Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 2, 1918)
Painos on nyt 8435 This lsiiv' h the Toveritar eontaln ne articlee euch require an affirmed translatlen accordlnfl te Aot of Oct 15th 1917 s - VA m lvi Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaa Organ ot tbe Finnish Vorklng Womei !n America No 27 TIISTAINA HEINÄK 2 P— TUESDAY JULY 2 1918— Kahdeksas vuosikerta Mihin jouk- i ELÄMÄN TAISTELUA Koon Kumut r — EIIIJI[tllilllJFIIliririltltllFFIII)ll1llllFIFIFI+l4lllltlll4IJIIItllIlllllFltl1FlilltUJMFIIIPIllFIIPIllllllllll1IIFI1lllFllltllFFIIlFFIllllllFil1tlFIIIJtllliail!llllllllllljllflfllllIFIItllllIIIIIFr? Vallassaoleva luokka täällä ja muualla on yrittänyt kaikken sa hukuttaakseen sosialismin nousun vereen ja väkivaltaan Niin „ toivottomalta kuin työvä enluokan suuren totuuden — sosialismin — voitto toisinaan näyttääkin ei meillä kaikista kat keruuksista huolimatta ole sen tään syytä vaipua epätoivoon Olemmehan nähneet monia in nostavia esimerkkejä siitä että vallankumouksellinen henki elää vielä kaikkien maiden työläisis sä kaikista huolimatta Ja me emme vielä tiedä mitä ajattele- vat ne töyläisjoukot jotka nyt o vat juosuhaudoissa lie eivät ole voineet lausua ajatuksiaan niistä vääryyksistä joita vallassaolevat f luokat ovat -työväen asiaa koh taan karjottaneet Me tiedämme mitä itse ajattelemme esimerkik si Suomen kohtalosta tiedämme ettei siellä" harjotetut kataluudet ia iulmuudet ole virittäneet mie lissämme rauhan harppujen sä veliä vaan päinvastoin- ne ovat 11" 1 lA-AflÖ+tÖ_ mäii taisteluhenki joka ei tyyn ny ennenkuin kaikki vääryydet on sovitettu ja luokkamme on päässyt oikeuksiinsa On ehkä niitäkin tovereita jotka arkailevat vainoa ja vaipu vat toivottomuuteen Useat meistä ei omaa kylliksi rohkeut ta ja pelkäämätöntä taisteluintoa kestääksemme taipumatta voi makkaan ylivallan alle Vuosisa tojen kasvatuksemme perinnäis tapamme ja ajatuksemme ovat orjaoppien ja orjahengen myr kyttämät ja siksi monet meistä — jo kokolailla hyvin luokkam me asioita ymmärtävätkin — horjumme taivumme ja vaike ncmiiie häikäilemättömän ylivoi man edessä jäämme _ pois osas toista ja toiminnasta ja painum me yksinäisyyteen ' Kykyään tosin elämme kapu la suussa täälläkin Elihän Ve näjän työväestö kerran myöskin kapula suussa vaan heidän ai voihinsa ei voitu kapulaa aset taa he ajattelivat Ajattelua ei voida koskaan estää missään Täällä koetetaan saada sosia listipuoluetta hajalleen Kapita listi lehdet- tekevät kaikkensa saattaakseen väkivallan alle tai puneet arkailevat orjamaiset työläiset uskomaan puolueestam me kaikkea pahaa sekä kieltäy tymään äänestämästä sosialiste ja ensi syksyn vaaleissa Puolu eemme toimintaa koetetaan kai kin tavoin vaikeuttaa sanoma lehdistöä lakkauttaa kaikenlaisin keinoin samoin kuin ennen Ve näjällä Kapitalistiluokka pelkää jär jestyneiden työläisten voimaa yhteiskuntaolojen tuulelleen jär jestäissä tämän verileikin jäl keen Eniten pelkää kapitalisti luokka sosialistipuoluetta sillä se tietää että työväestö ei enää (Jatkoa toisella sivulla) (Katkelma) Alaa itkee elämän riemun puut teessa -'— Xiin pimeää mustaa — niin "kylmää ja koleaa — -— Väsynyt huokaus kuuluu jy vältä maan alta Se on yksi ainoa olento Elä mä joka huokaa tumman ras kaan painon alla pudottaen har maita kyyneleitä maan komeroi hin Kyynel tipahtaa saavuttaen toisen tielle jääneen — Nälkää kurjuutta väsy mystä katseista kuvastaa Saapuu kolmas — sama tuska — neljäs — epätoivoa katke ruutta kasaantuu Viides jo vil linä vierähtää Lorisee' — lorisee — Se on Elämän valtava valitus joka ääneensä maan alta kuulu ville virtaa — kohinana tuskansa ilmoille huutaa — Kumisee — kumisee kallio seinää vastaan kajahtaa — Sinkoo ja säkenöi _ Se on kiihtynyt tuska joka elementteihin syttyen kirkkaat säteensä maan pinnalle heittää — kylmän raskaan painon läpi maan alle 'tunkeutuu — Elämän jäätyneitä juuria lämmittää — Liikkuu — lainehdi - Ste on itsetietoinen Elämä jo ka voimansa tuntien maan pin taa huojuttaa r— itselleen tietä raivaa Kouristusta tuntien musta pai no kokoon vetäytyy — Elämän kostoa peläten lymyen salaisiin komeroihhr neuvoa pitämään — - Ihana on elämä! Heräten kuin pitkästä unesta aväa hän hiljaa nuppunsa ja hy myilee varovaisen suloisesti mail malle — Päivänpaistetta riemua ! Kaikki niitä ennen oli ol lut 'liänen hiljaisena aavistuk senaan on nyt vapaana saavu tettavissa Entiset ' kärsimykset {ovat unohtuneet ja joka jäsen tuntee elämisen riemua ' — Ihana mahtaa olla elää! Hän sulkee silmänsä ja uinai lee — Aurinko lämmittää äsken viluista ruumista ja elonnesteeT: virtaavat hänen suonissaan On nesta vavahtaen suoristuu hänen hento ruumiinsa — Suloista — suloista on e lää — Naurahtaen avaa hän uudel leen silmänsä — Mitä?! Tummia pilviä on keräänty nyt taivaalle Elämä heristää silmiään näh däkseen tarkemmin — Mitä — mitä ne tarketta vat? Tuulenpuuska tulee takaa ja Elämä on nyykähtää nenälleen — Pahaako tuo tarkotti — ? 'Eipä ehdi pitemmälle miettiä — tulee toinen — jälleen selän takana vinkuu — jo kolmas kor valle kajahtaa — Se on taistelun haaste — Voimiaan tunnustellen suoris taa Elämä jäseniään Xuorteat voimakkaat Äskeinen elämänriemu valtaa liänen mielensä ja uhmaten hän nostaa päänsä tuulenpuuskaa vastaan ' — Alasko repiä tahdot ! — Suuria harmaita lyijyn ras kaita rakeita putoaa maahan Äsken uinailevat silmät lei mahtavat vihasta ja itseään suo jaten jännittää hän kätensä ja voimiansa kokoo — — Mylvii — repii ja ' riehtoo Puut huojuvat ja seinät vavahte levat kuin Tykkien jyskeessä — Se on raskas musta käsi jo ka elämän vasta uinaillessa sa laiset petolliset palvelijansa hä nen niskaansa yllätti — — Hetki tuskallista kaameaa odotusta — — — — Lorisee — lorisee — — Se on punanen verivirta joka Elämän silvotuista jäsenistä kar lioseinää vastaan kohisee — — Siitä verivirrasta nousee voi makas vapaa punanen elämä Enne ORJAN RUUSU Kirj Helmi M — n Nyt orjanruusuja ihaella Saa tanhuvilla teillä — Orjat ruusunsa kastella voisi Nyt surukyyneleillä Kukoista kaunis orjanruusu Kukoista nyt kulkijoille Vaikk'et riemua rintaan saisi Sä orjaraukoille noille Verta vuotaa orjan rinta Ja kirous huulille raukee — — Orjanruusu vain kukoistelee Yhä uusia umpuja aukee Kaihoten usein orjansihnä Katselee ruusulehtoon Vaan itku ilon tukahduttaa Synkentää aamun ehtoon 1 Tuoksu tuoksu orjanruusu Loistele Pohjolan puolla Siell' orjat on urhoja uljaita He uskaltavat kuolla He taisteli edestä aatteensa Heitä vapaus-toive nosti Vaan riistäjät junkkeri-mahdilla Heille verisesti kosti Siellä nyt kasvakoon -orjan ruusut - : : Joukkohaudoilla marttyyrien Tuoksukoon muistolle aate- veljein Muistoks' vapaus-sankarien! Ludloivin marttyyrien muistojuhlilta Silloin kun toiset ihmiset ko koontuivat koristelemaan ylpei den sukujensa komeita hautoja kun toiset -koristelivat sotasan karien hautoja ja jotkut koriste livat huomaamattomina eläneiden omaistensa ja ystäviensä hauta kumpuja kerääntyivät työnraa tajat laskemaan seppeleensä Ludlown "työnmarttyyrien kuo linkentälle ia paljastamaan hei dän muistollensa pystyttämänsä muistopatsaan Koska en ollut kovin kaukana Ludlovista -päätin olla mukajia tässä työnraatajain muistojuhlas sa "Ludlovv !"' huusi jarrumies kirkkaalla äänellä Me matkustajat astuimme alas junasta ja suuntasimme matkam me pitkin rautatien rataa kauas sileälle kentälle jossa tuuli koet ti parastaan- irrottaakseen muis topatsasta peittävää vaatetta Kentälle oli kokoontunut paljon ihmisiä Ei srellä näkynyt silk kfhattuisia herroja vaan juhla vieraat olivat känsäkouraisia raa tajia monista eri kansallisuuksis ta Katsellessani tuota kirkaskat seista raatajajoukkoa noita tois tensa kieltä ymmärtämättömiä ihmisiä joita yhdisti sama asia sama kohtalo samat kokemuk set ja tunteet tuntui minusta kuin olisimme yksi suuri perhe joka on tullut laskemaan muisto- (Jatkoa toisella sivullal Ne satatuhatta pikku lasta Kirj Dr Samuel N Franklin Salaperäisiä ovat kapitalistisen järjestelmän tiet ja teot Nykyään yritetään ipelastaa satatuhatta pikku-lasta niistä kolmestasadasta-tuhannesta jot ka vuosittain -kuolevat Miksi ainoastaan satatuhatta? Mikä on vikana niillä kahdella sadallatuhannclla? Onko näiden sadantuhannen lapsen kuolema vältettävissä silloin kun näiden kahdensadantuhannen kuolema on välttämätön? Miksi ensinkään kuolee niin paljon 'lapsia koska jokaisesta sadasta vastasyntyneestä noin 95 prosenttia on ilmeisesti nor maalia joka suhteessa? Synnytystilaisuudcssa oleva lääkäri tarkastaessaan vastasyn tynyttä näkee ilokseen luonnon täydellisen työn Noin kuukausi myöhemmin tulee hänelle taas kutsu saapui samaan kotiin Mikä on vikana? Lapsi ei voi hyvin painaa vä hemmän kuin syntyessään Sc on huonosti ravittu Miksi? Äi din maito on huonoa Miksi niin? Melkein aina samasta syystä: perheen isä on pienipalkkainen ja siitä syystä on äiti hermos tunut huonosti ravittu ja liiaksi rasitettu Lääkäri koettaa par haansa vaan luonto voittaa Lai--si kituu lyhemmän tai pitemmän ajan jolla ajalla hän joutuu tuh- paTkoa kolmannella sivulla)