Amerikan suomalaistun työläisnaisten äänenkannattaja Organ of ttie Finnish Worhlng Women In America No 13 TIISTAINA MAALISK 28 P — TUESDAY MARCH 28 1916 — Kuudes vuosik IHMINEN (Kirj Sefa Lepistö) (Jatkoa) Xäistä alkuistukkaeläimistä ol tiin ensin varsin epätietoisia kuuluuko ne petoeläinten jyrsi jäin vai kädellistenkö lahkoon mutta myöhemmin huomattiin että niihin sisältyy näitten kaik kien alkuperä Lyhyesti sanoen ihmisen ke hitys on kehitysopin mukaan ta pahtunut seuraavien asteitten kautta: Sihuirikaudella ovat meidän e sivanhempamme olleet kaloja devoonikaudella ovat he kehitty neet keuhkokaloiksi hiilikaudel la sammakkoeläimiksi permiläis kaudella matelijoiksi mesozooi sella ajalla nisäkkäiksi Näistä taas ilmaantuvat ensi triaskaudel la alimmat muodot nokkaeläi met sitte jurakaudella pussieläi met liitukaudella istukkaeläimet Näistä viimeksimainituista muo dostuvat tertiääriajalla kädellis ten alhaisimmat esi-isät puoli apinat sitte varsinaiset apinat myöhemmin ihmisen muotoiset apinat joiden eräästä haararyh mästä -on sitte plioonisella ajalla kehittynyt mykkä apinaihminen (Pithecanthropus) ja tästä vih doin puhuva ihminen Ainoastaan niin pitkälle kuin' nämä esivanhempaimme luuran koismuodot ulottuvat ulottuvat myöskin geoloogisten löytöjen antamat todisteet Luurangotto mista joista nämä luurankoiset epäilemättä ovat kehittyneet ei ole jäänyt mitään kivettymiä joita voitaisiin tutkia Tähän ai kaisempaan kehitykseen nähden täytyy siis turvautua sikiön muo dostumisen tutkimiseen ja vertai levaan ruumiinrakenneoppiin Sikiön kehitystä tutkimalla on saatu selville että ihmisen si kiö (samoin kuin eläintenkin) alkaa yksisoluisesta siten että äidin munasolu ja isän siitossolu yhtyvät äidin kohdussa ja sula utuvat yhdeksi ja muodostavat yhden ainoan yksinkertaisen so lun Tämän solun syntymisestä eli muodostumisesta alkaa sitte uuden olennon olemassaolo Täs tä sitte alkaa nk sikiölehtien muodostuminen ja nk gastrula sikiön maljakkomainen aste Sii tä edelleen kodala eli selkäjänne- toukka jolla kulkee yksinkertai nen suora selkäjänne läpi koko ruumiin ruumiin pituussuuntaan Sitte kehittyy selkäjänteen ulom maisesta sikiölehdestä selkäydin ja alapuolelle suoliputki Sitte vasta ilmaantuu selkäjänteen kummallekin puolelle alkunika main sarjat sekä lihaslevyjen ai heet joilla alkaa luurankoisruu miin jakaantuminen eri jäseniin Suolen etupäässä on tällöin (ka toavat myöhemmin) molemmin puolin kidusraot nielusta johtu vat aukot joiden kautta kalaesi vanhemmillamme on suuhun o tettu hengitysvesi tullut ulos pään sivuilta Kaikki nämä muo toasteet käy läpi yhtä uskollises ti ihmissiklö kuin muidenkin luu rankoisten sikiöt Vielä senkin jälkeen kuin päässä jo alkaa nä kyä viisi aivorakkoa ja sivuilla silmien ja korvien aiheet ja kun kalanmuotoinen ihmissikiö alkaa saada molempien raajaparien ai heet on ihmisen sikiö niin mui den luurankoisten sikiöiden kal tainen ettei niitä voi eroittaa toi sistaan Häärätyllä kehitysasteella voi esim ihmisen ja apinan koiran ja kaniinin sian ja lampaan siki öt tuntea korkeampien luuran koisten sikiöiksi mutta ei voi e roittaa toisistansa Tämmöistä yhtäläisyyttä ei voi selittää muu ten kuin yhteisen polveutumisen kautta Kehitysoppi siis opettaa että samoinkuin ihminen on kehitty nyt ja polveutuu monista erilai sista muotoasteista aina yksiso luisesta asti samoin polveutuu eläimetkin ja ihmiset samoinkuin monet eri eläinlajit polveutuvat yhteisistä aikaisemmista lajeista jotka aikaisemmat lajit ovat haa raantuneet moniksi eri lajeiksi ja aikaisemmassa muodossaan laanneet olemasta Se joka on tämän muutoksen vaikuttanut on olemisen tais ielu Se seikka että eri ryh mät tästä aikaisemmasta lajista ovat joutuneet käymään tätä ole misentaistelua erilaisissa olosuh teissa on kasvattanut eri ryh mille erilaisia ominaisuuksia ja muotoja muuttanut' niiden ruu miinosia toisellaisiksi kasvatta nut uusia tarpeellisia jäseniä ja kuihduttanut pois tarpettomiksi käyneitä Tämä juttu ei siis ole niin yksinkertainen ja typerä kuin se usein otaksutaan Aja tellaan sen sisältävän vaan sen yhden väitteen että ihminen on kehittynyt apinasta Mutta en nenkuin siirrymme varsinaisesti sielutieteen alalle panemme vie lä kerran tarkoin mieleemme sen seikan että tämä kehitys ja nä mä muutokset ovat tapahtuneet miljoonien vuosien kuluessa Entäs sitte sielu mitä se on? Tämän kirjotuksen alussa mai nittiin jo nk dualistisesta elikkä ihmisen kaksiolentoistuitta opet tavasta opista joka tekee sielus ta jonkinlaisen yliluonnollisen henkiolennon jota ei voi käsittää mutta' todellisuudessa sielu ei ole mikään eri olento vaan se on kaikkien nk henkisen elämän ilmiöitten yhteiskäsite eli nimi tys Siihen sisältyy järki tun teet tahto autisti halu jnc ja kaikki nämä ovat aineellisia asi oita saavat alkunsa aineesta Si tä ainesta meidän ruumiissamme josta tämä nk sielullinen toi minta johtuu sanotaankin muu tamissa tieteellisissä kirjoissa psykoplasmaksi eli sieluplasmak si Seivvuoksi että kemiallinen tutkimus osoittaa että sieluclä män perustana oleva aine on ai neita joka oii luettava plasma aineitten ryhmään (munan val kuaisen tapaisten hiiliyhdisty mäin ryhmä) Ihmisillä ja kor keammilla eläimillä joiden ruu miissa on kehittynyt elimien ja kudosten pitkälle menevä työ jako on tämä sieluplasma keskit tynyt hermoplasmaan sicluelä män keskustana näillä korkeam milla eläimillä ja ihmisillä on siis hermpkeskustat aivot ja selkä ydin Alemmilla eläimillä' ja kasveil la joilla ei vielä ole eri hermoja ja aistimia ei tämä psykoplasma ole vielä kehittynyt itsenäiseksi erilaistuneena toimimaan vaan on se samaa kuin niiden koko e lävä protoplasma Mutta kieltämätön tosiasia on että kunkin elävän olennon niin alempien kuin ylempienkin nk sielullinen toiminta riippuu sii tä miten tämä sieluplasma hänen ruumiissaan oil muodostunut minkälaista se on ja ennen kaik kea että se on normaalikun nossa Esim ihmisen aivot ovat tarkan tieteellisen tutkimuksen kautta huomattu 'jakaantuvan e ri osiinsa joilla kullakin on oma tehtävänpä Aivojen harmaassa kuorikerroksessa on keskusaisti mien neljä eri aluetta eli neljä si säistä aistimus-sarkaa: ruumiilli sen tunnon sarka päälaen lius kassa hajusarka otsaliuskassa näkösarka takaraivoliuskassa kuulosarka ohimoliuskoissa Näi den neln aistin keskuksen vä lissä on neljä suurta ajatuskcs kustaa eli mielle-yhtymäkeskusta todellisen hengenelämän elimet Ne ovat sielun todelliset työväli neet joiden kautta ajatteleminen ja tajuaminen tapahtuu Edessä otsa-aivot takana ylhäällä päälaki-aivot takana alhaalla nk pää-aivot jotka ovat tärkeimmät kaikista ja vielä alhaalla sisälle kätkettyinä saari-aivot Jos nyt sitte joku taudin basilli tahi ta paturma pääsee turmelemaan nämä ajatuksen välineet tahi hä vittämään niin häiriintyy tahi kokonaan häviää ajatus ja ta junta samoin on kuulon ja näön kin laita jos kuulo- ja näkösarka turmeltuu SAIRAAN LAP SEN HOITAJANA (Jatkoa toisella sivulla) On yksi ihanimpia Tyyirt meren rannikon "helmikuun ilto ja Ilma on kuulakan kirkas ja tähdet loistavat kuin olisivat ne vaan muutaman sadan jalan kor keudessa koettain toistensa kans sa kilvotella kauneudessaan mut ta kuu ijoka on jäykkä kuin jää patsas "vie voiton kaikista lois teellaan vaikka hän on vasta kymmenen päiv vanha Nuoruu destaan huolimatta on se kolioii nut aivan mittaamattomaan kor keuteen että täytyy ottaa lak kiinsa kiinni kun nostaa päänsä sitä katsoakseen _ Tekee mieli huutaa sille: "Oi sinuas sinä yö valvojain kuningas miksi et_ sinä aina valvo meidän pimeitä öitäm me" Mutta kun pysähdyn sitä ajattelemaan takertuu 'huuto kurkkuuni ja ajatukset liitävät ympäri suurta luontoa ja pysäh tyvät omaan mitättömyyteeni Sillä mitätön minä todella olen Wka en voi nientä kahden vuo- tiasta lasta auttaa Ainoastaan voin sen vierellä istua ja kuun nella sen tiukkaa ija toisinaan harvaa1 enimmäkseen epäsään nöllistä hengitystä ijoka johtuu korkeasta kuumeesta Ja tämä tapahtuu huoneessa jossa on kaikki yhtä epäsäännö töntä kuin tuon sairaan lapsen hengitys Tässä on kaksi ikku naa joista toinen on kahdenker taisella verholla peitetty vaan toiseen ei ole yltänyt mitään tai lienee siitä verho tahallaan jätetty pois sillä se on metsään päin ja parempi siitä on minun kin ihailla tuota kirkkaasti vilk kuvaa yläluontoa Huonekalut tässä ovat neljä tuolia jotka kaikki ovat eri mal-" lisiä eri värisiä eri arvoisia ja eri ikäisiä Sitten on kaksi kei nutuolia nekin toisistaan eroavat sekä hinnassa mallissa että Jjäs sä Nurkassa huonetta on pieni nelikulmainen pöytä 'hyvin so vitettu nurkkaan Pöydällä on muutamia kirjoja ja iso_ kasa vanhan maan valokuvia ja_ iso lamppu lamppu sellainen joka häpäisee 'komeudellaan kaikki muut huoneessa olevat mööpelit En oikeen osaa sanoa miten se on tällaiseen asuntoon joutunut_ eikä 'ole ketään jolka voisi tämän arvoituksen ratkaista niin täy tyy jättää se arvoitukseksi edel leenkin Huoneen koillisessa kulmassa on lännnityskamiini pieni peltinen ja ilmian pitävä Länsiseinustalla pieni vuoteen asemaa täyttävä sohva alaspainu vin syrjin — vuode jossa tuo pie ni 'hento ihmislapsi huohottaa elämän ja kuoleman välillä pyy-