SIVU NELJÄ Tiistaina joulukuun 24 p 1918 No 51 läisluokka näkee siis sen tien jota sen on kulettava itse itsensä vapauttaakseen eikä sen tarvit se fuiköillä vapahdusta korkeam malta mahdilta Se tietää että tämä vapahdus on vaativa mel koisen määrän työtä mutta se tuntee myöskin voimansa ja tie tää pystyvänsä tuon työn suo rittamaan - : 'Siten kasvaa ja elää taistele vassa köyhälistössä henki ja mieli sellaisena että niissä ei jää uskonnolle mitään sijaa Jos siis tarkastamme köyhälistön uskon nottomuuden syitä niin huo maamme niillä kaikilta olevan perusteensa koko köyhälistöläi sessä niailniankatsomuksessa jo ka on aivan vastakkainen por varillisen luokan mailmankatso mukselle Sen sijaan että por varillinen luokka pitää nykyisen yhteiskunnan kurjuutta ja epä kohtia välttämättöminä ja luon luönnollisina kun se ei tunne nii den syitä on meillä tieteelle pe rustuva varmuus siitä että nuo ilmiöt ovat vain ohimeneviä ja että ne arvattavissa olevan a jan mennen voidaan poistaa jär jestämällä yhteiskunnallinen tuor tanto He pitävät nykyistä oloT tilaa jossa jokainen ihminen saa pitää lähimmäisiään vihollisina kilpailijoina jotka ehkä ryös tävät häneltä leivän suusta ny kyistä olotilaa jossa pelkästä olemasaolosta käydyssä eläimel lisessä taistelussa kaikki heikko tuhoutuu korkeintaan verhottu na hiukkasella ihmisystävälli syyttä' ihmisten luonnollisena ja ikuisena suhteena Mc sitävas toin tunnemme tämän olotilan luonnottomaksi raajkalaisuudek1 si jonka pian täytyy poistua toi sen mailman tieltä jossa vel jellisyys ystävällisyys ja rau hallinen yhteistoiminta kehitty vät luonnollisista taloussuhteis ta aivan yhtä 'välttäniättömästi kuin nykyinen vihamielisyys ny kyisistä olosuhteista) 5?iten on meidän mailmankatsamuksemnie porvarilliselle vastakkainen niin kuin sivistys on vastakkaista raakuudelle Mutta tämä korkea sivistys kanta jota voisi nimittää mail mankatsomuksenime tunnepuo leksi ei ole sen merkitsevin piir re Paremmasta veljellisestä tu levaisuudenmailmasta missä ei enään valiltse raaka olemisen taistelu ovat useatkin uneksi- neet tuntematta meidän mail- mankatsomustamme Köyhälis töläisen elämän- ja taistelun katsömuksen huomattavin omi naisuus ei ole se että me toi vomme ja tahdomme sosialistista yhteiskuntaa vaan siinä että me tieteellisen varmasti tiedäm me ja ennakolta näemme sen tulemisen Ei toivo vaan tieto että ja tieto miten toivo on tu leva täytettyä on arvoikkainta meidän mielipiteissämme Ilman tätä tietoa olisi tuo korkea sl vistyskafita Vain arvotonta unel moimista ja kapitalismia koh taan valiltseva suuttumus pelk kää siveysintoilua vain tämä mainittu tieto antaa tuolle si tvistyskannalle todellisuutta ja tekee mahdolliseksi arvostella e d eilistä alempaa sivistysastetta seuraavan korkeamman kannal- ta Senvuoksi on köyhälistöläi sen niailmankatsomuksen pää piirteenä sen tieteellinen luonne jota voisi nimittää sen älylliseksi puoleksi Mitä sisältää tämä tiede? On kaksi opinhaaraa joista molem mista me olemme kiitollisuuden- velassa Karl Marxille ja jotka yhdessä ovat perusteluna - mei dän päämäärällemme: kansan taloustiede ja historiallinen ma terialismi Kansantaloustiede arvo- ja lisäarvo-oDpi selittää ny kyisen (ja samalla jokaisen edel lisen) talousjärjestelmän koneis ton se selittää taloudellisten luokkien alkuperän ja merkityk sen ]ä tekee meille mahdollisek si käsittää Suuren taloudellisen mullistuksen joka paraillaan 6n tapahtumassa Historiallinen ma terialismi opettaa meidät ym märtämään ihmisten ajatukset ja mielipiteet aineellisten taloudel listen suhteiden määräämiksi Kehittäessään meidän omat so " sialistiset mielipiteemme samoin kuin muiden luokkien vastakkai set mielipiteet nvkyajan talou dellisista olosuhteista opettaa se ymmärtämään nykyisen luok kataistelun olemuksen ja selit tää tällä tavoin myöskin aikai semmat luokkataistelut Näiden molempien tieteiden valossa ym märrämme ihmiskunnan koko historian — jossa porvaristo nä kee väin hajanaisia tosiasioita sattumusta ja ihmeitä ' — luon nolliseksi kehitykseksi joka joh taa eläimellisestä raakuudesta korkeimpaan sivistykseen kehi tykseksi joka on täydelleen ym märrettävissä ja selitettävissä aineellisen perustansa 'tuotanto voimien alituisen kehityksen no jalla Päinvastoin kuin porvaris to jolta puuttui siihen tiedettä on köyhälistö ensimäisenä kär sittänyt yhteiskunnan olemuk sen täysin tieteellisesti luort nollisista perusteistaan tarvitse matta siinä milloinkaan ja mis sään ottaa avukseen mitään ih meellistä käsittämätöntä Aivan samoin on porvaristo käsittänyt tieteellisesti luonnon Mutta kun siltä puuttui riittävä yhteiskun tatiede ei- se voinut koko mail maa käsittää' luonnollisten syi den kannalta' Vasta köyhälistö kykenee muodöstarriaan mail mankatsomttksen joka koko mailmasta luonnosta ja yhteis kunnasta antaa luonnollisen se lityksen Sellaista " mailmankatsomusta nimitetään usein materialistisek si Se on täysin vastakkainen uskonnolle uskontohan kun ei ole muuta kuin yliluonnollisiin seik koihin perustuva mailmankäsi tys Jos nyt palaamme alussa tekemäämme kysymykseen jää vätkö köyhälistön nykyisen us konnottomuuden s"yt vaikutta maan tulevaisuudessa niin huo maamme että tieteellinen tieto ei vain tulevaisuudessa tule yhä paremmin ja syvällisemmin ke hittymään vaan että lisäksi vie lä tulee uusia syifä vaikuttamaan samaan suuntaan : tämän tieteen käytännöllinen kpvttäminen kai ken kurjuuden tosioeräinen pois taminen syitä joita nyt voimme vasta vain mielessämme ajatella (Jatk) Toverittaren asiamiehet ystävät ja lukijat : Nyt kun joulukiireet ovat taas ohi niin lainatkaa pa huomiota entistä tarmokkaammin Toverittaren levittämiseksi ~" - Toveritar heti uuden vuoden alusta jokaiseen suomalaiseen perheeseen jokaiselle suomalaiselle nai selle kautta laajan mantereen Lähtekäämme matkalle uutta vuotta alkamaan tällaisella' tunnuslauseella Samalla muistaen että ei riitä yksin se että asiamiehet uurastavat levitys työssä vaan meidän jokaisen on tehtävä voitavam 'me kunkin kohdaltamme siten saavutamme meitä kaikkia tyydyttäviä tuloksia Toisin sanoen Toverittaren levittämistyössä tar vitaan meitä jokaista Täyttäkää siis ainoastaan vel vollisuutenne omaa lehteänne kohtaan hankkimalla edes yhden uuden tilauksen Toverittarelle Tällaisilla toivomuksilla lausun kaikille Toverit taren lukijoille hauskaa vuoden loppua ja valoisam paa vuotta 1919 Tuokoon Uusi vuosi yhä kasvavaa toimintatar moisuutta ihmiskunnan sorretun osan vapauttamis työssä - LIIKKEENHOITAJA Teponniemen asukkaat :: KIRJ HELMi MATTSON (Jatkoa viim ti:roon) Hän" oli pyytänyt tuota tyttöä rehellisesti vaimolleen luvannut hänelle kaikkensa itsensä ni mensä ja omaisuutensa - Vaan hän hylkäsi tnriouksen viskasi sen luotaan juuri kuin äsken sen paleltuneen ouolanmarjah Omituista I Hän suuren Tiiha lan tilan peri:ä aivossa pidetty maisteri ei voi ' i oailla köyhän räätälin punai'pn villitsijän kanssa Moni muu arvokas op pinut rikas j: =i"istynyt tyttö olisi valmis tulemaan koska ta hansa Tiihalan männäksi Onpa hän otn- "inen kun ei sentään omaa etuaanikaan kat so Väinö puresk"" koivpn var- pua Äkkiä välähti hänelle uusi ajatus Jos häntä hieman- pelottaisi auttaisiko se? Onpa soma näh dä minkä vaikutuksen se tekisi "Ilmi!" "Mitä maisteri?" "Sinä et tiedä Ilmi mitä mi nä voisin tehdä jos haluan" Tyttöä pelotti Hän ei "tiennyt mitä Väinö tarkotti " ' "iMinä voin tehdä paljon pa haa" : "Sen te kyllä voitte" sanoi Ilmi ylpeästi '"Jatkakaa !" ''Niin — sinä kai tiedät että voin saattaa perheenne turmi oon vanhan isäsi ja äitisi pois torpasta ja " "Sen minä olen tiennyt jo ai koja sitten eikä vasta nyt entä sitten" sanoi Ilmi silmiään ko hottamatta "Mitäs ajattelet jos käytän oikeuttani kun mjnun hyvyyte ni kerran ei ole inistään arvos ta" "Se on aivan eri asia En ole luullut sen kuuluvan meidän rak kaussuhteisumme millään taval la Mutta jos sillä siitä huoli matta on jotain yhteyttä niin — telikää voitavanne! En voi aut taa" "Etkö sinä ajattele vanhaa i sääsija äitiäsi " "Ajattelen molempia mutta toisin Jcuiu te" virkkoi tyttö kärsimättömänä "No ei puhuta sitten ' Aika näyttää " Väinö nousi uhmaten ja asetti pyssyn olalleen "'Pitänee lähteä katsomaan Löfbergiä minne hän eksyi "Niin tosiaan Sanokaa hä nelle terveisiä että koettaa vain parilaansa juurineen hävittääk seen sosialismin oraat — jos voi ! Onnea hänen yrityksilleen" vir nisteli Ilmi vaikka itku oli tu kahduttaa kun hän muisti että Toivo oli serf konnan paulois sa "Jää nyt sitten muistelemaan Toivoasi" virkkoi Väinö katke rasti -: - "Hyvästi Ilmi!" Väinö katkoi oksia edestään ja katosi tuuheaan metsään Ilmi purskahti itkuun Seitsemästoista luku "Kaunis ilma tänään" "Istu paina puuta Eipä ole Liisaa näkynyt kotvaan äikaan Teponniemessä" Sijjne muori pyöri ja hyöri kevyesti kuin nuori ihminen ym päri tupaa etsien riepua jolla voisi pyyhkiä pöytää Väki oli juuri päässyt syö mästä — Piti vähän siivota hon kapuista pöytää jolle oli jäänyt ruuan jätteitä Liisa hypisteli huiviaan asetti kulman korvan taaksen jotta paremmin kuuli puhetta ja istah--ti lieden- luo asetetulle jakka ralle ' - - 'Pitää tässä vähän lämmittää vanhoja luitaan ennenkuin tässä juttusille rupeaa Otti vähän kyl mä tuolla järven yli tarpoessa" "Niin vain ! Sieltä on tänne koko pitkä matka Pirttimäestä Sielähän Liisa on tällä ker taa majaa pitänyt vai?" "Siellä niin Sinnehän sitä hutttomuoriksi möivät 'Voi voi j tätä köyhän ihmisen elämää kyllä sitä saa nähdä jos viiden kin näköistä ennenkuin Tuoni omakseen korjy Saahan sitä tavallinen ihminen elää puolis konsa kanssa yhdessä elämänsä loppuun Mutta ne rutiköyhätku ten minä ja moni muu erotetaan ennen" kuoleman kutsumista Eri paikkaan jouduttiin "huudol le vaikka 'yhteisen vihkiluvun luki Helsteeni vainaja minulle ja Rata-Aapolle Niin se sanoi silloin että vain kuolema "erot- ' taa mutta näkyypä se köyhyys erottavan ennenkuin -kuolema ehtiikään Kun tuota Rata-Aapoa on pi detty täällä' nimkin hyvin ja kunniallisesti on toki mieleni keveä hänen kohdaltaan mutta ikävä ei silti ota pois lähteäk seen Pitää välistä kömpiä kat somaan niinkuin nytkin" Liina puhalteli kylmän koh-' tuneita käsiään ' (Jatk) Juutalaisen kauppaopetusta Vanha Silvcrsteirt koetti suu rella vaivalla päntätä liikeälyä poikansa päähän Hän opetti nuorta miestä erilaatuisissa asi oissa mm tulipalojen ja kon kurssien hyödyllisyydestä — Kaksi ' maksunlakkautusta on yhtä-hyve kuin yksi konkurs si Kaksi konkurssi yhtä hyve kuin tulipalo Nuori Silversteiil varsin mie lenkiintoisena: — Pappa onko avioliitto myös hyve? — Kyllä poikaseni vastasi ukko Jos menet naimisiin hyvin rikkaan tytön kanssa on avio liitto melkein yhtä hyve Kilin yksi konkurssi ' l i