Painos on nyt 8098
Amerikan suomalaistan työläisnaisten aanenKannattaja
o! tbe Finnish forklng fomeo In America
Organ
No: 18
TIISTAINA HUHTIK 30 P— TUESDAY APRIL 30
1918 — Kahdeksas vuosikerta
Englannin öisten
ä ä n i o i keuslaista
Kuu 'Englannin uusi äänioi
keuslaki joka myöntää naisille
ikin jonkunlaisen rajoitetun ääni
oikeuden tuli ' varsinaisesti laik
si iloitsivat naisasian ajajat suu
resti siitä voitosta minkä nais-
asia' oli siten saavuttanut Keski-
ja yläluokan naisille se tosin
merkitseekin voittoa vaan työ
läisnaiset ia työväenluokka siitii
eivät hyödy Ensinnäkin ovat
vasta ' kolmekymmentä vuotta
vanhat naiset äänikelpoisia ja he
kin ainoastaan siinä tapauksessa
että ovat omaisuuden omistajia
tai omaisuutta -omistavien mies
ten vaimoja
Kunnallisissa vaaleissa Englan
nissa -on äänioikeus _ ainoastaan
verojen maksajilla eli hekilöillä
jotka ovat olleet vähintään kuu
si kuukautta omaisuuden omista
jia Siis naistenkin tullakseen
äänikelpoisiksi- täytyy ensin an
saita itselleen tarvittava määrä
omaisuutta tai mennä varakkait
ten miesten kanssa avioliittoon
joka alkaa Englannissakin olla
yhtä mahdoton kuin naisten työl
läkin rikastuminen
'Sitäpaitsi on laissa muitakin
pykäliä jotka estävät naisia käyt
tämästä äänioikeuttaan [os nai
nen jättää miehensä menettää
hän äänioikeutensa kunnallisvaa
leissa ja vaikka mies hylkää ja
jättää vainionsa niin nainen me
nettää siinäkin tapauksessa ää-„
nioikeutensa
Kun fiäisten äänioikeuslaki oli
tekeillä vastustivat useat kym
menet naisten ammattiyhdistyk
set ja naisliitot siiliä olevaa kol
menkymmenen vuoden ikärajaa
Naisten äänioikeusliiton johtajat
Mrs Favcett ja Mrs Pankhurst
lakkasivat sitä viimein vastusta
masta ja tyytyiveät kompromis
siin nimittäin että tämä naisten
äänioikeifslaki on vain väliaikai
nen 'Mutta keskiluokkalaisilla
suffragettijtfhtajilla ja Englannin
kuudella miljoonalla äänikelpoi
sella eli -omistavan luokan nai
silla on syytä olla lakiin tyyty
väisiä sillä se antaa heille etu
oikeuden puolustaa luokka-asemaansa
työväenluokan vaatimuk
sia vastaan Se on luokkalaki'
Työväenluokka ei voi tyytyä _o
mistavaa luokkaa hyödyttäviin
kompromisseihin niin tärkeässä
kysymyksessä kuin äänioikeus
on ja siksi täytyy Englannin työ
väestön ryhtyä luokkana taistele
maan itselleen kaikista ra [otuk
sista vapaata äänensäklyttöoike
utta ' "
: VIHA ::
Viha on petoeläimen luontois
ta se bn kuin kuolettava päihty
mys ja sillä vahingoittaa usein
enemmän itseään kuin tarkotet
tua lähimmäistään Tämä mää
ritelmä vihasta pitää paikkansa
useassa "tapauksessa
Viha täyttää nyt mailman
Kansat syöksyvät toisiaan vas
taan vihaten ja tuhoten toisiaan
Mutta porvarilliset riistäjät niit
tävät tästä kylvöstä kultaisen
sadon Kansojen kärsimyksistä
'puutteesta ja kyynelistä he mynt
täävät kultaa ja rikkauksia
Onko milloinkaan riisto ollut
niin rajatonta työväestön sorran
ta niin häikäilemätöntä kuin tä
nä hirvittävänä vihan aikana?
Ei ole ihme jos niin moni äiti
kyvneltää ja moni isä raskaasti
huokaa -Neitojen ja nuorukais
ten mielet — jos he ovat vähän
kään ajattelevia — täyttää kaa
mea kuva tulevaisuudesta Ja
entäs lapsemme pelastuvatko he
kään vihan turmiolta? Saavat
ko he ennakkoluuloista vapaata
koko ihmiskunnan onnea tarkot
tavaa alkuopetusta kouluissa'?
Valitettavasti eivät — Heidän
kin mieliinsä kylvetään vihan sie"-
meniä Vieraita kansallisuuksia
opetetaan vihaamaan ja lialvek-
simaan sensijaan että opetettaisiin-
kansojen vejeysrakkauttl
Miksi täytyy' lapsiinkin kasvattaa
villaa? Eikö ole toivoa että Sak
san hirmuhallitus sotamahtineen
tulee kukistetuksi ennenkuin nou
seva sukupolvi on miehuusijässä
Nyt vetää Saksa julmuudessaan
vertoja Rooman keisarin Neeron
aikuisille verilöylyille Suomen
porvarien tahdosta se on raadel
lut pienen Suoniemillekin ja sen
julmuudet väkisinkin nostattavat
'vihaa joka tosin ei poista Saksan
eucä muunkaan maan militaristis
ta julmuutta Saksan ryöstöret
ket toisiin valtakuntiin voisi lo
pettaa sen oma kansa — työ
Väestö — jos he "olisivat todella
oikeutta rakastavia ja yksimie
lisiä ( Kaikissa maissa kaikkina aikoi
na ovat rahavallan mahtipylväät
saaneet leikkiä työväenluokan
kärsimyksillä ja kyyneleillä niin
pä täälläkin Joukkovangitsemi-
Vailla "pohjaa" ja
kuitenkin "tukena"
Toverittaren numerossa 15
Eva R näyttää olevan taipuvai
nen unohtamaan Jjoko_ alkuperäi
sen väitelyaiheeinnie ja siksi ve
tääkseni hänet siihen takaisin
mainitsen että me jouduimme
mielipiteitä vaihtamaan siitä on
ko oikeutettua 'nimittää työläis
naisten toimintaa sos-naisliik-
keeksi V
Ensimäisessä kirjeessään asias
ta Toverittaren No :ssa 9 Eva R
sanoo heti reilusti ettei se nimi
tys ole oikea' ja jettei sos-naisten
toiminta ole liikettä vaan että
se on sös-agitatsioonijärjestö
Seuraavassa kirjotuksessaan no
15 hän sanoo sen olevan "Työväenliikkeen-'
aseen luokkataiste
lussa eli propagandalaitoksen" ja
kaiken lisäksi ajattelemattomasi
"erehtyy" itsekin sanomaan näin :
"Sosialistiset naisliikkeet ovat ol
leet merkityksestä ainoastaan si
käli kun ne ovat olleet tukena
maittensa sos puolueelle eli työ
väenliikkeelle" Toisin sanoen
sos naisliikkeet siellä missä ne
ovat huomattavasti esiintyneet-
ovat tämän Eva R:n lausunon
mukaan joutuneet "tukemaan"
sosialisti-puoluetta ja sen toimin
taa Näin suurta tunnustusta sos
naisliikkeelle en olisi odottanut
ainakaan Eva R:ltä joka aluksi
ci koko liikkeelle olisi ' suonut
edes "liike" nimitystäkään Eva
R siis tämän mukaan jo rien
tää minunkin edelleni ja suottapa
meidän tästä asiasta onkaan enää
kiistellä ellei Eva R odota sitä
että tätä vaataan panisin vasta
lausetta Toverittaren numerossa 6 sa
noin että sos naisliikkeen tarko
tuksena on kasvattaa naisesta ta-sa-arvoinen
taistelutoveri miehen
kanssa jotta hän kykenisi tehok
kaammin ottamaan osaa yhteis
kunnalliseen taistSluun Tämän
jos niinkään pitäisi Eva 'Rdlekiii
osottaman etten väitä sos nais
liikkeen ajavan mitään "naisen
erikoisetuja" ja mitä sos nais
liikkeen tarpeellisuuteen vastai
suudessa tulee niin en ole siitä
mitään ennakkolaskelmia tule
vaisuutta varten tehnytkään n
lenhan vain vihjaissut siihenkin
suuntaan että sellaisen "liikkeen"
henkiin herättäminen olisi tar
peellista tämän maan työläis
naistenkin kiskomiseksi luokka
toimintaan poliittisien oikeuksien
hankikmiscksi työväenluokalle ja
siis mvös itselleen Naisten- luok
katietoisuuden herättämisen tar
peellisuutta ennen kaikkea osot
taa tämä väittelykin vaillinai
suuksineen sillä tämä ehkä lie-
(Jatkoa toisella sivulla)
Mietteitä itse-kasvatuksesta
Tuli tässä yksinäisyydessä mie
leeni etteikö ihminen voi kasvat
taa ja kehittää itseään toisenlai
seksi kuin ihmiset yleensä ovat'
Meidän täytyy myöntää' ettem
me ole läheskään sielullisesti ia
käytökseltämme sellaisia kuin ih
miset voisivat huonoissakin olo
suhteissa olla Yksi jokapäiväi
siä yleisiä 'paheitamme on toisin
namme juontaminen ja pahan-pu-'huminen
Kerrotaan toisistaan
kyisellään ja ihmetetllään ja huo
lehditaan -toisten asioista aivan
kaikista pienimpien seikkojen mu
kaan Tiedetään niin tarkoin
--miten toinen ihmien elää mitä
syö juo miten tekee työnsä
miten säästää minkä näköinen
hän on j n e Kvllä tällaiset ta
vat joutaisi jättää pois jo meidän
aikaisten ihmisten ohjelmasta E
lämniehän sivistyksen ja uudis
tuksen ajalla vaikka monessa
suhteessa se ei siltä näytä Mut
ta mc ihmiset keskenämme teem
me elämämme vieläkin sietämät
tömämmäksi tällaisilla typerän
itsekkäillä tavoilla Tätä jouta
vaa tapaa on meikäläistenkin e-distys-inielisten
ihmisten keskuu
dessa niin äärettömän paljon
Tositoverutitta on liian vähän —
(Jatkoa kolmannella sivulla)
ehkäpä ei ollenkaan Oleilulle
ko me ihmiset niin pahansuopia
ettemme voi edes koettaa ajatella
toistemme mahdollisia parempia
kin puolia emmekä vain aina ct
sjsi kaikenlaisia vikoja ia vir
heitä joista koetamme sitten sa
noa mahdollisimman pistävästi
Hyvät tavat ovat sen arvoiset
että niitä kannattaa jokaisen ke
hittää itsessään 'Lause: "Kaik
ki mitä te tahdotte että ilimisot
tekevät teille niin tehkää te se
myöskin heille" on mittapuu jo
kaiselle ihmiselle suhteestaan lä
himäiseensä Kun -meitä itse
ämme loukkaa naapuriemme ia
seuraloveriemme kateus ja hai
pamielisyvs njjli muistamalla sen
vaikutusta itseemme ja jättämäl
lä sellaisen käytöksen pois omas
ta elämän ohjelmastamme sellai
set tavat loppuvat
Sielumme eli henkinen minäm
me on yhtä tärkeä kasvattaa ja
jalostaa kuin rmimiitnmekm Sie
lumme jalostus olisi paljon suu
remmasta merkityksestä kuin ul
kopuolinen Tuumiimme koristein
Ei ihminen ole vielä sillä hyvä
jos hah on ulkoapäin vaikka ko
rea kuin ruusupensas ja sisältä
päin sysimusta tietämätön ja al
hainen iNäistä voisimme itse
kukin ajatella itseksemnie ja vie
läpä keskustella joukoissakin
Iin ole huomannut Toveritta
ren palstoilla tästä asiasta kos
kaan mitään enkä tiedä josko
tätä pidetään kirjottamisen arvoi
senakaan Minä vaan piirtelin
näitä muutamia hajanaisia aja
tuksia koska tiedän että moni
muukin ajattelee fa kärsii näistä
epäkohdista
Toveruudella Jenny Soininen
1