Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, May 28, 1918, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos on nyt 8247
m
X9A
m
Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja
Organ ot ine Finnish Worklng flfomen In America
N:o 22
TIISTAINA 28 P TOUKOK — TUESDAY MAY 28
1918 — Kahdeksas vuosikerta
NAISELLISET NAISET
Eikö olisi jo aika unohtaa et
tä ennen muinoin on naista pi
detty puoli-ihmisenä jolta puut
tui järkeä vaan jonka vailli
naisttuden luoarto oli korvannut
antamalla
tunteita —
lä hänestä
viehättävän
hänelle yliannoksen
ja muuten tekemal
fyysillisesti miehiä
olion'?
Olemme karsineet itsestämme
pois muita vanhoillisia käsittei
tä miksi sitten emme voisi luo
pua tästä homehtuneesta harha
luulosta? Varsinkin nyt jolloin
enemmistö naisista alkaa lähen
nellä miehiä järkevyydessä ja
fvvsillisestikään emme ole enää
niin viehättäviä että voisimme
vksiu sen avulla saada oikeuden
elämään
Ihanne-nainen
jolla on "vir
heettömät kasvonpiirteet iho
pehmeä kuin juuri syntyneen
lapsen ruumis on täyteläisen
pyöreä" ja jonka koko ole
mus miehen silmissä on "nais
ta'
on
tuollainen nainen jos hän
loskus ollutkaan olemassa teiskunnan kaikista alhaisim
aikoia sitten kuollut suku malle asteelle painuneita naisia
on
puuttoon
Kuitenkin kirjailijamme joita
tulisi '-pitää aikansa tuntijoina
eivät voi kirjottaa aikamme nai
sista Ei he etsivät jonkun puoli
lahonneen kuvan jostain mui
naismuseosta ja sitten pistelevät
sen suuhun kaikenlaista jiehme-
ää ja usein vielä antavat tuon
muumio-paran ratsastaa_suonian
Palvelijalarpulasla
Se erikoistilanne missä nyky
ään elämme on tuonut esille mo
n ia uusia ilmiöitä 'Muun muassa"
on ilmestynyt sellainenkin umio
kuin palvelijatar-pula Porvarilli
sissa lehdissä' ja naisten juHkai
- suissa kirjotetaan paljon palveli
jattarien erikoisesti perhe-palvelijattarien
vähyydestä Muutamat
New Yorkin' naisten tyfi välitys
toimistot ilmottivat useissa eri
kielisissä lehdissä haluttavan kak
sisataa perhepalvelijatarta ivaan
ilmotukseeii vastasi vain kuusi
työnhakijaa Idän valtioissa vali
tetaan erikoisempaa palvelijatta
rien vähyyttä Syynä palvelijat
tarien vähyyteen on sota CM ai s -työläisten
kysyntä moniile uusil
le työaloilla' erittäin idässäpäin
n tarjennut sadoilletuhansille
naisille tilaisuuden päästä pois
palvelijattaren kurjasta ammatis
ta jossa ei kukaan nainen ole
muuten kuin pakosta Jdkaiifen
palvelijatar ja siinä ammatissa
ollut nainen tietää kuinka ikävä
sorronalainen ja halveksittu on
palvelijattaren asema -Monessa
suhteessa se ei ole 'huonommin
palkittu kuin tehdastyö tai joku
muu työ vaan siihen sisältyvä
orjuus ja yksinäisyys ja varsinkin
englanninkieltä taitamattomille
naisille aivan sietämätön Sitä to
distaa ne lukuisat mielisairaudet
ja harhateille joutumiset perhs
palvelijattarien keskuudessa Sil-
turmioonsyi — ainoan hyveensä
tunteellisuuden selässä Ai
kamme eniten luetut novellit ei
vät ole mitään muuta kuin tai
tavia sukupuolikysymyksen tee
sejä — Otaksutaan että tunteel
lisuus on rakkauden suuruuden
mitta Realistiset kirjailijat nä
kevät rakkaudessa vain suku
puolisuhteet Miehen
joka on
joka on
aina järkevä ja naisen
aina ylen tunteellinen o tois- laau arvokasitteita 'ja joka tun
tensa pyydysteleminen se ''juo- tee rahan ja markkina-arvot
ni" Jota taitavammin se oh las- jolle tunteet rakkaus ja suku-
kettu ja kuinka hyvin
kirjailija
osaa värittää tuoii naisen tun
teellisuutta ja naisellisuutta sii
tä pääasiallisesti riippuu kirjai
lijan nimi josta seuraa että se
kirjailija jolla' on ' eniten ' koke
musta ''naismaailmassa" voi par
haiten kuvata noita naisellisia
ominaisuuksia Parhaat novellien
kiriottaiat ovat suurimpia elos-
telijoita Ile tuntevat ainoastaan
niitä naisia jotka tekevät elämän
sä myymällä naisellisuut
taan Prostitutsioniin vaipuneet
naiset tavallisesti
scsti puoleensa
ovat fyysilli-
vetäviä vaan
henkisesti rappeutuneita- Nämä
kirjailijat tuntevat vain noita yh-
jotka! tekevät elämänsä
maila naisellisuudellaan
pelaa-
siksi
he eivät useinkaan nae naisessa
muuta kuin "naisellisuutta"
jos joku aikamme käytännöl
linen mies mies joka joka päi
vä näkee satoja naisia — ei nai
sina vaan kanssaihmisinä jotka
ansaitsevat leipänsä liike-elämässämme:
tehtaissa kaupoissa ja
lliin kuu naiset voivat jotakin
l
muuten ansaita touncentulnns
eivät 'he mielellään mene palveli
jattariksi perheisiin
Rouyasväki on nyt- pulan tui-
Ien ryhtynyt pohtimaan palveli-
jattarien asemaa ja muka paran-
taniaan heidän olojaan ylentä
mällä hiukan palkkoja j n '
mutta palvelijattaret kaikista luio
liinatta muuttavat muille työ-aloille
Sota vähentää yhtämittaa
palvelijattarien lukua ja estää uu
sien työläisten ttilon Europasta
Amerika on aina saanut perhe:
ravintola- ja hotellipalvelijatta
rensa kielentaitamattomista siir
tolaismaista Siirtolaisuus on vä
hentynyt sodan ajalla niin että
uusien palvelijattarien saanti on
melkein mahdoton Viime vuosi
en ajalla tänne tulleista siirtolai
sista on noin SO prosenttia keski-
itä- ja etelä-europalaisia CMäistä
kansallisuuksista ovat ravintolo
ja hotelli-palvelijattaret suurim
malta osalta ja on heitä ' hyvin
paljon perhepalveljjattarinakin
Noin viisitoista vuotta sitten oli
siirtolaisuus suurin Englannista
Skotlannista Irlannista Skandi
navian maista ja Saksasta Sodan
edellisinä vuosina oli siirtolaisuus
1 -f 00000 vuodessa josta luku
määrästä lähes puolet oli naisia
Siirtolaisuus on vähentynyt itiin
että viime vuonna se oli vain
25403 Maasta poismuutto on
ollut sodan ajalla verrattain suu
ri Niinpä onkin palvelijattarien
lukumäärä noin miljoona pienem-
(Jalkoa toisella sivulla)
'kaikkialla missä työvoimaa tarvi
taan kirjottaisi novellin! niin
luulenpa että hän ei näkisi nai
sessa vain naista sukupuoli
oliona vaan ihmisenä ei rakka
utta uhkuvana nuorena kuk
kaan puhkeavana sukupuolioliiv
na vaan naisena joka katsoo e-
lamaa arvosilrmn la osaa itse
johtaa ja hallita oman puolensa
kaupassa naisena jolla on itsel-
puolielämä ovat samoin kuin
miehelle: vain sivuasioita joi
den tähden ei kannata itseään
syöstä surman suuhun Hän ei
kuten esiäitinsä ajattele että
ennenkuin hän voi päästä - elä
män polulle täytyy hänen arpoa
rakkauden kanssa
Meidän sosialistiset kirjailijat
(jotkut) menevät vielä niinkin
pitkälle että kuvaavat miehen
aina järkevänä ja selvän luok
kakannan omaavana vaan nai
nen hänet voitetaan rakkauden
avulla Han luopuu luokastaan
ja unohtaa entisen upean kotin
sa kääntää selkänsä kaikille niil-
le
elämän mukavuuksille joihin
hän on kehdosta
ia lähtee melkein
asti tottunut
paljain jaloin
taivaltamaan "akitaattorin" -ki
vistä taivalta Sellainen on rak
kauden voima naisiin nähden
Jollei tuo rikas tyttö olisi rakas
tunut "akitaattoriin" niin hän ei
ikinä olisi tullut tajuamaan
kuinka oikeudeton' hän on kaik
keen tuohon ylellis3'yteen Hä
neltä nälikääs puuttuu järkeä —
i latkia toisella sivulla)
Naistyö Soksassa
(True trnnslation filcd vith the Postmaster
at Artona On' May JS 191 us mivin-d
by scction 19 of tlie Act of Ocl 6th 1U17)
Yhdysvaltain kauppa-depart-mentin
julkaisussa: "'Saksan
kauppa' ja sota" sanotaan m m
seuraavaa: Kun miehet palaavat
sodasta joutuvat :Iie kokonaan
uusiin -olosuhteisiin He näkevät
että naistyöläisten lukumäärä ei
ole ainoastaan lisääntynyt "teolli
suusaloilla vaan että he ovat
tunkeutuneet useille kokonaan
uusille aloille Ile eivä työsken
tele ainoastaan teollisuuden
kaupan ja maanviljelyksen aloil
la vaan suorittavat kaikenlaisia
tehtäviä niinkin ehta-vanhoillisella
alalla kuin oikeuslaitos
jossa ainoastaan mieliet ennen
työskentelivät Voimme otaksua
etteivät naiset sodan loputtua
poistu niiltä työaloilta jotka he
ovat sodan ajalla vallanneet
"Jo vuonna 1916 oli 134-:ssä
konepajassa ja metallityö-alalla
naistyöläisten lukumäärä 2627Ö
Samalla aikaa työskenteli 3"202
naista !'3 :ssa sähkölaitoksessa
joissa ennen solaa neita oli vain
muutamia Naistyöläisten lisään
tyminen on huomattavin metalli
ia koneteollisuuden aloilla ylei
sissä laitoksissa ammattialoilla
liikenne- ja ruokatavarain-val-mistusaloilla
Koti- ja perhetyös
tä ja muilta aloilta joita ennen
liidettiin yksinomaan naisille
I Missisippi
Kirj Jenny Trast
Missisippi — vetten isä —
niinhän sua sanotaan
Virtas kiitää vapahana
eesaäin aina uomassaan
Kesä-illoin rannallesi
useinkin käyn istahdan
„ työni raskaan päätyttyä
väsyneenä huo'ahdan
Aurinko kun laskiessaan
lännen taivaan purppuroi
silloin pintas ihanimmin
loistaa välkkyy hoh teloi
Tullessa joskus tuulisen sään
käyt sinäkin metiruten myrs
kyämään Silloinpa lainehet vaahtopäät
pintaasi hurjana viillättää
Jälleen kun tyyntyvi tuulinen s:ii
käyt sinäkin myrskystä levähtä
mään Taas pintasi kirkkaana kimmel
tää niin tyyneenä hiljaa himmeltää
Yälkkeesi tuhatvärinen tuo
mieleeni haaveita outoja luo
On kurri kuiskisi lainehet nuo:
kas näin käy vapaana vetten vuo!
Niin -vapaa niin vapaa on vetten
vuo —
Mutta orjana luiokaapi joukot
nuo
joiden raadanta kaiken sen rik
kauden luo
mi harvoille elämän nautinnon-
SUO " "
Ah ! Tos sorretut joukkonsa yli
distäis' ia viitenä miehenä rvnnistäis
Lailla virran mi vuolaana eteen
päin
aina vapaana
uhmaten (kiidättää
Niin silloimia 'osana jokaisen
oi s' onni ja elämän ihanuus
ja ilmassa helkkyen riemuiten
sois ilo-lauluna vapaus
kuuluvina on naisten -lukumäärä
tavattomasti vähennyt
"Rauta tieliikenteessä tapaam
me kaikkialla naisia Me työs
kentelevät verstaissa ja varasto
huoneissa toimivat konduktöö
reinä vailidemiehinä (eli naisi
na) he tarkastavat ja myyvät
matkaliput hoitavat liikenteen
konttoorityöt- ja puhelinlinjat
ilmottavat junien tulot sulkevat
ja merkitsevät ~ rahtivaunut j i
toimivat junapalvelijoina Rautatie-hallinto
on täydellisesti tyy
tyväinen naisten työhön Preus
sin ja Havarian ministerit ovat
julistaneet että naistyöläiset tul
laan pitämään rautateillä sodan
jälkeenkin
''Nitiset työskentelevät kati#
raitioteillä kaikenlaisissa tehtä
vissä kaikissa Saksan kaupun
geissa Suuret joukot naisia työs
kentelee postilaitoksen -palveluksessa
Preussin ja Bavarian met-
(Jatkoa toisella sivulla)