SIVU KAKSI Tiistaina huhtikuun 30 p No 18 Vaillka "pohjaa" ja kuitenkin "tukena" (Jatkoa eruflmllselta sivulta} nee ensimäinen laatuaan koko lehtemme olemassaoloaikana ja se on tuonut ipäivänvaloon mo nenmoisia käsitteiden sotkuksia Jo senkin takia että me naiset olemme jäljessä miehistä tulee tuota kasvatustyötä kohdistaa takohdat ja luokkaerotus asettaa seen ja sitä pyrkimystä on en- "tarpeettomia" ' tietoja sanoma- tuslaitcksia: sospuolueet jotka nen kaikkea ilmennyt työläisnai- lehtiemme ja Jvirjallisuutemme selittävät työväenluokan yieisri sissa jota Eva R ikään ei ole voi- kautta Vaan jos-sos naisliikkeet -etuja ja harjottavat-jäseniään po- nut todistaa toisin olevan Tuo pyrkimys panee naisen taistele maan yhteiskunnallisen liikunta--vapautensa puolesta eli toisin sa--noen valtiollisten oikeuksien saa vuttamiseksi ja siksi täytyy jo kaisen naisliikkeen olla yhteis kunnallista taistelua Luokkavas- jossam - maannkaan tukisivat hittisessa toiminnassa affirhatti- työväenliikettä niin olisihan sii- yhdistykset taasen taistelevat nä tarpeeksi aihetta niiden perus- työläisten taisteluita tehtaissa tamiseen? kaivolcsissa ja työpajoissa ja opet- Käsitämmehän sen että riisto tavat jäsenilleen heidän taloudel- on kuminallekin sukupuolelle sa- listen oikeuksiensa tuntemusta ja ma Jos kuitenkin tarkkaan tut-r osuustoiminnalliset työväen yri- kimme -työläisnaisen elämää -tykset harjottavat jäseniään o- (mvöskin sielunelämää sillä em- mistamaan ja johtamaan teolli- meihin erikoisemmin tehtäköön aina naisliikkeelle sen luokan me saa unohtaa että nainen on suustuotantoa ja kauppaa kan- se sitten missä muodossa tahansa luonteen ja tarkotusperat missä kaikesta huolimatta naisellinen sanvaltaisuuden periaatteita nou- kunhan se vain tapahtuu tehok- se esiintyy Työläisnaiset näet kaasti sillä ei pelkkaa luokka- käsittävät etta porvarillinen nais nimisena ) niin Kumpaakolian ta- (lattaen y ma yhteiskuntajärjestelmä ras paamaara m Sosialismi on se johon nämä kaikki vaistoa omaava vaan luokkatie- liike naisvapausyrityksissään tu- kaimmin painaa niiestäkö vaiko vievät ja tietoisina tai tietämät- toinen työläisnainen voi täyttää lee tekemään auttamattoman va sen' tehtävän' mikä sille kuuluu naisten mahdollisesti jäädessä e nemmistöksi yhteiskunnassa (sellaiset edellytykset ovat jo räikeästi nähtävissä) silloin kun militarismi nielee köyhälistön miesten tietoisimman ja elinvoi maisimman osan Eva R väittää että olisin "ha kenut" sos naisliikkeelle pohjaa Tämä väitös on kuitenkin kaik kea perää vailla sillä en ole sitä "hakenut" vaan olen osoittanut mikä sos naisliikkeen järjesty neelle toiminnalle nykyisessä muodossaan on raivannut pohjaa Toisin sanoen olen osoittanut mitkä ilmiöt ja tapahtumat saat toivat esim- Saksan työläisnaiset järjestönä toimimaan äänensä kuuluville saattamiseksi Näitten ilmiöitten alleviivaamisella en suinkaan ole tahtonut väittää et teikö taloudellinen puristus olisi työväenluokan liikehtimisen to dellisena pohjana- ja perustana ja jos Eva R luulee minun vas takkaisia väitteitä "takaa ajavan" niin ovat ne hänen- oman mieli 4aivituksensa tuotteita Muuten kin osottaa tuollainen samaan sanaan takertuminen sitä ettei hän vastaväitteille löydä mitään asiallisempaa pohjaa kuin sai vartelua lähentelevää jankkailua Mitä taasen siihen tulee että olisi 'halunnut osottaa sos nais liikkeen toimineen "itsenäisenä" liikkeenä niin sitä en ole edes y rittänytkään tehdä sillä osottaa- an io itse sanan sos naisliike rikon siksi -ettei yksistään nai sen vapauttaminen vaan koko yhteiskuntajärjestelmän muutta minen takaa naiselle täydelliset 'kehittymismahdollisuudet Kun aikamme nämä 'käsitteet näin "ristii" niin miksi siitä kiiste-lemme? jo l sataluvun alkupuoliskolla ia kun naisia yhä enemmän jou tui teollisuuden palvelukseen ja kun he siten joutuivat kilpaile maan miesten 'kanssa kävi mate rialististen syitten takia välttä mättömäksi alkaa vaatia myös kin naisille samoja oikeuksia kun miehillekin Asianlaita on näet siten että miehet ensin perusti vat yhdistyksiä ja kommunistisia liittoja jotka olivat nyk sos jär jestöjen "johannes kastajia" ja vasta sitten kun huomattiin että nainenkin on yhteiskunnallinen tekijä otettiin esille kysymys hä nenkin mukaan ottamisestaan ( Katso Saksan sos puolueen oh jelmaa') Tällä välin olivat työläis naiset joutuneet omin voimin luokkataisteluaan käymään ja o sottamaan kuuluvansa yhteiskun taan tasa-arvoisina tekijöinä miesten kanssa Miehet eivät "ta junneet" kuten lEva R väittää että työväenluokan taakka on yh teinen — miesten ja naisten — "jo ennekuin nainen oli uskalta nut kurkistaa ulos kaidasta pirt tinsä ikkunasta j n e" vaan his toria osottaa että naisten joutu- kokoonpano sen väitteen mah- niinen työjuhtina miesten kilpai- saksan työläisnaiset kävivät o- nn tahtonut kntpn 'hän viimpisps- saksi järjestettyä luokkataistelua sa kiriotuksessaan sanoo osot- naista joka useimmin kuin ker- töminä oman toimintansa vaiku- ran joutuu tuskalliseen ristirii- ttiksesta nämä työväestön kaikki taan " täytyessään jakaa itsensä liikkeet kulkemat eri teitä tahi perhe- "ja ammattivelvollisuuksi- yhdesssä välttämätöntä päämaali- ensa välillä Liiankin usein täy- aan kohti — Tähän asiaan sovit- tyy hänen alistua tuon vaikean tamaani siteerausta on Eva R kysymyksen: joko — tahi? alle nähnyt tarpeelliseksi "fiksailla" los Eva R kajoamalla 'kyhä- "niiin tarkotuksiinsa sopivaksi vkseeni Toverittaren No:ssa f Sc kuului alkuaan näin: "Soaia- taa että se oli ristiriitainen niin siitä hänelle vilpitön kiitos Sel laisia huomautuksia epäilemättä lismi on suurin kulttuuriliike j n e (kulttuuriliikkeitä on siis toisi akin (tosin pienempiä) eikä "so sialismi on suuri j n e" Entäs siten seuraava: "Pvsv- ine kaikki tarvitsemme Jos edcl- äkseen hyväl)ä -skovaisena se cj leen jatkamme kirjotustemme ristiriitaisuuksien osottamista niin siinä avautuu meille kum mallekin hyvin kiitollinen ala josta aiheita ei loppuman pidä ja jos siitä ei suurempaa hyötyä ole niin kehittää se ainakin meitä kumpaakin asianomaista ajattele maan niin tarkkaan snottavam- (tvöväenliike) - -voi liittää ohjel maansa ainoatakaan riviä tai sa naa pelkästä humaanisuudesta !'' — Mitä Eva R tarkottaa tuolla humaanisuudella? — Jos hän sillä tarkottaa klassillista humaani sjuitta niin ei sillä ole mitään tämän asian yhteydessä tekemis- fo i-a inc tirin cillö tarfcntTnn me ettemme lähde puukirvecllä ku'ten humaanisuudella tavallises tihan hosumaan ti ymmärrämme ihmisyyden aa- L IdtirVB-llllll C i-tX '-lv J1II- dottomuuden sillä jos sos nais liike ei olisi sosialistinen olisi sillä epäilemättä joku toinen ni mitys — Eva R mainitsee por varillisesta naisliikkeestä "itse näisenä" liikkeenä jossa "pysyen Iijoiksi saattoi miehet tajuamaan etta työväenluokan taakka on se kä miehen että naisen yhteisesti kannettavana Tuon "tajuamisen' pitäisi olla sopusoinnussa Eva R:n mainitseman työväenluokan On ilmeinen erehdys luulla että työväenliikkeen lapsuusai- koina miehet missään kansaluo- Jiyvänä uskovaisena" olisi saatta- tiedon alkuperänkin kanssa nut sanoa vam naisliike silla tuo pelkkä erottaminenkin osot taa meille sitä että on olemassa luonteeltaan ja tarkotusperiltään toinenkin naisliike Jos porvarilli nen naisliike ei olisi porvarilli nen ja jos yleensä ymmärrämme naisliikkeen 'historiallista tarko tusperää nimeksikään niin mikä stäisi silloin työläisnaisia liit teli paljon uusia väittelyaiheita meillä edelleen olisi vaikkakaan niillä ei tosin ole suurta tekemis tä sos naisliikkeen kanssa josta alkuaan oli kysymys niin kajot kaamme joihinkin niistä maisti nieksi seuraavassa: Eva R sanoo propagandalai tokset ovaT työväenluokan tais teluasema jotka menettävät käyt töarvoaan siinä suhteessa kuin työväenliike voimistuu Tästä kuitenkin Kautslcy sanoo että työväenluokan taisteluaseita ovat alkuaikoina olleet boikottaus ja työlakko ja että työväenliikkeen voimistuttua nämä eivät enää ol leet riittäviä vaan että aseet ovat yhä vain lisääntyneetköyhälistön taistelun muuttuessa luonteel taan valtiolliseksi Agitatsiooni kassat kirjallisuus ja kaikellaiset propagandavhdistykset ovat väli neinä työväestön itsetietoisuuden kasvattamisessa jota vastoin to dellisia nykyajan aseita luokka- tett? niin "hoksaako" Eva R mi kä istiriita tässä syntyy? — So sialismiin näet enemmän kuin mihinkään inuuhun aatteeseen sisältyy ihmisyyden aate (hiimaa- nisuutta) vaikkeikaan luonnolli sista syistä "joka sanaan ja joka kirjaimeen" ja tähtää se sosialis-' kaikki- vieläkään) sillä eiväthän työväenluokan miehet käsittä neet itsekään sitä olevansa Esi merkiksi Saksan talonpoikaisso dissa v 1524 vaativat talonpojat tymäslä siihen Porvarillisen nais oikeutta saada ottaa osaa valtion kassa tajusivat että nainen myös taistelussa ovatpuhe-yhdistymis-on ihminen (ja tajuavatkohan kokoontiiniis-painovapaus jne liikkeen ohjelma ei ole itsenäinen sillä siihen liittyy omaisuusehtoi hiii perustuvia vaatimuksia jo ten se on puhtaasti porvarillinen Kun tunnustamme vain kahden luokan olemassaolon yhteiskun nassamme niin muodostuu näis sä eri luokissa ilmeneville nais ten vapautumisliikkeillekin selvä 'raja Nykyinen naisliike on ja pysyy hallitukseen jonka vaatimuksen ehtona oli maaomistus Meidän mieleensä ei juolahtanutkaan vaa joiden käyttöarvo ei suinkaan ole laskemaan päin vaan päinvastoin nousemaan Tätä osoittaa meille emien kaikkea se kiihko jolla vastustajamme koettavat meiltä noita aseita riistää Eva R :n mai nitsemien aseidenkaan f ?) käyttö arvo ei suinkaan vähene sitä mu kaa kuin työväestö voimistuu HOQUIAMIN 6 S O ompeluseuran ko koukset pidetään osaston talolla Ahjolas sa joka torstai MIo 2 jpp Osote: 315 — lOth St Hoquiam Wash ROSSLAND B C Canada S S Osaston (Box 454) ompeluseura kokoontuu joka kuukauden ensimäistnä ja kolmantena torstai iltana kello 7:30 KHtisanhaalissa jossa s s osaston kokouksetkin ovat jok toinen san- tiuntai kello 3 jpp HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset pidetään jokaisen viikon torstaina kello I jpp Huom 1 Kahvia saatavana joka ko kouksen loptittna WAUKEGÄnTn if7~s7~ S O viTSYiset kokoukset pidetään joka kuukauden ensi mäisenä ja kolmantena sunnuntaina alkaen kello 2 ip — Osaston ompeluseuran ko koukset ovat joka kuukauden toisena torstai na alkaen kello 2 jpp Kahvia kokouksen loputtua CLOQUETIN S S Osaston ompeluseuran kokous pidetään joka toinen viikko tors taina jälkeen puolenpäivän osaston talolla C S S Ompeluseura 815 Ave F Clo-ptet Minn MULLAN S S O ompeluseuran kokoukset pidetään joka torstftt Suomt-haalilla kello 3 jpp Kaikki tervetulleita PORTLANDIN S S Osaston ompeluseuran kokoukset pidclään osaston tnlnlla joka toinen torstai-i!ta kello 8 — Osote: 7 1 9 Montana Ave ASTORIAN S S O ompeluseuran kokouk set pidetään osaston talolla joka torstai ilta kello B Osote: 2 Taylor Ave tia tätä oikeutta itselleen siitä sillä jos niin olisi asianlaita saisi ll„„HHllj-!!li1l„ syystä että he olivat ihmisiä ja järkeviä olentoja Eivät miehet yhtä vähän Sak sassa kuin Suomessakin naisille noita "tarpeettomia" järjestöjä ia liittoja perustaneet vaan nai set ovat sen tehneet itse En ole eettillis-psykoloojjiselta kannalta näitä liittoja halunut s s jär katsottuna kulttuuriliikkeenä so jestömmc naisille tyrkyttää sen naisen pyrkimyksenä persoonalli- kummemmin kun joka päivä tvr suutensa vapaaseen kehittäm-- kytämme leipätaistelussa heille hva K :n väitteen mukaan esim työväenkirjallisuuden työväen voimistuessa kohta puoleen kär rätä romukasaan Kaikesta huoli matta on tvöväenkirjallisuus tä llin asti työväestön voimistuessa vain lisääntynyt ja käynyt moni puolisemmaksi Mikäli ymmärrän näitä seikko ja ovat työväenliikkeen cli so sialistisen liikkeen todellisia kas- SUOSITTELEMME AJURI LIIKETTXMME! Olemme aina valmiit palve lemaan teitä kaikenlaisella ajuriliikkeen alaan kuuluvalla työllä SEABORG TRANSFER CO Puhelin 466 Astoria Ore + + K +