Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 10, 1918)
SIVU KAKSI "VALLANKUMOUKSEN HENGETÄR" (Jatkoa ensimäiseltä sivulta) Iäiset joka oli $50 kuukaudelta Tämä ilmotus oli ankara" isku niille joille yleisen hyvän val vonta oli ammatti ja jotka olivat tähän asti saaneet 25000 rup laa vuodessa Kollontaylla oli varattuna heille toinenkin yllä tys hän ilmotti että tästedes on kaikkien palvelijain oltava ko kouksissa joita tullaan pitämään usein ja että pyykkimuijan mie lipide pidetään yhtä arvokkaana kuin ammattihyväntekijäinkin ja kaikilla olisi yhtäläinen tilaisuus ylennyksiin Kollontay sai _ la kossa olevat palvelijat taipu maan kolmessa päivässä Minä tapasin käydä hänen toimistos saan Kazanskajalla ja hän ker toi minulle useista asioistaan "Olin aivan ihmeissäni — hän sanoi — kuinka monet näistä yk sinkertaisista oppimattomista ihmisistä ymmärsivät tätä työ tä" Kun he tulivat tietämään että heidän työnsä oli myöskin osa koko toimiston suurista suun nitelmista niin he työskentelivät usein 16 tuntia päivässä auttaak seen Kollontayta jota he kutsu vat "pikku toveriksi" Kollontayn työ ulottuu yli Ve näjän "Yksi suurin tehtäväni — sanoi Kollontay — on muut taa koko se avustusjärjestelmä joka koskee kahta ja puolta mil joonaa sodassa ruhjottua avu tonta sotilasta Jos he tuntisi vat että -he jollakin tavalla aut tavat toimeentulonsa hankkimi sessa olisivat he paljoa onnelli sempia Nykyään he eivät saa kylliksi avustusta elääkseen kun nollisesti he rypevät liassa ja kerjävät almuia Kun minä o tin' toimeni vastaan he saivat ainoastaan 30 ruplaa vuodessa Alentamalla toimistoni työläis ten korkeita palkkoja ja estä mällä tarpeettomia menoja ja vuotoja sain näiden sotilaiden vuotuisen avustusrahan nouse maan 216 ruplaan Mutta se kään ei riitä Kokonaan avutto maksi ruhjoutunut sotilas tarvit sisi saada vähintäin 2400 ruplaa vuodessa" "Tähän kahteen ja puoleen ASTORIAN S S O ompeluseuran kokouk set pidetään osaston talolla joka torstai ilta kello 8 Osote: 263 Taylor Ave VVAUKEGANIN III S S O viralliset kokoukset pidetään joka kuukau den ensimätsenä ja kolmantena sun nuntaina alkaen klo 2 lp — Osaston ompeluseuran kokoukset ovat joka toi nen torstai alkaen klo 2 jpp Kah via kokouksen loputtua MULLAN S S O ompeluseuran kokoukset pidetään joka torstai Suomi-haalilla kello 3 jpp Kaikki tervetulleita PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran kokoukset pidetään osaston talolla joka toinen torstai-ilta kello 8 — Osote: 719 Montana Ave HANNAN 8 S O ompeluseuran kokoukset pidetään jokaisen viikon torstaina kello 8 jpp Huom I Kahvia saatavana joka ko kouksen loputtua HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko koukset pidetään osaston talolla Ahjolat sa joka torstai kello 2 jpp Osote: 315 — lOth St Hoquitm Wash KOSSLAND B C Canada S S Osaston (Box -454) ompeluseura kokoontuu joka kuukauden ensimäiscnä ja kolmantena torstai iltana kello 7:30 Kansanhaalissa jossa a s osaston kokouksetkin ovat joka toinen sun nuntai kello 3 jpp p-H-l 1 I I il 1 1 I i H-H-M 1 I I + NEVV YORKIN SUOM NAISTEN + $ OSUUSKOTI $ + JA PAIKANVXLITYS-TOIMISTO + 241 Lenox Ave & 122 St + + + i- Telefooni: 813 Mornlng side + H"M 1"1"H M IIII 1H 1 I I I 1 I1 1' I l1 ONKO KUVATAULUNNE KEHYK SIÄ VAILLA? Laitamme ne ' teille keliykBlin valin tanne mukaan Jättäkää tilauksenne) TOVERIN KIRJAKAUPPAAN Tiistaina syyskuun 10 p 1918 miljoonaan ei sisälly vielä haa vottuneet ja sairaat sotilaat hei tä on kaikkiaan 7000000 Ja paitsi heitä on 350000 sotaor poa yksityisissä kodeissa ja 200 000 kuuroa mykkää sokeaa vä hämielistä ia irtolaista!" Yksi keino miten Kollonta sai pikaisesti varoja toimistolleen oli että hän asetti hyvin kor kean veron pelikorteille Kortit jotka ennen maksoivat 30 ruplaa kaksitoista pakkaa maksavat nyt 3f)0 ruplaa Omituista että heti kun pelikortit tulivat ylellisyys tavarani joukkoon lisääntyi nii den kysyntä Yksi hänen hartaimpia toivei taan on perustaa hoitola äideille jonka hän nimittäisi "Äitiyden palatsiksi" Kollontayn ehdotuk sesta laati bolsheviki-hallitus lain jossa luvataan hallituksen kus tannuksella vapaa hoito synnyt täville naisille 16 viikon ajan Jos he kotiin palattuaan eivät tunne itseään terveiksi on heil lä oikeus jatkaa hoitoaikaa Tä mä koskee Yhtäläisesti kaikkia naisia sillä aviotonta äitiyttä ei pidetä Venäjällä enään rikokse na Bolshevikit ajattelevat että äi deistä huolehtiminen on yksi val tion ensimäisistä tehtävistä Löytölasten kodit Venäjällä on yksi KollontJiyn hirveimpiä pul mia Nämä Venäjän löytölas ten kodit ovat kautta mailman kuuluisia siitä että niissä tape taan lapsia nälkään ja puuttee seen Ainoastaan 15 prosenttia näihin laitoksiin viedyistä lap sista säilyy elossa Kollontay on järjestänyt löytölasten hoidon siten että lapset annetaan maa laiseukkojen hoitoon joiden tu lee hoitaa lapsia kuten omiaan Mutta hänellä on ollut niin pal jon tehtävää ettei hän ole tätä asiaa ehtinyt monessa paikassa järjestää Kun menin tapaamaan Kol lontayta eräänä päivänä oli hä nen ovensa edessä pitkä jono vanhuksia Kollontay selitti et tä he olivat tulleet kiittämään häntä siitä että hän oli poista nut ilkeät johtajat siitä vanhus ten turvakodista jossa he olivat "Heidän turvakotinsa on nyt pieni tasavalta jossa he itseku kin saavat määrätä laitoksen a si at valita ruokansa — " Keskeytin hänet kysyen mi tä heidän ruokalistansa nykyään voisi sisältää Kollontay nauroi sanoen: "Ymmärrättehän että se on suuri siveellinen tyydytys kun saa itse määrätä sen syökö mie luummin sakeaa ' vaiko ohutta kaalikeittoa" Ja siinä juuri onkin Kollontayn suuri menestys että hän sallii ihmisten itsensä tehdä valintalis sa asioissa KOULUISTAMME (Jatkoa cnsTmniseltä siviltä) Kansakoulujcmme johto on niinikään yksinvaltaista joskin niitä johtavat äänestyksen kaut ta valitut johtokunnat joilla on ylin määräämisvalta kouluasiois sa Kansakoulujen opettajilla on melkein vieläkin vähemmän vai kutusvaltaa oppilaisiinsa ja ope tusjärjestelmään kuin yliopisto jen orjamaisilla professoreilla Amerikalainen nuoriso joutuu kuluttamaan kahdeksan kaksi toista tai kuusitoista ikävuottaan tämän yksinvaltaisesti johdetun koulujärjestelmän ilmapiirissä Onko siis ihme että koulunuori somme on tämän järjestelmän vakiintuneita ihailijoita? Katoo lisen kirkon jesuiitat halusivat saada lapsen ohjattavakscen ai- noastaan sen seitsemän ensimäi sen ikävuoden ajan muodostaak seen sen henkisen elämän heidän oppinsa mukaiseksi Meidän kou lujärjestelmämme hallitsee lap sia -8— 12 vuotta ' Koulujen alemmista ylimpiin pitäisi olla kokonaan ja suoras taan onettaiien ia lasten vanhem pien johdettavissa Kansakoulu jen johtokunnat kyllä valitaan äänestyksen kautta mutta nii den jäsenet muuttuvat liian har voin ja johtokunnilla on liian suuri valta opettajien ja opetus järjestelmän yli Jos koulut tar vitsevat johtajia niin ne pitäisi olla opettajien ja vanhempien va litsemia eikä johtokuntien Y lempien koulujen ei myöskään pitäisi olla politikoitsijoiden ja rahamiesten johdettavissa vaan nuorukaisten vanhempien ja o pettajien johtamia Ranskassa Englannissa Venäjällä Saksas sa ja Ruotsissa eivät yliopistot ole kenenkään omistamia ne o vat itsenäisiä laitoksia ja menes tyvät yhä hyvin ja paremmin kin kuin" meidän yliopistomme joita rähamiehet johtavat Tie tysti korkeammat koulut jos sain' määrin joka maassa pyrki vät edustamaan vallassaolevan luokan etuja sillä parempiosai sethan näitä kouluja käyttävät enemmän kuin köyhälistö mutta meillä on useita esimerkkejä sii tä etteivät 'Europan korkeat kou lut ole läheskään niin vanhoilli sia kuin tämän maan yliopistot Muiden maiden ylioppilasnuori so on suurelta osalta vallanku mouksellista ja muuten hyvin edistysmielistä väkeä eikä sellai sia skääppi-ihanteilla varustettua roikkaa kuin ylioppilaat täällä Kun me poistamme koulujem me johdosta sen yksinvaltaisen luonteen muttuu niiden opetus- järjestelmä kuri ja henki enem män kansanvaltaiseksi Monet' tarpeettomat ja vanhanaikaiset lukukirjat tavat ja seremoniat häviävät Kun me opimme an tamaan kyllin suuren merkityk sen koulukasvatukselle niin_ me vaadimme useampia kouluja jois sa on useampia luokkia ja useam pia opettajia Nykyään ovat koulumme ahtaita huonosti va laistuja ja opettajilla on niin suuri oppilasmäärä että he eivät ehdi antamaan vähääkään "yksi lökohtaista opetusta oppilailleen Viime keväänä Seattlen koulu jen johdosta erotettu toveritar Anna Louise Strong on kirjot tanut laajan selostuksen kansa koulujärjestelmästä ja koulujen johdosta joka tullaan pian julka semaan Toverittaressa LEIPURI JA MITÄ HÄN LEIPOI (Jatkoa kuudennelta sivulta) kaikista yhdistyksen tuottamas ta hyödystä sattui kylän pappi tulemaan heidän joukkoonsa ja sen sijaan että hän olisi näyttä nyt tyytyväiseltä heujän hyväs tä onnestaan hän rypisti kul miaan sanoen: "Teidän täytyy kehottaa miehiänne luopumaan "Vooruitista" Siihen kuuluu vaarallisia ihmisiä: sosialisteia agitaattoreita ja kirkon viholli sia minä kiellän teitä olemasta niiden kanssa tekemisissä" Katodinen papisto oli ensi mäineu suuri vastus jonka An seele "ja hänen toverinsa kohta sivat Fi kirkko vastustanut osuustoiminnallista leivän val mistusta itsessään sillä pian alkoivat kvlän papit perustaa leipomo-yhdistyksiä oman joh tonsa alaiseksi vastustaakseen "Vooruittia" Mutta Anseele ja toiset johtajat avomielisesti selittivät että heidän tarkotuk- No 37 sensa oli levittää osuustoimin nallisia periaatteita kunnes ne käsittävät kaikki ihmisten vält tämättömät elintarpeet He oli vat sosialisteja Kuten Anseele sanoi: "Me pommitamme pikku porvarien linnotuksia leipäloh koilla" Tietenkin Belgian kirk ko joka on erottamattomassa yhteydessä konservatiivisen puo lueen -periaatteiden kanssa ei voinut asettua puolueettomalle kannalle Anseelea ja hänen jyrk kää ohjelmaansa kohtaan Tässä oli Marien ensimäinen vaikeus: valita kirkollisen kuuli aisuuden ja "Vooruitin" aineel listen etujen välillä Siinä ei ol lut kysymys ainoastaan uskon nosta Melkein kaikki Marien ja hänen lastensa huvi oli kir kon yhteydessä Kyläkunnan papit järjestivät heidän huvit ja juhlat Sillä ajalla kun miehet istuskelivat ravintoloissa löysi vät vainiot ja lapset kylliksi vaa timattomia huveja seurakunnan talolta "Papit ovat oppineet meiltä osuustoimintaa" sanoi Anseele kun katoolisia leipomo-yhdistyksiä alettiin perustamaan Mekin voimme oppia heistä Ilman naisia eivät leipomomme menes ty Meidän myöskin täytyy tar jota heille musiikkia" Pian sen jälkeen avasi "Voo ruit" "Ons Huis" (Oman Ta lon) ensimäisen näistä omitui sista seurustelukeskuksista jot ka Belgiassa ovat kuuluisia "Maison du Peuple" nimellä Jokainen joka on matkustanut Belgiassa on nähnyt tämän ni men Mutta niihin aikoihin Oma Talo sai osakseen vähän huomi ota se oli hyvin vaatimaton pieni klupihuone jota vuokrat tiin leipomon varoilla Mjehet voivat siellä kokoontua lukea sanomalehtiä pelata dominope liä ja kuulla jonkun toverin lau lua Siellä tarjoiltiin kahvia virvokkeita ja olutta pienellä liikevoitolla Sitten alettiin ke hottamaan miehiä tuomaan vai monsa ja lapsensa mukanaan ja JlKättiYn ojnjehnaan ilaulua ja tanssia Johtajat toivat ensiksi perheensä sinne ja vähän ker rallaan lisättiin erilaisia huvituk sia joiden järjestelyyn naisetkin ottivat osaa Vasta Omassa Talossa huo masi Marie ottavansa osaa sa moihinhuvtuksiiii kuin hänen miehensä Koska mitään väke vämpää ei tarjottu kuin olutta kulutti Piet paljon vähemmän rahaa kuin ennen ravintoloissa kaikki oli halvempaa koska ke- nellekään ei tarvinnut koota lii kevoittoja Päinvastoin tiedet tiin että Oma Talo ei maksanut omia kustannuksiaan ja että lei pomo maksoi vajauksen Ainoat "hyväntekijät tämän belgialaisen seurustelukeskuksen takana oli vat Uimiset itse Siitä asti alkoi "Vooruitin" jäsenmäärä nopeasti lisäänty mään Kaikkialle Belgiaan pe rustettiin samanlaisia yhdistyk siä "LVProgres' T°h'montissa kehotti kivihiilenkaivajia peTus tamaan samanlaisia yhdistyksiä Siellä olivat viinakeittimöt vie läkin voimakkaampia yhdistyk sen vastustajia kuin papit Mut ta "L'Progres' voitti sen avulla perustettiin ko-operatiivinen o lutpanimo' jossa valmistettiin niin hvvää ja halpaa olutta että kaikki hiilenkaivajat kannattivat osuusliikettä ja vksityiset keit timöt joutuivat sulkemaan oven sa melkein kaikki kylänväe-tö kuuluu nyt paikalliseen liittoon Nykyään (1913) on Belgiassa 205 osuustoiminta-yhdistystä Niitä on kaikissa 'Belgian suu rissa teollisuuskeskuksissa ja (Jatkoa scitsemäniK-ilä sivulla)