SIVU KAKSI
"VALLANKUMOUKSEN
HENGETÄR"
(Jatkoa ensimäiseltä sivulta)
Iäiset joka oli $50 kuukaudelta
Tämä ilmotus oli ankara" isku
niille joille yleisen hyvän val
vonta oli ammatti ja jotka olivat
tähän asti saaneet 25000 rup
laa vuodessa Kollontaylla oli
varattuna heille toinenkin yllä
tys hän ilmotti että tästedes on
kaikkien palvelijain oltava ko
kouksissa joita tullaan pitämään
usein ja että pyykkimuijan mie
lipide pidetään yhtä arvokkaana
kuin ammattihyväntekijäinkin ja
kaikilla olisi yhtäläinen tilaisuus
ylennyksiin Kollontay sai _ la
kossa olevat palvelijat taipu
maan kolmessa päivässä Minä
tapasin käydä hänen toimistos
saan Kazanskajalla ja hän ker
toi minulle useista asioistaan
"Olin aivan ihmeissäni — hän
sanoi — kuinka monet näistä yk
sinkertaisista oppimattomista
ihmisistä ymmärsivät tätä työ
tä" Kun he tulivat tietämään
että heidän työnsä oli myöskin
osa koko toimiston suurista suun
nitelmista niin he työskentelivät
usein 16 tuntia päivässä auttaak
seen Kollontayta jota he kutsu
vat "pikku toveriksi"
Kollontayn työ ulottuu yli Ve
näjän "Yksi suurin tehtäväni
— sanoi Kollontay — on muut
taa koko se avustusjärjestelmä
joka koskee kahta ja puolta mil
joonaa sodassa ruhjottua avu
tonta sotilasta Jos he tuntisi
vat että -he jollakin tavalla aut
tavat toimeentulonsa hankkimi
sessa olisivat he paljoa onnelli
sempia Nykyään he eivät saa
kylliksi avustusta elääkseen kun
nollisesti he rypevät liassa ja
kerjävät almuia Kun minä o
tin' toimeni vastaan he saivat
ainoastaan 30 ruplaa vuodessa
Alentamalla toimistoni työläis
ten korkeita palkkoja ja estä
mällä tarpeettomia menoja ja
vuotoja sain näiden sotilaiden
vuotuisen avustusrahan nouse
maan 216 ruplaan Mutta se
kään ei riitä Kokonaan avutto
maksi ruhjoutunut sotilas tarvit
sisi saada vähintäin 2400 ruplaa
vuodessa"
"Tähän kahteen ja puoleen
ASTORIAN S S O ompeluseuran kokouk
set pidetään osaston talolla joka torstai
ilta kello 8 Osote: 263 Taylor Ave
VVAUKEGANIN III S S O viralliset
kokoukset pidetään joka kuukau
den ensimätsenä ja kolmantena sun
nuntaina alkaen klo 2 lp — Osaston
ompeluseuran kokoukset ovat joka toi
nen torstai alkaen klo 2 jpp Kah
via kokouksen loputtua
MULLAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään joka torstai Suomi-haalilla kello
3 jpp Kaikki tervetulleita
PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran
kokoukset pidetään osaston talolla joka
toinen torstai-ilta kello 8 — Osote: 719
Montana Ave
HANNAN 8 S O ompeluseuran kokoukset
pidetään jokaisen viikon torstaina kello 8
jpp Huom I Kahvia saatavana joka ko
kouksen loputtua
HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Ahjolat
sa joka torstai kello 2 jpp Osote: 315 —
lOth St Hoquitm Wash
KOSSLAND B C Canada S S Osaston
(Box -454) ompeluseura kokoontuu joka
kuukauden ensimäiscnä ja kolmantena torstai
iltana kello 7:30 Kansanhaalissa jossa a s
osaston kokouksetkin ovat joka toinen sun
nuntai kello 3 jpp
p-H-l 1 I I il 1 1 I i H-H-M 1 I I
+ NEVV YORKIN SUOM NAISTEN +
$ OSUUSKOTI $
+ JA PAIKANVXLITYS-TOIMISTO
+ 241 Lenox Ave & 122 St +
+ +
i- Telefooni: 813 Mornlng side +
H"M 1"1"H M IIII 1H 1 I I I 1 I1 1' I l1
ONKO KUVATAULUNNE KEHYK
SIÄ VAILLA?
Laitamme ne ' teille keliykBlin valin
tanne mukaan Jättäkää tilauksenne)
TOVERIN KIRJAKAUPPAAN
Tiistaina syyskuun 10 p 1918
miljoonaan ei sisälly vielä haa
vottuneet ja sairaat sotilaat hei
tä on kaikkiaan 7000000 Ja
paitsi heitä on 350000 sotaor
poa yksityisissä kodeissa ja 200
000 kuuroa mykkää sokeaa vä
hämielistä ia irtolaista!"
Yksi keino miten Kollonta
sai pikaisesti varoja toimistolleen
oli että hän asetti hyvin kor
kean veron pelikorteille Kortit
jotka ennen maksoivat 30 ruplaa
kaksitoista pakkaa maksavat nyt
3f)0 ruplaa Omituista että heti
kun pelikortit tulivat ylellisyys
tavarani joukkoon lisääntyi nii
den kysyntä
Yksi hänen hartaimpia toivei
taan on perustaa hoitola äideille
jonka hän nimittäisi "Äitiyden
palatsiksi" Kollontayn ehdotuk
sesta laati bolsheviki-hallitus lain
jossa luvataan hallituksen kus
tannuksella vapaa hoito synnyt
täville naisille 16 viikon ajan
Jos he kotiin palattuaan eivät
tunne itseään terveiksi on heil
lä oikeus jatkaa hoitoaikaa Tä
mä koskee Yhtäläisesti kaikkia
naisia sillä aviotonta äitiyttä ei
pidetä Venäjällä enään rikokse
na Bolshevikit ajattelevat että äi
deistä huolehtiminen on yksi val
tion ensimäisistä tehtävistä
Löytölasten kodit Venäjällä on
yksi KollontJiyn hirveimpiä pul
mia Nämä Venäjän löytölas
ten kodit ovat kautta mailman
kuuluisia siitä että niissä tape
taan lapsia nälkään ja puuttee
seen Ainoastaan 15 prosenttia
näihin laitoksiin viedyistä lap
sista säilyy elossa Kollontay
on järjestänyt löytölasten hoidon
siten että lapset annetaan maa
laiseukkojen hoitoon joiden tu
lee hoitaa lapsia kuten omiaan
Mutta hänellä on ollut niin pal
jon tehtävää ettei hän ole tätä
asiaa ehtinyt monessa paikassa
järjestää
Kun menin tapaamaan Kol
lontayta eräänä päivänä oli hä
nen ovensa edessä pitkä jono
vanhuksia Kollontay selitti et
tä he olivat tulleet kiittämään
häntä siitä että hän oli poista
nut ilkeät johtajat siitä vanhus
ten turvakodista jossa he olivat
"Heidän turvakotinsa on nyt
pieni tasavalta jossa he itseku
kin saavat määrätä laitoksen a
si at valita ruokansa — "
Keskeytin hänet kysyen mi
tä heidän ruokalistansa nykyään
voisi sisältää
Kollontay nauroi sanoen:
"Ymmärrättehän että se on
suuri siveellinen tyydytys kun
saa itse määrätä sen syökö mie
luummin sakeaa ' vaiko ohutta
kaalikeittoa"
Ja siinä juuri onkin Kollontayn
suuri menestys että hän sallii
ihmisten itsensä tehdä valintalis
sa asioissa
KOULUISTAMME
(Jatkoa cnsTmniseltä siviltä)
Kansakoulujcmme johto on
niinikään yksinvaltaista joskin
niitä johtavat äänestyksen kaut
ta valitut johtokunnat joilla on
ylin määräämisvalta kouluasiois
sa Kansakoulujen opettajilla on
melkein vieläkin vähemmän vai
kutusvaltaa oppilaisiinsa ja ope
tusjärjestelmään kuin yliopisto
jen orjamaisilla professoreilla
Amerikalainen nuoriso joutuu
kuluttamaan kahdeksan kaksi
toista tai kuusitoista ikävuottaan
tämän yksinvaltaisesti johdetun
koulujärjestelmän ilmapiirissä
Onko siis ihme että koulunuori
somme on tämän järjestelmän
vakiintuneita ihailijoita? Katoo
lisen kirkon jesuiitat halusivat
saada lapsen ohjattavakscen ai-
noastaan sen seitsemän ensimäi
sen ikävuoden ajan muodostaak
seen sen henkisen elämän heidän
oppinsa mukaiseksi Meidän kou
lujärjestelmämme hallitsee lap
sia -8— 12 vuotta '
Koulujen alemmista ylimpiin
pitäisi olla kokonaan ja suoras
taan onettaiien ia lasten vanhem
pien johdettavissa Kansakoulu
jen johtokunnat kyllä valitaan
äänestyksen kautta mutta nii
den jäsenet muuttuvat liian har
voin ja johtokunnilla on liian
suuri valta opettajien ja opetus
järjestelmän yli Jos koulut tar
vitsevat johtajia niin ne pitäisi
olla opettajien ja vanhempien va
litsemia eikä johtokuntien Y
lempien koulujen ei myöskään
pitäisi olla politikoitsijoiden ja
rahamiesten johdettavissa vaan
nuorukaisten vanhempien ja o
pettajien johtamia Ranskassa
Englannissa Venäjällä Saksas
sa ja Ruotsissa eivät yliopistot
ole kenenkään omistamia ne o
vat itsenäisiä laitoksia ja menes
tyvät yhä hyvin ja paremmin
kin kuin" meidän yliopistomme
joita rähamiehet johtavat Tie
tysti korkeammat koulut jos
sain' määrin joka maassa pyrki
vät edustamaan vallassaolevan
luokan etuja sillä parempiosai
sethan näitä kouluja käyttävät
enemmän kuin köyhälistö mutta
meillä on useita esimerkkejä sii
tä etteivät 'Europan korkeat kou
lut ole läheskään niin vanhoilli
sia kuin tämän maan yliopistot
Muiden maiden ylioppilasnuori
so on suurelta osalta vallanku
mouksellista ja muuten hyvin
edistysmielistä väkeä eikä sellai
sia skääppi-ihanteilla varustettua
roikkaa kuin ylioppilaat täällä
Kun me poistamme koulujem
me johdosta sen yksinvaltaisen
luonteen muttuu niiden opetus-
järjestelmä kuri ja henki enem
män kansanvaltaiseksi Monet'
tarpeettomat ja vanhanaikaiset
lukukirjat tavat ja seremoniat
häviävät Kun me opimme an
tamaan kyllin suuren merkityk
sen koulukasvatukselle niin_ me
vaadimme useampia kouluja jois
sa on useampia luokkia ja useam
pia opettajia Nykyään ovat
koulumme ahtaita huonosti va
laistuja ja opettajilla on niin
suuri oppilasmäärä että he eivät
ehdi antamaan vähääkään "yksi
lökohtaista opetusta oppilailleen
Viime keväänä Seattlen koulu
jen johdosta erotettu toveritar
Anna Louise Strong on kirjot
tanut laajan selostuksen kansa
koulujärjestelmästä ja koulujen
johdosta joka tullaan pian julka
semaan Toverittaressa
LEIPURI JA MITÄ HÄN
LEIPOI
(Jatkoa kuudennelta sivulta)
kaikista yhdistyksen tuottamas
ta hyödystä sattui kylän pappi
tulemaan heidän joukkoonsa ja
sen sijaan että hän olisi näyttä
nyt tyytyväiseltä heujän hyväs
tä onnestaan hän rypisti kul
miaan sanoen: "Teidän täytyy
kehottaa miehiänne luopumaan
"Vooruitista" Siihen kuuluu
vaarallisia ihmisiä: sosialisteia
agitaattoreita ja kirkon viholli
sia minä kiellän teitä olemasta
niiden kanssa tekemisissä"
Katodinen papisto oli ensi
mäineu suuri vastus jonka An
seele "ja hänen toverinsa kohta
sivat Fi kirkko vastustanut
osuustoiminnallista leivän val
mistusta itsessään sillä pian
alkoivat kvlän papit perustaa
leipomo-yhdistyksiä oman joh
tonsa alaiseksi vastustaakseen
"Vooruittia" Mutta Anseele
ja toiset johtajat avomielisesti
selittivät että heidän tarkotuk-
No 37
sensa oli levittää osuustoimin
nallisia periaatteita kunnes ne
käsittävät kaikki ihmisten vält
tämättömät elintarpeet He oli
vat sosialisteja Kuten Anseele
sanoi: "Me pommitamme pikku
porvarien linnotuksia leipäloh
koilla" Tietenkin Belgian kirk
ko joka on erottamattomassa
yhteydessä konservatiivisen puo
lueen -periaatteiden kanssa ei
voinut asettua puolueettomalle
kannalle Anseelea ja hänen jyrk
kää ohjelmaansa kohtaan
Tässä oli Marien ensimäinen
vaikeus: valita kirkollisen kuuli
aisuuden ja "Vooruitin" aineel
listen etujen välillä Siinä ei ol
lut kysymys ainoastaan uskon
nosta Melkein kaikki Marien
ja hänen lastensa huvi oli kir
kon yhteydessä Kyläkunnan
papit järjestivät heidän huvit ja
juhlat Sillä ajalla kun miehet
istuskelivat ravintoloissa löysi
vät vainiot ja lapset kylliksi vaa
timattomia huveja seurakunnan
talolta
"Papit ovat oppineet meiltä
osuustoimintaa" sanoi Anseele
kun katoolisia leipomo-yhdistyksiä
alettiin perustamaan Mekin
voimme oppia heistä Ilman
naisia eivät leipomomme menes
ty Meidän myöskin täytyy tar
jota heille musiikkia"
Pian sen jälkeen avasi "Voo
ruit" "Ons Huis" (Oman Ta
lon) ensimäisen näistä omitui
sista seurustelukeskuksista jot
ka Belgiassa ovat kuuluisia
"Maison du Peuple" nimellä
Jokainen joka on matkustanut
Belgiassa on nähnyt tämän ni
men Mutta niihin aikoihin Oma
Talo sai osakseen vähän huomi
ota se oli hyvin vaatimaton
pieni klupihuone jota vuokrat
tiin leipomon varoilla Mjehet
voivat siellä kokoontua lukea
sanomalehtiä pelata dominope
liä ja kuulla jonkun toverin lau
lua Siellä tarjoiltiin kahvia
virvokkeita ja olutta pienellä
liikevoitolla Sitten alettiin ke
hottamaan miehiä tuomaan vai
monsa ja lapsensa mukanaan ja
JlKättiYn ojnjehnaan ilaulua ja
tanssia Johtajat toivat ensiksi
perheensä sinne ja vähän ker
rallaan lisättiin erilaisia huvituk
sia joiden järjestelyyn naisetkin
ottivat osaa
Vasta Omassa Talossa huo
masi Marie ottavansa osaa sa
moihinhuvtuksiiii kuin hänen
miehensä Koska mitään väke
vämpää ei tarjottu kuin olutta
kulutti Piet paljon vähemmän
rahaa kuin ennen ravintoloissa
kaikki oli halvempaa koska ke-
nellekään ei tarvinnut koota lii
kevoittoja Päinvastoin tiedet
tiin että Oma Talo ei maksanut
omia kustannuksiaan ja että lei
pomo maksoi vajauksen Ainoat
"hyväntekijät tämän belgialaisen
seurustelukeskuksen takana oli
vat Uimiset itse
Siitä asti alkoi "Vooruitin"
jäsenmäärä nopeasti lisäänty
mään Kaikkialle Belgiaan pe
rustettiin samanlaisia yhdistyk
siä "LVProgres' T°h'montissa
kehotti kivihiilenkaivajia peTus
tamaan samanlaisia yhdistyksiä
Siellä olivat viinakeittimöt vie
läkin voimakkaampia yhdistyk
sen vastustajia kuin papit Mut
ta "L'Progres' voitti sen avulla
perustettiin ko-operatiivinen o
lutpanimo' jossa valmistettiin
niin hvvää ja halpaa olutta että
kaikki hiilenkaivajat kannattivat
osuusliikettä ja vksityiset keit
timöt joutuivat sulkemaan oven
sa melkein kaikki kylänväe-tö
kuuluu nyt paikalliseen liittoon
Nykyään (1913) on Belgiassa
205 osuustoiminta-yhdistystä
Niitä on kaikissa 'Belgian suu
rissa teollisuuskeskuksissa ja
(Jatkoa scitsemäniK-ilä sivulla)