Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Nov. 12, 1918)
SIVU KAKSI aika vaatii että me emme ole muuttuu perheissä käyväksi tun- suhteen niin he saavat siis raa- ja joka ei ole läheskään niin ainoastaan tunnesosialisteja vaan tityöläiseksi tai tehdasnaiseksi taa kello puoli 7 :stä äannilla kel- tappava kuin kulkutautina rai että olemme tietoisia sosialismin Hänen täytyy hankkia lisäansio- lo puoli 9:ään illalla korkein- vonnut kolera Vuoden 1847 periaatteista selvillä olevia sosia- ta miehensä niukan ansion lisäk- taan kahden tunnin iltapäiväle- jälkeen mfluenzan suhteen oh se listeja Lisätkäämme omaa tie- si Työläisnaisen asema on ai- volla Samoissa valtioissa teke- seikka unhotettu Europassa nnit toisuuttamme ja levittäkäämme na — joitakin poikkeustapauk- vät muut työläisnaiset lakien ja ta se saatiin katkerasti oppia tie sosialismin valoa kaikkien so- sia lukuunottamatta — raadantaa järjestöjensä tai ainakin muiden tämään v 1889 jolloin tauti kier kaistujen työläistoverien mieliin yhdessä tai toisessa ansiotyössätyöväenjärjestöjen suojelemina si Viimeksi ennen nykyista rai- — nuoruudesta vanhuuteen Työ- vissit työtunnit päivässä saadn voaan kautta tunnetun mailman i 1 n _ i : i — i: i" :-: mnUcn crni_ r ioon :i~nn4: +~l- pc+ä rouksen alainen kuten miehen- muksen mukaan koska olem- kuulla kolmessa eri paikassa Sestd säkin — Niin työläisnaisen ase- me kuulleet puhuttavan palveli- mailmaa verrattain pitkien yäli T3mä uSVnv? nKvttää innos- ™ palkkatyöläisenä ei ole väli- jattarien ylityöstä? Siitä ei voi matkojen välillä nim Bokharas idnid Kysyne y aikainen Tämän seikan olisi puhua koska sitä ei kukaan tie- sa keski-Aasiassa Athabascassa tavat enemmän muita suomalai- jokajsen paivelijattarenkin yni- dä olevan pohjois-Canadassa ja Grönlannin sia työläisnaisia kuin palvelijat- nlarrettävä Kun he tämän ym- Jotkut palvelijattaret eivät rannikoilla Lokakuulla ehti se taria itseään päättäen- siitä että märtävät eivät he suhtaudu työ- sllostu tekemään työtä muuta Tomskiin Siperiassa ja saman ainoastaan yksi palvelijattarena alansa työläisten järjestymiseen juin g tai 10 kuntia minkä vai- kuun lopulla se ilmestyi jo Fie tvöskentelevä toveritar on tästä välinpitämättömästi kuten tahan tion laki on määrännyt naisten tarissa Marraskuulla se ehti kirjottanut sitävastoin kuin use- asti ' työpäiväksi Emännät saavat kaikkiin paikkoihin Venäjällä se at sen ammattialan ulkopuolella silloin kun palvelijattaret tun- sitten tyytyä siihen tai ottaa toi- kä Pariisissa Berliinissä Vienis ovat selostaneet artikkeleissa ja tevat olevansa' palkkaorjia ei sen tytön - Tällaisia palvelijatta- sä ja Lontoossa havaittiin ensi-nnilA-akiintakirieissa palvelijatta- hit3 enää mitkään seikatsokai- ria ei ole vielä monta mutta maiset taudinkohtaukset Joulu- rien työoloja palkkasuhteita ja se menettelemään työnantajiaan kaikkien tulisi olla heidän lai- Kuulla levisi tauti KaiKKiaiie Lii kehottaen palvelijattaria käyttä- kohtaan muuten kuin mahdolli- siaan ropaan ahmeren maihm Egyp- M„„™nM ivn- t„inH vinnata' tvo- viiiöiKco:)- pivat nalveliiat- tun ia laa emmalle Amerikan luaan riyviBLi Buuniiif- j - sunniini Rvian — i„0„„i -- - - : i„nt5 ha hvvak- m-iroiränb tvn aisena trotVimn aina onnistu vnenta- i iiuysvduuiiuu iu sensä työpäivänsä lyhentämisek- Paikkaorjuutensa tunteva palve- niaan työpäiväänsä" Siihen tar- ti tui jleiseksi vasta v 18 A si asemansa parantamiseksi ja lijatar nakee naapurin palvelijat- vitaan joukkotoimintaa ja jär- tammikuulla kun se samalla le nalkkojensa ylentämiseksi nykyi" ressa samanläisen työvoimansa jestymistä Kehotettakoon siis ven kautta mailman ehtien knh ~siä elinkustannuksia vastaavaksi öjän hän oivaltaa hänen ja palvelijattaria kaikkialla keskus- kemmi laan raivoamaan Indias "Täri estykää järjestykää nyt on oman asemansa yhtäläisyyden telemaan tästä heidän työalansa sa maaliskuulla V 1890 lomii si hen parhain aika!" on näiden huoUraatta siitä että heillä on suurimmasta epäkohdasta - työ- la kierteli se Tyynenmeren yksi sskojen kehotus kuulunut palve- eri?ainen emäntä ja keittiö työ- paivän pituudesta ja sen järjes- naisilla enstetyimmilla saarilla H attarille He jotka näin kehot- "aivä palkka Hän näkee tu- {ämisestä sen mukaiseksi kuin seka muilla mailman syrjasern- tävat ' tuntevat palvelijattarien iansjen toisten palvelijattarien kusSäkin raitiossa laKi maaraa mnia -ywmi } asemän omien kokemustensa samanlaisessa asemassa muiiie työläisnaisille Nyt olisi raivoamaan 1891 Amerikan Yh- katitta ia siksi he tahtoisivat teh- Han jo oivaitaa että itkut ja parhain aika korjata tuo hiuta- dysvalloissa ja Englannissa mel- Kat1"aJ _ii„„„ „tP n 1 4- vSt tunta L „i-„ aiaHan Asa kein samaan aikaan ia kulkien dä kaikkensa saauuccii lijattaret ymmärtämään aseman- sa palkkatyö äisina Mutta nei- dLi monet hyvät ja innostavat kfr otukset eivät vain näy löytä- vän vastakäikua suomalaisten nahreliS en keskuudessa Mi- ffV!Tn TRvvnä? Eivätkö -nalvelijattaret huomaa sitä että nvt juuri on parhain aika hei- v_:__4™:ii ia mvöskin lan larjesL iiimviiv- j- ~~j asemansa parantamiselle? Tai eikö heidän asemansa kaipaa pa- rannuksia? Onko palvelijatta- rien ammattiala todellakin yksi sellainen jota on vaikea mel- keinpä mahdoton järjestää? Ei- vätkö palvelijattaret tunne ole- vansa riistettyjä sorronalaisia palkkaorjia yhtäläisesti kuin muidenkin ' koalojen naistyöläi- set5 Poivpilinttaret eivät ole tyyty- väisiä asemaansa Vanhoillisim- matkin heistä sanovat usein työ- alastaan että "kyllä tämä on sitä viimeistä koiranvirkaa" pu- i 4„io vnnaamielisistä so- sialistinaisista jotka jo sanovat tuksen alaiseksi Näillä siskoil- svl0meksi "vaikutus" — ovat sil- Iestä asukkaat olivat heikkoja ja sitä orjanviraksi ja jotka jolloin- la Qn slmri ja tärkeä työ levittä- ]e antaneet italialaiset 17 vuosi- taudin tartunnalle alttiita niin " kin yksilöllisillä kapinoilla hiu- essäan luokkatiedon siemeniä sac]aila) arvellen sen olevan joit- että taudin kerta alkuunpaastya kan hankkivat oloihinsa paran- kirkkojen ja raittiusseurojen hei- tenkin pahanonnen tähtien vai- kuoli ihmisiä joukottain Bokha nuksiakin Kaikki palvelijattaret massa ui„uvien Auttajan ja New kutusta Viimeisten kolmen vuo- rasfa olleet venäläiset jotka pa ovat enemmän tai vähemmän Yorkin Uutisten inhottavaa ros- sisatan ajalta on sen kiertelemi- kenivat' kulkutautia toivat tau tvvtymättömiä asemaansa mutta kaa lukevien siskoparkojen jouk- sestä tarkkoja tietoja V 1403 din tullessaan Venäjälle samalla se tyytymättömyys rajottuu u- koon - ja 1557 täytyi Parisissa oikeus- kun karavaaniteitä myöten Ita- sein vain yksinäiseen itkunpuus- Tata kasvatustyötä on sosiahs- iMuimen tutkinnot - keskeyttää Aasiaan ja Kiinaan pakenevat kaan tai ankaraan työpaikkansa tisen mailmankatsomuksen omaa- määrätyksi ajaksi ja v 1427 täy- veivät sen mukanaan itäänpäin" ia emäntänsä moitetulvaan jon- vien siskojen tehtävä entistä taf- tv jumalanpalvelukset lakkaut- -Influenzan basillin _ (diplococ kim toisen palvelijattaren luona mokkaammin vanhoillisissa pu- taa influenzan tähden rykimi- cus influenza) havaitsivat ensiksi mutta harvoin siitä syntyy mi- reissa liikkuvien työläisnaisten nen ja aivasteleminen näes esti lääkärit Pleiffer ja Canon be tään ajattelua tai toimintaa jon- kekuudessa hartausseremonien - toimituksen on hyvin pieni pienempi kuin ka tarkotus olisi epäkohtien pois- palvelijattarien asemasta kir- vaikka sen ajan ihmiset eivät keuhkokuumetta synnyttävä ba taminen He ovat kuten avut- ottajat ovat jokainen mainin- kulkutauteja vastaan tienneet- silli (diplococcus pneumania) ja tomat lapset kohtalon rautaisissa neet palvelijattarien tavattoman kaän muuta lääkettä kuin ruko- vivahvaa myös vahan rutto-ba-kourissa voimattomia tekemään pitkistä työpäivistä Kaikissa ukset 'Hiin Basillia tavataan sairaan mitään Toisin sanoen he luu- valtioissa on nimenomaan maa- Europassa raivosi se huomat- veressä vaikka todennakoisim levat liiin olevansa Ja niin he riteity kuinka monta tuntia tyo- tavassa määrässä v 1762 1782 min veressä se ei menesty niin tyytyvät edelleen asemansa kaik- tä naisina saa teettää eri teolli- 1787 1803 1833 1837 ja 1847 hyvin ja kehity yhta nopeasti kiin kierouksiin ja varjopuoliin suus ja ammattialoilla sekä mii- jonka jälestä sitä on vähemmäs- kuin hengitystiehyeitten Umakal toisinaan itkien toisinaan kiro- ja VUorokatulen tunneilla mutta sä määrässä silloin tällöin esiin- vossa ja keuhkokudoksissa bai ten aiatellen mielessään että palvelijattarista ei erikoisesti tVnyt Sen suhteen on ollut ai- raan sylessä eristyy basilleja ai- ehkäpä tämä ei kestä kauan sil- mainita mitään Kaikdla muil- Van samoin kuin koleerankin ha- na suurissa maann uasni Kt lä voinhan mennä avioliittoon ja työaloilla on jonkunlaisia työ- väittävissä se seikka ettei sil- liittyy erinomaisen nopeasti istu ja lopettaa koko palvelemisen väenjärjestöjä jotka ovat alkuun- ]0j„ tällöin samallaisia oireita tettuna verellä tahrittujen kos Mutta avioliittoakaan ei tule kin vaatineet naisten työtuntien kantavat "yksityiset" taudintapa- teitten lmskeitten lomaan jossa syystä tai toisesta perustetuksi ja työaikojen rajotusta ja jotka ukset ole samaa kuin kulkutau- lyhyessä ajassa se saattaa Iisaan vuosikausiin ja niin tuota "väli- katsovat perään että lakeja sii- tina kiertävä influenza joka on tyä siihen maaraan etta migros aikaista" työntekoa jatkuu Työ- na suhteessa noudatetaan Mut- yhtä paljon niistä eroava kuin koopilla tarkastettaessa ei muita Iäisten avioliittomahdollisuudet ta kun palvelijattarien ammatti- "aasialainen kolera" on eroava organisia aineksia ole navoitta vähenevät vuosi vuodelta ja työ- järjestöjä ei missään ole vaati- samanlaisesta lievemmästä tauti- vissakaan kuin kaste helmien lail miehen vaimon ansiotyö ei lo- massa että jonkun valtion 8- muodosta jota paikotellen En- la välkkyen kiiltäviä kuoreutunei thi avioliiton solmiamiseen En- tai 10-tuntista yleistä työpäiväla- Topassa on lääkärien kesken sa- ta basilleja mitkä uudelleen siio tinen perhejialvelijatar usein kia noudatetaan palvelijattarien nottu "kotimaiseksi koleraksi" tuisaan maaperään paastyaan lue Tiistaina rouvan moiumnoci mjtaän tuloksia ja sensijaan et - - tä kuluttaisi aikansa niinin tauh-lee naapm-illeen havainnois- tPalanelja heidän työalansa järjes- " pJerustamisesia Toiset hä- Sle ensin naurahtelevat - var- Snennuoremmat ja ajattele- mattorniminat — mutta ajatus kuitenkin jää mieliin hiljalleen uamaan s s osastoihin kuuluvat pai- veii'jattaret jotka -ottavat osas- tQn tojmintaan osaa käyvät ko- kouksissa ja luennoilla ja muu- tenkin haluavat ja koettavat sy- ventya työväenliikkeeseen käyt- tävat tavallisesti seurustelutilai- suuciet toisten palvelijattarien kanssa pohtiessa omaa asemaan- ga ja yleensä työväenluokan ase- maa koskevia kysymyksiä Nai- Hn ckoien kautta leviää jar- järjestyniishenki lukuisien suoma laisten palvelijattarien keskuu-' teen :a heidän työnsä vaikutuk- gesta uce ana UUsia työläisnai- „ „0oCfnipn valistavan vaiku- marrask 12 p 1918 v„ Cjar_mia """ — -— ei sjeia viivyttelyä sillä_kuka tietaa kuinka pian mieiic ]een palaavat efltisiin töihinsä joilta naiset taas alkavat tulvia palvelijattariksi ja silloin kun yövoiman tarjonta taas tulee ysyntää' suuremmaksi ei sil- loin enää saakaan parannusvaati- muksia läpi niin kuin nyt Kun inWninpn suomalainenkin palve- t ijatar puhuu tasta asiasta naa- plirilleen naapuri taasen naapti- Hileen ja tuttavalleen niin ehka- pa palvelijattarien keskuudessa kaikkialla syntyy jotakin jouk- kotoimintaa ehkäpä syntyy pai- velijaftarien järjestöjä joiden avulla ja kautta tuo sekä mui- takjn epäkohtia poistetaan - InflueilZa _ Tauti Qn tunnettu ikivanhois- ta aj0ista ilmestyen aika-ajottain ja ieviten tavattoman nopeasti kautta mailman maan äärestä toi- tPprl_ Nimen ' "Infltienza" — ' No 46 glannissa tau 7 r ' r " miseen kiertäessä oh havattava- na se etta mi la tieno 11a jois- sa ensi kerralla se oh käynyt lievempänä toisella kerralla se ravos tuhoismpana ja tappa- mattavana " seikkana sen toista- vimpana Sen aikaisesta influenzan mail- n a n kantta Viprtämään lähdöstä on yleensä omaksuttu päteväksi seuraava selitys: "Bokharassa Keski-Aasiassa jossa tauti puhkesi ensin oli ke- sa v 1888 ollut hyvin kuiva ja lämmin Sitä seurasi ankaran kylmä talvi Kuivuuden ja pak- kasen vaikiviuksesta maanpinta' ratkeili aukeamiin jotka seuraa- vana keväänä mikä oli erittäin sateinen täyttyivät vedellä niin että kesäkuumien tultua laajat arot olivat pinnaltaan puuromai- sia soita joissa mätänevät elimil- liset ainekset antoivat bakteri- oille hedelmällisen maaperän Kvlmän ia ankaran talven _ jä- toistamiseen vii mailman Huo