SIVU KAKSI
aika vaatii että me emme ole muuttuu perheissä käyväksi tun- suhteen niin he saavat siis raa- ja joka ei ole läheskään niin
ainoastaan tunnesosialisteja vaan tityöläiseksi tai tehdasnaiseksi taa kello puoli 7 :stä äannilla kel- tappava kuin kulkutautina rai
että olemme tietoisia sosialismin Hänen täytyy hankkia lisäansio- lo puoli 9:ään illalla korkein- vonnut kolera Vuoden 1847
periaatteista selvillä olevia sosia- ta miehensä niukan ansion lisäk- taan kahden tunnin iltapäiväle- jälkeen mfluenzan suhteen oh se
listeja Lisätkäämme omaa tie- si Työläisnaisen asema on ai- volla Samoissa valtioissa teke- seikka unhotettu Europassa nnit
toisuuttamme ja levittäkäämme na — joitakin poikkeustapauk- vät muut työläisnaiset lakien ja ta se saatiin katkerasti oppia tie
sosialismin valoa kaikkien so- sia lukuunottamatta — raadantaa järjestöjensä tai ainakin muiden tämään v 1889 jolloin tauti kier
kaistujen työläistoverien mieliin yhdessä tai toisessa ansiotyössätyöväenjärjestöjen suojelemina si Viimeksi ennen nykyista rai-
— nuoruudesta vanhuuteen Työ- vissit työtunnit päivässä saadn voaan kautta tunnetun mailman
i 1 n _ i : i — i: i" :-: mnUcn crni_ r ioon :i~nn4: +~l-
pc+ä rouksen alainen kuten miehen- muksen mukaan koska olem- kuulla kolmessa eri paikassa
Sestd säkin — Niin työläisnaisen ase- me kuulleet puhuttavan palveli- mailmaa verrattain pitkien yäli
T3mä uSVnv? nKvttää innos- ™ palkkatyöläisenä ei ole väli- jattarien ylityöstä? Siitä ei voi matkojen välillä nim Bokharas
idnid Kysyne y aikainen Tämän seikan olisi puhua koska sitä ei kukaan tie- sa keski-Aasiassa Athabascassa
tavat enemmän muita suomalai- jokajsen paivelijattarenkin yni- dä olevan pohjois-Canadassa ja Grönlannin
sia työläisnaisia kuin palvelijat- nlarrettävä Kun he tämän ym- Jotkut palvelijattaret eivät rannikoilla Lokakuulla ehti se
taria itseään päättäen- siitä että märtävät eivät he suhtaudu työ- sllostu tekemään työtä muuta Tomskiin Siperiassa ja saman
ainoastaan yksi palvelijattarena alansa työläisten järjestymiseen juin g tai 10 kuntia minkä vai- kuun lopulla se ilmestyi jo Fie
tvöskentelevä toveritar on tästä välinpitämättömästi kuten tahan tion laki on määrännyt naisten tarissa Marraskuulla se ehti
kirjottanut sitävastoin kuin use- asti ' työpäiväksi Emännät saavat kaikkiin paikkoihin Venäjällä se
at sen ammattialan ulkopuolella silloin kun palvelijattaret tun- sitten tyytyä siihen tai ottaa toi- kä Pariisissa Berliinissä Vienis
ovat selostaneet artikkeleissa ja tevat olevansa' palkkaorjia ei sen tytön - Tällaisia palvelijatta- sä ja Lontoossa havaittiin ensi-nnilA-akiintakirieissa
palvelijatta- hit3 enää mitkään seikatsokai- ria ei ole vielä monta mutta maiset taudinkohtaukset Joulu-
rien työoloja palkkasuhteita ja se menettelemään työnantajiaan kaikkien tulisi olla heidän lai- Kuulla levisi tauti KaiKKiaiie Lii
kehottaen palvelijattaria käyttä- kohtaan muuten kuin mahdolli- siaan ropaan ahmeren maihm Egyp-
M„„™nM ivn- t„inH vinnata' tvo- viiiöiKco:)- pivat nalveliiat- tun ia laa emmalle Amerikan
luaan riyviBLi Buuniiif- j - sunniini Rvian — i„0„„i -- - -
: i„nt5 ha hvvak- m-iroiränb tvn aisena trotVimn aina onnistu vnenta- i iiuysvduuiiuu iu
sensä työpäivänsä lyhentämisek- Paikkaorjuutensa tunteva palve- niaan työpäiväänsä" Siihen tar- ti tui jleiseksi vasta v 18 A
si asemansa parantamiseksi ja lijatar nakee naapurin palvelijat- vitaan joukkotoimintaa ja jär- tammikuulla kun se samalla le
nalkkojensa ylentämiseksi nykyi" ressa samanläisen työvoimansa jestymistä Kehotettakoon siis ven kautta mailman ehtien knh
~siä elinkustannuksia vastaavaksi öjän hän oivaltaa hänen ja palvelijattaria kaikkialla keskus- kemmi laan raivoamaan Indias
"Täri estykää järjestykää nyt on oman asemansa yhtäläisyyden telemaan tästä heidän työalansa sa maaliskuulla V 1890 lomii
si hen parhain aika!" on näiden huoUraatta siitä että heillä on suurimmasta epäkohdasta - työ- la kierteli se Tyynenmeren yksi
sskojen kehotus kuulunut palve- eri?ainen emäntä ja keittiö työ- paivän pituudesta ja sen järjes- naisilla enstetyimmilla saarilla
H attarille He jotka näin kehot- "aivä palkka Hän näkee tu- {ämisestä sen mukaiseksi kuin seka muilla mailman syrjasern-
tävat ' tuntevat palvelijattarien iansjen toisten palvelijattarien kusSäkin raitiossa laKi maaraa mnia -ywmi }
asemän omien kokemustensa samanlaisessa asemassa muiiie työläisnaisille Nyt olisi raivoamaan 1891 Amerikan Yh-
katitta ia siksi he tahtoisivat teh- Han jo oivaitaa että itkut ja parhain aika korjata tuo hiuta- dysvalloissa ja Englannissa mel-
Kat1"aJ _ii„„„ „tP n 1 4- vSt tunta L „i-„ aiaHan Asa kein samaan aikaan ia kulkien
dä kaikkensa saauuccii
lijattaret ymmärtämään aseman-
sa palkkatyö äisina Mutta nei-
dLi monet hyvät ja innostavat
kfr otukset eivät vain näy löytä-
vän vastakäikua suomalaisten
nahreliS en keskuudessa Mi-
ffV!Tn TRvvnä? Eivätkö
-nalvelijattaret huomaa sitä että
nvt juuri on parhain aika hei-
v_:__4™:ii ia mvöskin
lan larjesL iiimviiv- j- ~~j
asemansa parantamiselle? Tai
eikö heidän asemansa kaipaa pa-
rannuksia? Onko palvelijatta-
rien ammattiala todellakin yksi
sellainen jota on vaikea mel-
keinpä mahdoton järjestää? Ei-
vätkö palvelijattaret tunne ole-
vansa riistettyjä sorronalaisia
palkkaorjia yhtäläisesti kuin
muidenkin ' koalojen naistyöläi-
set5
Poivpilinttaret eivät ole tyyty-
väisiä asemaansa Vanhoillisim-
matkin heistä sanovat usein työ-
alastaan että "kyllä tämä on
sitä viimeistä koiranvirkaa" pu-
i 4„io vnnaamielisistä so-
sialistinaisista jotka jo sanovat tuksen alaiseksi Näillä siskoil- svl0meksi "vaikutus" — ovat sil- Iestä asukkaat olivat heikkoja ja
sitä orjanviraksi ja jotka jolloin- la Qn slmri ja tärkeä työ levittä- ]e antaneet italialaiset 17 vuosi- taudin tartunnalle alttiita niin
" kin yksilöllisillä kapinoilla hiu- essäan luokkatiedon siemeniä sac]aila) arvellen sen olevan joit- että taudin kerta alkuunpaastya
kan hankkivat oloihinsa paran- kirkkojen ja raittiusseurojen hei- tenkin pahanonnen tähtien vai- kuoli ihmisiä joukottain Bokha
nuksiakin Kaikki palvelijattaret massa ui„uvien Auttajan ja New kutusta Viimeisten kolmen vuo- rasfa olleet venäläiset jotka pa
ovat enemmän tai vähemmän Yorkin Uutisten inhottavaa ros- sisatan ajalta on sen kiertelemi- kenivat' kulkutautia toivat tau
tvvtymättömiä asemaansa mutta kaa lukevien siskoparkojen jouk- sestä tarkkoja tietoja V 1403 din tullessaan Venäjälle samalla
se tyytymättömyys rajottuu u- koon - ja 1557 täytyi Parisissa oikeus- kun karavaaniteitä myöten Ita-
sein vain yksinäiseen itkunpuus- Tata kasvatustyötä on sosiahs- iMuimen tutkinnot - keskeyttää Aasiaan ja Kiinaan pakenevat
kaan tai ankaraan työpaikkansa tisen mailmankatsomuksen omaa- määrätyksi ajaksi ja v 1427 täy- veivät sen mukanaan itäänpäin"
ia emäntänsä moitetulvaan jon- vien siskojen tehtävä entistä taf- tv jumalanpalvelukset lakkaut- -Influenzan basillin _ (diplococ
kim toisen palvelijattaren luona mokkaammin vanhoillisissa pu- taa influenzan tähden rykimi- cus influenza) havaitsivat ensiksi
mutta harvoin siitä syntyy mi- reissa liikkuvien työläisnaisten nen ja aivasteleminen näes esti lääkärit Pleiffer ja Canon be
tään ajattelua tai toimintaa jon- kekuudessa hartausseremonien - toimituksen on hyvin pieni pienempi kuin
ka tarkotus olisi epäkohtien pois- palvelijattarien asemasta kir- vaikka sen ajan ihmiset eivät keuhkokuumetta synnyttävä ba
taminen He ovat kuten avut- ottajat ovat jokainen mainin- kulkutauteja vastaan tienneet- silli (diplococcus pneumania) ja
tomat lapset kohtalon rautaisissa neet palvelijattarien tavattoman kaän muuta lääkettä kuin ruko- vivahvaa myös vahan rutto-ba-kourissa
voimattomia tekemään pitkistä työpäivistä Kaikissa ukset 'Hiin Basillia tavataan sairaan
mitään Toisin sanoen he luu- valtioissa on nimenomaan maa- Europassa raivosi se huomat- veressä vaikka todennakoisim
levat liiin olevansa Ja niin he riteity kuinka monta tuntia tyo- tavassa määrässä v 1762 1782 min veressä se ei menesty niin
tyytyvät edelleen asemansa kaik- tä naisina saa teettää eri teolli- 1787 1803 1833 1837 ja 1847 hyvin ja kehity yhta nopeasti
kiin kierouksiin ja varjopuoliin suus ja ammattialoilla sekä mii- jonka jälestä sitä on vähemmäs- kuin hengitystiehyeitten Umakal
toisinaan itkien toisinaan kiro- ja VUorokatulen tunneilla mutta sä määrässä silloin tällöin esiin- vossa ja keuhkokudoksissa bai
ten aiatellen mielessään että palvelijattarista ei erikoisesti tVnyt Sen suhteen on ollut ai- raan sylessä eristyy basilleja ai-
ehkäpä tämä ei kestä kauan sil- mainita mitään Kaikdla muil- Van samoin kuin koleerankin ha- na suurissa maann uasni Kt
lä voinhan mennä avioliittoon ja työaloilla on jonkunlaisia työ- väittävissä se seikka ettei sil- liittyy erinomaisen nopeasti istu
ja lopettaa koko palvelemisen väenjärjestöjä jotka ovat alkuun- ]0j„ tällöin samallaisia oireita tettuna verellä tahrittujen kos
Mutta avioliittoakaan ei tule kin vaatineet naisten työtuntien kantavat "yksityiset" taudintapa- teitten lmskeitten lomaan jossa
syystä tai toisesta perustetuksi ja työaikojen rajotusta ja jotka ukset ole samaa kuin kulkutau- lyhyessä ajassa se saattaa Iisaan
vuosikausiin ja niin tuota "väli- katsovat perään että lakeja sii- tina kiertävä influenza joka on tyä siihen maaraan etta migros
aikaista" työntekoa jatkuu Työ- na suhteessa noudatetaan Mut- yhtä paljon niistä eroava kuin koopilla tarkastettaessa ei muita
Iäisten avioliittomahdollisuudet ta kun palvelijattarien ammatti- "aasialainen kolera" on eroava organisia aineksia ole navoitta
vähenevät vuosi vuodelta ja työ- järjestöjä ei missään ole vaati- samanlaisesta lievemmästä tauti- vissakaan kuin kaste helmien lail
miehen vaimon ansiotyö ei lo- massa että jonkun valtion 8- muodosta jota paikotellen En- la välkkyen kiiltäviä kuoreutunei
thi avioliiton solmiamiseen En- tai 10-tuntista yleistä työpäiväla- Topassa on lääkärien kesken sa- ta basilleja mitkä uudelleen siio
tinen perhejialvelijatar usein kia noudatetaan palvelijattarien nottu "kotimaiseksi koleraksi" tuisaan maaperään paastyaan lue
Tiistaina
rouvan moiumnoci
mjtaän tuloksia ja sensijaan et - -
tä kuluttaisi aikansa niinin
tauh-lee naapm-illeen havainnois-
tPalanelja heidän työalansa järjes-
" pJerustamisesia Toiset hä-
Sle ensin naurahtelevat - var-
Snennuoremmat ja ajattele-
mattorniminat — mutta ajatus
kuitenkin jää mieliin hiljalleen
uamaan
s s osastoihin kuuluvat pai-
veii'jattaret jotka -ottavat osas-
tQn tojmintaan osaa käyvät ko-
kouksissa ja luennoilla ja muu-
tenkin haluavat ja koettavat sy-
ventya työväenliikkeeseen käyt-
tävat tavallisesti seurustelutilai-
suuciet toisten palvelijattarien
kanssa pohtiessa omaa asemaan-
ga ja yleensä työväenluokan ase-
maa koskevia kysymyksiä Nai-
Hn ckoien kautta leviää jar-
järjestyniishenki lukuisien suoma
laisten palvelijattarien keskuu-'
teen :a heidän työnsä vaikutuk-
gesta uce ana UUsia työläisnai-
„ „0oCfnipn valistavan vaiku-
marrask 12 p 1918
v„ Cjar_mia """ — -—
ei sjeia viivyttelyä sillä_kuka
tietaa kuinka pian mieiic
]een palaavat efltisiin töihinsä
joilta naiset taas alkavat tulvia
palvelijattariksi ja silloin kun
yövoiman tarjonta taas tulee
ysyntää' suuremmaksi ei sil-
loin enää saakaan parannusvaati-
muksia läpi niin kuin nyt Kun
inWninpn suomalainenkin palve-
t
ijatar puhuu tasta asiasta naa-
plirilleen naapuri taasen naapti-
Hileen ja tuttavalleen niin ehka-
pa palvelijattarien keskuudessa
kaikkialla syntyy jotakin jouk-
kotoimintaa ehkäpä syntyy pai-
velijaftarien järjestöjä joiden
avulla ja kautta tuo sekä mui-
takjn epäkohtia poistetaan -
InflueilZa
_
Tauti Qn tunnettu ikivanhois-
ta aj0ista ilmestyen aika-ajottain
ja ieviten tavattoman nopeasti
kautta mailman maan äärestä toi-
tPprl_ Nimen ' "Infltienza" —
' No 46
glannissa tau
7 r ' r "
miseen kiertäessä oh havattava-
na se etta mi la tieno 11a jois-
sa ensi kerralla se oh käynyt
lievempänä toisella kerralla se
ravos tuhoismpana ja tappa-
mattavana " seikkana sen toista-
vimpana
Sen aikaisesta influenzan mail-
n a n kantta Viprtämään lähdöstä
on yleensä omaksuttu päteväksi
seuraava selitys:
"Bokharassa Keski-Aasiassa
jossa tauti puhkesi ensin oli ke-
sa v 1888 ollut hyvin kuiva ja
lämmin Sitä seurasi ankaran
kylmä talvi Kuivuuden ja pak-
kasen vaikiviuksesta maanpinta'
ratkeili aukeamiin jotka seuraa-
vana keväänä mikä oli erittäin
sateinen täyttyivät vedellä niin
että kesäkuumien tultua laajat
arot olivat pinnaltaan puuromai-
sia soita joissa mätänevät elimil-
liset ainekset antoivat bakteri-
oille hedelmällisen maaperän
Kvlmän ia ankaran talven _ jä-
toistamiseen vii mailman Huo