Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, January 18, 1916, Page Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Sivu 2
toverieni suureksi iloksi Jle aina raskaan työn tekijöitä vaan yli
sanoivat että kun minä olen niin leiskunnan loisia Tavallisia työ-
kuvas sosialismin vastustaja mm
Iäisiä ei siellä koskaan näkvnvt
Meidän suomalaisten tyttöjen
eteen 'heitettiin niin monta verk
koa ja ansaa että oikein oli kum
ma ettemme me niihin tarttu
neet Meille aina haluttiin "trii
tata piiriä" mutta me aina jyr
kästi kieltäydyimme Kn tiedä
ennsylvaniassa miinalla
tulee minusta sen yhtä kiivas
puolustaja Siinä he arvasivat oi
kein Mutta minusta tuntui että
sosialismi uinui vielä kehdossaan
ainakin suomalaisiini nähden
Kun yhdyin osastoon kuului
siihen silloin vasta' kutisi tyttöä
ja saman verran vaimoihmisiä onko 1
mutta miehiä sentään oli koko sellaista
joukko ia he olivat myöskin tie- elämän
toisia tovereita Ohjelniakokouk- Michiganin valtioon Minulla oli
sissa heiltä oli puheita jotka mie- siellä eräässä kaupungissa serk
lestäni olivat hyvin opettavaisia kuja jotka kehottivat minua tu
Ohjelmakokoukset viivat hyvin lemuan sinne Seuraavassa kir
srvokkaita ja tarkoitustaan vas- jeessäui kerron havaintojani siel
taavia -ja siellä oli aina puheen- tä
johtaja ja poytakirjun toimes-
'') Oltuani vuoden tässä
koulussa lähdin sieltä
saan samaten kuin työkokouksis
sakin Jokainen ohjelmanumero
arvosteltiin ja merkittiin 'pöytä
kirjaan joka luettiin seuraavassa
ohjelmakokouksessa Tämä mi
nusta oli käytännöllinen ja kasvat
irva tapa Pennsylvanian toverit
innostivat ja jalostivat ohjelman
suorittajat joten ei koskaan mi
tään pötyä eikä turhamaista esi
tetty Tällaista tapaa en ole näh
nyt käytännössä muissa valtiois
sa Tämän kaupungin suomalaiset
olivat kaikki hyvin ystävällistä
väkeä ja jos tuntematon henkilö
saapui paikkakunnalle jolla oli
vaan tuttava tai pari niin nämä
muutamat tuttavat kohta esitti
vät hänet kaikille toisille ja jo
kainen kohta puhutteli häntä kuin
vanhaa tuttua
') Sellaista peliä harjoitetaan
jokaisessa isommassa kaupungis
sa — Toini
JOULUAATTO PALVELUS
TYTTÖJEN KODISSA
(Jatkoa ensimäiiseltä sivulta)
na niin ei kukaan ohikulkija oli
si tiennyt siellä olevan juhlivaa
joukkoa Ja kaiken yötä johta
jatar Olya Ioni- ja hänen apu
laisensa liikkuivat kaikkialla joh
taen esittäen uusia leikkejä ja
valvoen jokaisen läsnäolijan tar
peita Mutta pian aivan liian pian
hämärti harmaja aamu ja kello
d aikaan tämä juhla päättyi Jo
kainen valmistautui lähtemään
toivottaen toinen toisilleen iloista
Vaikka tämä E— n kaupunki joulua ja onnellista uutta vuotta
olikin näin suuri ja kaunis niin
työläisten asema siellä ei ollut
yhtään sen parempi kuin muilla
kaan paikkakunnilla Palvelustyt
töjen asema oli useasti hyvin kur
jakin Keskimääräinen palkka oli
kolme dollaria viikolta Toiset
saivat puolitoista dollaria Viikol
ta ja korkeimman palkan kerrot
tiin olevan kahdeksan dollaria
viikolta Kolmella dollarilla tuli
vat ne tytöt kyllä hyvin toimeen
olka palvelivat perheissä ja ho-te!leis-a
Mutta kauppa-apulaiset
jotka saivat palkkaa vain kolme
dollaria viikossa joutuivat mak
samaan "poortistaan neija
Kukin palvelustyttö kiiruhti ta
kaisin "paikkaansa" laittamaan
aamiaista ja päivällistä herroil
lensa puhdistamaan ja järjestä
mään herroiensa huoneet joulu
juhlia varten tai pukemaan "lei
diäusä" kirkkoon
Kävellessäni kotiinpäin en ol
lut ainoastaan iloinen siitä että
olin saanut viettää nautintorik
kaan yön mutta olin ylpeä siitä
eitä sain seurustella näiden erin
omaisten ihmisten kanssa jotka
vaikkapa he palvelevatkin toisia
tietävät että löytyy tie joka vie
heidät orjuudesta vapauteen ja
tietävät kuinka levittää sitä tie-
iilv vi iki in sitän-ntsi oiti toa alotekvkvä omaamattomille-
heidän pukeutua joka päivä pa- kiu joka nyt ymmärtää miksi
remmin-kuin meidän palvelustyt- suomalainen sosialisti järjesti) on
töjen Sitä en ensin oikein tahto- parhaiten onnistunut Minä toi
mit käsittää kuinka se oli mah- von että me toiset _ ottaisimme
dollista mutta se asia minulle oppia näiltä suomalaisilta palve-
seivisi pian kun muutin palvelus- lustytoilta sima kuinka asioita on
paikkaa
- Uusi palveluspaikkani oli eras
saksalainen hotelli keskellä kau
punkia Nyt avautui silmäni nä
kemään simrkaupung-in varjopuo
lia Sam nähdä elaman kurjaa to-
lioidettava Sutii olisi varmaan
kin todellista hyötyä liikkeellem
me Siitä myöskin olen päässyt
varmuuteen että kolipalvelijat n
k palvelustytöt ovat erottamaton
sa työväenluokasta (eikä osa ka-
j-i i - : j
leJlismitta Lähellä tätä 'hotellia pnansimoK asui kuu-u joikui u-
seaan sosialisteina juiavai vali
tavat) Ja ainakin ne palvelusty
töt jotka kuuluvat suomalaiseen
sa laaksoissa Antaa heidän tui
mia siellä Kyllä täällä työtä pii
saa sinulle ja minulle ja monelle
muulle
Ja kun mc suomalaiset mel
kein järjestään äänestämme so-
sialistipuolueen lipulla niin äla
sinä aina tyrkkää meitä (Saa kyl
lä vähän tyrkätä Se ei riitä että
vain äänestetään Yksinomaan ää
nestämisellä emme' mihinkään
pääse- Äänestämisellä yksinään
ei kasvateta suuria työläisjouk
koja ja nousevaa nuorisoa taisle
lukuntoiseksi armeijaksi köyhä
listöliikkeen riveissä Sitä tyätä
varten tarvitaan luja ja laaja jär
jestö Ilman järjestöä on kasva
tustyö mahdotonta ia herätys
Ivokin kehnompaa kuin puutteel
lista — Selma-täti) juuri kuin
olisimme pimentolaisia ja aivan
nukuksissa emmekä tietäisi mi
tään luokkataistelusta Kyllä me
kin näemme kuinka heikointa
sorretaan Pidä vaan aseesi kun
nossa ! Ehkä täälläkin vielä ra
pakko kuivaa
Ensikertalainen
i iäi:::i'i eirä he ov"l itse pyr
kimässä Mihen päämäärään jo
hon koko ilimskuim r Ulvova
joidattaa että ix olisivv e r lot toinani
laKuiU- ainakin väki_
juomista ja tupakka my-is saisi
vmi i tai aai crta
]vl- puhujan koko olento j j -r ''-ta
elamaa uhkuvat mi V''na osut
taisivat sitä mihin työläisten tu
lisi itsekuukin kohdaltansa nyt
jo pyrkiä Silloin voisimme pal
jon helpommin käydä taisteluun
tätä nurinkurista yhteiskuntajär
jestelmää vastaan ja rakentaa ti
lalle uusi ia parempi
PIENTEN AlTl
MARSHFIELD ORE
Tämän lehden 25 numerossa
neuvottiin agitaattoreita että ei
käydä puhtaissa vaatteissa Pi
täisi kai panna piikkikentiät jal
kaansa ja länteläiseen tapaan
paita housujen päälle sillä sel
lainen on lännen metsämies tai
oikeammin sanoen "poh jajotik
ko" joksi hajotussankarit ovat
heitä ennenkin nimittäneet Tätä
pukujuttua on kaikenkarvaiset
"punasct'' jo aikoja sitten laula
neet ja tuhlanneet niihin laului
hin lehtietnme palstoja
Vaan nyt kun sinulle "Kirsti"
tulee aikaa niin käypäs osaston
tai ompeluseuran kokouksessa
niin sieltä saat uutisia joita kel
paa lehteenkin kirjoittaa
Toverillisesti 11
oli kaksi porttolaa Ja tässä ho
tellissa oli myöskin kapakka Me
suomalaiset tytöt istuimme toisi
naan iltasilla ulkona kiikussa pie
nessä huvimajassa jota köynnös
kasvit reunustivat ja sieltä me
saimmc nähdä ja kuulla jos jota
kin Näimme kuinka meidän hotel
lin ruokasaliin tuli hienoja "ijent
lemanneja" ja "leidejä" juomaan
Me näimme myöskin miten tyttö
jä huumataan "( lentlemauni" is
ki merkitsevästi silmää "baari
miehelle" ja hetken sen jälkeen
juopoteltua näytti tyttö herpaan
tuvan aivan kuin olisi saanut uni
juomaa Silloin "lientlemanni" ot
ti tytön syliinsä ja teki hänelle
jotakin jota emme viitsineet
katsoa Ja sitten he lähti
vät lähellä olevaan porttolaan
Kerran tällaisen tapauksen sattu
essa me nuoret ja ajattclematto
mat hulivilit nauroimme niin ää
nekkäästi että sisällä olijat sen
kuulivat ja silloin tuli mies ja
kiireesti veti vihreän ikkunaver
hon alas
Sen huomion minä tein näistä
mässääjistä että ne eivät olleeet
kansallisuuteen tekevät järjestel
mällistä työtä ja tekevät sitä vä
symättömästi heidän herrojensa
ja tämän yhteiskuntajärjestelmän
poistamiseksi
Annettakoon enemmän valtaa
suomalaisille tovereille ja heidän
laitoksillensa Tuokoon uusi vuo
si lisää voimia heidän riveihinsä
ja kasvattakoon heidän vaikutus
voimaansa sekä sisäisissä asiois
sa että ulospäin Mutta muille
kansallisuuksille minä tahdon sa
noa: menkää ja oppikaa suoma
laisilta tovereilta ja silloin te me
nestytte samoin kuin hekin
Nuorten Osasto !
Uatk
":ltä
-nlta)
dollarin tomusta muodostua
"pessimismin rapakkoa"? Selma
täti) Ei sitä saa niin kovin "vä
hästä väsyä Älä ajattele noita
tovereita mitä sinulla olisi inuis-
- BOLDEN N D
Nyt kun on kysymys siitä mi
ten sosialistipuhujan tulee esiin
tyä' puhumatilaisuuksissa tuon
pa julki minäkin mielipiteeni
Minä en kyllä kuulu enään nuor
ten joukkoon mutta kun on ln
pa kirjoittaa vanhaiirkin niin
piirrän ajatukseni
Me tääl'ä aavikkokylällä näem
me sosialislipuhujia harvoin jo
ten en voi tehdä selvää heidän
komeasta esiintymisestään niin
kuin ne jotka asuvat kaupunki
paikoissa Mutta siitä ei sovi pu
hujia moittia jos he vaan ovat
tilaisuudessa saamaan hyvää ja
puhdasta ruokaa syödäkseen ja
puhtaan vuoteen nukkuakseen
sillä sehän olisi kaikkien ihmis
een saavutettava
Mutta pukeutua kuin keikari
silkkisukkiin ja liattuihin se on
jo liikaa Mutta liikaa on sekin
eitä pukeutua overhaaleihin mus
taan paitaan ja muihin jokapäi
väisiin työvaatteisiin Niitä nä
kee ainakin täällä joka päivä o
lipa sitten pyhä tai arki Men
nessäni sosialistipuhujaa kuule
maan miiiä toivoisin näkeväni ta
va-lliseniististi liuetun henkilön
jonka p-iku olisi hyväksi silitetty
ja kenyät myöskin puhdistettu
sopusointuun puvun kanssa Vaa
lea paita ehmeän kauluksen
kanssa on kyllä hyvä Punainen
kaulanauha olisi sopiva mutta
mikä viiri iain puhujaa itseään
iroeiivttää sopii ylitä hyvin Ei
hän hän sitä puhuessaan minään
esimerkkinä käytä Saa puhujalle
olla myöskin vettä varattuna
P' ivoriie : -ra sula p:i
riöiä jos Pan lähtee ke
heeiv:i is:aän auttam-
M ur Ien " leiä miiuni
olisi eitä -:aeki ioka
sialistipuiiu'a ia k
heiilaan herritä'i ia tii-t
laa lietämäuömyy'-':
:m iiie tilisi nävtiää o
ui nai
ken pu-
NEW ROCHELLE N Y
Toverittaren 52 numeron nuor
ten osastossa olevan kirjoituksen
johdosta: "Miten oikean sosialis
tisen puhujan tulee esiintyä työ
hommissaan?'' En saata olla lau
sumatta mielipiteitäni koskapa
Selma-täti kehottaa toistenkin
tuomaan ajatuksensa ilmi
"Tuo että katsella töllistellä a
semalla jos sattuisi tapaamaan
tuttavia joka veisi asunnolleen
ensinnä ja sieltä sitten haulille
jossa puhuja esiintyisi" Mutta
entäs jos puhuja tulee ensikerran
paikkakunnalle jossa hänellä ei
ole tuttavia hiin entäs sitten?
Eikö ole selvin ottaa ajuria niin
ainakin pääsee perille kovin jial
jon vaivaa näkemättä sillä jokai
nen meistä tietää joka on vä
hänkin matkustanut kuinka vas
tuksellista on tulla aina oudolle
paikkakunnalle Ellei tahdo ottaa
ajuria niin saa olla poliisin kans
sa tekemisissä monta kertaa en
nenkuin on määräpaikassa
Tuommoinen töllisteleminen
käy päinsä ainoastaan pienillä
paikkakunnilla vaan kun ottaa
huomioon että puhuja ei ole pie
niä paikkakuntia varoen ainoas
taan vaan kussakin piirissä on
suurkaupunkiakin joissa on vai
keampi löytää kansalaisten a
suntoja Niin antakaamme puhu
jairnme käyttää sitä ajopeliä mitä
itse kulloinkin ajattelevat parhai
ten tarvitsevansa kun se vain
käy silmällä pitäen ettei puolu
een varoja kevytmielisesti haas
kata Mitä tulee siihen että
mennä komeaan hotelliin täytyy
hän sitä mennä ainakin keskin
kertaiseen sillä nuo halvemmat
hotellit ovat useinkin niin likai
sia ja vuoteet täynnä syöpäläisiä
ettei niihin tavallisen ihmisen e
destä kukaan mene jos vaan voi
auttaa Mitä taas tulee ruokajär
jestelmään niin antakaamme hä
nen syödä mitä itselle parhaiten
maittaa sillä tiedän sen tosiasi
an että matkustaissa menettää
ruokahalunsa joten ei kaikista
huonoimpaa voi syödäkään ja
vielä kun ottaa huomioon sen
että kun ei tee mitään ruumiil
lista työtä niin siitäkin riippuu
ruokahalun menettäminen Eihän
maksa vaivaa tilata jotain huonoa
rukkaa ja jättää se lautaselle ja
kuitenkin maksaa se (Juhan pa
rempi että ottaa semmoista jo
ta voi syödä ja syötyään olla
ravittu il itä taas tulee puhu jan
vaatetukseen niin sallikaamme
hänen käyttää pukua mikä hä
nelle omasta mielestään parhai
ten passaa
Minun mielestäni on hauskem
pi 'katsella puhujaa joka on siis
tisti puettu se jo ikäänkuin itses
tään tuo juhlatunnelman Ja on
han se meille jonkinlainen juhla
kiri menemme haalille kuule
maan ]uhuiui Minä Uskon eitä
harva mestäkään menee haalille
kuulemaan luennoitsijaa tavalli
sessa työpuvussa Eikös toki
kaan ! Vaan pesemme itsemme ja
piu-mme puhtaat päällemme jo
ka on "oikeus ja kohtuus" Miksi
-iiten vaatisimme puhujan ole
maan overhaaleissa koska it-e
lermie puetut? Pukuhan sia olla