Amerikan suomalaistun työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of
ttie Finnish Worhlng Women In America
No 13
TIISTAINA MAALISK 28 P — TUESDAY MARCH 28
1916 — Kuudes vuosik
IHMINEN
(Kirj Sefa Lepistö)
(Jatkoa)
Xäistä alkuistukkaeläimistä ol
tiin ensin varsin epätietoisia
kuuluuko ne petoeläinten jyrsi
jäin vai kädellistenkö lahkoon
mutta myöhemmin huomattiin
että niihin sisältyy näitten kaik
kien alkuperä
Lyhyesti sanoen ihmisen ke
hitys on kehitysopin mukaan ta
pahtunut seuraavien asteitten
kautta:
Sihuirikaudella ovat meidän e
sivanhempamme olleet kaloja
devoonikaudella ovat he kehitty
neet keuhkokaloiksi hiilikaudel
la sammakkoeläimiksi permiläis
kaudella matelijoiksi mesozooi
sella ajalla nisäkkäiksi Näistä
taas ilmaantuvat ensi triaskaudel
la alimmat muodot nokkaeläi
met sitte jurakaudella pussieläi
met liitukaudella istukkaeläimet
Näistä viimeksimainituista muo
dostuvat tertiääriajalla kädellis
ten alhaisimmat esi-isät puoli
apinat sitte varsinaiset apinat
myöhemmin ihmisen muotoiset
apinat joiden eräästä haararyh
mästä -on sitte plioonisella ajalla
kehittynyt mykkä apinaihminen
(Pithecanthropus) ja tästä vih
doin puhuva ihminen
Ainoastaan niin pitkälle kuin'
nämä esivanhempaimme luuran
koismuodot ulottuvat ulottuvat
myöskin geoloogisten löytöjen
antamat todisteet Luurangotto
mista joista nämä luurankoiset
epäilemättä ovat kehittyneet ei
ole jäänyt mitään kivettymiä
joita voitaisiin tutkia Tähän ai
kaisempaan kehitykseen nähden
täytyy siis turvautua sikiön muo
dostumisen tutkimiseen ja vertai
levaan ruumiinrakenneoppiin
Sikiön kehitystä tutkimalla
on saatu selville että ihmisen si
kiö (samoin kuin eläintenkin)
alkaa yksisoluisesta siten että
äidin munasolu ja isän siitossolu
yhtyvät äidin kohdussa ja sula
utuvat yhdeksi ja muodostavat
yhden ainoan yksinkertaisen so
lun Tämän solun syntymisestä
eli muodostumisesta alkaa sitte
uuden olennon olemassaolo Täs
tä sitte alkaa nk sikiölehtien
muodostuminen ja nk gastrula
sikiön maljakkomainen aste Sii
tä edelleen kodala eli selkäjänne-
toukka jolla kulkee yksinkertai
nen suora selkäjänne läpi koko
ruumiin ruumiin pituussuuntaan
Sitte kehittyy selkäjänteen ulom
maisesta sikiölehdestä selkäydin
ja alapuolelle suoliputki Sitte
vasta ilmaantuu selkäjänteen
kummallekin puolelle alkunika
main sarjat sekä lihaslevyjen ai
heet joilla alkaa luurankoisruu
miin jakaantuminen eri jäseniin
Suolen etupäässä on tällöin (ka
toavat myöhemmin) molemmin
puolin kidusraot nielusta johtu
vat aukot joiden kautta kalaesi
vanhemmillamme on suuhun o
tettu hengitysvesi tullut ulos
pään sivuilta Kaikki nämä muo
toasteet käy läpi yhtä uskollises
ti ihmissiklö kuin muidenkin luu
rankoisten sikiöt Vielä senkin
jälkeen kuin päässä jo alkaa nä
kyä viisi aivorakkoa ja sivuilla
silmien ja korvien aiheet ja kun
kalanmuotoinen ihmissikiö alkaa
saada molempien raajaparien ai
heet on ihmisen sikiö niin mui
den luurankoisten sikiöiden kal
tainen ettei niitä voi eroittaa toi
sistaan Häärätyllä kehitysasteella voi
esim ihmisen ja apinan koiran
ja kaniinin sian ja lampaan siki
öt tuntea korkeampien luuran
koisten sikiöiksi mutta ei voi e
roittaa toisistansa Tämmöistä
yhtäläisyyttä ei voi selittää muu
ten kuin yhteisen polveutumisen
kautta
Kehitysoppi siis opettaa että
samoinkuin ihminen on kehitty
nyt ja polveutuu monista erilai
sista muotoasteista aina yksiso
luisesta asti samoin polveutuu
eläimetkin ja ihmiset samoinkuin
monet eri eläinlajit polveutuvat
yhteisistä aikaisemmista lajeista
jotka aikaisemmat lajit ovat haa
raantuneet moniksi eri lajeiksi
ja aikaisemmassa muodossaan
laanneet olemasta
Se joka on tämän muutoksen
vaikuttanut on olemisen tais
ielu Se seikka että eri ryh
mät tästä aikaisemmasta lajista
ovat joutuneet käymään tätä ole
misentaistelua erilaisissa olosuh
teissa on kasvattanut eri ryh
mille erilaisia ominaisuuksia ja
muotoja muuttanut' niiden ruu
miinosia toisellaisiksi kasvatta
nut uusia tarpeellisia jäseniä ja
kuihduttanut pois tarpettomiksi
käyneitä Tämä juttu ei siis ole
niin yksinkertainen ja typerä
kuin se usein otaksutaan Aja
tellaan sen sisältävän vaan sen
yhden väitteen että ihminen on
kehittynyt apinasta Mutta en
nenkuin siirrymme varsinaisesti
sielutieteen alalle panemme vie
lä kerran tarkoin mieleemme sen
seikan että tämä kehitys ja nä
mä muutokset ovat tapahtuneet
miljoonien vuosien kuluessa
Entäs sitte sielu mitä se on?
Tämän kirjotuksen alussa mai
nittiin jo nk dualistisesta elikkä
ihmisen kaksiolentoistuitta opet
tavasta opista joka tekee sielus
ta jonkinlaisen yliluonnollisen
henkiolennon jota ei voi käsittää
mutta' todellisuudessa sielu ei
ole mikään eri olento vaan se
on kaikkien nk henkisen elämän
ilmiöitten yhteiskäsite eli nimi
tys Siihen sisältyy järki tun
teet tahto autisti halu jnc ja
kaikki nämä ovat aineellisia asi
oita saavat alkunsa aineesta Si
tä ainesta meidän ruumiissamme
josta tämä nk sielullinen toi
minta johtuu sanotaankin muu
tamissa tieteellisissä kirjoissa
psykoplasmaksi eli sieluplasmak
si Seivvuoksi että kemiallinen
tutkimus osoittaa että sieluclä
män perustana oleva aine on ai
neita joka oii luettava plasma
aineitten ryhmään (munan val
kuaisen tapaisten hiiliyhdisty
mäin ryhmä) Ihmisillä ja kor
keammilla eläimillä joiden ruu
miissa on kehittynyt elimien ja
kudosten pitkälle menevä työ
jako on tämä sieluplasma keskit
tynyt hermoplasmaan sicluelä
män keskustana näillä korkeam
milla eläimillä ja ihmisillä on siis
hermpkeskustat aivot ja selkä
ydin Alemmilla eläimillä' ja kasveil
la joilla ei vielä ole eri hermoja
ja aistimia ei tämä psykoplasma
ole vielä kehittynyt itsenäiseksi
erilaistuneena toimimaan vaan
on se samaa kuin niiden koko e
lävä protoplasma
Mutta kieltämätön tosiasia on
että kunkin elävän olennon niin
alempien kuin ylempienkin nk
sielullinen toiminta riippuu sii
tä miten tämä sieluplasma hänen
ruumiissaan oil muodostunut
minkälaista se on ja ennen kaik
kea että se on normaalikun
nossa Esim ihmisen aivot ovat
tarkan tieteellisen tutkimuksen
kautta huomattu 'jakaantuvan e
ri osiinsa joilla kullakin on oma
tehtävänpä Aivojen harmaassa
kuorikerroksessa on keskusaisti
mien neljä eri aluetta eli neljä si
säistä aistimus-sarkaa: ruumiilli
sen tunnon sarka päälaen lius
kassa hajusarka otsaliuskassa
näkösarka takaraivoliuskassa
kuulosarka ohimoliuskoissa Näi
den neln aistin keskuksen vä
lissä on neljä suurta ajatuskcs
kustaa eli mielle-yhtymäkeskusta
todellisen hengenelämän elimet
Ne ovat sielun todelliset työväli
neet joiden kautta ajatteleminen
ja tajuaminen tapahtuu Edessä
otsa-aivot takana ylhäällä päälaki-aivot
takana alhaalla nk
pää-aivot jotka ovat tärkeimmät
kaikista ja vielä alhaalla sisälle
kätkettyinä saari-aivot Jos nyt
sitte joku taudin basilli tahi ta
paturma pääsee turmelemaan
nämä ajatuksen välineet tahi hä
vittämään niin häiriintyy tahi
kokonaan häviää ajatus ja ta
junta samoin on kuulon ja näön
kin laita jos kuulo- ja näkösarka
turmeltuu
SAIRAAN LAP
SEN HOITAJANA
(Jatkoa toisella sivulla)
On yksi ihanimpia Tyyirt
meren rannikon "helmikuun ilto
ja Ilma on kuulakan kirkas ja
tähdet loistavat kuin olisivat ne
vaan muutaman sadan jalan kor
keudessa koettain toistensa kans
sa kilvotella kauneudessaan mut
ta kuu ijoka on jäykkä kuin jää
patsas "vie voiton kaikista lois
teellaan vaikka hän on vasta
kymmenen päiv vanha Nuoruu
destaan huolimatta on se kolioii
nut aivan mittaamattomaan kor
keuteen että täytyy ottaa lak
kiinsa kiinni kun nostaa päänsä
sitä katsoakseen _ Tekee mieli
huutaa sille: "Oi sinuas sinä yö
valvojain kuningas miksi et_ sinä
aina valvo meidän pimeitä öitäm
me" Mutta kun pysähdyn sitä
ajattelemaan takertuu 'huuto
kurkkuuni ja ajatukset liitävät
ympäri suurta luontoa ja pysäh
tyvät omaan mitättömyyteeni
Sillä mitätön minä todella olen
Wka en voi nientä kahden vuo-
tiasta lasta auttaa Ainoastaan
voin sen vierellä istua ja kuun
nella sen tiukkaa ija toisinaan
harvaa1 enimmäkseen epäsään
nöllistä hengitystä ijoka johtuu
korkeasta kuumeesta
Ja tämä tapahtuu huoneessa
jossa on kaikki yhtä epäsäännö
töntä kuin tuon sairaan lapsen
hengitys Tässä on kaksi ikku
naa joista toinen on kahdenker
taisella verholla peitetty vaan
toiseen ei ole yltänyt mitään
tai lienee siitä verho tahallaan
jätetty pois sillä se on metsään
päin ja parempi siitä on minun
kin ihailla tuota kirkkaasti vilk
kuvaa yläluontoa
Huonekalut tässä ovat neljä
tuolia jotka kaikki ovat eri mal-"
lisiä eri värisiä eri arvoisia ja
eri ikäisiä Sitten on kaksi kei
nutuolia nekin toisistaan eroavat
sekä hinnassa mallissa että Jjäs
sä Nurkassa huonetta on pieni
nelikulmainen pöytä 'hyvin so
vitettu nurkkaan Pöydällä on
muutamia kirjoja ja iso_ kasa
vanhan maan valokuvia ja_ iso
lamppu lamppu sellainen joka
häpäisee 'komeudellaan kaikki
muut huoneessa olevat mööpelit
En oikeen osaa sanoa miten se
on tällaiseen asuntoon joutunut_
eikä 'ole ketään jolka voisi tämän
arvoituksen ratkaista niin täy
tyy jättää se arvoitukseksi edel
leenkin Huoneen koillisessa
kulmassa on lännnityskamiini
pieni peltinen ja ilmian pitävä
Länsiseinustalla pieni vuoteen
asemaa täyttävä sohva alaspainu
vin syrjin — vuode jossa tuo pie
ni 'hento ihmislapsi huohottaa
elämän ja kuoleman välillä pyy-