Painos on nyt 8098 Amerikan suomalaistan työläisnaisten aanenKannattaja o! tbe Finnish forklng fomeo In America Organ No: 18 TIISTAINA HUHTIK 30 P— TUESDAY APRIL 30 1918 — Kahdeksas vuosikerta Englannin öisten ä ä n i o i keuslaista Kuu 'Englannin uusi äänioi keuslaki joka myöntää naisille ikin jonkunlaisen rajoitetun ääni oikeuden tuli ' varsinaisesti laik si iloitsivat naisasian ajajat suu resti siitä voitosta minkä nais- asia' oli siten saavuttanut Keski- ja yläluokan naisille se tosin merkitseekin voittoa vaan työ läisnaiset ia työväenluokka siitii eivät hyödy Ensinnäkin ovat vasta ' kolmekymmentä vuotta vanhat naiset äänikelpoisia ja he kin ainoastaan siinä tapauksessa että ovat omaisuuden omistajia tai omaisuutta -omistavien mies ten vaimoja Kunnallisissa vaaleissa Englan nissa -on äänioikeus _ ainoastaan verojen maksajilla eli hekilöillä jotka ovat olleet vähintään kuu si kuukautta omaisuuden omista jia Siis naistenkin tullakseen äänikelpoisiksi- täytyy ensin an saita itselleen tarvittava määrä omaisuutta tai mennä varakkait ten miesten kanssa avioliittoon joka alkaa Englannissakin olla yhtä mahdoton kuin naisten työl läkin rikastuminen 'Sitäpaitsi on laissa muitakin pykäliä jotka estävät naisia käyt tämästä äänioikeuttaan [os nai nen jättää miehensä menettää hän äänioikeutensa kunnallisvaa leissa ja vaikka mies hylkää ja jättää vainionsa niin nainen me nettää siinäkin tapauksessa ää-„ nioikeutensa Kun fiäisten äänioikeuslaki oli tekeillä vastustivat useat kym menet naisten ammattiyhdistyk set ja naisliitot siiliä olevaa kol menkymmenen vuoden ikärajaa Naisten äänioikeusliiton johtajat Mrs Favcett ja Mrs Pankhurst lakkasivat sitä viimein vastusta masta ja tyytyiveät kompromis siin nimittäin että tämä naisten äänioikeifslaki on vain väliaikai nen 'Mutta keskiluokkalaisilla suffragettijtfhtajilla ja Englannin kuudella miljoonalla äänikelpoi sella eli -omistavan luokan nai silla on syytä olla lakiin tyyty väisiä sillä se antaa heille etu oikeuden puolustaa luokka-asemaansa työväenluokan vaatimuk sia vastaan Se on luokkalaki' Työväenluokka ei voi tyytyä _o mistavaa luokkaa hyödyttäviin kompromisseihin niin tärkeässä kysymyksessä kuin äänioikeus on ja siksi täytyy Englannin työ väestön ryhtyä luokkana taistele maan itselleen kaikista ra [otuk sista vapaata äänensäklyttöoike utta ' " : VIHA :: Viha on petoeläimen luontois ta se bn kuin kuolettava päihty mys ja sillä vahingoittaa usein enemmän itseään kuin tarkotet tua lähimmäistään Tämä mää ritelmä vihasta pitää paikkansa useassa "tapauksessa Viha täyttää nyt mailman Kansat syöksyvät toisiaan vas taan vihaten ja tuhoten toisiaan Mutta porvarilliset riistäjät niit tävät tästä kylvöstä kultaisen sadon Kansojen kärsimyksistä 'puutteesta ja kyynelistä he mynt täävät kultaa ja rikkauksia Onko milloinkaan riisto ollut niin rajatonta työväestön sorran ta niin häikäilemätöntä kuin tä nä hirvittävänä vihan aikana? Ei ole ihme jos niin moni äiti kyvneltää ja moni isä raskaasti huokaa -Neitojen ja nuorukais ten mielet — jos he ovat vähän kään ajattelevia — täyttää kaa mea kuva tulevaisuudesta Ja entäs lapsemme pelastuvatko he kään vihan turmiolta? Saavat ko he ennakkoluuloista vapaata koko ihmiskunnan onnea tarkot tavaa alkuopetusta kouluissa'? Valitettavasti eivät — Heidän kin mieliinsä kylvetään vihan sie"- meniä Vieraita kansallisuuksia opetetaan vihaamaan ja lialvek- simaan sensijaan että opetettaisiin- kansojen vejeysrakkauttl Miksi täytyy' lapsiinkin kasvattaa villaa? Eikö ole toivoa että Sak san hirmuhallitus sotamahtineen tulee kukistetuksi ennenkuin nou seva sukupolvi on miehuusijässä Nyt vetää Saksa julmuudessaan vertoja Rooman keisarin Neeron aikuisille verilöylyille Suomen porvarien tahdosta se on raadel lut pienen Suoniemillekin ja sen julmuudet väkisinkin nostattavat 'vihaa joka tosin ei poista Saksan eucä muunkaan maan militaristis ta julmuutta Saksan ryöstöret ket toisiin valtakuntiin voisi lo pettaa sen oma kansa — työ Väestö — jos he "olisivat todella oikeutta rakastavia ja yksimie lisiä ( Kaikissa maissa kaikkina aikoi na ovat rahavallan mahtipylväät saaneet leikkiä työväenluokan kärsimyksillä ja kyyneleillä niin pä täälläkin Joukkovangitsemi- Vailla "pohjaa" ja kuitenkin "tukena" Toverittaren numerossa 15 Eva R näyttää olevan taipuvai nen unohtamaan Jjoko_ alkuperäi sen väitelyaiheeinnie ja siksi ve tääkseni hänet siihen takaisin mainitsen että me jouduimme mielipiteitä vaihtamaan siitä on ko oikeutettua 'nimittää työläis naisten toimintaa sos-naisliik- keeksi V Ensimäisessä kirjeessään asias ta Toverittaren No :ssa 9 Eva R sanoo heti reilusti ettei se nimi tys ole oikea' ja jettei sos-naisten toiminta ole liikettä vaan että se on sös-agitatsioonijärjestö Seuraavassa kirjotuksessaan no 15 hän sanoo sen olevan "Työväenliikkeen-' aseen luokkataiste lussa eli propagandalaitoksen" ja kaiken lisäksi ajattelemattomasi "erehtyy" itsekin sanomaan näin : "Sosialistiset naisliikkeet ovat ol leet merkityksestä ainoastaan si käli kun ne ovat olleet tukena maittensa sos puolueelle eli työ väenliikkeelle" Toisin sanoen sos naisliikkeet siellä missä ne ovat huomattavasti esiintyneet- ovat tämän Eva R:n lausunon mukaan joutuneet "tukemaan" sosialisti-puoluetta ja sen toimin taa Näin suurta tunnustusta sos naisliikkeelle en olisi odottanut ainakaan Eva R:ltä joka aluksi ci koko liikkeelle olisi ' suonut edes "liike" nimitystäkään Eva R siis tämän mukaan jo rien tää minunkin edelleni ja suottapa meidän tästä asiasta onkaan enää kiistellä ellei Eva R odota sitä että tätä vaataan panisin vasta lausetta Toverittaren numerossa 6 sa noin että sos naisliikkeen tarko tuksena on kasvattaa naisesta ta-sa-arvoinen taistelutoveri miehen kanssa jotta hän kykenisi tehok kaammin ottamaan osaa yhteis kunnalliseen taistSluun Tämän jos niinkään pitäisi Eva 'Rdlekiii osottaman etten väitä sos nais liikkeen ajavan mitään "naisen erikoisetuja" ja mitä sos nais liikkeen tarpeellisuuteen vastai suudessa tulee niin en ole siitä mitään ennakkolaskelmia tule vaisuutta varten tehnytkään n lenhan vain vihjaissut siihenkin suuntaan että sellaisen "liikkeen" henkiin herättäminen olisi tar peellista tämän maan työläis naistenkin kiskomiseksi luokka toimintaan poliittisien oikeuksien hankikmiscksi työväenluokalle ja siis mvös itselleen Naisten- luok katietoisuuden herättämisen tar peellisuutta ennen kaikkea osot taa tämä väittelykin vaillinai suuksineen sillä tämä ehkä lie- (Jatkoa toisella sivulla) Mietteitä itse-kasvatuksesta Tuli tässä yksinäisyydessä mie leeni etteikö ihminen voi kasvat taa ja kehittää itseään toisenlai seksi kuin ihmiset yleensä ovat' Meidän täytyy myöntää' ettem me ole läheskään sielullisesti ia käytökseltämme sellaisia kuin ih miset voisivat huonoissakin olo suhteissa olla Yksi jokapäiväi siä yleisiä 'paheitamme on toisin namme juontaminen ja pahan-pu-'huminen Kerrotaan toisistaan kyisellään ja ihmetetllään ja huo lehditaan -toisten asioista aivan kaikista pienimpien seikkojen mu kaan Tiedetään niin tarkoin --miten toinen ihmien elää mitä syö juo miten tekee työnsä miten säästää minkä näköinen hän on j n e Kvllä tällaiset ta vat joutaisi jättää pois jo meidän aikaisten ihmisten ohjelmasta E lämniehän sivistyksen ja uudis tuksen ajalla vaikka monessa suhteessa se ei siltä näytä Mut ta mc ihmiset keskenämme teem me elämämme vieläkin sietämät tömämmäksi tällaisilla typerän itsekkäillä tavoilla Tätä jouta vaa tapaa on meikäläistenkin e-distys-inielisten ihmisten keskuu dessa niin äärettömän paljon Tositoverutitta on liian vähän — (Jatkoa kolmannella sivulla) ehkäpä ei ollenkaan Oleilulle ko me ihmiset niin pahansuopia ettemme voi edes koettaa ajatella toistemme mahdollisia parempia kin puolia emmekä vain aina ct sjsi kaikenlaisia vikoja ia vir heitä joista koetamme sitten sa noa mahdollisimman pistävästi Hyvät tavat ovat sen arvoiset että niitä kannattaa jokaisen ke hittää itsessään 'Lause: "Kaik ki mitä te tahdotte että ilimisot tekevät teille niin tehkää te se myöskin heille" on mittapuu jo kaiselle ihmiselle suhteestaan lä himäiseensä Kun -meitä itse ämme loukkaa naapuriemme ia seuraloveriemme kateus ja hai pamielisyvs njjli muistamalla sen vaikutusta itseemme ja jättämäl lä sellaisen käytöksen pois omas ta elämän ohjelmastamme sellai set tavat loppuvat Sielumme eli henkinen minäm me on yhtä tärkeä kasvattaa ja jalostaa kuin rmimiitnmekm Sie lumme jalostus olisi paljon suu remmasta merkityksestä kuin ul kopuolinen Tuumiimme koristein Ei ihminen ole vielä sillä hyvä jos hah on ulkoapäin vaikka ko rea kuin ruusupensas ja sisältä päin sysimusta tietämätön ja al hainen iNäistä voisimme itse kukin ajatella itseksemnie ja vie läpä keskustella joukoissakin Iin ole huomannut Toveritta ren palstoilla tästä asiasta kos kaan mitään enkä tiedä josko tätä pidetään kirjottamisen arvoi senakaan Minä vaan piirtelin näitä muutamia hajanaisia aja tuksia koska tiedän että moni muukin ajattelee fa kärsii näistä epäkohdista Toveruudella Jenny Soininen 1