JAN JJ f
Painos on nyt 7339
m
Amerikan saomaiaistBn työläisnaisten äänenkannattaja
Orgaa ci ths Finnish lFarklng Women In America
0
No 1
Kapitalistien
joulumietteitä
Jouluna on mieli herkkä tun
nelmoimaan Käsiimme sattui kapitalistinen
sanomalehti jossa tunnelmoi
daan m m seuraavalla tavalla r
'"Helpoin asia maailmassa on
kiivetä jossakin kadunkulmassa
laatikon paalle ja rakentaa kau- moitsija sina et kasita mita ym
niista unelmista ihana maailma närilläsi tapahtuu!
Sellainen uneksija voi ottaa ra
hat pois rikakilta ja antaa köy
hille Sellainen henkilö voi hel
posti hajottaa ja kukistaa kapi
talismin muutamilla helkkyvillä
lauseilla vain ja kohottaa ihmi
syysparan kaduilta oikeuteen hi
rauhaan mukavuuteen ja ylelli
syyteen Hän voi temmata val
tiaat valtaistuimiltaan syöstä ne
päistikkaa unholaan
"Sellamen ihmeellinen on mie
likuvituksen -ja puhetaidon voi
ma Ainoa vaikeus on vain siinä
kun tulee kysymys näiden unel
mani toteuttamisesta"
Edeläoleva osottaa tyypillistä
porvarillista unelmoimista Eikö
totta? Sillä tosiaankin on se por-
värillinen unclmoitsija joka
us~
kottelee voivansa nostaa ihmi
"syyden kadulta — jakamalla ra
hat Ale sosialistit tunnemme
näitten porvarillisten ihmisystä
vien lapselliset unelmat Sellais-
ta se juuri on Porvarit ovat ja
kaneet rahoja
Mutta aivan toista on sosialis
tien työ Sosialistinen työväen
liike ei turvaudu sellaisiin type
riin keinoihin kohottaessaan ih-
m isyyden kadulta oikeuteen ja
rauhaan Sosialistit eivät ole tur
han unelmoitsijoita --
Katsokaapas porvarit:
Sosialistit ovat sanoneet että
kapitalismin kehitys ajaa sellai
seen ristiriitaan joka laukasee
ii-'ai'istiset tuhovoimat ja syt-
lj y i 'vivli i iiv-ii mani iiciu jstiitj a jv
teellisen nykyaikaisen sosialis
min edustaajt ovat sen sanoneet
V noin 30 — 4-0 vimth citfp
Kuinka toteutumaton unelma
' se on ollut?
i Sosialistit ovat sanoneet että
kapitalismi kehittyessään tuka--
huttaa yksilöllisyyden josta 'por
varisto on historiallisen olemas-
oiin „:i — :iit
ja jon-
'V ka väärinymmärtämiseen
se Oli
yhteiskunnallisen oppinsa perus- puolestaan huomaisi -en ' de-snas-tanut
Katsokaa valtiokapitalis- saolon vaikeudet ia sen levitiä-
min nvkvistä edistvstä !
Sosialistit ovat sanoneet että
tämä kaikki lopulta johtaa työ-
väestc")ii valtaanonusuiui kapita-
KESKIVIIKKONA TAMMIK 2P
muuttumi-
listisen tuotantotavan
seen
Mitä on tapahtumassa Venä
jällä? Aliksi kapitalistit hätäi
levät Venäjän tapahtumain joh
dosta ? '
Poloinen porvarillinen unel-
Työväestö
alkaa
T vöin ies
Lehdestämme
Raatajasisko ! Taistelussa' vää
ryyttä vastaan on oma lehtesi si
nulla voittoisa ase Niin vähäi
nen kuin tämä lehti onkin tämän
maan suuriin porvari-naislehtiin
verrattuna on sen merkitys kui
tenkin hyvin suuri Kyllä kai o
lette useammat jonkun verran
ainakin tutustuneet noihin ko
meihin amerikalaisiin naislchtiin:
Ladies Home Tourna!'iin Xo-
mens Home Companioon Ladies
_ orldnn ja muihin samanlaisiin
Mitenkä sieviä suuria ja laajalle
levinneitä ne ovatkaan Ei juuri
viitsi ajatella meidän pientä ja
vaatimatonta lelvtipahasta niiden
kanssa yhtä aikaa Niinköhän ?
Kyllä me viitsimme sillä se työ
mitä meidän lehtemme tekee on
herättävää uudistavaa ia todel
lista "Lehtemme on vanhan' pen
koja ja uuden ajan airut Por
varilehtien parhaita pyyteitä on
kai olleet naisten aaiuoiKeusfais
telujen pohtiminen ja terveyden
hoito-opit mutta se komea hen
ki niissä yleensä vie kerrassaan
väärään suuntaan Kaikki niit
t€n käsityöneuvot ja keittooh
jeetkin ovat hyvin harvoja
poikkeuksia 1 u k uu n o f t : i m a 1 1 a
vaan liikeilmotuksia niin viatto
man liyväntekijäisiltä kuin ne
päältäpäin näyttävätkin Huo
matkaapa mitenkä paljon ja mi
tenkä mahtavia porvarilchtien' il
motukset ovat ja mitenkä ääret
tömän suuri niitten lukijakunta
on ' '
Kuinka helppoa olisikaan tätä
nieidän lehteämme eteenmin vie-
fa l-iiii en K'mii"i tt: i-i f i ikiinen
misen suurentamisen ia vaiku-
tuksen tärkeyden Xäinä aikoina
meidän tulee vaalia si:ä kuin emo
hennointa krMaan ettei -sen suu-
— WEDNESDAY JAN 2 1918
Nykyajan mahtavin voima
'KirjVX' R af Ursin
"Että Internationalen perusta
ma kaikkien inaitten köyhälistöä
ikuinen liitto vielä elää ja elää
voiniakkaakaammin kuin milloin
kaan ennen siitä ei ole parempaa
todistusta kuin tämä päivä
Ja tämän -päivän tarjoama näkö
tulee aukaisemaan kaikkien ka
pitalistien ja maanomistusherro
jen silmät sille 'tosiasialle että
tanaan kaikkien maitten prole
käsittää! — t aarit todellisuudessa ovat yhty
" neet" Näin lausui l p toukok
ta vain tukittaisi ja jokaisen on
tehtävä velvollisuutensa sen le
vittämiseksi ja siten sen yauras
tuttamiseksi "
"Sana painettu kädessä raataja
luokan
Sota-ase on mahtavin
sortajaa
vastaan
Se arvoon nosta vi auran
kuokan
ja
Valhevallit se suistaapi asemas
taan Sana painettu raatajaluokan on
mahti
Hyvä vilpitön ystävä etujen
vahti
Sana painettu köyhien toden on
sana
Sen edessä huojuvat
maailman
pylväät
Joka päiva~-sen kuulevat
mempana
Maan mahtajat kuulkaat korskat
ja ylväät
Sana köyhien paperiin nainet-
Ullirt
ompi kuin
puna"
uuden huomenen
JOS KANSAN TAHTO
KANSAN LAKI
OIS
Kirj Hilma Lander
Jos kansan tahto kansan laki ois'
Xiin orjat vapahina käydä -vois'
Ei silloin helvettiä maailmas'
Sodan pauhuja 'ei kuultaiskaan
Vaan kaikki yhteisvoimin
Yhteishyvän eestä työhön kävis'
-Mielin virkehin
Oi nouse kansa hirinuvallan alta
Toista kahleet kau van kantamas'
Tartu rautakourin työhön
Voittain väärä valta
lt
se ohjatakscs' elämääs'
Oi
nouse ! Elon ukset avaa
kansan tahto kansan laiksi
saa
1918 — Seitsemäs vuosilr
vapunpäivänä vt 18'X) Friedrich
Engels 'Kommunistisen Manifes
tiu esipuheen lopussa samana
pävänä joka edellisenä vuonna
Pariisin kokouksessa määrättiin
niailnian köyhälistön lepopäiväk
si etenkin 8-tuiitisen työpäivän
saavuttamiseksi
Ja kuitenkaan i silloin vielä 21
vuotta sitten ollut mitään kan
sainvälistä työväenliikettä Ar
gentiinassa Bulgariassa Austra
liassa Etelä-Afrikassa Japanis
sa Kiinassa y m kuten meidän
aikoinamme Vandervelde il
moitti vjimx Köpenhaminan kon
gressissa että vakinaisesti kuu
luu Internationalee järjestyneitä
8 miljoonaa joka tekee itsessään
noin -10 miljoonaa perheen jäsen
tä mutta todellisuudessa on kan
sainvälisen työväenliikkeen kan
nattajia koko mailniassa "luonti
kertaa suurempi luku Sen nä
kee jo siitä että esim Saksassa
v 1909 siihen kuului 633300 varsinaista-jäsentä
mutta viime val tiopäivävaaleissa
oli 3'4 milj ää-'
nestäjää siis melkein S kertaa
nemmän ja kuitenkin ei Saksasi
sa ole naisilla valtiollista äänioi
keutta) Kansainvälinen'' työväenliike
kulkee siis huomaavaa vauhtia c
teenpäin Tosin on tämä 'hui
maava vauhti johtajillekin hi
monnut esille ihania kangastuk
sia' jotka eivät silte olekaan to
teutuneet Saksan vanha vete
raani 'August Hehel ennusti jo
v 1801 Erfurtin puoluepäivillä
että melkein kaikki silloin kokolaini-
uSsalissa läsnäolevat saisivat näh
dä kansainvälisen 'työväenliik
keen viimeisten tarkoitusperien
toteutuvan a Kansakaii sosia-
ism„ :ivt--jc'vi-( t„ t™
_ t ' J V tf j ~
vairti v muukaan etta ai
nakin Ranskassa vuosikymme
nien kuluessa sosialistinen puolue
pääsisi määräävään valtaa Itse
Marx joutui tämmöisen likinä
köisvvden valtaan ja hän tunnus
ti sen itse avomielisesti Se joh
tui kokonaan tavattoman innos
tuksen eloisasti pulppuavasta
lähteestä Itse asiaan tämä e
rehdys ei vaikuta ellei ainakin
ensi aikoina jossain määrin elä
hyttävästi Kansainvälinen työ
väenliike kasvaa vain kasvamis
taan 20 vuosisataa on selvästi
työväen aikakausi!
Mistä tämä alituinen kasvami-i
iien?
Katsokaamme !
Kurjassa proletaarikodissa syn
tyy pieni lapsi Rakkaus joka
") Nämä luvut ovat yhä vain
kasvamassa