V Painos on nyt 722t I 71 Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja Organ ot tne Finnish Worhlng Womcn in America No 9 TIISTAINA HELMIK 27 P— TUESDAY FEBRUARY 27 1917 — Seitsemäs vuosik KUPARISAARELLA l (Taikoa edelliseen numeroon) taalla mutta ei nay olevan apua Kaiketi se on parasta että sinä rankki haet itsellesi toisen ruo kapaikan Ja Vallinmäki myös kin voisi olla hyvä ia mennä so- Pastori: — Ei yhtiön syylisyys sialistien haalille agiteeraamaan tällä mitenkään ole todistettu ei- tämä talo ei ole sitä varten hän jokainen pikknpaasi ole sa- Vallinmäki: — Kiitoksia pai nia kuin yhtiö Herra Lambert jon ! Suomalaisten keskuudessa on aina vakuuttanut minulle et- on ollut tapana että kylään saa tä hän on määrännyt jokaisen mennä käskemättä ja käskcmät paasin ensimäiseksi velvollisin!- tä osataan myöskin lähteä deksi valvoa miesten turvalli suutta Mutta kun te riitelette työnjohtajienue kanssa joille tei dän tulisi olla nöyrät ja kuuliai set Aate: — (asettuu pastorin e teen kädet ristissä ja lukee niin kuin Suomessa kinkereillä kate kismusta ( — Olkaat kuuliaiset teidän ruumiillisille isännillenne ei ainoastaan hyville ja siveille vaan myös tuimille Pastori: (Vihaisesti) — pyri tekemään pilaa Sitä Pastori: (Kiivaasti) — Mitä? Ettekö meinaa mennä' vaikka e mäntä käskee? Jos minä olisin emännän tilalla niin käskisin miesten heittää teidät alas rap pusista Frankki: — Hyvä on! Jos täs sä agitaattoreita aletaan rappu sista alas heittelemään niin hei tetään yhtiön agitaattori ensiksi (Menee pastorin rintoihin kiin ni ja alkaa lykkäämään ulos o Alä vesta) mi- Alma: — Frankki! Hyvä ihmi- nun piti sanomaan etta kun te nen ' iita sina teetr suututatte työnjohtajanne niin Aapeli: (Ryntää sisälle) — he vihaoäissään tulevat sano- Pikkanen on jäänyt kivien alle neeksi yhtä ja toista sellaistakin kaivannossa jota ei yhtiön puolesta ole käs ketty Sitäpaitsi kuolemaa ei voi "kukaan välttää silloin kuu Jumalan meidän elämällemme a settama mitta on täysi Meidän tulisi vaan pyrkiä elämään siten että aina valmiit olisimme autu aalliseen lähdentöön Ikävä vaan ettemme voi sitä sanoa Matti-vainajastakaan Hänkin oli Sitä kannetaan paarilla kotiin kohta ne ovat täällä Alma: — Hyvä jumala sen tään! (Menee katsomaan ikku nasta) Voi tätä maailmaa! ( Kaatuu pyörtyneenä lattiaan) C Neljä kaivantovaatteisiin puet tua miestä katnavat Pikkasen paarilla huoneen lävitse paarilla olija valittaa hiljaa Tohtori tu- niitä uudenaikaisia pakanoita lee ja menee siihen huoneeseen tia el Mutta Tumala ei anna Useansa Frankki: — Ann etta jos ne kaivosmurhat eivät kokonaan so vi miesten syyksi niin pannaan sitten loppu Jumalan kontolle että yhtiö kuitenkin kaikitenkin olisi syytön Siinä on minulla kanssa jumalan mies! Alma: — Kuule Eränkki et sinä saa loukata pastoria minun huoneessani Vallinmäki: — Niin turhaa on pahttn? _ loukata toisiamme Kyllä minä- Aapeli: kin okn sitä mieltä että työläis- Tässä nn ten täytyy voida kieltäytyä me- kaikkein nemästä vaarallisiin paikkoihin murhista mutta yksilöinä lie eivät voi sitä tahtoneen tehdä Työläisten täytyy liittyä sotettava voimakkaisiin järjestöihin liitty kää siis joka mies unioon niin kauan kuin tänä päivänä sano taan Pastori: — Minä en käsitä mi ten emäntä sallii tuon kiillotta jan oleskelevan täällä varsinkin kun isäntä on johon Tikkanen kannettiin Paavo ja Eemeli kantavat pyör tyneen Alman pois) Senja: (Tulee) — Herra ju mala! Mitä tämä on? Kaksi kuollutta samalla kertaa Tohtori: (Tulee) — Kaikki on ohitse hän on kuollut Fastori : — Niinkö? Sepä ikä vää! ('Tohtori poistuu) Senja: — Kuulitko sinä Aapeli kerrottavan miten tapaturma ta- — Kuulinhan minä taas tapahtunut yksi j u 1 k e i m m i s t a kaivos Pikkanen kuuluu että skippa olisi sei niin kauvan kim olisi korjattu sahftin päällystä jossa oli vaaralliset irtonaiset kivet Mutta Lambert oli jyrkästi kiel tänyt skippaa seisottamasta ja luvannut ottaa toisen miehen Pikkasen tilalle jos 1'ikkanen ei voi korjata sallitin päällystää mennä pudottamaan kiviä pitkäl lä raskaalla rautakangella ja sai heti päällensä koko kasan Senja: — Voi hyvä jumala sen tään! Vallinmäki: — Mitäs pastori tästä sanoo? Käskeekö Lambert työnjohtajani pitää ennen kaik kea miesten turvallisuudesta huolta ? Pastori: — Oletteko todellakin kyllin julkea alkamaan tässä te kemään kiihoitus-työtänne tä män perheen onnettomuudella Vallinmäki: — Mitäpä kum maa siinä olisi Silloin on lyö tävä kun rauta on kuuma Pas tori itse menettelee aivan sa moin käyttää hyväkseen jokais ta kuoleman tapausta agiteera takscen asiansa hyväksi eikä vä hääkään haikaile lyödä niitä ka malampia haavoja surevien o mäisten sydämiin tuomiten äs ken kuolleet alimpaan kattilaan jos ne eivät vaan satu olemaan hänen lampaitaan Pastori: — 1 Minun velvollisuu teni on tämänlaisilla tapauksilla muistuttaa' ihmisiä pitämään huolta kuolemattomasta sielus taan Vallinmäki: — Ja minun vel vollisuuteni on muistuttaa ihmi siä pitämään huolta kuolevaises ta ruumiistansa etteivät uhraisi sitä ennen aikojaan voiton hi mon uhrialttarille Jos sielu cm kuolematon niinkuin te opetatte niin sillä lienee kyllä aikaa naut tia elämästä Pastori: ([liiallisesti) — Paa tumuksella ja julkeudella ei näy olevan mitään rajoja Järkyttä vinkään tapaus suurinkaan su ru ei näy paatuneeseen pilkkaa jaan vaikuttavan Ettekö muis ta enää sitäkään että emäntä äs ken käski teidän poistua täältä ja mennä sosialistien haalille agi teeraamaan asianne puolesta Tämä talo kuten emäntä sanoi ei ole sitä varten Siis postukaa Alma: (Tulee pidellen pää tään) — Nyt on pastorin vuoro poistua nyt minä huudan itse kin joka ainoalle että yhtykää unioon ! Järjestykää ! kaa leipänne elämänne kenne puolesta (ES! KIPPU) Elämisen oikeutta Kirj ANNA (Jatkoa tammik 16 p lehteen) JOHDANTO:— Kertomus Suomesta Koivulahden rannalla on toisella puo len muhkea kartano toisella puolen köyhän vaimon miikki Kertomuksen alkaessa tuopi köyhä vainio vanhinta tytärtään rikkaaseen kartanoon pai mentytöksi Kartanossa valmistei taan häitä Odotetaan emännän si saren tytärtä Ainaa tulevaksi aut tamaan hUävalmistukslssa Aina oh kaupungissa asuvan muurarin tytär jonka äiti halveksii miestään -sentäh-den että hän on työmies On juurt ollut muurarien lakko Aina ym märtää isäänsä ja työväen asemaa — Syntymäpäiväkemut rikkaassa per heessä Rikkaan maatalon poika on myöskin kutsuttujen joukossa mutta muu väki pitää hänet halpana Mat ka kaupungista maalle l aistei ja heu- tvön johtajana kai- skipan kulkiessa Paikka näyt- vannossa l' kumminkin min kamalalla et- Fränkki: — Ja minä en ym- tä miehet kieltäytyivät iihen märrä miten tuon vluiön käty- menemästä jos skippaa ei sei so rin sallitaan maleksia täällä re- teta ja laiteta telineitä joilta voi hellisten työläisten ruokatalossa keveillä lyhyillä rantakanoilla tekemässä katalaa myyrän työ- pudottaa irtonaiset kivet ja pää tänsä ' ' see tarpeen tullen nopeasti hyp Alma: — Minä jo sanoin ettei päämään kummallekin puolelle Fränkki saa loukata pastoria Pikkasen oli siis pakko itse TOINEN NÄYTÖS (Kaivoskyiän katu eli tie Lakko laisia kävelee tiellä pitämässä lak kovahtia Samoin joitakin sotamiehiä ja pari pyssyhurtlaa Silloin tällöin menee joku lakonrikkuri päivällis kanmin kanssa joille lakkolaiset huu tavat "skääppiä" Kun esirippu nou see seisovat Frankki ja Aapeli tiellä) Fränkki: — Kyllä se on perhanaa kun pitää pelätä noita sotamiehiä ja pyssyhurttia kyllä ne rikkurit muu ten pantaisiin menemään kotiansa Aapeli: — On se pitäisi siinä tä mänkin kauniin työläisten oppia nä- (latkuu toisella sivun)) Mari ja Liintt olivat navetta kartanolta nähneet vieraiden tu lon joten heidän kartanon tar kastelemisensa oli keskeytynyt Aino huomasi heidät pian ja ys tävällinen pään nyökkiiys oli saattanut Liinun aivan hämilleen kun samalla hänen korviinsa kuu lui veljensä kirkuva huuto Em man tätä pudistellessa Kuin hä tään avuksi ryntäsi hiin katso maan mikä nyt tapahtui mutta Mari näki viisaammaksi heti e mäiinän nähtyään pujahtaa na vetan suojaan Kun Liinu portilta huomasi miten Taavin kävi ei hän us kaltanutkaan mennä avuksi vaan Marin esimerkkiä seuraten läksi juoksemaan minkä jaksoi nave tan suojukseen Eeva ja 'Kaisa-muori olivat vie raiden tuloa katselleet ikkunasta huomaamatta Taavin touhuja ennenkuin emäntä oli Taavin liimpussa Eeva ei äitinä uskal tanut1 mennä lapsensa avuksi vaan 'kauhuissaan käänsi kasvon sa ikkunasta katsellen pelon il me kasvoilla Kaisa-muuria mitä tämä hänelle voisi neuvoksi sa non Samassa emäntä tuli pauhaten 'tupaan kun oli satiinit kiukkun sa Taaviin ajettua (Eeva oli jo valmiiksi ottanut pienokaisenpa kiisi varrelleen lähdön vartille a- unpyynnöt ei enää joulahtanut mieleenkään Ainoa ajatuksensa oli vain että olisi pääskyt pois niin että ei olisi emäntä häntä nähnyt Nyt sai Eevakin osansa Lyy histyen penkin päähän kuin ri kollinen hän kuunteli sadatuksia uskaltamatta edes sanoa että hiin toi tyttärensä paimentytöksi niin kuin emäntä oli tahtonut Kiukun vimmassa huusi emäntä muoria joka oli salaa tullut porstuaan ja emännän huomaamatta hiipinyt tupaan ja nyt nöyränä kuunteli (Jalkoa toi-illa sivulla)