhälis
meitä vankilaan hurttien väärien Jaleen kuolemista etelän kesän tön edistykselliselle liikkp!!
todistusten perusteella sen ai- taopavassa kuumuudessa
noan rikoksen takia että me "Meidän 'Rene ™ k n
teemme lakon tvönant
1'jiamnie erotettu ulkomaailmasta Hänelle
: r:: " lt„ ! T""- Petettyjä paketteja ei hänelle
nualanmwii vas- anneta ta sos : listiot
Vasta kokemukset useinkin kat
kerat kokemukset ovat saatta
neet meidät oikealle tolalle
Meillä on yksi edellämainitun
lainen kysymys ollut aikoinaan
----"" -o- Hiiiieia ja sosialistiset ja rad kaa- ' ""vul"11
taavia palkkoja Miksi me olem liset lehdet kirjat ia kirjaset ei- 'vaJanestyksessä sosialistisen
me Juan välinpitämättömiä pistä- vät koskaan pääse hänen 'käsiin- !ilkkeen varhaisemmilla ajoilla
ytyaksemme ' kaupungintalolla sä jännittäen se aikoinaan mieliä ai-
1- 1 _ l '
nanKKimaa itse emme sen a- Tällä kaikella ei voi olla n uu
seen - äänestysoikeuden - on- kuin vksi taAnt„a nl'
- j -~ "--) jjviyo uuivu-
Ka avulla me vnisimmp tnimiffin a _
- -"Miiviaa liian erorran knikiti rfmrn
eropassin kapitalisteille itsensä dellisista- tapahtumista ja tehdä ?-se ei k's'mys' mka rat
katavalla mutta sitten järkiin
yttiin ja lakattiin siitä riitele
mästä koska me havaitsimme et-
myyneille tuomareille
seksi vankeui
Mrs Mooney sanoo että Moo-ney-lakko
oli paljon täydellisem
pi ja vaikuttavani™ kuin yleensä
luullaankaan sillä porvarillinen
sanomalehdistö on 'koettanut
kaikkensa vähentääkseen lakon
arvoa Kuitenkin on juttu nyt
Yhdysvaltain kongressin tutkit
tavana Työväen luokkavoima se
on joka avaa vankikin ovet tMoo
neylle sekä muille luokkasota
vanseille Toivottavasti seuraava
Mooiiey-lakko on niin yksinmieli
nen että se on todellinen työ
väenluokan voimanilnfaus
Mitä lakkotaistelu
opetti
Hyvin usein tapahtuu niin et
tä luokavaisto herätetään työ
läisten aivoissa poliisin tai pyssy
hurtan nuijan iskuilla jossain
lakkotaistelussa Aina opitaan
lakkotaisteluissa paljon Melkein
aina lakkotaistehiihin joutunei
den vanhoillisesti ajattelevien
työläisten luokkakatsomuksessa
tapahtuu muutos heistä tulee
taistelijoita luokkataistelijain ri
veihin Viimex kevättalvinen pu
kutyöläisten lakko New Yorkissa
näkyy niinikään opettaneen la
kossa olleille naistyöläisille että
heidän täytyy varustautua sillä
kin aseella jolla he voivat tais
tella kapitalistista valtiomahtia
vastaan niin äänestysoikeudel
la Eräs lakossa olleista pusero
työläisistä kirjottaa lakkotaiste
lun hänelle opettamasta läksystä
seuraavaa :
Minä en ole juuri milloinkaan
tullut ajatelleeksi yhteiskunnal
lisista kysymyksistä enkä ehkä
a miiillp 1-ö„„„ „t -A- w_kaiSHf
h&!$if!&~-tuX' — "" — TT" — nhenkehsa etfertäman takana ole jöydämme ratkaisun suurille yh-
Muistakaa työläisnaiset elta vieläkin llKeampi larKoitus teiskunnallisille ja taloudellisine
poliisin nuija on aina ja kaikki- Sulkea Debsin ikäinen mies kysymyksille se havaitseminen
alla teitä vastassa jos te vaadit- koppiin neljäksitoista tunniksi se]vens meille asiaa niin että me
te lakon avulla parempia elin- joka vuorokausi se ei ole muuta joksoimme sen sulattaa ilmiönä
ehtoja tai jos te vaaditte muita kuin kiduttamalla kuolemista ja ratkaisemattomista yhteiskunnal-
oikeuksia ja muistakaa että tuon kukaan ei sitä tiedä 'paremmin jjsjsta perusprohleemeista Tä-
nuijan takana ovat kapitalistien kuin se tiedetään AVashingtonis- )njj kysymys: naisen ja miehen
kultaan itsensä myyneet tuoma- sa _ keskinäisistä yhteiskunnallisista
rit lakimiehet lainlaatijat ja Jos vallassaolijat voitelevat su)teista kaikessa laajuudessaan
muut virkamiehet selkä papit saastaisia sielujaan sillä uskolla sen me käsitimme edellämainitul-
piispat ja kaikki nappisaksat a- että 'Gene Debsin' henki voi- ja tavanl myöskin ratkeavaji
suntonne lähimmässä kadun kul- daan murtaa he eivät tunne tätä Me ymmärsimme että nanicn ja
massa olevaan pikku kauppiaa- miestä Hän voi nääntyä vanki- mjes ovat jliurj sellaisia kuin ne
seen asti Muistakaa myöskin et- lan komeroon mutta hänen hen- vovat 0naf hyveineen ja vikoi-
tä koko kirjava kamasaksani lau- ensä pysyy aina rohkeana neili näissä Joissa Ja muuttuvat
ma on teitä ja koko työväen luok- Debsin sallitaan kirjottaa aino- toisenlaisiksi sitä mukaa kuin yh-
kaa vastassa siksi että tekin ty"ö- astaan yksi kirje viikossa yhdelle teiskunnalliset perusehdot ninut-
läisnaiset osaltanne sallitte sen paperiarkille Tämä kirje täytyy t„vat
olla Äänestysoikeus — vaalilip- antaa vankilan sensuurHi arkas- Mutta asia josta aijoin puhua
pU — on se ase jolla työväen- tettavaksi ja kaikesta mitä hän ej sunkaan edellyttäisi eilelläole-
luokka voi määrätä kuinka kauan kirjottaa jätetään jäljennös van- vanlajsta esipuhetta Parempi
ne sitä riistävät nuijivat ja lä- kilan arkistoon ehkä " olisi ollut käydä suoraan
liettävät vankiloihin kitumaan Tiedättekö että Kate Richards — — — :
Vaalilippu on siis se ase jolla 0'Hare on ollut jo kolmesti sai- 5""lu)
te iskette poliittisessa luokka- raana kuumuudesta syystä ettei _
taistelussa ja lakko on se ase hän ole kestänyt huonoihnaisen net toiset heistä s'iavat karsia
jolla te iskette taloudellisessa verstaan tukahuttavaa kutimuut- yhtä paljon ellei eneinmanKin
luokkataistelussa Luokkatiedon ta jossa hänen täytyy raataa 9 He ovat karsineet ja yha saa
ohjaamana teidän tulee osata tuntia päivässä Jeffcrson City'n vat karsia yksinaifyyden kdu
kävttää näitä molempia aseita Mo vankilassa? Akkuna josta ttista ja mmta raakälaisajalta ko
luökkataistelussa oikein Ilman raitis ilma voisi päästä sisään toisin olevia ranRaistustapoja
luokkatietoa te menette keinotte- on naulattu kiinni ja maalattu joista Amerika yha pitaa kiinni
levien kapitalistien lupausten pe- svystä että vuosia sitten eräs ristiinnaulitakseen kapinnallisen
rässä ia jälleen siis tuette sitäj vankina ollut tyttö oli sen läpi sa keskiaikaisella tavalla
valtaa jonka vahtikoiran — po- hvnivillyt eräälle miesvangille Auttakaa naiden tietojen le
llisin — nuijan -iskut tuntuvat vankilan 'lihalla vittämisessa Amerikan kansan—
vielä monen lakkolaissskon pää Mrs OTIaren vanhin poika amerikalaisten työläisten Hes
luussa tuli Jeffcrson Cityvn St Iousis- kuuteen Auttakaa totuuden le
Työläisnaiset kenellä teistä ei ta asti soittaakseen viulua nais- vittämisessa kansanjoukoille
viplä n p kansa aisnanereita vanceille vankilan appenssa inuh ij-uw„ ~a
Vielä Ole Kanaiai&ja'i:i cna vaiiciuc vtiiirvu ( -j -
hankkikaa ne ensi tilassa Hank- mutta häneltä kiellettiin oikeus tämään nania tosiasiat tulee
kikaa myöskin luokkatietoa lu- siihen Sen sijaan hän sitten sei- suuttumuksen aalto nousemaan
kemalla tvöväen sanomalehtiä ja soi illalla kadulla vankilan uiko- niin valtavaksi etta virallisen
kirjallisuutta ja käymällä kuu- puolella ja soitti viuluansa äidil- Washingtonm täytyy pelolla a
lemassa tvöväen puhujia 'älkää- Icen ja' niille toisille jotka ovat vavistuksella vapauttaa jokaisen
lukittuina teraskoppeinin iioiutiisen ja biuuuuii-u
maan siksi kun luokkatietoa is- Nämä ovat tapahtumia kahden kasota-vaiiRin jotka nyt viruvat
ketään teidän päihinne poliisin poliittisen ja taloudellisen luok- Amerikan kapitalismin bastiljin
nuijalla jossain lakkotaistelussa kasotavanRin elämästä Tuhan- tyrmissä