Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Jan. 2, 1918)
JAN JJ f Painos on nyt 7339 m Amerikan saomaiaistBn työläisnaisten äänenkannattaja Orgaa ci ths Finnish lFarklng Women In America 0 No 1 Kapitalistien joulumietteitä Jouluna on mieli herkkä tun nelmoimaan Käsiimme sattui kapitalistinen sanomalehti jossa tunnelmoi daan m m seuraavalla tavalla r '"Helpoin asia maailmassa on kiivetä jossakin kadunkulmassa laatikon paalle ja rakentaa kau- moitsija sina et kasita mita ym niista unelmista ihana maailma närilläsi tapahtuu! Sellainen uneksija voi ottaa ra hat pois rikakilta ja antaa köy hille Sellainen henkilö voi hel posti hajottaa ja kukistaa kapi talismin muutamilla helkkyvillä lauseilla vain ja kohottaa ihmi syysparan kaduilta oikeuteen hi rauhaan mukavuuteen ja ylelli syyteen Hän voi temmata val tiaat valtaistuimiltaan syöstä ne päistikkaa unholaan "Sellamen ihmeellinen on mie likuvituksen -ja puhetaidon voi ma Ainoa vaikeus on vain siinä kun tulee kysymys näiden unel mani toteuttamisesta" Edeläoleva osottaa tyypillistä porvarillista unelmoimista Eikö totta? Sillä tosiaankin on se por- värillinen unclmoitsija joka us~ kottelee voivansa nostaa ihmi "syyden kadulta — jakamalla ra hat Ale sosialistit tunnemme näitten porvarillisten ihmisystä vien lapselliset unelmat Sellais- ta se juuri on Porvarit ovat ja kaneet rahoja Mutta aivan toista on sosialis tien työ Sosialistinen työväen liike ei turvaudu sellaisiin type riin keinoihin kohottaessaan ih- m isyyden kadulta oikeuteen ja rauhaan Sosialistit eivät ole tur han unelmoitsijoita -- Katsokaapas porvarit: Sosialistit ovat sanoneet että kapitalismin kehitys ajaa sellai seen ristiriitaan joka laukasee ii-'ai'istiset tuhovoimat ja syt- lj y i 'vivli i iiv-ii mani iiciu jstiitj a jv teellisen nykyaikaisen sosialis min edustaajt ovat sen sanoneet V noin 30 — 4-0 vimth citfp Kuinka toteutumaton unelma ' se on ollut? i Sosialistit ovat sanoneet että kapitalismi kehittyessään tuka-- huttaa yksilöllisyyden josta 'por varisto on historiallisen olemas- oiin „:i — :iit ja jon- 'V ka väärinymmärtämiseen se Oli yhteiskunnallisen oppinsa perus- puolestaan huomaisi -en ' de-snas-tanut Katsokaa valtiokapitalis- saolon vaikeudet ia sen levitiä- min nvkvistä edistvstä ! Sosialistit ovat sanoneet että tämä kaikki lopulta johtaa työ- väestc")ii valtaanonusuiui kapita- KESKIVIIKKONA TAMMIK 2P muuttumi- listisen tuotantotavan seen Mitä on tapahtumassa Venä jällä? Aliksi kapitalistit hätäi levät Venäjän tapahtumain joh dosta ? ' Poloinen porvarillinen unel- Työväestö alkaa T vöin ies Lehdestämme Raatajasisko ! Taistelussa' vää ryyttä vastaan on oma lehtesi si nulla voittoisa ase Niin vähäi nen kuin tämä lehti onkin tämän maan suuriin porvari-naislehtiin verrattuna on sen merkitys kui tenkin hyvin suuri Kyllä kai o lette useammat jonkun verran ainakin tutustuneet noihin ko meihin amerikalaisiin naislchtiin: Ladies Home Tourna!'iin Xo- mens Home Companioon Ladies _ orldnn ja muihin samanlaisiin Mitenkä sieviä suuria ja laajalle levinneitä ne ovatkaan Ei juuri viitsi ajatella meidän pientä ja vaatimatonta lelvtipahasta niiden kanssa yhtä aikaa Niinköhän ? Kyllä me viitsimme sillä se työ mitä meidän lehtemme tekee on herättävää uudistavaa ia todel lista "Lehtemme on vanhan' pen koja ja uuden ajan airut Por varilehtien parhaita pyyteitä on kai olleet naisten aaiuoiKeusfais telujen pohtiminen ja terveyden hoito-opit mutta se komea hen ki niissä yleensä vie kerrassaan väärään suuntaan Kaikki niit t€n käsityöneuvot ja keittooh jeetkin ovat hyvin harvoja poikkeuksia 1 u k uu n o f t : i m a 1 1 a vaan liikeilmotuksia niin viatto man liyväntekijäisiltä kuin ne päältäpäin näyttävätkin Huo matkaapa mitenkä paljon ja mi tenkä mahtavia porvarilchtien' il motukset ovat ja mitenkä ääret tömän suuri niitten lukijakunta on ' ' Kuinka helppoa olisikaan tätä nieidän lehteämme eteenmin vie- fa l-iiii en K'mii"i tt: i-i f i ikiinen misen suurentamisen ia vaiku- tuksen tärkeyden Xäinä aikoina meidän tulee vaalia si:ä kuin emo hennointa krMaan ettei -sen suu- — WEDNESDAY JAN 2 1918 Nykyajan mahtavin voima 'KirjVX' R af Ursin "Että Internationalen perusta ma kaikkien inaitten köyhälistöä ikuinen liitto vielä elää ja elää voiniakkaakaammin kuin milloin kaan ennen siitä ei ole parempaa todistusta kuin tämä päivä Ja tämän -päivän tarjoama näkö tulee aukaisemaan kaikkien ka pitalistien ja maanomistusherro jen silmät sille 'tosiasialle että tanaan kaikkien maitten prole käsittää! — t aarit todellisuudessa ovat yhty " neet" Näin lausui l p toukok ta vain tukittaisi ja jokaisen on tehtävä velvollisuutensa sen le vittämiseksi ja siten sen yauras tuttamiseksi " "Sana painettu kädessä raataja luokan Sota-ase on mahtavin sortajaa vastaan Se arvoon nosta vi auran kuokan ja Valhevallit se suistaapi asemas taan Sana painettu raatajaluokan on mahti Hyvä vilpitön ystävä etujen vahti Sana painettu köyhien toden on sana Sen edessä huojuvat maailman pylväät Joka päiva~-sen kuulevat mempana Maan mahtajat kuulkaat korskat ja ylväät Sana köyhien paperiin nainet- Ullirt ompi kuin puna" uuden huomenen JOS KANSAN TAHTO KANSAN LAKI OIS Kirj Hilma Lander Jos kansan tahto kansan laki ois' Xiin orjat vapahina käydä -vois' Ei silloin helvettiä maailmas' Sodan pauhuja 'ei kuultaiskaan Vaan kaikki yhteisvoimin Yhteishyvän eestä työhön kävis' -Mielin virkehin Oi nouse kansa hirinuvallan alta Toista kahleet kau van kantamas' Tartu rautakourin työhön Voittain väärä valta lt se ohjatakscs' elämääs' Oi nouse ! Elon ukset avaa kansan tahto kansan laiksi saa 1918 — Seitsemäs vuosilr vapunpäivänä vt 18'X) Friedrich Engels 'Kommunistisen Manifes tiu esipuheen lopussa samana pävänä joka edellisenä vuonna Pariisin kokouksessa määrättiin niailnian köyhälistön lepopäiväk si etenkin 8-tuiitisen työpäivän saavuttamiseksi Ja kuitenkaan i silloin vielä 21 vuotta sitten ollut mitään kan sainvälistä työväenliikettä Ar gentiinassa Bulgariassa Austra liassa Etelä-Afrikassa Japanis sa Kiinassa y m kuten meidän aikoinamme Vandervelde il moitti vjimx Köpenhaminan kon gressissa että vakinaisesti kuu luu Internationalee järjestyneitä 8 miljoonaa joka tekee itsessään noin -10 miljoonaa perheen jäsen tä mutta todellisuudessa on kan sainvälisen työväenliikkeen kan nattajia koko mailniassa "luonti kertaa suurempi luku Sen nä kee jo siitä että esim Saksassa v 1909 siihen kuului 633300 varsinaista-jäsentä mutta viime val tiopäivävaaleissa oli 3'4 milj ää-' nestäjää siis melkein S kertaa nemmän ja kuitenkin ei Saksasi sa ole naisilla valtiollista äänioi keutta) Kansainvälinen'' työväenliike kulkee siis huomaavaa vauhtia c teenpäin Tosin on tämä 'hui maava vauhti johtajillekin hi monnut esille ihania kangastuk sia' jotka eivät silte olekaan to teutuneet Saksan vanha vete raani 'August Hehel ennusti jo v 1801 Erfurtin puoluepäivillä että melkein kaikki silloin kokolaini- uSsalissa läsnäolevat saisivat näh dä kansainvälisen 'työväenliik keen viimeisten tarkoitusperien toteutuvan a Kansakaii sosia- ism„ :ivt--jc'vi-( t„ t™ _ t ' J V tf j ~ vairti v muukaan etta ai nakin Ranskassa vuosikymme nien kuluessa sosialistinen puolue pääsisi määräävään valtaa Itse Marx joutui tämmöisen likinä köisvvden valtaan ja hän tunnus ti sen itse avomielisesti Se joh tui kokonaan tavattoman innos tuksen eloisasti pulppuavasta lähteestä Itse asiaan tämä e rehdys ei vaikuta ellei ainakin ensi aikoina jossain määrin elä hyttävästi Kansainvälinen työ väenliike kasvaa vain kasvamis taan 20 vuosisataa on selvästi työväen aikakausi! Mistä tämä alituinen kasvami-i iien? Katsokaamme ! Kurjassa proletaarikodissa syn tyy pieni lapsi Rakkaus joka ") Nämä luvut ovat yhä vain kasvamassa
