Painos on nyt 7562
0S
11
1
m
Amerikan saomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of fbe Finnish Working fomea ln America
No 48
Pääpiirteitä
N Y Suom Naisten Osuuskodin kym
menvuotisesta toiminnasta
vuosilta 1908 — 1918
Lienemme kaikin yksimielisiä siitä
että kaiken- joukkotoiminnan synnyt
täjänä ja pohjana on ollut tarve
llmetköönpä se sitten missä muodos
sa tahansa joko valtiollisena talou
dellisena tai osuustoiminnallisena liik
keenä — '
Niinpä lähtiessämmo selostamaan
piirteitä N Y Suom Naisten Osuus
kodin historiikista ja toiminnasta
lähdemme siitä varmasta käsitteestä
että silloiset vallitsevat olot ovat
luoneet pohjan ja tarpeen sen syn
nylle ja olemassaololle
Kun käsittelemme joukkotoiminnäs
sa kymmenen vuoden ajanjaksoa tar
joaa se meille kirjavan tapausten
sarjan Kuten yksilötelämässämmekin
niin myöskin joukkotoimintaan sisäl
tyy katkeruutta pettymystä ja epä
toivoa Sen summan suuruutta tus
kin voinee laskea mitä yksilöt ja yk
silöistä muodostuvat joukot saavat
maksaa kärsimyksissä ja epätoivos
sa etsiessä tietä Joka suorin ja oi
kea olisi edistäessä työväenluokan
Vapauspyrkimyksiä
Tiliämme emme voi tasoittaa elä
mällä uudestaan mikä elettyä on ja
mikä mennyttä on mutta me voimme
tulevaisuuden tietä ja toimintaa men
neisyyden avulla paremmin viitoittaa
Siksi lienee hyödyllistä ja mielenkiin
toista tehdä tällainen katsaus Mie
lenkiTntoinen se voi olla niille jotka
alkuvaiheissa" uutterasti olivat muka
na ja satunnaisista syistä ovat olleet
pakotettuja jäämään syrjään ja mah
dollisesti niille jotka ovat toivotto
mimpina aikoina jääneet kyllästynet
nä sivuun ja vieläpä niillekin jotka
syystä tai toisesta ovat välinpitämät
tömyydellä laiminlyöneet meille kai
kille yhteisesti kuuluvan luokkateh
tävän Tarpeellista on se taas siksi
että kyettäisi ennenkaikkea herättä
mään väsähtäneissä ja syrjässä olleis
sa uutta innostusta ja toiveita ja
menneen avulla _ voimine paremmin
toimintaamme rakennella'' ja järjes
tellä ottamalla huomioon menneet
tuhkapistot tappiot ja vajavaisuudet
Näin pitkä kehitysjakso tosin valoi
sammastikin kuvaten osoittaa enem
män erehdyksiä häviötä ja toivotto
muutta kuinj olisi suotavaa mutta sc
on koitettava käsittää käsittää vält-
tämättömänä pahana kuten epävar
mat saatavat tiliotteessa sillä jouk
kotoiminta ennenkaikkea on pitkä
taistelujen sarja
Mutta tosiasia on sittenkin "se et
tä meistä yksilöistä jotka muodostamme-
joukot meistä riippuu miten
ja millä tavoin osaamme kussakin
kutsunnassa lopullisesti suoriutua
Paljon tulevaisuuteen nähden uskal
lamme rakentaa ja toivoa Eritoten
ottamalla huomioon sen että työ
väenliike kauttaaltaan on tietoiseni
paa ja järjestyneempää kuin men
- neeseen kymmeneen vuoteen sisälty
vät vaiheet osottavat ja uskallamme
toivoa' että se el osuustoiminnan!
seenkaan liikkeeseen ole jättämättä
siunaustaan ja vaikutustaan Kaiken
tämän enteitä on nyt jo havaittavis
sa Varmuutena voi sanoa että tu
levaisuuden toiminta tulee olemaan
TIISTAINA MARRAS K 26
Työn Jättiläinen Nousee
Kumouslauluja kansa
nyt laulaa Saksan-maan! '
Siellä proletaarit orjuuttansa
jo nousivat poistamaan
Ilmojen kautta kai'u
kumousvifsi rai'u !
— - Jään kaikua kuuntelemaan
Ne ktrmousäänet kaikaa
yli ylpeän Saksan-maan
Jopa junkkeriherrat 'huokaa
ja pakoon pois kiiruhtaa !
Kultaiset valtikat vai'pui
ja vievin mahtikin taipui
Jo kansa vallan saa !
Verimelskeet sodat vainot
nuo vuosia kestäneet
ja -rautakoron painot"
sitä miksi me joukot sen muodos
tamme ja älkäämme unohtako että
me olemme kukin itsellemme vastuus
sa lopullisesti suhtautumisestamme
ja mahdollisista edesottamisistamme
ja vieläpä niillekin jotka tiedottomi
na vielä ovat syrjässä ja joille työ
väenluokan jäseninä toimintaamme
koetamme selostaa ja tehdä tunne
tuksi ' -Alkuvaiheet
Kaiken työväenliikkeen alkuvaiheet
tarkastellessamme menneisyyttä tar
joavat nähdäksemme saman piirteen
että kKkki joukkotoiminta sen alku
aikoina ilmenee enemmän tai vähem
män tiedottomana ja järjestymättö
mänä Sen myönnytyksen - teemme
mielihyvällä eritoten kun- käsittelem
me tämän liikkeen kehitysvaiheita
koska alote samaten kuin toiminta
kin on jäänyt näihin päiviin yksis
tään sen sukupuolen tehtäväksi myön
täkäämme se joka on ollut ja on
vielä tänäkin päivänä yhteiskunnal
lisen asemansa' vuoksi tiedottomani
paa ja kykenemättömämpää tällais
ten'edistystehtävien eteenpäin viemi
sessä Kullakin ajalla sentään on
omat merkillisyytensä pulmansa ja
vaikutuksensa
Taaksepäin katsellessa kun ajatte
lee ihmisten uskomatonta lyhytnäköi
syyttä ja voipa sanoa järjettömyyttä
kin kunakin aikakautena ei voisi us
koa ja odottaa että kehitys sitten
kin katkeamattomasti edistyy ja et
tä inhimilliset hairahdukset sitten
kin ikäänkuin raivaavat tietä voitol
le ja edistykselle
Kuten kai on tiedettyä suurkau
pungissamme on naistyöläisten luku
määrä huomattavan suuri Perhepal
velijattaret yksistään muodostavat
melkoisen ammattikunnan Tiedäm
me myöskin että palvelijattarien -am
matti vallitsevien olosuhteiden
käen muuttuu ja sen yhä uusiin
tuva muuttuvaisuus ja epävarmuus
eritoten näinä päivinä on verratta
vissa mihin ammattiin tai työalaan
tahansa Asuntosuhteet ahtauksi
neen ja lukemattomine epämukavuuk
sineen muodosti palvelijattarien täi
laisten tilapäisasukasten keskuudes
sa huomattavan asuntopulan Niin
pä pienellä vaatimattomalla ryhmällä
vaatimattomalla siinä merkityksessä
että se ei ollut tällaisten tehtävien
P— TUESDAY NOV 26th
Kirj Helmi
Mattson : :
kansan-nousua estäneetf '
Vaan nyt ne säilät sinkoo
vihannuolet viimeinkin limkoo
— Jo sulut on auenneet!
Pato kun kerran aukee
Se ylitse ryöppyää v
Vahvakin vastustus raukee
vain sirpaleet jälelle jää! -Kumousvedet
viertää
yhä edelleen ne kiertää
Katso minne ne ennättää?!
Punaliput ja soihdut viittoo
työkansaa keräytymään
ja kansainväliseen liittoon
yli mailman järjestymään !
Viimeinkin t y ö 1 1 ä)n valta
kun raatajat sorron alta t
nostavat poljetun pään!
— toisensa - jälkeen noussut orjien
tasalla syntyi ajatuksia yhteisen a mieliin niin valtavana ja voimak
suntotalon perustamisesta:" - kaana että nuo orjat ovat kaik
Asiasta ensin keskusteltiin yksi kina aikoina pyrkineet kapinoi
tyispiireissä lopulta kehittyi asia niin maan riistäjiään ja riistovaltaa
pitkälle että pldettiirt yleisiä koko vastaan Yhtä usein kuin inie
uksa asiaan innostuneiden asunnoil riistetyt sorretut työläiset oval
la Mainita ansaitsee että aivan ai nousseet kapinaan vapauden ja
kuajoista saakka silloinen SUOMA ihmisoikeuksien puolesta niin
LAINEN jijlpSIALISTlOSASTO Jc myöskin' yhtä usein on orjien ov
edesauttljna1 SI vakkB 'keutettu kapina rasf alla' julmuu
siHoiset Edesauttamiset eivät lien (lel]a tukahdutettu veriin Val
olleetkaan puhtaasti sosialististen pe lassaoleva luokka on kaikkina
riaatteiden tuntemuksen edellyttämiä historian aikoina kukistanut or
pn niille annettava huomattava mer jakapiiiat hirvittävällä orjien teu
'kitys sillä läpi koko vaiheen on rastaniisella ja pöyristyttävällä
huomattavissa yhteenkuuluvaisuutta kapinan johtajien kiduttamisella
jossain muoSossa ja kulkee se siellä Niinpä tapahtui esimerkiksi sil
kuten näkymätön lanka joka tietoi ]0in kuin "Apostoliset veljet"-ni-suus
myöhempinä aikoina tuottaa va niinen kommunistilahko Piemori
listuneille jäsenillemme suurta iloa tissa pohjoslansi-Jtalias-yi v 1304
Osakepääoma julisti kapinan silloista hallitus-
Toimintaa on suuresti haitannut muotoa feodaliherrain ja kirk
lupakirjan vaillinaisuus Lupakirjan koisien riistovaltaa vastaan -jo-vaillinaisuus
taas johtuu siitä että lion kapinaan ottivat myöskin ta
atassa ei tunnettu valtion lakeja ei lonpojat osaa — vaikka he tosi
kä osifustoimlntamuotoja Alkuaiko luopuivat taistelusta heti kun oli
jen hankaluudet vaikeudet ja koette vat saaneet muutamia jki'
lemukset olisivat liian moninaiset myönnytyksiä Tuota cnsimais
kertoa Tiedottomuus ilmenee ennen ät kommunistista kapinaa joht
kaikkea Tottumattomuus yhteistoi Dolcino Navarasta toverittaren
mintaan luottamattomuus omiin ky sa Margeriitan avulla] joka oli
kyihimme sai vaikeaakin vaikeam entinen Trentin naisluostann
maksi tarpeellisen pääoman saannin nunna Kolme vuotta kestäneen
Emflmäisten suunnittelujen mukaar taistelun jälkeen saivat vihdoin
osakepääomaa olisi pitänyt saada vallassaolijat ja kirkkoisät yhtcis
myytyä tuhannen dollarin arvosta voimin nälällä ja miekalla voitc
mutta edelläviitattujen syiden vuoks' tuksi tuon kapinoivan kommu
alotettiin toiminta sittenkin yhdellä nisti joukon Päästyään voitta
kolmannella osalla alkuperäisestä jiksi mfb sen ajan valtaluokan
suunnitelmasta _ edustajat panivat toimeen mitä
Lukuunottamatta alkuaikojen in hirvrttävimmän ihmiskidutuksen
nostusta suurtakaan työtä ei ole teh Armotta osotettiin noita voite-
kaninnitsiioita oolttoroviol-
viime vuosina kun on tultu nuo- le Heidän johtajiaan Dolcinoa
maamaan se että meidänkin liike ja Margcritaa kidutettiin sanoin
täytyy olla ehdottomalla liikcpohjal kuvaamattomalla julmuudella —
Ia on annettu enemmän huomiota Margeritan läsnäollessa revittiin
osakepääoman myymiselle JVIutta kli tulisilla pihdeillä kieli ulos Dol
tettävähä ei voi pitää kolmannelle cinon suusta elävänä ja samoil
tuhannelle nousevaa pääomaa tulok la pihdeillä irrotettiin häneltä it
senä kymmenvuotisesta toiminnasta seampia jäseniä ja lopuksi tue
Entiset opetukset osottavat selvästi kidutettu revitty ruumis -}setet-että
tälle seikalle on annettava tiilfi- tiin polttoroviolle Vercellissä -vaisuudessa
suurempi asianmukainen p kesäkuuta v 1309 Tuon sa
huomio man sydäntäsärkevän kidutuk-
Taloudellinen puoli sen sai myöskin osakseen Dol
Samat seikat mitkä ovat estäneet cinon jalo osatoveritar tuo roh
osakeDääoman kasvua luonnollisesti kea sankaritar Margerita Hä-
(Jatkoa toisella sivulla)
1918— Kahdeksas vuosikerta
Orjain vapautuksen
kaipuu
'
On itsestään selvaa ette sorto
synnyttää sorreu SSa
ta sortajiaan kohtaan Orjiin s
herättää orjuutetuissa halun tais
tella vapauden saavuttamiseksi ja
kurjuus ja köyhyys nostattaa ha
lun pyikiä onnellisempaan ja pa
rempaan elämään Kautta ai-
kain on vallassa oleva luokka
sortanut riistänyt ja orjuuttanut
työväenluokkaa ja sen vuoksi on
kaikkina aikoina kytenyt orjien
rinnoissa vapauden kaipuu sillä
ylitä kauan kuin on ollut' orjia
on myöskin ollut orjien vapau
den kaipuuta ja se on juuri va
pauden kaipuu ja toivo onnelli
semman elämän saavuttamisesta
joka on aikojen kuluessa kerta
(Jatkoa kolmannella ivalla