SIVU KAKSI
Tiistaina huhtikuun 30 p
No 18
Vaillka "pohjaa" ja
kuitenkin "tukena"
(Jatkoa eruflmllselta sivulta}
nee ensimäinen laatuaan koko
lehtemme olemassaoloaikana ja
se on tuonut ipäivänvaloon mo
nenmoisia käsitteiden sotkuksia
Jo senkin takia että me naiset
olemme jäljessä miehistä tulee
tuota kasvatustyötä kohdistaa takohdat ja luokkaerotus asettaa
seen ja sitä pyrkimystä on en- "tarpeettomia" ' tietoja sanoma- tuslaitcksia: sospuolueet jotka
nen kaikkea ilmennyt työläisnai- lehtiemme ja Jvirjallisuutemme selittävät työväenluokan yieisri
sissa jota Eva R ikään ei ole voi- kautta Vaan jos-sos naisliikkeet -etuja ja harjottavat-jäseniään po-
nut todistaa toisin olevan Tuo
pyrkimys panee naisen taistele
maan yhteiskunnallisen liikunta--vapautensa
puolesta eli toisin sa--noen
valtiollisten oikeuksien saa
vuttamiseksi ja siksi täytyy jo
kaisen naisliikkeen olla yhteis
kunnallista taistelua Luokkavas-
jossam - maannkaan tukisivat hittisessa toiminnassa affirhatti-
työväenliikettä niin olisihan sii- yhdistykset taasen taistelevat
nä tarpeeksi aihetta niiden perus- työläisten taisteluita tehtaissa
tamiseen? kaivolcsissa ja työpajoissa ja opet-
Käsitämmehän sen että riisto tavat jäsenilleen heidän taloudel-
on kuminallekin sukupuolelle sa- listen oikeuksiensa tuntemusta ja
ma Jos kuitenkin tarkkaan tut-r osuustoiminnalliset työväen yri-
kimme -työläisnaisen elämää -tykset harjottavat jäseniään o-
(mvöskin sielunelämää sillä em- mistamaan ja johtamaan teolli-
meihin erikoisemmin tehtäköön aina naisliikkeelle sen luokan me saa unohtaa että nainen on suustuotantoa ja kauppaa kan-
se sitten missä muodossa tahansa luonteen ja tarkotusperat missä kaikesta huolimatta naisellinen sanvaltaisuuden periaatteita nou-
kunhan se vain tapahtuu tehok- se esiintyy Työläisnaiset näet
kaasti sillä ei pelkkaa luokka- käsittävät etta porvarillinen nais
nimisena ) niin Kumpaakolian ta- (lattaen y
ma yhteiskuntajärjestelmä ras paamaara
m Sosialismi on se
johon nämä kaikki
vaistoa omaava vaan luokkatie- liike naisvapausyrityksissään tu- kaimmin painaa niiestäkö vaiko vievät ja tietoisina tai tietämät-
toinen työläisnainen voi täyttää lee tekemään auttamattoman va
sen' tehtävän' mikä sille kuuluu
naisten mahdollisesti jäädessä e
nemmistöksi yhteiskunnassa
(sellaiset edellytykset ovat jo
räikeästi nähtävissä) silloin kun
militarismi nielee köyhälistön
miesten tietoisimman ja elinvoi
maisimman osan
Eva R väittää että olisin "ha
kenut" sos naisliikkeelle pohjaa
Tämä väitös on kuitenkin kaik
kea perää vailla sillä en ole sitä
"hakenut" vaan olen osoittanut
mikä sos naisliikkeen järjesty
neelle toiminnalle nykyisessä
muodossaan on raivannut pohjaa
Toisin sanoen olen osoittanut
mitkä ilmiöt ja tapahtumat saat
toivat esim- Saksan työläisnaiset
järjestönä toimimaan äänensä
kuuluville saattamiseksi Näitten
ilmiöitten alleviivaamisella en
suinkaan ole tahtonut väittää et
teikö taloudellinen puristus olisi
työväenluokan liikehtimisen to
dellisena pohjana- ja perustana
ja jos Eva R luulee minun vas
takkaisia väitteitä "takaa ajavan"
niin ovat ne hänen- oman mieli
4aivituksensa tuotteita Muuten
kin osottaa tuollainen samaan
sanaan takertuminen sitä ettei
hän vastaväitteille löydä mitään
asiallisempaa pohjaa kuin sai
vartelua lähentelevää jankkailua
Mitä taasen siihen tulee että
olisi 'halunnut osottaa sos nais
liikkeen toimineen "itsenäisenä"
liikkeenä niin sitä en ole edes y
rittänytkään tehdä sillä osottaa-
an io itse sanan sos naisliike
rikon siksi -ettei yksistään nai
sen vapauttaminen vaan koko
yhteiskuntajärjestelmän muutta
minen takaa naiselle täydelliset
'kehittymismahdollisuudet Kun
aikamme nämä 'käsitteet näin
"ristii" niin miksi siitä kiiste-lemme?
jo l sataluvun alkupuoliskolla
ia kun naisia yhä enemmän jou
tui teollisuuden palvelukseen ja
kun he siten joutuivat kilpaile
maan miesten 'kanssa kävi mate
rialististen syitten takia välttä
mättömäksi alkaa vaatia myös
kin naisille samoja oikeuksia kun
miehillekin Asianlaita on näet
siten että miehet ensin perusti
vat yhdistyksiä ja kommunistisia
liittoja jotka olivat nyk sos jär
jestöjen "johannes kastajia" ja
vasta sitten kun huomattiin että
nainenkin on yhteiskunnallinen
tekijä otettiin esille kysymys hä
nenkin mukaan ottamisestaan
( Katso Saksan sos puolueen oh
jelmaa') Tällä välin olivat työläis
naiset joutuneet omin voimin
luokkataisteluaan käymään ja o
sottamaan kuuluvansa yhteiskun
taan tasa-arvoisina tekijöinä
miesten kanssa Miehet eivät "ta
junneet" kuten lEva R väittää
että työväenluokan taakka on yh
teinen — miesten ja naisten —
"jo ennekuin nainen oli uskalta
nut kurkistaa ulos kaidasta pirt
tinsä ikkunasta j n e" vaan his
toria osottaa että naisten joutu-
kokoonpano sen väitteen mah- niinen työjuhtina miesten kilpai-
saksan työläisnaiset kävivät o- nn tahtonut kntpn 'hän viimpisps-
saksi järjestettyä luokkataistelua sa kiriotuksessaan sanoo osot-
naista joka useimmin kuin ker- töminä oman toimintansa vaiku-
ran joutuu tuskalliseen ristirii- ttiksesta nämä työväestön kaikki
taan " täytyessään jakaa itsensä liikkeet kulkemat eri teitä tahi
perhe- "ja ammattivelvollisuuksi- yhdesssä välttämätöntä päämaali-
ensa välillä Liiankin usein täy- aan kohti — Tähän asiaan sovit-
tyy hänen alistua tuon vaikean tamaani siteerausta on Eva R
kysymyksen: joko — tahi? alle nähnyt tarpeelliseksi "fiksailla"
los Eva R kajoamalla 'kyhä- "niiin tarkotuksiinsa sopivaksi
vkseeni Toverittaren No:ssa f Sc kuului alkuaan näin: "Soaia-
taa että se oli ristiriitainen niin
siitä hänelle vilpitön kiitos Sel
laisia huomautuksia epäilemättä
lismi on suurin kulttuuriliike j n
e (kulttuuriliikkeitä on siis toisi
akin (tosin pienempiä) eikä "so
sialismi on suuri j n e"
Entäs siten seuraava: "Pvsv-
ine kaikki tarvitsemme Jos edcl- äkseen hyväl)ä -skovaisena se cj
leen jatkamme kirjotustemme
ristiriitaisuuksien osottamista
niin siinä avautuu meille kum
mallekin hyvin kiitollinen ala
josta aiheita ei loppuman pidä ja
jos siitä ei suurempaa hyötyä ole
niin kehittää se ainakin meitä
kumpaakin asianomaista ajattele
maan niin tarkkaan snottavam-
(tvöväenliike) - -voi liittää ohjel
maansa ainoatakaan riviä tai sa
naa pelkästä humaanisuudesta !''
— Mitä Eva R tarkottaa tuolla
humaanisuudella? — Jos hän sillä
tarkottaa klassillista humaani
sjuitta niin ei sillä ole mitään
tämän asian yhteydessä tekemis-
fo i-a inc tirin cillö tarfcntTnn
me ettemme lähde puukirvecllä ku'ten humaanisuudella tavallises
tihan hosumaan ti ymmärrämme ihmisyyden aa-
L IdtirVB-llllll C i-tX '-lv J1II-
dottomuuden sillä jos sos nais
liike ei olisi sosialistinen olisi
sillä epäilemättä joku toinen ni
mitys — Eva R mainitsee por
varillisesta naisliikkeestä "itse
näisenä" liikkeenä jossa "pysyen
Iijoiksi saattoi miehet tajuamaan
etta työväenluokan taakka on se
kä miehen että naisen yhteisesti
kannettavana Tuon "tajuamisen'
pitäisi olla sopusoinnussa Eva
R:n mainitseman työväenluokan
On ilmeinen erehdys luulla
että työväenliikkeen lapsuusai-
koina miehet missään kansaluo-
Jiyvänä uskovaisena" olisi saatta- tiedon alkuperänkin kanssa
nut sanoa vam naisliike silla
tuo pelkkä erottaminenkin osot
taa meille sitä että on olemassa
luonteeltaan ja tarkotusperiltään
toinenkin naisliike Jos porvarilli
nen naisliike ei olisi porvarilli
nen ja jos yleensä ymmärrämme
naisliikkeen 'historiallista tarko
tusperää nimeksikään niin mikä
stäisi silloin työläisnaisia liit
teli paljon uusia väittelyaiheita
meillä edelleen olisi vaikkakaan
niillä ei tosin ole suurta tekemis
tä sos naisliikkeen kanssa josta
alkuaan oli kysymys niin kajot
kaamme joihinkin niistä maisti
nieksi seuraavassa:
Eva R sanoo propagandalai
tokset ovaT työväenluokan tais
teluasema jotka menettävät käyt
töarvoaan siinä suhteessa kuin
työväenliike voimistuu Tästä
kuitenkin Kautslcy sanoo että
työväenluokan taisteluaseita ovat
alkuaikoina olleet boikottaus ja
työlakko ja että työväenliikkeen
voimistuttua nämä eivät enää ol
leet riittäviä vaan että aseet ovat
yhä vain lisääntyneetköyhälistön
taistelun muuttuessa luonteel
taan valtiolliseksi Agitatsiooni
kassat kirjallisuus ja kaikellaiset
propagandavhdistykset ovat väli
neinä työväestön itsetietoisuuden
kasvattamisessa jota vastoin to
dellisia nykyajan aseita luokka-
tett? niin "hoksaako" Eva R mi
kä istiriita tässä syntyy? — So
sialismiin näet enemmän kuin
mihinkään inuuhun aatteeseen
sisältyy ihmisyyden aate (hiimaa-
nisuutta) vaikkeikaan luonnolli
sista syistä "joka sanaan ja joka
kirjaimeen" ja tähtää se sosialis-'
kaikki- vieläkään) sillä eiväthän
työväenluokan miehet käsittä
neet itsekään sitä olevansa Esi
merkiksi Saksan talonpoikaisso
dissa v 1524 vaativat talonpojat
tymäslä siihen Porvarillisen nais oikeutta saada ottaa osaa valtion
kassa tajusivat että nainen myös taistelussa ovatpuhe-yhdistymis-on
ihminen (ja tajuavatkohan kokoontiiniis-painovapaus jne
liikkeen ohjelma ei ole itsenäinen
sillä siihen liittyy omaisuusehtoi
hiii perustuvia vaatimuksia jo
ten se on puhtaasti porvarillinen
Kun tunnustamme vain kahden
luokan olemassaolon yhteiskun
nassamme niin muodostuu näis
sä eri luokissa ilmeneville nais
ten vapautumisliikkeillekin selvä
'raja
Nykyinen naisliike on ja pysyy
hallitukseen jonka vaatimuksen
ehtona oli maaomistus Meidän
mieleensä ei juolahtanutkaan vaa
joiden käyttöarvo ei suinkaan ole
laskemaan päin vaan päinvastoin
nousemaan Tätä osoittaa meille
emien kaikkea se kiihko jolla
vastustajamme koettavat meiltä
noita aseita riistää Eva R :n mai
nitsemien aseidenkaan f ?) käyttö
arvo ei suinkaan vähene sitä mu
kaa kuin työväestö voimistuu
HOQUIAMIN 6 S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Ahjolas
sa joka torstai MIo 2 jpp Osote: 315 —
lOth St Hoquiam Wash
ROSSLAND B C Canada S S Osaston
(Box 454) ompeluseura kokoontuu joka
kuukauden ensimäistnä ja kolmantena torstai
iltana kello 7:30 KHtisanhaalissa jossa s s
osaston kokouksetkin ovat jok toinen san-
tiuntai kello 3 jpp
HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään jokaisen viikon torstaina kello I
jpp Huom 1 Kahvia saatavana joka ko
kouksen loptittna
WAUKEGÄnTn if7~s7~ S O viTSYiset
kokoukset pidetään joka kuukauden ensi
mäisenä ja kolmantena sunnuntaina alkaen
kello 2 ip — Osaston ompeluseuran ko
koukset ovat joka kuukauden toisena torstai
na alkaen kello 2 jpp Kahvia kokouksen
loputtua
CLOQUETIN S S Osaston ompeluseuran
kokous pidetään joka toinen viikko tors
taina jälkeen puolenpäivän osaston talolla
C S S Ompeluseura 815 Ave F Clo-ptet
Minn
MULLAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään joka torstftt Suomt-haalilla kello
3 jpp Kaikki tervetulleita
PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran
kokoukset pidclään osaston tnlnlla joka
toinen torstai-i!ta kello 8 — Osote: 7 1 9
Montana Ave
ASTORIAN S S O ompeluseuran kokouk
set pidetään osaston talolla joka torstai
ilta kello B Osote: 2 Taylor Ave
tia tätä oikeutta itselleen siitä sillä jos niin olisi asianlaita saisi
ll„„HHllj-!!li1l„
syystä että he olivat ihmisiä ja
järkeviä olentoja
Eivät miehet yhtä vähän Sak
sassa kuin Suomessakin naisille
noita "tarpeettomia" järjestöjä
ia liittoja perustaneet vaan nai
set ovat sen tehneet itse En ole
eettillis-psykoloojjiselta kannalta näitä liittoja halunut s s jär
katsottuna kulttuuriliikkeenä so jestömmc naisille tyrkyttää sen
naisen pyrkimyksenä persoonalli- kummemmin kun joka päivä tvr
suutensa vapaaseen kehittäm-- kytämme leipätaistelussa heille
hva K :n väitteen mukaan esim
työväenkirjallisuuden työväen
voimistuessa kohta puoleen kär
rätä romukasaan Kaikesta huoli
matta on tvöväenkirjallisuus tä
llin asti työväestön voimistuessa
vain lisääntynyt ja käynyt moni
puolisemmaksi Mikäli ymmärrän näitä seikko
ja ovat työväenliikkeen cli so
sialistisen liikkeen todellisia kas-
SUOSITTELEMME AJURI
LIIKETTXMME! Olemme aina valmiit palve
lemaan teitä kaikenlaisella
ajuriliikkeen alaan kuuluvalla
työllä
SEABORG TRANSFER CO
Puhelin 466 Astoria Ore
+
+
K
+