SIVU NELJÄ
Tiistaina joulukuun 24 p 1918
No 51
läisluokka näkee siis sen tien
jota sen on kulettava itse itsensä
vapauttaakseen eikä sen tarvit
se fuiköillä vapahdusta korkeam
malta mahdilta Se tietää että
tämä vapahdus on vaativa mel
koisen määrän työtä mutta se
tuntee myöskin voimansa ja tie
tää pystyvänsä tuon työn suo
rittamaan -
: 'Siten kasvaa ja elää taistele
vassa köyhälistössä henki ja
mieli sellaisena että niissä ei jää
uskonnolle mitään sijaa Jos siis
tarkastamme köyhälistön uskon
nottomuuden syitä niin huo
maamme niillä kaikilta olevan
perusteensa koko köyhälistöläi
sessä niailniankatsomuksessa jo
ka on aivan vastakkainen por
varillisen luokan mailmankatso
mukselle Sen sijaan että por
varillinen luokka pitää nykyisen
yhteiskunnan kurjuutta ja epä
kohtia välttämättöminä ja luon
luönnollisina kun se ei tunne nii
den syitä on meillä tieteelle pe
rustuva varmuus siitä että nuo
ilmiöt ovat vain ohimeneviä ja
että ne arvattavissa olevan a
jan mennen voidaan poistaa jär
jestämällä yhteiskunnallinen tuor
tanto He pitävät nykyistä oloT
tilaa jossa jokainen ihminen saa
pitää lähimmäisiään vihollisina
kilpailijoina jotka ehkä ryös
tävät häneltä leivän suusta ny
kyistä olotilaa jossa pelkästä
olemasaolosta käydyssä eläimel
lisessä taistelussa kaikki heikko
tuhoutuu korkeintaan verhottu
na hiukkasella ihmisystävälli
syyttä' ihmisten luonnollisena ja
ikuisena suhteena Mc sitävas
toin tunnemme tämän olotilan
luonnottomaksi raajkalaisuudek1
si jonka pian täytyy poistua toi
sen mailman tieltä jossa vel
jellisyys ystävällisyys ja rau
hallinen yhteistoiminta kehitty
vät luonnollisista taloussuhteis
ta aivan yhtä 'välttäniättömästi
kuin nykyinen vihamielisyys ny
kyisistä olosuhteista) 5?iten on
meidän mailmankatsamuksemnie
porvarilliselle vastakkainen niin
kuin sivistys on vastakkaista
raakuudelle
Mutta tämä korkea sivistys
kanta jota voisi nimittää mail
mankatsomuksenime tunnepuo
leksi ei ole sen merkitsevin piir
re Paremmasta veljellisestä tu
levaisuudenmailmasta missä ei
enään valiltse raaka olemisen
taistelu ovat useatkin uneksi-
neet tuntematta meidän mail-
mankatsomustamme Köyhälis
töläisen elämän- ja taistelun
katsömuksen huomattavin omi
naisuus ei ole se että me toi
vomme ja tahdomme sosialistista
yhteiskuntaa vaan siinä että
me tieteellisen varmasti tiedäm
me ja ennakolta näemme sen
tulemisen Ei toivo vaan tieto
että ja tieto miten toivo on tu
leva täytettyä on arvoikkainta
meidän mielipiteissämme Ilman
tätä tietoa olisi tuo korkea sl
vistyskafita Vain arvotonta unel
moimista ja kapitalismia koh
taan valiltseva suuttumus pelk
kää siveysintoilua vain tämä
mainittu tieto antaa tuolle si
tvistyskannalle todellisuutta ja
tekee mahdolliseksi arvostella e
d eilistä alempaa sivistysastetta
seuraavan korkeamman kannal-
ta Senvuoksi on köyhälistöläi
sen niailmankatsomuksen pää
piirteenä sen tieteellinen luonne
jota voisi nimittää sen älylliseksi
puoleksi
Mitä sisältää tämä tiede? On
kaksi opinhaaraa joista molem
mista me olemme kiitollisuuden-
velassa Karl Marxille ja jotka
yhdessä ovat perusteluna - mei
dän päämäärällemme: kansan
taloustiede ja historiallinen ma
terialismi Kansantaloustiede arvo-
ja lisäarvo-oDpi selittää ny
kyisen (ja samalla jokaisen edel
lisen) talousjärjestelmän koneis
ton se selittää taloudellisten
luokkien alkuperän ja merkityk
sen ]ä tekee meille mahdollisek
si käsittää Suuren taloudellisen
mullistuksen joka paraillaan 6n
tapahtumassa Historiallinen ma
terialismi opettaa meidät ym
märtämään ihmisten ajatukset ja
mielipiteet aineellisten taloudel
listen suhteiden määräämiksi
Kehittäessään meidän omat so
" sialistiset mielipiteemme samoin
kuin muiden luokkien vastakkai
set mielipiteet nvkyajan talou
dellisista olosuhteista opettaa
se ymmärtämään nykyisen luok
kataistelun olemuksen ja selit
tää tällä tavoin myöskin aikai
semmat luokkataistelut Näiden
molempien tieteiden valossa ym
märrämme ihmiskunnan koko
historian — jossa porvaristo nä
kee väin hajanaisia tosiasioita
sattumusta ja ihmeitä ' — luon
nolliseksi kehitykseksi joka joh
taa eläimellisestä raakuudesta
korkeimpaan sivistykseen kehi
tykseksi joka on täydelleen ym
märrettävissä ja selitettävissä
aineellisen perustansa 'tuotanto
voimien alituisen kehityksen no
jalla Päinvastoin kuin porvaris
to jolta puuttui siihen tiedettä
on köyhälistö ensimäisenä kär
sittänyt yhteiskunnan olemuk
sen täysin tieteellisesti luort
nollisista perusteistaan tarvitse
matta siinä milloinkaan ja mis
sään ottaa avukseen mitään ih
meellistä käsittämätöntä Aivan
samoin on porvaristo käsittänyt
tieteellisesti luonnon Mutta kun
siltä puuttui riittävä yhteiskun
tatiede ei- se voinut koko mail
maa käsittää' luonnollisten syi
den kannalta' Vasta köyhälistö
kykenee muodöstarriaan mail
mankatsomttksen joka koko
mailmasta luonnosta ja yhteis
kunnasta antaa luonnollisen se
lityksen Sellaista " mailmankatsomusta
nimitetään usein materialistisek
si Se on täysin vastakkainen
uskonnolle uskontohan kun ei ole
muuta kuin yliluonnollisiin seik
koihin perustuva mailmankäsi
tys Jos nyt palaamme alussa
tekemäämme kysymykseen jää
vätkö köyhälistön nykyisen us
konnottomuuden s"yt vaikutta
maan tulevaisuudessa niin huo
maamme että tieteellinen tieto
ei vain tulevaisuudessa tule yhä
paremmin ja syvällisemmin ke
hittymään vaan että lisäksi vie
lä tulee uusia syifä vaikuttamaan
samaan suuntaan : tämän tieteen
käytännöllinen kpvttäminen kai
ken kurjuuden tosioeräinen pois
taminen syitä joita nyt voimme
vasta vain mielessämme ajatella
(Jatk)
Toverittaren asiamiehet ystävät ja lukijat
: Nyt kun joulukiireet ovat taas ohi niin lainatkaa
pa huomiota entistä tarmokkaammin Toverittaren
levittämiseksi ~" -
Toveritar heti uuden vuoden alusta jokaiseen
suomalaiseen perheeseen jokaiselle suomalaiselle nai
selle kautta laajan mantereen
Lähtekäämme matkalle uutta vuotta alkamaan
tällaisella' tunnuslauseella Samalla muistaen että
ei riitä yksin se että asiamiehet uurastavat levitys
työssä vaan meidän jokaisen on tehtävä voitavam
'me kunkin kohdaltamme siten saavutamme meitä
kaikkia tyydyttäviä tuloksia
Toisin sanoen Toverittaren levittämistyössä tar
vitaan meitä jokaista Täyttäkää siis ainoastaan vel
vollisuutenne omaa lehteänne kohtaan hankkimalla
edes yhden uuden tilauksen Toverittarelle
Tällaisilla toivomuksilla lausun kaikille Toverit
taren lukijoille hauskaa vuoden loppua ja valoisam
paa vuotta 1919
Tuokoon Uusi vuosi yhä kasvavaa toimintatar
moisuutta ihmiskunnan sorretun osan vapauttamis
työssä -
LIIKKEENHOITAJA
Teponniemen
asukkaat ::
KIRJ HELMi MATTSON
(Jatkoa viim ti:roon)
Hän" oli pyytänyt tuota tyttöä
rehellisesti vaimolleen luvannut
hänelle kaikkensa itsensä ni
mensä ja omaisuutensa - Vaan
hän hylkäsi tnriouksen viskasi
sen luotaan juuri kuin äsken
sen paleltuneen ouolanmarjah
Omituista I Hän suuren Tiiha
lan tilan peri:ä aivossa pidetty
maisteri ei voi ' i oailla köyhän
räätälin punai'pn villitsijän
kanssa Moni muu arvokas op
pinut rikas j: =i"istynyt tyttö
olisi valmis tulemaan koska ta
hansa Tiihalan männäksi
Onpa hän otn- "inen kun ei
sentään omaa etuaanikaan kat
so Väinö puresk"" koivpn var-
pua Äkkiä välähti hänelle uusi
ajatus
Jos häntä hieman- pelottaisi
auttaisiko se? Onpa soma näh
dä minkä vaikutuksen se tekisi
"Ilmi!"
"Mitä maisteri?"
"Sinä et tiedä Ilmi mitä mi
nä voisin tehdä jos haluan"
Tyttöä pelotti Hän ei "tiennyt
mitä Väinö tarkotti "
' "iMinä voin tehdä paljon pa
haa" :
"Sen te kyllä voitte" sanoi
Ilmi ylpeästi '"Jatkakaa !"
''Niin — sinä kai tiedät että
voin saattaa perheenne turmi
oon vanhan isäsi ja äitisi pois
torpasta ja "
"Sen minä olen tiennyt jo ai
koja sitten eikä vasta nyt entä
sitten" sanoi Ilmi silmiään ko
hottamatta "Mitäs ajattelet jos käytän
oikeuttani kun mjnun hyvyyte
ni kerran ei ole inistään arvos
ta" "Se on aivan eri asia En ole
luullut sen kuuluvan meidän rak
kaussuhteisumme millään taval
la Mutta jos sillä siitä huoli
matta on jotain yhteyttä niin —
telikää voitavanne! En voi aut
taa" "Etkö sinä ajattele vanhaa i
sääsija äitiäsi "
"Ajattelen molempia mutta
toisin Jcuiu te" virkkoi tyttö
kärsimättömänä
"No ei puhuta sitten ' Aika
näyttää "
Väinö nousi uhmaten ja asetti
pyssyn olalleen
"'Pitänee lähteä katsomaan
Löfbergiä minne hän eksyi
"Niin tosiaan Sanokaa hä
nelle terveisiä että koettaa vain
parilaansa juurineen hävittääk
seen sosialismin oraat — jos voi !
Onnea hänen yrityksilleen" vir
nisteli Ilmi vaikka itku oli tu
kahduttaa kun hän muisti että
Toivo oli serf konnan paulois
sa "Jää nyt sitten muistelemaan
Toivoasi" virkkoi Väinö katke
rasti -: -
"Hyvästi Ilmi!"
Väinö katkoi oksia edestään ja
katosi tuuheaan metsään
Ilmi purskahti itkuun
Seitsemästoista luku
"Kaunis ilma tänään"
"Istu paina puuta Eipä ole
Liisaa näkynyt kotvaan äikaan
Teponniemessä"
Sijjne muori pyöri ja hyöri
kevyesti kuin nuori ihminen ym
päri tupaa etsien riepua jolla
voisi pyyhkiä pöytää
Väki oli juuri päässyt syö
mästä — Piti vähän siivota hon
kapuista pöytää jolle oli jäänyt
ruuan jätteitä
Liisa hypisteli huiviaan asetti
kulman korvan taaksen jotta
paremmin kuuli puhetta ja istah--ti
lieden- luo asetetulle jakka
ralle ' - -
'Pitää tässä vähän lämmittää
vanhoja luitaan ennenkuin tässä
juttusille rupeaa Otti vähän kyl
mä tuolla järven yli tarpoessa"
"Niin vain ! Sieltä on tänne
koko pitkä matka Pirttimäestä
Sielähän Liisa on tällä ker
taa majaa pitänyt vai?"
"Siellä niin Sinnehän sitä
hutttomuoriksi möivät 'Voi voi j
tätä köyhän ihmisen elämää
kyllä sitä saa nähdä jos viiden
kin näköistä ennenkuin Tuoni
omakseen korjy Saahan sitä
tavallinen ihminen elää puolis
konsa kanssa yhdessä elämänsä
loppuun Mutta ne rutiköyhätku
ten minä ja moni muu erotetaan
ennen" kuoleman kutsumista
Eri paikkaan jouduttiin "huudol
le vaikka 'yhteisen vihkiluvun
luki Helsteeni vainaja minulle
ja Rata-Aapolle Niin se sanoi
silloin että vain kuolema "erot- '
taa mutta näkyypä se köyhyys
erottavan ennenkuin -kuolema
ehtiikään
Kun tuota Rata-Aapoa on pi
detty täällä' nimkin hyvin ja
kunniallisesti on toki mieleni
keveä hänen kohdaltaan mutta
ikävä ei silti ota pois lähteäk
seen Pitää välistä kömpiä kat
somaan niinkuin nytkin"
Liina puhalteli kylmän koh-'
tuneita käsiään
' (Jatk)
Juutalaisen kauppaopetusta
Vanha Silvcrsteirt koetti suu
rella vaivalla päntätä liikeälyä
poikansa päähän Hän opetti
nuorta miestä erilaatuisissa asi
oissa mm tulipalojen ja kon
kurssien hyödyllisyydestä
— Kaksi ' maksunlakkautusta
on yhtä-hyve kuin yksi konkurs
si Kaksi konkurssi yhtä hyve
kuin tulipalo
Nuori Silversteiil varsin mie
lenkiintoisena: — Pappa onko
avioliitto myös hyve?
— Kyllä poikaseni vastasi
ukko Jos menet naimisiin hyvin
rikkaan tytön kanssa on avio
liitto melkein yhtä hyve Kilin
yksi konkurssi '
l
i