Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Dec. 12, 1916)
Painos on nyt 6894 i 11 Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja Orgau of tne Finnish HorKfng Women in America No 50 TIISTAINA JOULUK 12— TUESDAY DECEMBER 12 1916 — Kuudes vuosik Terveisiä kotimaasta Varsinkin kau- tavallaan yhtyivät Tilanne oi C WC VII T ET I IZ7T O I IW I II I LJb H vinkin tukalaa punkeissa joissa tärkeimpinä ja muuten sellainen että nuiii kuin melkein ainoina ravintoaineina o- hiljainen agitatsioni ja kehittä Täällä pikkuisessa kotimökissä vat vo' ja maito on näiden puut- mfstyö on mahdollista ainoas istuissani ja kirjavarastaani pen- teeni tähden perheenemännillä taan Vaan surulla täytyy tun koessani sattui käteeni eras yksi- smm mlon mita milloinkin poy- nustaa etta simakaan nainen "Toverittaren" numero taan kattaisi "ahkeroida" Sitä lukiessani tunsin jonkun- 1'uolueelämä on lamaannuk- Vielä viimeksi toivon mitä moista ikävää kaikkien siellä ole- sissa uskallanpa väittää että ci parhainta innostusta ja kestä vien vstavien perään la niinpä ole keintytty juuri sitte " tartuinkin kynään lähet- eljän vuoden sisällä tääkseni tervehdykseni kaikille kyinen tilanne -toverittarillepa tovereille! fiilis- kaissut monen silmiä sitä osoit tan vielä varsin hyvin miten taa sekin että sos dem olivat miseen siellä vieraalla maalla aina joka enemmistönä viime eduskunta- Toverillisesti tervehtäen — päivä aatoksillaan seuraa koti- vaaleissa vielä sittekin vaikka Kirj A XN A Ah sinä svksvineu viima si- ei Jlnrl nä kuljet niin kolkoilla syleilyil lä I (onteloiset asuinriihjiit ul voen sma pudistelet niitä mah- a c _ _ panmnu mnuMuui ja Ke a- tayana huojmtdet jt si j lnlr11nn"eks!kaan 'Uat0m"na'T''inlmf kaikll: iistä kellastuttamasi lehdet salia Tama ny- loventtaren lukijoille seka ku& ry?ähdys siellä kaatim on kuitenkin au- kehoitan kaikkia ottamaan m- heikko runk ' iok ci Vänyl 1 lWIl(lclS 11 l-'Sclcl il ji LV un Cl V II3L(V- maansa tapahtumia varsinkin tä nä kriitillisenä aikakautena ja uskonpa että viesti pienoinenkin on omiaan herättämään ilon tun teen mieliin kaksi suurinta porvaripuoluetta Kyrö 18-10-16 JENNY LINDBERG Kaihon hetkinä Olen viettänyt täällä koko tä män kesän Kenpä voisikaan kertoa sitä rajatonta iloa jota Taas kaihon kannel sieluissain kotimaahan ja omaistensa luokse Soraäänin särkynein soi V Lapsuus aikain muistoissa päästessään tuntee jälkeen m o- Taas aatoksein askaroi i:ien odotusten vuosien Emme hän siellä koskaan voi unohtaa Kotimökkini muistan matalan näitä nnliirJnn InJcJa L-Pcätä Missä lasna laulelin sen valoisia väririkkaita iltarus koja emmekä sen tummissa sa laperäisissä metsissä kuulemiam me lintujen laulua emmekä kä kösten kukuntaa Emme voi u nohtaa ja kuitenkin on se kaikki kuin jotain uutta ja käsittämä- Yhä muistan kotitanhuan kö: :„„ „: Missä iloiten leikkiä löin ?°nta'J°k tJttaa„ r nnan nnn Sekä mansikka-ahot armaiset äärettömällä riemulla! Missä kesäisin marjoja söin Mutta se kesa on mm lyhyt Kirj Regina H — s Missä vanhempani armahat Mua hellien hoiteli On kuin äitini kehtolaulelot Viel" kaikuisi korvissain Ja isäni hellät suutelot Kuin polttaisi poskillain Kotipihlajan muistan marjoineen Jossa käkösen kukkuvan kuulin Pihatuomen myös tuoksuvan Valkosen Jossa tutusti humisi tuuli Myös muistan kun lapsena haaveilin Kotipellon kummuilla Illoin Ma uskoin maailman onnelaks' Enhän tuntenut ELÄMÄÄ silloin Mutt' vuodet vieri ajat vaihtui Mulle mustemmiksi Vaihtui lapsenlauleloni ORVON ORJAN kyyneliksi Siks' usein nyt orpona ollessain Elon myrskyjä yksin soutaissain Kun kaipaan tyyntä ja rauhaisaa Ain' lapsuus-aikoja muistan ma —ah niin lyhyt Pimeä sateinen VArfjIllG lfOcälnman tvkv tmilinppn mvretviiippn Vii" C1 KUO lYCOCllUlllall pii tiloille valon ja ihanuuden Mutta me rakastamme syksyä kin Miten onkaan onnellista ja kotoista istua takkavalkean ää ressä ja kuunnella kun sade ra- nautinnosta Herrastalon edustalla istuu au tonajaja lähtövalmiissa odotuk sessa Talossa antaa emäntä juu- järjestänyt huokaa perheen pää levolle mennessä ja toisessa huo neessa lukee rouva järjestystä palkollisille jakaa nuhdesaarno- sinttn hyväilyäsi Kaikki on kel taista nurmikentillä laaksoissa niityillä ja puutarhoissa si nun ulvova laulusi on soutanut kaikki nukkumaan Nyt sinä parhaillaan kouristelet viimeisiä vähemmän heikkoja laitat teljet vapaasti juokseville metsäpuroil le joille lähteille ja järville — Sinä et salli näiden leikkivän va paana liristen ja lainehtien — suoraan sanoen sinä syksyn kolkko viima sinä vihaat elä män leikkiä — kuolema on sinun mahtisi Voi niitä monia rääsyisiä ja huonoissa suojissa asuvia ihmis olentoja Tuolla kulkee äiti hän lääsyihin käärii lastaan suojatak seen sitä sinun kolkoilta väreil täsi Ulvovat sointusi raatele vat hänen sydäntään Hän ei ymmärrä mistä saisi apua sinua vastaan Tuolla näemme' pienen mierolaisen nälän kuihduttama lla ohuesti puettuna taistelevan sinua vastaan Avonaisesta kau lasta tunget sinä kuljet läpi ruu miin huiskutellen resuisia pni katuita liepeitä ja näpistellen pal jaita varpaita Ei kukaan sano lialle mistä saisi apua sinun sää- pistaa iKKunoua ja tuun nuhissa ri määräyksiään kuinka kaikki ♦äytyv olla Silläaikaa kun' hän ulinoj Niin me olisimme onnemsia on puissa — jsania mcm vieia taessaan kotiaan tarpeelliseen iär- iaan ios tarvitsee ia sitte kiittää jumalaa saadakseen rauhassa Isättömyyttäsi vastaan Ja täy nukkua ?i mies joka tuolla kävelee nä län kouristamana pumpulihou- juuri Työläisperheen kodissa äiti on sut jaloissa eikö hänkään todel in kiireisessä puuhassa valmis- ]n ticlla mjssä olisi apua sinun 1 1 n ( 1 1 i i i 1 1 i i i i t ii i 1 1 j _ l : i sillä luonto on ollut antelias se vähän asioilleen myöskin hän on jcstykseen sillä hän on juuri läh- r'Mlucv'la Janmuystasi vastaan on antimillaan täyttänyt maamie- saanut kahden kuun loman jok- lössä vähkksi aikaa pois kotoa kokemukstrikn Lkn r n nT hen aitat ja laarit— mutta mikä si ajaksi nerhe menee nauttimaan _ Km kaikki on siin kunnossa K0timK!:a nKas: J°a 01 nan" i:_ „:(t„i:„ i„J„i„„if rnSn 11 KM P" 51 lla Kunnossa nyt sinut ariyvana min monen lie että sittekin synkkä varjo luonnonihanuuksista Lapsilla perheen äidin otsaa varjostaa ja joita on kaksi on myös kummal huolestunut piirre on aivankuin lakin oma erityinen hoitajansa vakiintunut hänen ennen niin hy- Siis kaikki täydellisyys 'Ajaja myileville huulilleen? — Siksi kääntää konettaan siis ovat val on hänen otsansa uurteinen että miit lähtemään — Rouva on pienoisiltaan maitotilkkaa puut- iloissaan päästessään vähän 1 tuti Siksi usein kyynel siima nurkkaan hiipii että niin monta monta kertaa pitää hänen luo pua tuumistaan hankkia rakkaim milleen välttämättömimpiä vaate kappaleita vähtämään vapaudessa kotihom- mistaan ja onhan se niin hauska sita aikaa aikaisemmin täytyy hä nen nvt keretä laittaa itse aa miaisensa lähteä työhön ja jät- että voi jättää ::kaa -hän pu- m0„ta syksyä' eikö kokemus häl- ri-cl tlll11 l II 11 IUUI1 V IV-ia rLl- ran hän laskee rahansa ja ajat telee mutta onkohan tämä oi kein että lähden? Koti on kyl mä kun isä illalla tulee aamulla t-iUh-ll-n se aina xun nan vieia saisi je- taanp vantaa vaimon ruokaa laittaessa kun 011 koko perhe matkalla Se on hänelle nautintoa ja saahan lapsetkin sima sivussa nauttia faa koti yksin vapaasti luonnosta eivätkä oi lekään ole opettanut missä löy tää suojaa sinua vastaan 'Ali sinä syksyn viima etkö todella voi heille ulvoa miten 111 kylmää ja nälkää vas- Etkö voi huutaa missä 011 lämpimät ja mukavat suojat kun he poloiset eivät sitä itse näe Etkö voisi vinkua mistä löytyy ravintoa ja vaatteita kun he eivät sitä huomaa? Sinun koh- 7lu lM" telusi luulisi olevan kyllin raa- vathan-pienoiseni edes osan ela- kaa osdttamaan sen arvon min masuian nauuia val5u im - fc- maaihl]a meille SU0- Teille on ehkä sanottu että äidille rasitukseksi onhan heillä kotimaassamme on "hyvä aika" omat hoitajansa i n'- !- 'llrtUin i-collia Pii'äf- nn viftettv nimnlln i-i _ 1 -m:i wn --J"— -" k : ' osia poissa Kaupunki pmyu- R parllaillaan pudistelet sen väestöstä Työttömiä aina- monenlaisilla -kisoilla un aikaa tä kaduilta — Aiti huokaa ottaa t--:::: nt ini™- kaan miehiä ei juuri ole ja ovat lepoon ja nautintoon silla onhan raskaan matkakantamuksensa rakennustyöläisiä jotka mmois- palkatkin jonkun verran parem- heillä palvelijat mukana jotka k hä tä t it kaiitaiapI'kne'sSaa' f°7? } +PkPvnt mmt t-nrneelliset tvöt -- L' 1 ema miksi et heille kuiskaa : v"?" - - f - Katuvaunuiie jOKa vie nauci a- - ~ rai-nnIts-„ rnkpn_ neet ovat moninverroin hinnois- elämä on nautintoa sa kohonneet Senpä tähden on- Kiitä sieluni luojaa että hän kin elämä monelle työläiselle hy- on niin hyvin tämän maailman hemmäksi rautatieasemaa sieltä Matk 12sta sivulla) nat? Miksi et todella huuda kai kille että miksi tämä kaikki lois-