This Issue of the Toveritar contalnt no artlclee uch require an affirmed trantlatlon aeeordlng to Act of Oct 15th 1917 Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja Oraan oi the Finnish WorMng toinen ln America No 28 TIISTAINA HEINÄK 9 p'— TUESDAY JULY 9 1918— Kahdeksaa vuosikerta Painos on nyt 896 KUVA Kirj Helini M— n Suuteli äiti poikansa otsaa — Itkun kierrettä salata koitti Myrskyksi yltyi tunteiden tuskat Ja pato aukes — kyynelet voitti "Poikani viedään pois nyt luotan" Muutapa vaivoin sanoiksi saikaan "Sydämeeni koski kipeästi koski" — Taas äänettä oltiin kotvan aikaa "Turhaan mä tunsin äitiyden vaivat" Sen ensiksi lausui kun itkunsa katkea "Sieluni pirstoiksi tärvätä saivat Nyt se viimeinen toivekin ratkes" Surulla katsahti äitinsä puoleen Poika väkisten itkua "vieroin "Järkesi pidä jos joudutkin huoleen" Kuiskasi äiti taas kyyneltä hieroin Kertoa en voi lähteviin tuskaa — Kiireesti kätteli huohotti rinta Vaivalla hyvästiks' sanoa saattoi: "Nyt halpa halpa on elämän hinta" Vihellys kutsui viimeinen kerta Taival jo alkoi liinaset liehui Vaan äiti ei mitään nähnyt el kuullut Katkera myrkky kun sielussa kiehui Kaukana kiiti jo sankari-parvi Saattajat kääntyivät kotia kohti -Kun äiti vanhan vartalon suori Ja tunteiden kuohut puhjeta tohti Näin BHiioja tulvi kun vuoresta tulta: "Oi koska koska tää mailma muuttuu" Kirosi tyhmyyttä työläisjoukon: "Noin se on aina kun tietoa puuttuu" "Vielä on toisin vaik' nähdä en saane Aikaa kun tulee varmasti tuho Harvain hallitus loppuu kerran Uudeksi tehdään tää mailma ruho" "Mailma oisikin nyt lifan kurja Entisyys poroksi saa jo palaa Vanhalle pohjalle valetaan uusi Nyt parhaillaan luodaan uuden alaa" Näin hän tarinoi murtunut äiti Uhma sai äskeisten kyynelten sijan "Aika se muuttuu" hän vielä virkkoi Voi kestää aikaa voi muuttua pian" Vankila-oloista Jättäkää toivo tämän oven ul kopuolelle pitäisi kirjottaa kaik kien vankilain ja eritoten nais vankilain ovien päälle sillä vähän on enää vankeudessa olleeella ih misellä toivoa saada nauttia kanssaihmisten ' ystävyyttä ja luottamusta ja "lakien turvaa" senjälkeen kun hän sieltä vapa utuu Kuinkahan moni ihminen avaisi ovensa n s siveellisyysri- kaksesta vankeudessa olleelle nai selle ja sanoisi:-tervetuloa! En tiset toverit kääntävät "rikollisel le" selkänsä sensijaan että ojen taisivat hänelle ystävällisen kä tensä Porvarilliset oikeuslaitok set säilyttävät 'hänen nimensä mittansa kuvansa ja sonnien jä letkin ja heidät on registeröity kuten muukin tavara He ovat merkittyjä olennoita hylkytava raa jolla ei ole enää ensiluokan tavaran oikeuksia Vankeudessa ollut mies ei saa mitään luotto tointa vaikka hänen "rikoksensa" lienee ollut kuinka pieni ja hyvin raskauttavien syiden aiheuttama Kapitalismin siveys-oppia M H Hyndman on selittänyt että' kapitalismilla ei ole mitään siveysoppia Seuraava lainaus H G Crcelin teoksesta: "Tosisei kat ja petokset" antaa oivallisen kuvan kapitalismin inhottavai suudesta mikäli sen siveysopilli nen puoli on kysymyksessä: "Olettakaamme että joku suu ri laiska miehen rohmu joka ei millään viitsisi tehdä työtä muuttaisi kaupunkiin ja menisi siellä naimisiin tytön kanssa jonka te olette tunteenet aina lapsesta saakka Teille ei tyttö olisi mitään muuta kuin entinen' koulutoverinne herttainen ra kastettava tyttö josta te ette ole koskaan kuulleet mitään muuta kuin hyvää Mutta olettakaam me että tämä laiskuri heti häi den jälkeen kieltäytyisi tekemäs tä työtä ja sensijaan hankkisi pyykkiammeen Ja -laudan vai niolleen ja itse keräisi naapuris tosta pesuvaatteitä joita vaimon sa täytyisi pestä Te tietäisit te mitä te tekisitte Joukko teis tä muodostaisi komitean joka il mottaisi hänelle että ellei hän menettele toisin ajatte te hänet ulos kaupungista Te ette voisi sietää sellaista että suuri mies eikä suinkaan hänen itsensä tah toma Kuka ottaa huoneisiinsa vankilassa ollutta naista joka on sinne joutunut usein ilman mi tään syytä?? Hän ei saa työtä ja jos sattuu saamaankin joutuu hän sen pian menettämään sillä hänen jälkiään seuraavat siviili poliisit ja ymmärtämättömät tuttavat pitävät huolen siitä että hänen' maineensa tulee kaikkien ihmisten tietoon Pienipalkkaset tehtaat ja muut huonopalkkaset työpaikat ainoastaan ottavat hä net työhön ja sielläkin on hän silmälläpidon alaisena Ammatti haureudella keinottelijain katalat värvääjät vaanivat entisiä "van kilalintuja" ja houkuttelulla ja petoksilla saattavat heidät sille tielle josta on hyvin lyhyt matka tuntemattomaan hautaan 'köyhien hautausmaalla Poliisit ja Valko set orjakauppiaat näyttävät ole van yhteistoiminnassa päättäen siitä että poliisit ovat niin nopei ta vangitsemaan naisia joita joku mies — useimmassa tapauksessa porttoloiden värvääjä — ilmottaa heille "kiinniottajina" ' New Yorkin yöoikeudessa on tehty räikeitä paljastuksia jotka osot tavat poliisien olleen naisten vär vääjien apulaisina ja liittolaisina Aivan syyttömiä tunnetusti kun niallisia perheenvaimojakin on vedetty yöoikeuden eteen syytet tynä kadulla "kiinniottamisesta" Lukemattomat esimerkit ja ti lastot todistavat että ne tuhan eläisi naisen ansioista" Sehän on häpeällistä Ja jos hän kuuluisi seurakuntaanne ajettaisi hänet pois sen yhteydestä Ja se oli sikin hänelle oikein Mutta jos hänellä olisi hiukankaan Järkeä sen jälkeen kuin te olisitte hä nelle selittäneet mitä hänen oli si tehtävä menisi hän kaupun gille : ja hankkisi kymmenen pyykkianimetta ja kymmenen pesulautaa vuokraisi huoneus ton ja perustaisi pesulaitoksen johon ' asettaisi työhön -kymmenen muuta naista Eikö tämä ollenkaan koske teihin? Ettekö te huomaa että tämä' mies oli "roisto" jos hän eläisi yhden nai sen työstä mutta "liikemies" elä essään kymmenen naisten työstä Ettekä te silloin enää ajaisi hän tä pois seurakunnastanne vaan tekisitte hänestä sen vanhimman Te ette häntä enää vaatisi pois tumaan kaupungista vaan va litsisitte hänet kauppakamarin e simieheksi " Te olisitte olleet valmiit aseisiin häntä vastaan silloin kun hän eli yhden naisen työstä Joka ei teille ollut mitään muuta kuin tuttava tyttö mut ta jos oma sisarenne olisi yksi niistä kymmenestä naisesta jot ka työskentelevät hänen pesulai toksessaan silloin te vain sa noisitte: "Jaa-ah Sällillä on nyt hyvä työpaikka pesulaitoksessa" — Canadian ForwaI"d ' net pienemmät — ja vieläpä suu remmatkin — rikkomukset omai suutta yleistä turvallisuutta ja siveyslakeja vastaan johtuvat melkein aina köyhyydestä Ri kokset ovat puutteen ja tietämät tömyyden likeisimpiä liittolaisia — Tietystikin rikkaat saavat va rastaa koko kansakuntien omai suuksia sillä he tekevät sitä "laillisesti" ja jos he sattuvat va rastamaan toisiltaani suoriutuvat he siitä rahalla Harvoin heidän hyvästi hoidetut persoonansa ko ristavat vankilain harmaita ko meroita Vankilat ovat köyhälis töä varteiij sen oikeustaistelijoita ja kurjistuneita kovapsaisimpia jäseniä varten Niiden pitäisi mu ka olla ojennuslaitoksia joissa vangeista poistetaan rikollisuus kasvatuksen kautta Olemme ai van hiljattain lukeneet hirvittäviä paljastuksia Seattlen vankilao loista ja jo pitkän aikaa ovat työ väenluokan edustajat "ja monet humanistit tehneet paljastuksia vankilaoloista kaikkialla Me tie dämme että tavallinen vankila järjestelmä ei vähennä rikolli suutta vaan kasvattaa sitä Van hoilliset ainekset määkyvät heti yhteen ääneen lakien höllentymi sestä ja elämän epäturvallisuu desta kun jotkut reformaattorit koettavat saada vankilaoloissa aikaan muutoksia inhimmillisem pään suuntaan (Jatkoa toisella sivulla) Työläinen zjafte leppgs hotkinen ! Miksi työläiset jotka kehdos ta hautaan asti raatavat yhteis kuntaa hyödyttävässä työssä o vat kuitenkin vailla kaikkia vält tämättömimpiäkin ' elämän "taipeita? Työ on kaiken yhteiskunnalli sen rikkauden synnyttäjä ja kui tenkin ije joiden työstä kaikki mailman rikkaus on muodostu nut saavat kaiken ikänsä elää mitä suurimmassa taloudellisessa ahdinkotilassa Työläisten hiestä ja työstä o vat kohonneet upeimmat linnat hienoimmat' palatsit vaan itse niiden rakentajat melkein kaikki elävät kokonaan fhmisasunnoikst kelpaamattomissa 'hökkeleissä Työläisten työ on Juonut kaikki taidepalatsit huvittelulaitökset ja kaikki ne välineet mitkä luovat iloa ja vaihtelua elämään eikä heillä kuitenkaan ole mahdolli suutta käyttää noita huvitteluvä lineitä vksitoikkosen elämänsä vaihteluksi Työläiset luovat rik kauksia ja elämän nautinnolta harvojen riistäjien onneksi Itse sortuvat he vht&inittasen raadan- naii loppumattoman puutteen ja kurjuuden murtamana ennenai- kaseen hautaan Työläinen ajattelepa tätä ja ajattele myöskin seuraavia nume roita: Yksistään tämän maan te ollisuuslaitoksissa surmataan jo ka vuosi 250000 miestä naista ja lasta ja kaikkien teollisuusmai den teollisuuslaitoksissa surina taan yhteensä 4700000 ihmistä vuosittain Ajattele hetkinen näi den kaameiden numeroiden sisäl töä Ne haastavat hirvittävän ve ristä kieltä Ne kertovat 250000 ihmisen ennenaikaansa katken neen elämän kamalasta tuhosta joka hallituksen terveydenhoito hallinnon vlilääkärin lausunnon mukaan olisi vältettävissä Tuo lääkäri sanoo että viisikymmen tä prosenttia visseistä taudeista johtuvista kuolemantapauksista voitaisiin estää ja kuitenkin li sääntyy ennenaikaisten kuoleman tapausten luku hirvittävästi Työläiset maksavat hengellään liiankin usein nivan tarpeetto masti ne riistäjäin ahneudet jol loin he säästävät rahaa eivätkä laita riittäviä työläisten suoje lusvälineitä Työläiset sortuvat kynimentuhat ' lukuisina keuh kotaudin uhreiksi puutteen ja köyhyyden tähden tässäkin maas sa Satatuhatta lasta kuolee vuo sittain ennenkuin he ovat ehti neet täyttää edes ensimäistä ikä vuottansa Tilastotiede osottaa että niissä köyhyys ja puute on suurin siellä on myöskin lasten kuolevaisuus suurin Työläisten täytyy saattaa pienokaisensa ver tavuotavin sydämin maan mul tiin Niin kaameaa kuin tuo kaikki onkin ajatella on sc kuitenkin luonnollinen seutaus työn riis tännälle perustuvasta järjcstel- (Jatkca toisella sivulla)