Painos on nyt 7562 0S 11 1 m Amerikan saomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja Organ of fbe Finnish Working fomea ln America No 48 Pääpiirteitä N Y Suom Naisten Osuuskodin kym menvuotisesta toiminnasta vuosilta 1908 — 1918 Lienemme kaikin yksimielisiä siitä että kaiken- joukkotoiminnan synnyt täjänä ja pohjana on ollut tarve llmetköönpä se sitten missä muodos sa tahansa joko valtiollisena talou dellisena tai osuustoiminnallisena liik keenä — ' Niinpä lähtiessämmo selostamaan piirteitä N Y Suom Naisten Osuus kodin historiikista ja toiminnasta lähdemme siitä varmasta käsitteestä että silloiset vallitsevat olot ovat luoneet pohjan ja tarpeen sen syn nylle ja olemassaololle Kun käsittelemme joukkotoiminnäs sa kymmenen vuoden ajanjaksoa tar joaa se meille kirjavan tapausten sarjan Kuten yksilötelämässämmekin niin myöskin joukkotoimintaan sisäl tyy katkeruutta pettymystä ja epä toivoa Sen summan suuruutta tus kin voinee laskea mitä yksilöt ja yk silöistä muodostuvat joukot saavat maksaa kärsimyksissä ja epätoivos sa etsiessä tietä Joka suorin ja oi kea olisi edistäessä työväenluokan Vapauspyrkimyksiä Tiliämme emme voi tasoittaa elä mällä uudestaan mikä elettyä on ja mikä mennyttä on mutta me voimme tulevaisuuden tietä ja toimintaa men neisyyden avulla paremmin viitoittaa Siksi lienee hyödyllistä ja mielenkiin toista tehdä tällainen katsaus Mie lenkiTntoinen se voi olla niille jotka alkuvaiheissa" uutterasti olivat muka na ja satunnaisista syistä ovat olleet pakotettuja jäämään syrjään ja mah dollisesti niille jotka ovat toivotto mimpina aikoina jääneet kyllästynet nä sivuun ja vieläpä niillekin jotka syystä tai toisesta ovat välinpitämät tömyydellä laiminlyöneet meille kai kille yhteisesti kuuluvan luokkateh tävän Tarpeellista on se taas siksi että kyettäisi ennenkaikkea herättä mään väsähtäneissä ja syrjässä olleis sa uutta innostusta ja toiveita ja menneen avulla _ voimine paremmin toimintaamme rakennella'' ja järjes tellä ottamalla huomioon menneet tuhkapistot tappiot ja vajavaisuudet Näin pitkä kehitysjakso tosin valoi sammastikin kuvaten osoittaa enem män erehdyksiä häviötä ja toivotto muutta kuinj olisi suotavaa mutta sc on koitettava käsittää käsittää vält- tämättömänä pahana kuten epävar mat saatavat tiliotteessa sillä jouk kotoiminta ennenkaikkea on pitkä taistelujen sarja Mutta tosiasia on sittenkin "se et tä meistä yksilöistä jotka muodostamme- joukot meistä riippuu miten ja millä tavoin osaamme kussakin kutsunnassa lopullisesti suoriutua Paljon tulevaisuuteen nähden uskal lamme rakentaa ja toivoa Eritoten ottamalla huomioon sen että työ väenliike kauttaaltaan on tietoiseni paa ja järjestyneempää kuin men - neeseen kymmeneen vuoteen sisälty vät vaiheet osottavat ja uskallamme toivoa' että se el osuustoiminnan! seenkaan liikkeeseen ole jättämättä siunaustaan ja vaikutustaan Kaiken tämän enteitä on nyt jo havaittavis sa Varmuutena voi sanoa että tu levaisuuden toiminta tulee olemaan TIISTAINA MARRAS K 26 Työn Jättiläinen Nousee Kumouslauluja kansa nyt laulaa Saksan-maan! ' Siellä proletaarit orjuuttansa jo nousivat poistamaan Ilmojen kautta kai'u kumousvifsi rai'u ! — - Jään kaikua kuuntelemaan Ne ktrmousäänet kaikaa yli ylpeän Saksan-maan Jopa junkkeriherrat 'huokaa ja pakoon pois kiiruhtaa ! Kultaiset valtikat vai'pui ja vievin mahtikin taipui Jo kansa vallan saa ! Verimelskeet sodat vainot nuo vuosia kestäneet ja -rautakoron painot" sitä miksi me joukot sen muodos tamme ja älkäämme unohtako että me olemme kukin itsellemme vastuus sa lopullisesti suhtautumisestamme ja mahdollisista edesottamisistamme ja vieläpä niillekin jotka tiedottomi na vielä ovat syrjässä ja joille työ väenluokan jäseninä toimintaamme koetamme selostaa ja tehdä tunne tuksi ' -Alkuvaiheet Kaiken työväenliikkeen alkuvaiheet tarkastellessamme menneisyyttä tar joavat nähdäksemme saman piirteen että kKkki joukkotoiminta sen alku aikoina ilmenee enemmän tai vähem män tiedottomana ja järjestymättö mänä Sen myönnytyksen - teemme mielihyvällä eritoten kun- käsittelem me tämän liikkeen kehitysvaiheita koska alote samaten kuin toiminta kin on jäänyt näihin päiviin yksis tään sen sukupuolen tehtäväksi myön täkäämme se joka on ollut ja on vielä tänäkin päivänä yhteiskunnal lisen asemansa' vuoksi tiedottomani paa ja kykenemättömämpää tällais ten'edistystehtävien eteenpäin viemi sessä Kullakin ajalla sentään on omat merkillisyytensä pulmansa ja vaikutuksensa Taaksepäin katsellessa kun ajatte lee ihmisten uskomatonta lyhytnäköi syyttä ja voipa sanoa järjettömyyttä kin kunakin aikakautena ei voisi us koa ja odottaa että kehitys sitten kin katkeamattomasti edistyy ja et tä inhimilliset hairahdukset sitten kin ikäänkuin raivaavat tietä voitol le ja edistykselle Kuten kai on tiedettyä suurkau pungissamme on naistyöläisten luku määrä huomattavan suuri Perhepal velijattaret yksistään muodostavat melkoisen ammattikunnan Tiedäm me myöskin että palvelijattarien -am matti vallitsevien olosuhteiden käen muuttuu ja sen yhä uusiin tuva muuttuvaisuus ja epävarmuus eritoten näinä päivinä on verratta vissa mihin ammattiin tai työalaan tahansa Asuntosuhteet ahtauksi neen ja lukemattomine epämukavuuk sineen muodosti palvelijattarien täi laisten tilapäisasukasten keskuudes sa huomattavan asuntopulan Niin pä pienellä vaatimattomalla ryhmällä vaatimattomalla siinä merkityksessä että se ei ollut tällaisten tehtävien P— TUESDAY NOV 26th Kirj Helmi Mattson : : kansan-nousua estäneetf ' Vaan nyt ne säilät sinkoo vihannuolet viimeinkin limkoo — Jo sulut on auenneet! Pato kun kerran aukee Se ylitse ryöppyää v Vahvakin vastustus raukee vain sirpaleet jälelle jää! -Kumousvedet viertää yhä edelleen ne kiertää Katso minne ne ennättää?! Punaliput ja soihdut viittoo työkansaa keräytymään ja kansainväliseen liittoon yli mailman järjestymään ! Viimeinkin t y ö 1 1 ä)n valta kun raatajat sorron alta t nostavat poljetun pään! — toisensa - jälkeen noussut orjien tasalla syntyi ajatuksia yhteisen a mieliin niin valtavana ja voimak suntotalon perustamisesta:" - kaana että nuo orjat ovat kaik Asiasta ensin keskusteltiin yksi kina aikoina pyrkineet kapinoi tyispiireissä lopulta kehittyi asia niin maan riistäjiään ja riistovaltaa pitkälle että pldettiirt yleisiä koko vastaan Yhtä usein kuin inie uksa asiaan innostuneiden asunnoil riistetyt sorretut työläiset oval la Mainita ansaitsee että aivan ai nousseet kapinaan vapauden ja kuajoista saakka silloinen SUOMA ihmisoikeuksien puolesta niin LAINEN jijlpSIALISTlOSASTO Jc myöskin' yhtä usein on orjien ov edesauttljna1 SI vakkB 'keutettu kapina rasf alla' julmuu siHoiset Edesauttamiset eivät lien (lel]a tukahdutettu veriin Val olleetkaan puhtaasti sosialististen pe lassaoleva luokka on kaikkina riaatteiden tuntemuksen edellyttämiä historian aikoina kukistanut or pn niille annettava huomattava mer jakapiiiat hirvittävällä orjien teu 'kitys sillä läpi koko vaiheen on rastaniisella ja pöyristyttävällä huomattavissa yhteenkuuluvaisuutta kapinan johtajien kiduttamisella jossain muoSossa ja kulkee se siellä Niinpä tapahtui esimerkiksi sil kuten näkymätön lanka joka tietoi ]0in kuin "Apostoliset veljet"-ni-suus myöhempinä aikoina tuottaa va niinen kommunistilahko Piemori listuneille jäsenillemme suurta iloa tissa pohjoslansi-Jtalias-yi v 1304 Osakepääoma julisti kapinan silloista hallitus- Toimintaa on suuresti haitannut muotoa feodaliherrain ja kirk lupakirjan vaillinaisuus Lupakirjan koisien riistovaltaa vastaan -jo-vaillinaisuus taas johtuu siitä että lion kapinaan ottivat myöskin ta atassa ei tunnettu valtion lakeja ei lonpojat osaa — vaikka he tosi kä osifustoimlntamuotoja Alkuaiko luopuivat taistelusta heti kun oli jen hankaluudet vaikeudet ja koette vat saaneet muutamia jki' lemukset olisivat liian moninaiset myönnytyksiä Tuota cnsimais kertoa Tiedottomuus ilmenee ennen ät kommunistista kapinaa joht kaikkea Tottumattomuus yhteistoi Dolcino Navarasta toverittaren mintaan luottamattomuus omiin ky sa Margeriitan avulla] joka oli kyihimme sai vaikeaakin vaikeam entinen Trentin naisluostann maksi tarpeellisen pääoman saannin nunna Kolme vuotta kestäneen Emflmäisten suunnittelujen mukaar taistelun jälkeen saivat vihdoin osakepääomaa olisi pitänyt saada vallassaolijat ja kirkkoisät yhtcis myytyä tuhannen dollarin arvosta voimin nälällä ja miekalla voitc mutta edelläviitattujen syiden vuoks' tuksi tuon kapinoivan kommu alotettiin toiminta sittenkin yhdellä nisti joukon Päästyään voitta kolmannella osalla alkuperäisestä jiksi mfb sen ajan valtaluokan suunnitelmasta _ edustajat panivat toimeen mitä Lukuunottamatta alkuaikojen in hirvrttävimmän ihmiskidutuksen nostusta suurtakaan työtä ei ole teh Armotta osotettiin noita voite- kaninnitsiioita oolttoroviol- viime vuosina kun on tultu nuo- le Heidän johtajiaan Dolcinoa maamaan se että meidänkin liike ja Margcritaa kidutettiin sanoin täytyy olla ehdottomalla liikcpohjal kuvaamattomalla julmuudella — Ia on annettu enemmän huomiota Margeritan läsnäollessa revittiin osakepääoman myymiselle JVIutta kli tulisilla pihdeillä kieli ulos Dol tettävähä ei voi pitää kolmannelle cinon suusta elävänä ja samoil tuhannelle nousevaa pääomaa tulok la pihdeillä irrotettiin häneltä it senä kymmenvuotisesta toiminnasta seampia jäseniä ja lopuksi tue Entiset opetukset osottavat selvästi kidutettu revitty ruumis -}setet-että tälle seikalle on annettava tiilfi- tiin polttoroviolle Vercellissä -vaisuudessa suurempi asianmukainen p kesäkuuta v 1309 Tuon sa huomio man sydäntäsärkevän kidutuk- Taloudellinen puoli sen sai myöskin osakseen Dol Samat seikat mitkä ovat estäneet cinon jalo osatoveritar tuo roh osakeDääoman kasvua luonnollisesti kea sankaritar Margerita Hä- (Jatkoa toisella sivulla) 1918— Kahdeksas vuosikerta Orjain vapautuksen kaipuu ' On itsestään selvaa ette sorto synnyttää sorreu SSa ta sortajiaan kohtaan Orjiin s herättää orjuutetuissa halun tais tella vapauden saavuttamiseksi ja kurjuus ja köyhyys nostattaa ha lun pyikiä onnellisempaan ja pa rempaan elämään Kautta ai- kain on vallassa oleva luokka sortanut riistänyt ja orjuuttanut työväenluokkaa ja sen vuoksi on kaikkina aikoina kytenyt orjien rinnoissa vapauden kaipuu sillä ylitä kauan kuin on ollut' orjia on myöskin ollut orjien vapau den kaipuuta ja se on juuri va pauden kaipuu ja toivo onnelli semman elämän saavuttamisesta joka on aikojen kuluessa kerta (Jatkoa kolmannella ivalla