This Issue of the Toveritar contalnt no artlclee uch
require an affirmed trantlatlon aeeordlng to Act of Oct
15th 1917
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Oraan oi the Finnish WorMng toinen ln America
No 28
TIISTAINA HEINÄK 9 p'— TUESDAY JULY 9
1918— Kahdeksaa vuosikerta
Painos on nyt 896
KUVA
Kirj Helini M— n
Suuteli äiti poikansa otsaa —
Itkun kierrettä salata koitti
Myrskyksi yltyi tunteiden tuskat
Ja pato aukes — kyynelet voitti
"Poikani viedään pois nyt luotan"
Muutapa vaivoin sanoiksi saikaan
"Sydämeeni koski kipeästi koski" —
Taas äänettä oltiin kotvan aikaa
"Turhaan mä tunsin äitiyden vaivat"
Sen ensiksi lausui kun itkunsa katkea
"Sieluni pirstoiksi tärvätä saivat
Nyt se viimeinen toivekin ratkes"
Surulla katsahti äitinsä puoleen
Poika väkisten itkua "vieroin
"Järkesi pidä jos joudutkin huoleen"
Kuiskasi äiti taas kyyneltä hieroin
Kertoa en voi lähteviin tuskaa —
Kiireesti kätteli huohotti rinta
Vaivalla hyvästiks' sanoa saattoi:
"Nyt halpa halpa on elämän hinta"
Vihellys kutsui viimeinen kerta
Taival jo alkoi liinaset liehui
Vaan äiti ei mitään nähnyt el kuullut
Katkera myrkky kun sielussa kiehui
Kaukana kiiti jo sankari-parvi
Saattajat kääntyivät kotia kohti -Kun
äiti vanhan vartalon suori
Ja tunteiden kuohut puhjeta tohti
Näin BHiioja tulvi kun vuoresta tulta:
"Oi koska koska tää mailma muuttuu"
Kirosi tyhmyyttä työläisjoukon:
"Noin se on aina kun tietoa puuttuu"
"Vielä on toisin vaik' nähdä en saane
Aikaa kun tulee varmasti tuho
Harvain hallitus loppuu kerran
Uudeksi tehdään tää mailma ruho"
"Mailma oisikin nyt lifan kurja
Entisyys poroksi saa jo palaa
Vanhalle pohjalle valetaan uusi
Nyt parhaillaan luodaan uuden alaa"
Näin hän tarinoi murtunut äiti
Uhma sai äskeisten kyynelten sijan
"Aika se muuttuu" hän vielä virkkoi
Voi kestää aikaa voi muuttua pian"
Vankila-oloista
Jättäkää toivo tämän oven ul
kopuolelle pitäisi kirjottaa kaik
kien vankilain ja eritoten nais
vankilain ovien päälle sillä vähän
on enää vankeudessa olleeella ih
misellä toivoa saada nauttia
kanssaihmisten ' ystävyyttä ja
luottamusta ja "lakien turvaa"
senjälkeen kun hän sieltä vapa
utuu Kuinkahan moni ihminen
avaisi ovensa n s siveellisyysri-
kaksesta vankeudessa olleelle nai
selle ja sanoisi:-tervetuloa! En
tiset toverit kääntävät "rikollisel
le" selkänsä sensijaan että ojen
taisivat hänelle ystävällisen kä
tensä Porvarilliset oikeuslaitok
set säilyttävät 'hänen nimensä
mittansa kuvansa ja sonnien jä
letkin ja heidät on registeröity
kuten muukin tavara He ovat
merkittyjä olennoita hylkytava
raa jolla ei ole enää ensiluokan
tavaran oikeuksia Vankeudessa
ollut mies ei saa mitään luotto
tointa vaikka hänen "rikoksensa"
lienee ollut kuinka pieni ja hyvin
raskauttavien syiden aiheuttama
Kapitalismin
siveys-oppia
M H Hyndman on selittänyt
että' kapitalismilla ei ole mitään
siveysoppia Seuraava lainaus H
G Crcelin teoksesta: "Tosisei
kat ja petokset" antaa oivallisen
kuvan kapitalismin inhottavai
suudesta mikäli sen siveysopilli
nen puoli on kysymyksessä:
"Olettakaamme että joku suu
ri laiska miehen rohmu joka ei
millään viitsisi tehdä työtä
muuttaisi kaupunkiin ja menisi
siellä naimisiin tytön kanssa
jonka te olette tunteenet aina
lapsesta saakka Teille ei tyttö
olisi mitään muuta kuin entinen'
koulutoverinne herttainen ra
kastettava tyttö josta te ette ole
koskaan kuulleet mitään muuta
kuin hyvää Mutta olettakaam
me että tämä laiskuri heti häi
den jälkeen kieltäytyisi tekemäs
tä työtä ja sensijaan hankkisi
pyykkiammeen Ja -laudan vai
niolleen ja itse keräisi naapuris
tosta pesuvaatteitä joita vaimon
sa täytyisi pestä Te tietäisit
te mitä te tekisitte Joukko teis
tä muodostaisi komitean joka il
mottaisi hänelle että ellei hän
menettele toisin ajatte te hänet
ulos kaupungista Te ette voisi
sietää sellaista että suuri mies
eikä suinkaan hänen itsensä tah
toma Kuka ottaa huoneisiinsa
vankilassa ollutta naista joka on
sinne joutunut usein ilman mi
tään syytä?? Hän ei saa työtä ja
jos sattuu saamaankin joutuu
hän sen pian menettämään sillä
hänen jälkiään seuraavat siviili
poliisit ja ymmärtämättömät
tuttavat pitävät huolen siitä että
hänen' maineensa tulee kaikkien
ihmisten tietoon Pienipalkkaset
tehtaat ja muut huonopalkkaset
työpaikat ainoastaan ottavat hä
net työhön ja sielläkin on hän
silmälläpidon alaisena Ammatti
haureudella keinottelijain katalat
värvääjät vaanivat entisiä "van
kilalintuja" ja houkuttelulla ja
petoksilla saattavat heidät sille
tielle josta on hyvin lyhyt matka
tuntemattomaan hautaan 'köyhien
hautausmaalla Poliisit ja Valko
set orjakauppiaat näyttävät ole
van yhteistoiminnassa päättäen
siitä että poliisit ovat niin nopei
ta vangitsemaan naisia joita joku
mies — useimmassa tapauksessa
porttoloiden värvääjä — ilmottaa
heille "kiinniottajina" ' New
Yorkin yöoikeudessa on tehty
räikeitä paljastuksia jotka osot
tavat poliisien olleen naisten vär
vääjien apulaisina ja liittolaisina
Aivan syyttömiä tunnetusti kun
niallisia perheenvaimojakin on
vedetty yöoikeuden eteen syytet
tynä kadulla "kiinniottamisesta"
Lukemattomat esimerkit ja ti
lastot todistavat että ne tuhan
eläisi naisen ansioista" Sehän on
häpeällistä Ja jos hän kuuluisi
seurakuntaanne ajettaisi hänet
pois sen yhteydestä Ja se oli
sikin hänelle oikein Mutta jos
hänellä olisi hiukankaan Järkeä
sen jälkeen kuin te olisitte hä
nelle selittäneet mitä hänen oli
si tehtävä menisi hän kaupun
gille : ja hankkisi kymmenen
pyykkianimetta ja kymmenen
pesulautaa vuokraisi huoneus
ton ja perustaisi pesulaitoksen
johon ' asettaisi työhön -kymmenen
muuta naista Eikö tämä
ollenkaan koske teihin? Ettekö
te huomaa että tämä' mies oli
"roisto" jos hän eläisi yhden nai
sen työstä mutta "liikemies" elä
essään kymmenen naisten työstä
Ettekä te silloin enää ajaisi hän
tä pois seurakunnastanne vaan
tekisitte hänestä sen vanhimman
Te ette häntä enää vaatisi pois
tumaan kaupungista vaan va
litsisitte hänet kauppakamarin e
simieheksi " Te olisitte olleet
valmiit aseisiin häntä vastaan
silloin kun hän eli yhden naisen
työstä Joka ei teille ollut mitään
muuta kuin tuttava tyttö mut
ta jos oma sisarenne olisi yksi
niistä kymmenestä naisesta jot
ka työskentelevät hänen pesulai
toksessaan silloin te vain sa
noisitte: "Jaa-ah Sällillä on nyt
hyvä työpaikka pesulaitoksessa"
— Canadian ForwaI"d '
net pienemmät — ja vieläpä suu
remmatkin — rikkomukset omai
suutta yleistä turvallisuutta ja
siveyslakeja vastaan johtuvat
melkein aina köyhyydestä Ri
kokset ovat puutteen ja tietämät
tömyyden likeisimpiä liittolaisia
— Tietystikin rikkaat saavat va
rastaa koko kansakuntien omai
suuksia sillä he tekevät sitä
"laillisesti" ja jos he sattuvat va
rastamaan toisiltaani suoriutuvat
he siitä rahalla Harvoin heidän
hyvästi hoidetut persoonansa ko
ristavat vankilain harmaita ko
meroita Vankilat ovat köyhälis
töä varteiij sen oikeustaistelijoita
ja kurjistuneita kovapsaisimpia
jäseniä varten Niiden pitäisi mu
ka olla ojennuslaitoksia joissa
vangeista poistetaan rikollisuus
kasvatuksen kautta Olemme ai
van hiljattain lukeneet hirvittäviä
paljastuksia Seattlen vankilao
loista ja jo pitkän aikaa ovat työ
väenluokan edustajat "ja monet
humanistit tehneet paljastuksia
vankilaoloista kaikkialla Me tie
dämme että tavallinen vankila
järjestelmä ei vähennä rikolli
suutta vaan kasvattaa sitä Van
hoilliset ainekset määkyvät heti
yhteen ääneen lakien höllentymi
sestä ja elämän epäturvallisuu
desta kun jotkut reformaattorit
koettavat saada vankilaoloissa
aikaan muutoksia inhimmillisem
pään suuntaan
(Jatkoa toisella sivulla)
Työläinen zjafte
leppgs hotkinen !
Miksi työläiset jotka kehdos
ta hautaan asti raatavat yhteis
kuntaa hyödyttävässä työssä o
vat kuitenkin vailla kaikkia vält
tämättömimpiäkin ' elämän "taipeita?
Työ on kaiken yhteiskunnalli
sen rikkauden synnyttäjä ja kui
tenkin ije joiden työstä kaikki
mailman rikkaus on muodostu
nut saavat kaiken ikänsä elää
mitä suurimmassa taloudellisessa
ahdinkotilassa
Työläisten hiestä ja työstä o
vat kohonneet upeimmat linnat
hienoimmat' palatsit vaan itse
niiden rakentajat melkein kaikki
elävät kokonaan fhmisasunnoikst
kelpaamattomissa 'hökkeleissä
Työläisten työ on Juonut kaikki
taidepalatsit huvittelulaitökset ja
kaikki ne välineet mitkä luovat
iloa ja vaihtelua elämään eikä
heillä kuitenkaan ole mahdolli
suutta käyttää noita huvitteluvä
lineitä vksitoikkosen elämänsä
vaihteluksi Työläiset luovat rik
kauksia ja elämän nautinnolta
harvojen riistäjien onneksi Itse
sortuvat he vht&inittasen raadan-
naii loppumattoman puutteen ja
kurjuuden murtamana ennenai-
kaseen hautaan
Työläinen ajattelepa tätä ja
ajattele myöskin seuraavia nume
roita: Yksistään tämän maan te
ollisuuslaitoksissa surmataan jo
ka vuosi 250000 miestä naista ja
lasta ja kaikkien teollisuusmai
den teollisuuslaitoksissa surina
taan yhteensä 4700000 ihmistä
vuosittain Ajattele hetkinen näi
den kaameiden numeroiden sisäl
töä Ne haastavat hirvittävän ve
ristä kieltä Ne kertovat 250000
ihmisen ennenaikaansa katken
neen elämän kamalasta tuhosta
joka hallituksen terveydenhoito
hallinnon vlilääkärin lausunnon
mukaan olisi vältettävissä Tuo
lääkäri sanoo että viisikymmen
tä prosenttia visseistä taudeista
johtuvista kuolemantapauksista
voitaisiin estää ja kuitenkin li
sääntyy ennenaikaisten kuoleman
tapausten luku hirvittävästi
Työläiset maksavat hengellään
liiankin usein nivan tarpeetto
masti ne riistäjäin ahneudet jol
loin he säästävät rahaa eivätkä
laita riittäviä työläisten suoje
lusvälineitä Työläiset sortuvat
kynimentuhat ' lukuisina keuh
kotaudin uhreiksi puutteen ja
köyhyyden tähden tässäkin maas
sa Satatuhatta lasta kuolee vuo
sittain ennenkuin he ovat ehti
neet täyttää edes ensimäistä ikä
vuottansa Tilastotiede osottaa
että niissä köyhyys ja puute on
suurin siellä on myöskin lasten
kuolevaisuus suurin Työläisten
täytyy saattaa pienokaisensa ver
tavuotavin sydämin maan mul
tiin Niin kaameaa kuin tuo kaikki
onkin ajatella on sc kuitenkin
luonnollinen seutaus työn riis
tännälle perustuvasta järjcstel-
(Jatkca toisella sivulla)