V
Painos on nyt 722t
I
71
Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja
Organ ot tne Finnish Worhlng Womcn in America
No 9
TIISTAINA HELMIK 27 P— TUESDAY FEBRUARY 27
1917 — Seitsemäs vuosik
KUPARISAARELLA l
(Taikoa edelliseen numeroon)
taalla mutta ei nay olevan apua
Kaiketi se on parasta että sinä
rankki haet itsellesi toisen ruo
kapaikan Ja Vallinmäki myös
kin voisi olla hyvä ia mennä so-
Pastori: — Ei yhtiön syylisyys sialistien haalille agiteeraamaan
tällä mitenkään ole todistettu ei- tämä talo ei ole sitä varten
hän jokainen pikknpaasi ole sa- Vallinmäki: — Kiitoksia pai
nia kuin yhtiö Herra Lambert jon ! Suomalaisten keskuudessa
on aina vakuuttanut minulle et- on ollut tapana että kylään saa
tä hän on määrännyt jokaisen mennä käskemättä ja käskcmät
paasin ensimäiseksi velvollisin!- tä osataan myöskin lähteä
deksi valvoa miesten turvalli
suutta Mutta kun te riitelette
työnjohtajienue kanssa joille tei
dän tulisi olla nöyrät ja kuuliai
set Aate: — (asettuu pastorin e
teen kädet ristissä ja lukee niin
kuin Suomessa kinkereillä kate
kismusta ( — Olkaat kuuliaiset
teidän ruumiillisille isännillenne
ei ainoastaan hyville ja siveille
vaan myös tuimille
Pastori: (Vihaisesti) —
pyri tekemään pilaa Sitä
Pastori: (Kiivaasti) — Mitä?
Ettekö meinaa mennä' vaikka e
mäntä käskee? Jos minä olisin
emännän tilalla niin käskisin
miesten heittää teidät alas rap
pusista Frankki: — Hyvä on! Jos täs
sä agitaattoreita aletaan rappu
sista alas heittelemään niin hei
tetään yhtiön agitaattori ensiksi
(Menee pastorin rintoihin kiin
ni ja alkaa lykkäämään ulos o
Alä vesta)
mi- Alma: — Frankki! Hyvä ihmi-
nun piti sanomaan etta kun te nen ' iita sina teetr
suututatte työnjohtajanne niin Aapeli: (Ryntää sisälle) —
he vihaoäissään tulevat sano- Pikkanen on jäänyt kivien alle
neeksi yhtä ja toista sellaistakin kaivannossa
jota ei yhtiön puolesta ole käs
ketty Sitäpaitsi kuolemaa ei
voi "kukaan välttää silloin kuu
Jumalan meidän elämällemme a
settama mitta on täysi Meidän
tulisi vaan pyrkiä elämään siten
että aina valmiit olisimme autu
aalliseen lähdentöön Ikävä
vaan ettemme voi sitä sanoa
Matti-vainajastakaan Hänkin oli
Sitä kannetaan
paarilla kotiin kohta ne ovat
täällä
Alma: — Hyvä jumala sen
tään! (Menee katsomaan ikku
nasta) Voi tätä maailmaa!
( Kaatuu pyörtyneenä lattiaan)
C Neljä kaivantovaatteisiin puet
tua miestä katnavat Pikkasen
paarilla huoneen lävitse paarilla
olija valittaa hiljaa Tohtori tu-
niitä uudenaikaisia pakanoita lee ja menee siihen huoneeseen tia el
Mutta Tumala ei anna Useansa
Frankki: — Ann etta jos ne
kaivosmurhat eivät kokonaan so
vi miesten syyksi niin pannaan
sitten loppu Jumalan kontolle
että yhtiö kuitenkin kaikitenkin
olisi syytön Siinä on minulla
kanssa jumalan mies!
Alma: — Kuule Eränkki et
sinä saa loukata pastoria minun
huoneessani
Vallinmäki: — Niin turhaa on pahttn? _
loukata toisiamme Kyllä minä- Aapeli:
kin okn sitä mieltä että työläis- Tässä nn
ten täytyy voida kieltäytyä me- kaikkein
nemästä vaarallisiin paikkoihin murhista
mutta yksilöinä lie eivät voi sitä tahtoneen
tehdä Työläisten täytyy liittyä sotettava
voimakkaisiin järjestöihin liitty
kää siis joka mies unioon niin
kauan kuin tänä päivänä sano
taan Pastori: — Minä en käsitä mi
ten emäntä sallii tuon kiillotta
jan oleskelevan täällä varsinkin
kun isäntä on
johon Tikkanen kannettiin
Paavo ja Eemeli kantavat pyör
tyneen Alman pois)
Senja: (Tulee) — Herra ju
mala! Mitä tämä on? Kaksi
kuollutta samalla kertaa
Tohtori: (Tulee) — Kaikki on
ohitse hän on kuollut
Fastori : — Niinkö? Sepä ikä
vää! ('Tohtori poistuu)
Senja: — Kuulitko sinä Aapeli
kerrottavan miten tapaturma ta-
— Kuulinhan minä
taas tapahtunut yksi
j u 1 k e i m m i s t a kaivos
Pikkanen kuuluu
että skippa olisi sei
niin kauvan kim olisi
korjattu sahftin päällystä jossa
oli vaaralliset irtonaiset kivet
Mutta Lambert oli jyrkästi kiel
tänyt skippaa seisottamasta ja
luvannut ottaa toisen miehen
Pikkasen tilalle jos 1'ikkanen
ei voi korjata sallitin päällystää
mennä pudottamaan kiviä pitkäl
lä raskaalla rautakangella ja sai
heti päällensä koko kasan
Senja: — Voi hyvä jumala sen
tään! Vallinmäki: — Mitäs pastori
tästä sanoo? Käskeekö Lambert
työnjohtajani pitää ennen kaik
kea miesten turvallisuudesta
huolta ?
Pastori: — Oletteko todellakin
kyllin julkea alkamaan tässä te
kemään kiihoitus-työtänne tä
män perheen onnettomuudella
Vallinmäki: — Mitäpä kum
maa siinä olisi Silloin on lyö
tävä kun rauta on kuuma Pas
tori itse menettelee aivan sa
moin käyttää hyväkseen jokais
ta kuoleman tapausta agiteera
takscen asiansa hyväksi eikä vä
hääkään haikaile lyödä niitä ka
malampia haavoja surevien o
mäisten sydämiin tuomiten äs
ken kuolleet alimpaan kattilaan
jos ne eivät vaan satu olemaan
hänen lampaitaan
Pastori: — 1 Minun velvollisuu
teni on tämänlaisilla tapauksilla
muistuttaa' ihmisiä pitämään
huolta kuolemattomasta sielus
taan Vallinmäki: — Ja minun vel
vollisuuteni on muistuttaa ihmi
siä pitämään huolta kuolevaises
ta ruumiistansa etteivät uhraisi
sitä ennen aikojaan voiton hi
mon uhrialttarille Jos sielu cm
kuolematon niinkuin te opetatte
niin sillä lienee kyllä aikaa naut
tia elämästä
Pastori: ([liiallisesti) — Paa
tumuksella ja julkeudella ei näy
olevan mitään rajoja Järkyttä
vinkään tapaus suurinkaan su
ru ei näy paatuneeseen pilkkaa
jaan vaikuttavan Ettekö muis
ta enää sitäkään että emäntä äs
ken käski teidän poistua täältä
ja mennä sosialistien haalille agi
teeraamaan asianne puolesta
Tämä talo kuten emäntä sanoi
ei ole sitä varten Siis postukaa
Alma: (Tulee pidellen pää
tään) — Nyt on pastorin vuoro
poistua nyt minä huudan itse
kin joka ainoalle että yhtykää
unioon ! Järjestykää !
kaa leipänne elämänne
kenne puolesta
(ES! KIPPU)
Elämisen
oikeutta
Kirj ANNA
(Jatkoa tammik 16 p lehteen)
JOHDANTO:— Kertomus Suomesta
Koivulahden rannalla on toisella puo
len muhkea kartano toisella puolen
köyhän vaimon miikki Kertomuksen
alkaessa tuopi köyhä vainio vanhinta
tytärtään rikkaaseen kartanoon pai
mentytöksi Kartanossa valmistei
taan häitä Odotetaan emännän si
saren tytärtä Ainaa tulevaksi aut
tamaan hUävalmistukslssa Aina oh
kaupungissa asuvan muurarin tytär
jonka äiti halveksii miestään -sentäh-den
että hän on työmies On juurt
ollut muurarien lakko Aina ym
märtää isäänsä ja työväen asemaa
— Syntymäpäiväkemut rikkaassa per
heessä Rikkaan maatalon poika on
myöskin kutsuttujen joukossa mutta
muu väki pitää hänet halpana Mat
ka kaupungista maalle
l aistei
ja heu-
tvön johtajana kai- skipan kulkiessa Paikka näyt-
vannossa l' kumminkin min kamalalla et-
Fränkki: — Ja minä en ym- tä miehet kieltäytyivät iihen
märrä miten tuon vluiön käty- menemästä jos skippaa ei sei so
rin sallitaan maleksia täällä re- teta ja laiteta telineitä joilta voi
hellisten työläisten ruokatalossa keveillä lyhyillä rantakanoilla
tekemässä katalaa myyrän työ- pudottaa irtonaiset kivet ja pää
tänsä ' ' see tarpeen tullen nopeasti hyp
Alma: — Minä jo sanoin ettei päämään kummallekin puolelle
Fränkki saa loukata pastoria Pikkasen oli siis pakko itse
TOINEN NÄYTÖS
(Kaivoskyiän katu eli tie Lakko
laisia kävelee tiellä pitämässä lak
kovahtia Samoin joitakin sotamiehiä
ja pari pyssyhurtlaa Silloin tällöin
menee joku lakonrikkuri päivällis
kanmin kanssa joille lakkolaiset huu
tavat "skääppiä" Kun esirippu nou
see seisovat Frankki ja Aapeli tiellä)
Fränkki: — Kyllä se on perhanaa
kun pitää pelätä noita sotamiehiä ja
pyssyhurttia kyllä ne rikkurit muu
ten pantaisiin menemään kotiansa
Aapeli: — On se pitäisi siinä tä
mänkin kauniin työläisten oppia nä-
(latkuu toisella sivun))
Mari ja Liintt olivat navetta
kartanolta nähneet vieraiden tu
lon joten heidän kartanon tar
kastelemisensa oli keskeytynyt
Aino huomasi heidät pian ja ys
tävällinen pään nyökkiiys oli
saattanut Liinun aivan hämilleen
kun samalla hänen korviinsa kuu
lui veljensä kirkuva huuto Em
man tätä pudistellessa Kuin hä
tään avuksi ryntäsi hiin katso
maan mikä nyt tapahtui mutta
Mari näki viisaammaksi heti e
mäiinän nähtyään pujahtaa na
vetan suojaan
Kun Liinu portilta huomasi
miten Taavin kävi ei hän us
kaltanutkaan mennä avuksi vaan
Marin esimerkkiä seuraten läksi
juoksemaan minkä jaksoi nave
tan suojukseen
Eeva ja 'Kaisa-muori olivat vie
raiden tuloa katselleet ikkunasta
huomaamatta Taavin touhuja
ennenkuin emäntä oli Taavin
liimpussa Eeva ei äitinä uskal
tanut1 mennä lapsensa avuksi
vaan 'kauhuissaan käänsi kasvon
sa ikkunasta katsellen pelon il
me kasvoilla Kaisa-muuria mitä
tämä hänelle voisi neuvoksi sa
non Samassa emäntä tuli pauhaten
'tupaan kun oli satiinit kiukkun
sa Taaviin ajettua (Eeva oli jo
valmiiksi ottanut pienokaisenpa
kiisi varrelleen lähdön vartille a-
unpyynnöt ei enää joulahtanut
mieleenkään Ainoa ajatuksensa
oli vain että olisi pääskyt pois
niin että ei olisi emäntä häntä
nähnyt
Nyt sai Eevakin osansa Lyy
histyen penkin päähän kuin ri
kollinen hän kuunteli sadatuksia
uskaltamatta edes sanoa että hiin
toi tyttärensä paimentytöksi niin
kuin emäntä oli tahtonut Kiukun
vimmassa huusi emäntä muoria
joka oli salaa tullut porstuaan
ja emännän huomaamatta hiipinyt
tupaan ja nyt nöyränä kuunteli
(Jalkoa toi-illa sivulla)