Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 30, 1917)
No. 176 TOVERI kut h e istä eiv ät alun aik ain ole täy- j olisi poliisi k o n tu silia a n , oikein e h ta TOVERI sa saadakseen liittohallituksen toimii hallitus itse mieluummin vät useim m iten lievästi. H eidän i lessaan varastavat tovereilta sen sin h y v äk sy n eet "M ailm ankatsotnuk- seyniläis se rla eh iu k a ela in e n , kvpärä- seurustellaan kuten mitä ne uhraavat järjestön hy- s ia ” o tsa k k e e k si. Jo id en k in m ielestä päinen, villi poliisi, sellainen, jo ta käym ään lakkolaisten kim ppuun saksalaisten hyväksi kuin oman kanssaan Ltinnen (uom alaisen t 'övaen länenkannattaja. oikein i m uittenkin kanssa, eikä millään väksi ja sen k au tta vaikeuttavat olisi “M ailm a n k a tsa u k sia ” parem pi. ; T am p ereella en n en sa n o ttiin "kou- sotaväen avulla. Sano työväestönsä. ilm estyy Astoriasaa, O regon, joka päivä K ansalaisoikeudetkin ovat vai'U tavalla osoiteta, että- ne ansait- agitatsioonia järjestön hyväksi; Nyt on “ R isutilnan E m eli” a ja te llu t, k uksi.” K u v a tk a ap a ta ite ilija t tuol- paitsi sunnuntaina. m alehdistö puhuu peittelem ättä, jotka tovereittensa selän taka- e ttä “ M ailm antoilauksia” olisi yhä 1 lainen lain h e n g e tä r ja leijonan ti- miten lakkolaisia Saksassa ase luokkaoikeuksia ja siksi niitä sevat toisellaisen kohtelun. TOIMITUSKUNTA: VV. N. RE1VO LAURI MOILANEN T äm ä on virhe, josta enem- na tai avoim esti harjottavat ä i käytännöllisem pi. Silloin jo u ta isi se lalle poliisi k o n tu siliaan . teltaisi seinää vastaan ja am m ut voikin käyttää yksinom aan se ADOLPH SALMI K. E. HEIKKINEN riid an alain en kolm as ä ssä k in vaikka M issä ie nyt tuo lain lu n g e iä r? - A. 11. MÄKELÄ män kuin kerran on huomau haista liehakoim ista työnjohta- Suom en asioihin, n iin k a u a n kuin ne Se liitelee yli m aan etsien pesän taisi kuten Roosevelt esitti tääl luokka joka «on vallassa. tettu sekä kirjallisesti että sutii- jiansa kohtaan tai sellaisia hen- ovat p a h a sti kesken ra tk a isu n . läkin tehtäväksi silloin Moyer, j s i o a ’. S illäh än on n j t asu ntopula. TOVERI lisesti. kilöitä kohtaan, joilta he voivat Tosin E m eli m yöntää, e ttä “ M ali-i Sillekin tu li ik äv ä olo vallan k umouk- llayw ood ja Pettibone jutun ai (THE COMRADE) Aseta vaatimuksia D i e organ of Hie Finnish workers in the kana. Sellaisten olijoitten täytyy J toivoa jotain persoonallisia etu m an k ato o m u k sia” olisi n y k y aik an a sen jälk e en , k u ten k a ik ille m uillekin Sellainen ei (»le m itään W estern states. The only Finnish daily in toveruudelle the W est, published daily, except Sunday, i vähem pää kuin suoranainen saada tuntea a rv o tto m u u ten sa.' ja. useimm iten toveriensa kus m ukiinm enevä o tsak e. A ja n m u k a in en -; hirm uille. M utta ta k a isin se p jrk ii at A storia, Ore., by the W estern W o rk -1 kin nykyään, kun laivojakin niin pal- k o teu tu m aan kovalla touhulla Se A ntaa heidän tuntea se e r i s - tannuksella. luonteenpiirre, jo- m en's Publishing Society. kehotus väkivaltaisuuksiin, jo i jon “ k ato aa" jauho- ja läskilastel-1 p itä ä h irv e ä tä m eteliä p esap a ik k an sa Työväenluokalla, joka taistelee t ä m i s e n k a u t t a . ka voi edellyttää m itä petosta neen sekä sitä p a itsi p a rh a a ssa ijä ssä puolesta. Se kokoaa k u ten 1 olijan llm otu sh in ta 40c palstatuum alta. Kuoleman- den tap ah d u ttu a sitte sy y te ttä i ilm otukset >1.50 kerta ja m uistovarsyilla vapauden ja oikeuden voiton Eristäkää, erottakaa pois jou- hyvänsä, >2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliit- si lakkolaisia. olevia m iehiä ihan m u sta n a an rjra-jfckka siip ien sä päälle s a ta m iestä to-ilm otukset 50c kerta, halutaantieto- ja ' puolesta, on myös velvollisuus O ttakaa kaikilta näiltä P®is l tä ä siihen vihoviim eiseen “ k a d o tu k -' m iek allista, tu h a t u lja s ta urosta-'* kostanne» ne. nim enm uutto-ilm otukset 25c kerta, naima- Lakkolaisia vainotaan kaik ilm otukset >1.50 kerta, avioero-ilm otukset kasvattaa itseään tähän teiltä pettureina i to v erilu o ttam u s! A ntaa heidän ; seen ”. M eilläkin m iljoonat m iehet jo , h v ö k ä tä k se n sä k a n s a n v a lta ise n jär- jotka esiintyvät >1.00 kerta. Seisovat ilm otukset sopim uk kialla. vieläpä yleisillä m aanteil sen mukaan. Satunnaisista llm otuksista vään. T ähän kasvatukseen kuu avoimessa ta istelu ssa ; tuntea ulossysätyn yksinäisyyt- o d o ttelevat vuoroaan, m illoin kadota i je stv k se n laivaa v a sta a n , m issä vaka tulee rahan seurata mukana. E nglannin läkin, m utta suuret roistot eivät i ensin tä ltä m a n te re e lta ja vihdoin vanha V äinäm öinen k an sa pite- kielestä suomennetaan vapaasti. i luu ennen kaikkea uskollisuus iotka koettavat päästä niistä tä. parian halveksuttavaa ase- lee nyt p e rä s in tä ja p u rje ita ohjailee. edesvastuuseen. . ......... . . , , . . « joudu m istään koko pallolta. id n g rates in effect July 1, 1912, 40 m u L le n n a i k k l k u n t i - P 1* * 3 3 ’1 tO ’ S la k ‘ i , l a a n ’ Us>ko1 uhrauksista, niitä järjestötyö maa. A dvertising rates in effect July 1 K ilp ak irjo tu sten a ik a n a niin a h k e i per inch. Special discount is allowed ‘ » l . s b e t l l J d n i U K l t l l p a iK K a K U I l.i Cents pääm ääriä kohtaan ja vaatii, m utta joilla ei ole m i-! Silloin ne mahdollisesti htto- roit» Toverin k irje en v a ih ta jia k in on for larger and — continuous advertisements. .... . ” en hu rtat eivät ole svvllisiä m in-; T O V E R I, B O X 99. A S T O R IA , ORE. i suoruus saman pääm äärän puc- tään sitä vastaan, e ttä saavat m aavat. että ovat mahdottomia “ k ad o n n u t” useita, ja toisia on ruven , AUG. N IK I LA. Manager. kään tuom ioistuim en edessä. Iestä taistelevia ja sam oista epä tuon työn tuottam at hedelm ät; kunnon ihmisten joukkoon. — nut m u ljo ttam aau katoam isvuoroaan. Entered as second-class mail matter July 18, K uuluisat salapoliisi- ja rikku- kohdista kärsiviä kohtaan. 1912, at the postoffice at A storia, Oregon, J o tk u t farm ise u tu je n k irje e n v a ih ta ja t jotka luottam ustoim issaan oi- i Svv. Typograftidning. under the Act oi _March 3, 1879. rifirm at saavat vapaasti lähetellä kuuluvat syyksi sanovan e ttä he m u M utta usein petetään näm ä T IL A U S H IN N A T Chicagon 19 rautatien ka pelkäävät K aapron “irv iste ly jä ’. I Yhdysvalloissa ja Canadassa: tuhansia hurttia mihin vain ha yhteistä vihollista vastaan k ä y Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. .>2.25 Se on tie ty s ti vain tekosyy. E ihän ; vaihdeiniehet lakossa 3 kuukautta......... >1.35 1 k u u k a u si... .50 luavat. kuten esim. Seattlccn on dyn taistelun ehdot. Suomeen ja muualle ulkom aille: koira k oiran h än n älle astu , tuum ii Y ksi vuosikerta. .>6.50 6 kuukautta. .$3.50 nyt tuotu raitiotielakkoa rikko (Jatkoa ensim aiscltä sivu lta) 'iä s s ä suhteessa pettävät ne. | l Em eli: K aap ro on äsk en tu llu t farm i- S U B S C R IP T IO N - R A T E S: maan, eikä sikäläisillä oikeusvi jotka luopuvat yhteisestä asias- ! = seudulta ja on siis suosiollinen far- j "Sw itchm en's I'n io n of N orth In the United States and Canada O ne yea r........... $4.00 Six m on th s............ >2.25 ranom aisilla <»le m itään sellaista ; ta ja avoimesti asettuvat vihol ï n i i i i m i m i i i i i ! i i n . in n i:in iii» iu iifiiiin ii!iiii» iim iii» » « iin m i» ii» ! ! iiiiiit m ii» iin » in iiiiiiiiim n n i« 'im in iim iiiiiii» iiim iin iiiim iii: iiu iiiiiin i» iiiH iit » i» m t» iiiiiiiiim R s m arien m ailm ankat som ukselle. Fa--i A m erica”, jonka miehiä mvös- Three m onths. .$1.35 One m on th ................... 50 1 m ailniankatsom us on, etti kin • on paljon C hicagon rata- vastaan, m utta kun jotkut sik ä listen puolelle ja niiden palve jos a s ia olisi jä ä n y t siihen. M utta m arien S— N VARAS. eih än sitä K aapro- pihoilla työssä, ei ole k u tsu n u t k a n a t m unii läiset poliisit kieltäytyivät hur- lukseen. kun m uut toverit k ä y "kun a n ta a pirulle so rm en ’’. . . ta ik k a , Täm ä o tsa k e ei ole m ikään pei painopirulle ä ssä n , niin sitä ei enää kaali voi e stä ä — ja lehm ät lypsää, jäseniään lakkoon, vaan päin am m atista, niin heti oli tuo- vät suoraan taisteluun etujensa Eräänlaisia kansalais ' i tan te tty kirous, kuten a ja tte le m a to n lu (saa vähällä tak aisin . jos rehu riittä ä . S iinä ei kellään ole v a s to in o n useita sen jäseniä as- S e u raa v a ssa mio valmis. Poliisin unifor- ; puolesta. kija s a a tta is i luulla: siinä on vain ! m itään irv iste le m istä näin kalliina tu n u t lakkoon m enneitten, toi oikeuksia ( num erossa alkoivat jo “ S eattlen suu inuttn pukeutuneella ei ole ihm is P ettävät myöskin ne. • jotka p a in e ttu n a ju u ri se, m itä siinä on re t la k o t’’, vaikka "Suom en h allin to aikana, ei a in a k a a n A storiassa, jossa seen järjestöön kuuluvien vaih- oikeuksiakaan. puhum attakaan antavat toveriensa kantaa kok • ta rk o te ttu k in , ja se on lu etta v a juuri asiain jä rje s te ly ” vielä oli kireim m il- kaiken lisäk si m aitolakkokin v allit dem iesten tilalle. E räät optim istiset henkilöt 1 kansalaisi »ikeuksista. U seitten sivusta katselijoitten taistelun taakan, jakaen itse t o niinkuin se on pain ettu k in — siis: lään ; sitä seu raa vassa ta a s pahim - see. N u h teetto m asti h aasteltu , R isutii- m ielestä on Chicagon ratapihoil- Ässän varas. ovat vieläkin sitä mieltä, ct.ä m oiksi “S aksan sosialistit puhuivat Porvarillisilla sanomalelulillä verien ponnistusten h ed elm ät: > nan Em eli, la itta m a tto m a sti ja vii- la vallitseva lakko y htä suures- M itäkö se ineinaa? — Voiko ässän kaikkia kansalaisoikeuksia ei ¡on oikeus selittää lakkolaisten ne ovat kitupiikkejä, jotka eivät , v a ra staa m uuten kuin k o rttip e lissä ? I suoria s a n o ja ”, ja s itte alkoi “ Suuria sä ästi! K ä ttä sen päälle. — K aapro. sa m äärässä taistelua kahden m etsäv alk eita riehua pitkin lä n sira n i ja i. w. w'.Iäisten kontolle jokai ■j tahdo panna m itään alttiiksi, i T ie ty sti voi. eri työläisten järjestö n , kuin olekaan kiistetty, vaikkapa puhe-, nikkoa", sam alla kun “Suonien itse- taistelua työläisten ja työ n an ta lu en roistontyö, jonka { “ LAILLISUUDEN HEN G ETTÄ RE3- m rv a ri-, m utta joilla ei ole m itään sitä i M inulta v a ra ste ttiin tä ssä viikko h a llin to a sia ” edelleen k iin n itti m ail kokoontum is- ja painovapaus .. I jien välillä. TÄ” SUOMESSA onkin rajotettu m itättöm iin. Ä s en kätyrit panevat toimeen, vastaan, että saavat etuja tois j to ista tax ap eru i. V asta ilm otettuani m an huom iota, — niin e ttä ä s sä ei M yöhään tänään iltapäivällä asian viranom aisille, sa atiin varas jo u tan u t m inulle koko viikolla, vaik- kettäin mainitsim m e eräästä m utta sosialistisella sanom aleh ten kustannuksella. k irjo ita » K ansan L eh d essä “J u s s i” : jlm o 't t i py ¡7 Heberling, Switch- P ettävät ne. jotka saavat luot — tah i oikeam m in v a rk a a t — h ir - , ka v arkaus jo oli toim itu k sessa huo Laillisuuden h e n g e ttäre n ovat tai- n i e n 's union of N ortht American. new yorkilaisesta tuom arista, jo distöllä ei ole oikeutta sanoa to veilla uh k au k silla ta iv u te tu k si luo- m attu. U hattiin vaan pitää m inun te ilija t ku v an n eet sop u so in tu isasti Buffalossa, N. Y., asuva presi tu u tta : milloin se sen tekee, jou- tam ustehtäviä, joita käyttävät ka selitti vapauden julistuksen viittam aan a n a sta m a n sa om aisuuden ässän i siilien asti kunnes Suom en kv- k eh itty n eek si, lihavahkoksi naiseksi, dentti, että Broderh(X)(l of R ail hyödykseen ja m inuii k ä y te ttä v ä k sen i. levittäm isenkin luvalliseksi ja i tuu se sensuurin kitaan ja me- väärin omaksi I sym ys on lopullisesti ra tk a istu tahi jolla on voiman leijona vierellään, way T rainm en union m iehet oli 11 » - sen kautta herättävät epäluuloa vapautti miehen joka oli tuo 1 nettää postitusoiketttensa. V arkaus ta p a h tu i heinäk. 21 p. eii tulee vähem m än m ielenkiintoiseksi, ge e j oje m ikään n älk iin ty n y t ja vat suuresti liioitelleet lakkolais ja vastenm ielisyyttä ja vaikeuk ! silloin kun h iidessäm m e oli lähes jolloin siihen ei enää ta rv itta is i niin tviin v äsy ttäin ä teh ta ala in e n , vaan uh- m ittu 30 päivän vankeuteen sii ; kaisessa länsirannikon ja ten lukua ilm aistessaan, sillä maankin porvarilehdessä on sia saada tovereita mukaan y h ! koko sivun ilniotus "Be© Hive kau- m ahtavia ässiä. K uten sanottu, vasta kea, kom ea m aalaisem än tä, jonka kaikki hänen alaisensa tä että oli levittänyt eräitä o t union pan “su u re sta p u h d istu sm y y n n istä’’. puhuttu puhum asta päästyäkin, teiseen työhön. i m uodot ovat täy te lä ise t, sellainen, m iehet olivat kieltäytyneet me teita vapauden julistuksesta. Siihen suuren puhdistusm yynnin ni tak aisin . S josta ru sth o llari voi sekä ylpeillä e t nem ästä lakkoon. esittäneet Sam alla kui Pettävät lopuksi ne m atelija- Sellaisten oikeuksien saaminen miten vaatim uksia suureen ilm otukseen tarv ittiin suu- ■ tä n au ttia. Se leijona taa se n on tenkin ilniottaa sam ainen union Suomi saa jä r je s tä ä a sia n sa par-l riippuu nykyisin kuitenkin tuo tvöläiset ovat saksalaism ielisiä luonteet. joilla ei ole selkäran ret. k irjaim etk in , sen jokainen ym k ä rsä koholla sa alista vainuten, m in presidentti, että m uualta kyllä m areista. Y ksityisissä tapauk ia toim ivat hallitusta vastaan, kaa, vaan jotka ryöm ivät ja lui- m ärtää. T a rv ittiin ässiäkin. M utta , h aan y m m ärry k sen sä m ukaan ja S ak kä niskaan h ypähtäisi hirv ein e kyn- kään ei tulla lisää vaihdemieliiä san so sia listit so itta a su u taan h a lu n -( sissa ehkä sallitaan yleistenkin m utta vhdessäkään niistä ei ole kertelevat läpi elämän, ei k ä ä r oikein kom eita ä ssiä ei Clatsop- sa porasta, m u tta ilm an m inun äs j sineen ja ham paineen; kaikille il- lakkoaltteelle tuottam aan, vaik pakosta, k a u n tissa ole kuin neljä. Kaksi niistä sääni. Minä en kärsi sitä. eikä sitä inansuunnille nuuskiva peto. Ku- kakin on erim ielisyyksiä vallalla asiain arvosteluoikeus, m utta heitetty samaa syytettä riistäjiä meen luonnollisesta hänen edustam ansa ja lakossa ahdasta se nykyisin on. Sellai vastaan, joiden itsepintaisuus on i vaan sen vuoksi, että se on yksi palveii m inun osastoni o tsa k k e e ssa : asto rialain en poliisikaan hyväksy, e t vanhan kyllä m u istatte. “ M ailm ankatsom uksia’’. T oiset kaksi t M utta ta ite ilija t aina kaunistele- olevan union välillä. nenkin teko kuin työläisten ke-j vastuunalainen jokaisesta lakos-i tapa hankkia niiden suosiota, ovat vapaalla jalalla, Toverin kirja- j tä a s to ria la ise t “m ailm ankatsom uk- vat. Ne hakevat vain o n n istu n u tta , Lakkoa ovat liitto valtioitten liottam inen liittym ään tukem aan ta, sillä työläisten nyt esittäm iin j joitten vallasta tai vaikutukses- painossa, valm iina palvelem aan il s e t” nim itettäisiin “m ailm aukato(o)- niuotoka unista, ih an te ellista, tie te n virkailijat pitäneet hyvin ta r ; m uksiksi", sillä A storia on — vira!- toisten toveriensa vaatim uksia, vaatim uksiin suostum inen olisi ta he voivat odottaa etuja itsel- m että v ä ä ja ¡liuotuksistaan reh e lli | lisesti — edistyvä, h u rja sti edistyvä kin om an m akunsa m ukaan. Onko koin ‘silmällä, sillä valtion tila suuret saattaa saada eräänlaiset kiihko lopettanut jokaisen lakon ja työt leen ja päästä eteenpäin millin se sti m aksavaa yleisöä. Ne siis oli kaupunki. “ K atoovaista" kyllä viime nyt m uitten m akuun tuollainen maa- uksia on tällä kertaa vat m u itta m u tk itta k ä y te ttä v in ä Tiee iaisk artan o n pyylevä em ä n tä? E ipä m äärät tulossa länneltä itään. hintaan hyvänsä. isänm aalliset ainekset vallan fai-i kav’sivät täydellä voimalla, k äd essä on täm ä m ailina, Astorioi- ! Hiven isoon ilm otukseen. M utta lnis- kai. U seam m at p itäv ät kepeäkenkäi- "Ja jos valtion varastoja tullaan Kaikki nämä ovat työväen va ! neen, ässineen kaikkineen, m utta voon, ja ne voivat kiihottaa kii- Asettam alla sensuurin nim ! tä siepata kolm as? "S uureen puhdis- t . .. , •=estä. kureliivin avulla e rä iltä ru u hävittäm ään lakon aikana, niin a n ta u tu a sen kaloovai- hotettavissaan olevat m inkälai-! tiukaksi, että sosialistisen sano pautuksen vihollisia ja niitti löv ! tusm y y n tiin " niitä m eni kolm e, j a l i min» , en , aio , . . . .. . , . m iinosiltaan alle v iiv a tu sta naisesta. tulevat liittohallituksen so tila s ien lau la ja k si; ja m m otin kuin M utta 1 jos olisi yhden jä ttä n y t pois, o l i s i i sum laisiin tekoihin tahansa. eikä ’ m alehdistön on m ahdoton ilmes- tyv keskuudessamm e. . , ...................... M akuasioista ei ole syytä riidellä. viranom aiset viivyttelem ättä ry h . . .......... olinkin ässän i tar.aism . , niille ole siitä m itään edesvas- tyä sellaisena kuin se m uuten aivan yleensä jäävät ne ilman iin io ttaja voinut p id ättä ä m ak su sta M utta n a isih a n te e k si ei ole m yös tym ään toim enpiteisiin om aisuu •g* kään syytä hahm otella lain lie n g e -, den suojelem iseksi.” tuuta. ilmestyisi, avustaa hallitus itse sitä kohtelua, minkä ne ansait- myös kolm annen osan. Y hteisen neu- tvottelun jälk een “p ain o p iru t” päät-; M iksikä paljastaa m ailm alle tällai- i *ärtä. Ei s e niin ih an teellin en ole. i Kansalaisoikeuksia kyllä on niitä riistäjiä, jolxa asettavat sevat. KUOLLUT. tiv ät v a ra staa sen puuttuvan ässän s i ä kotiasioita, varsinkin kun ne ei- Se on rum a ja ilkeä hen g etär, Poh- Ensim äistä luokkaa kohdel edelleen olemassa, m utta sellai- työpaikat ennen seisomaan kuin ininulle kuuluvasta o tsa k k e e sta . Ar- vät ole eduksi talon m aineelle talon- jau ak k a h arvaham m as. Se leijona Vancouver. IL C.. heinäk. 27 siä joista työläiset hyötyisivät, suostuvat tyolaistensa järjesty laan ankarim m in, m utta on ta ! velivat, e tte i se äijän pahuus s itä i delliselta, enem pää kuin siveydelli-1 m enisi kyllä m ukiin, vaikka voisi p. '1'änä aam una kuoli täällä löytyy tuskin m istään. L akko- m isvaatim uksiin ja korottavat pauksia. jolloin ei ole m enetel huom aa, kun ässä taas s e u ra a v a ssa se ltäk ään n ä k ö k a n n alta ? ‘ senkin tilalla olla esim . poliisikoira, tunnetun kansalaisem m e A appo lehdessä on paikallaan. i Sekin on niitten m onilukuisten ja P arem m in vastaisi, kun leijonan ase- K ärm ekankaan vartioim inen on kielletty ja her heille hiukan palkkoja. Jos lakot ty riittävällä ankaruudella. vaimo Anna E nkä m inä olisi huom annutkaan. , aina valppaiden a v u sta jie n i syy. Jot- tnasta h e n g e ttä re n jalk a in ju u re ssa K atri K ärm ekangas, 49 vuoden T oiset ryhm ät pettäjiä pääse- rat kuvernöörit tekevät kaikken siis ovat edullisia Saksalle, nii-u Yleisiä uutisia MAILMANKATSOMUKSIA ” 3 I I I S ? î|ïîïîïïiïi! lïlîiilJ liiS iÎ s S îlllllliïS I H i! i8 1 iilH I ltlllf 3 1 2 I ls S ilïS ! liS ïiA 1 5 v t! Ï l! < ii H U í s í i í l l l í t í n ' L i í L. 9- ' ÎC : : i d ì l l i ‘ \ : Ï/: ’ ' ' KAHDEKSANNENTOISTA VUOSISADAN PERINTÖ ___- ¡ ; . ___ y j » « 1 :!:.ï!ïï2î3:ï-)H!ï i £ i ’L'li23!HiijiS3SIS!rä s m a iiiH im iiim im im im iiiiis m m a iH iiim -en vapau asiallisesti on liike vain palannut -a ollut yhtään m erkitsevää kir-j vastata takavarikoitujen kirkko- tuessa oli ollut olem assa m uuan R anskalaisesta utopistista Char- elämän täyteläisyyden ja loiston..' v aitaa ¡a persi« luonti« »Hi seen tasapainotilaansa, jaihjaa, joka ei < disi vankilassa i j i 3aielistilojen arvoa. M utta kun i salaperäinen olio. joka henkenä les Eourierista julkaisem ansa jolla ei siihen asti ollut verta.i. { den takeita, etu«» tutkielm an esipuheessa esittää ! Ihmiset ikäänkuin kasvoivat o - 1 vek:un: ota, '..«tili; iin ;onm attikun joka kuitenkin aina on ennen ku tai maanpaossa. Voltaire, Mon näiden myynti kävi hitaasti ja väikkyi vetten päällä, tarttu i Aug. Behel 18 uinen vuosisadan man m ittansa yli ja panivat k o -¡ takaitei tten alidi- Uumana, ja näli- m ousta vallinneita oloja tu n tu tesquieu, Rousseau, 1 )ider<»t v.nt. maa oli sodassa koko Europpaa suunnitelm iin pirullisen kylm ä joutuivat vainon alaisik-d. Toiset, vastaan, aleni paperirahan arvo verisenä. niitä edisti tai tuhosi kulttuurikehityksen suuntaviivat, ¡ko sivistvsm aailm an henget se dessaäii h« »v in tuhlaavan väki vasti edelläpäin. uksdia kirottuja ■'a veroti kuten llalh.aeh, ilelve.ius ja nopeasti. Se m ullisti hinnat. Eng o in a in etujenpa m ukaan, ollen v a ita i'« ruon mielenkiintoisen historial-1 kä sydämet liikkeelle R a n s k a o n T aantum us seuraa aina. kun ‘ ahnaasti uusia Turgol välttivät vainot vain s i-' lanti käytti tilaisuutta hyväk samalla kaikkien nähtävällä ja imi rikkuu’ sia lisen kirjotuksen pääkohdat esi-j saattanut paljon syn heittivät vanhat ¡ -i’. , kin ,tiikc- vaikka tietam ättään- ten. että kirjottiv.it salanimellä! seen vahvistaakseen siirtom aa näki teUäkoon seuraavassa suom alai m utta ne palvelukset, jotka se aatteita ¡«♦tka i luokkavaltaan. tai niinä hetkinä, jolloin vanha valtaansa ja tuki maan vanhoil- I uitciikin nakyinatoiinä — paa- 18:11a vuosisadalla ihmiskunnalle esleet 1 ó H AK « »t arvo: telu lie alt <iii tontaa ä uuteen oma. Kapitaali «di kum ouksen selle lukijalle: i Ke \" i jaa« tulem atta vasta kun järu -telin ä "li liian heikkona. \ J lisissä osissa viriäviä kapin.iliik- suoritti, tekevät sen unohtum at t hk -, : :;« »ulUtiv at liäikäi-'O is.-ä luomain raunioiden aitakin saa- voittaa se toinen liike, jonka k o K ahdeksastoista vuoisata on tomaksi. K :\a u k s ssa v ap au d », en , o ik eu d en , j 1751 täytyi Buftonin luonnontie-«keitä. Pariisin pikkuporvarilliset liinsa k aap an n u t; se vksin oli niitä ihm iskunnan kehityskausia, i-a a rv o i. j.i rik k au Ien v aiti,k u u ¡ k i » «»lemtis tähtää kaiken luokka- teensä julaistcssa.au Pariisin ju- joukot ajoivat konv enttia v hä pi-j valtion sisä- ja ulkoasioista voit- L o ttis X I \ :n kuollessa «»li maa vallan sivuuttam iseen ja jonka joihin kulttuurihistorian tutkijan i»:::’, tah'.i malunsopilliselle tiedekunnalle, temmälle. Varsinaisen jiorvaris- toa v etän y t; se «di osannut teh aineellisen ja henkisen tuhon tävtvv hävittää kaikkinainen vh katse mielenkiintoisena pysähtyy. vaiti Uin mi vakl,uttaa etta sc e’ ° 'e r is tir ii- to n edustajat työnnettiin sivuun dä m ynttiä m aatilain tak av ari K in 7 p m itkin v iiteiskunt.as.^a i teiskunnallinen Uskon puhdistusta seuranneet ¡partaalla. M utta vähitellen elpyi l«f ' a ll' incn .dassa raam atun luom iskertornuk-' tai joutuivat he mestauslavalle. koim isesta, paperirahan kurssis- taistelut kuluttivat pitkiksi ajoik- i etupäässä kaupunkien elämä, _ o 1 t ovat kehittyneet siihen saak- herruus. sen kanssa. Kuulu ensyklopedia ( H irm uhallitus alkoi. Syvimpiään ta. elintarvekeinotteluista, raja- ci kancinim ikkoien kehitvsvoi- si kansanjoukkojen kehitysvoi ■ siellä kun aatelin ja papiston ka, et a .-eii osakkaidenkin suuri T ähänastiset m ääräänsä pääs- »tietokirja i kiellettiin, koska s e ' myöten järk y tetty kansa joutui I hinnoista. sotahankim ioista, mat. Saksan m aaruhtinaat olivat valita vähimmin painui. Sivisty-' tnenr.mst«' on oloihin tyytym ä -eet kum ousliikkeet ovat ollee: ' ¡(Cr; tti uskottom uuden ja kapi-¡ raivoon sisäisten ja ulkonaisten tuontikielloista — kaikesta. \'a l- käyttäneet uskonpuhdistuksen neet miehet, jotka pyrkivät ke- tön ja kumoaa parempia, eivät ensinm ainittua laatua, eikä R a n s-' ¡^dittisen henkeä. M utta nämä taantum usvallain uhkaatnana. lankum ouksen verinäytelm ien verhoa hyväkseen vahvistaak- liittäm ään maan voimia, riensi- vanhat olo: ole ajan pitkään sä i-lk an suuri vallankum ous voinut j keinot eivät pelastaneet jä rje ste l-' nälän ja työttöm yyden ahdistaes- keskellä la-ki se kylm äverisesti ki seen valtaansa saam alla p ik k u - '' ä: yli Kanaalin Englantiin tut- lytettävi>s-.i. Olkoon vaiti, e t t ä ! sitä kohtaloa v ahtaa. P o rv a ris-' niä i. sa Tasav ällän vihollisten veri rahojaan. Sen asiam iehiä oli klu- aatelin alaiseksen. kukistam alla k ’..naan kansalaiselamaa. johon ei kansan suurilla joukoilla ei a lu s ^ to n lttokkaliikkeenä oli sen lopul-j ¡virtasi, Konventin tävtvi Hiätää heissä, edu^kunni-sa hallitukses papiston vallan ja takavarikoi- kotim aassa tilaisuutta ollut. Ko- sa ole -y-hi selviltä tie. mille ta käännettävä omia sisäisiä ku-j Li ke oh vihdoin saav uttanut ja v. 1794, jolloin e sa, m aaseudulle lähetettyjen toi- malla luostarien ja kirkon m aat. i ’eutv.ntma alkoivat ‘ ’ lie työn, jo- n lähdettävä, eikä iaistelu k ei-; mom-aniek.-iaan vastaan, suur- rn p p u n -a ja yhtei-kunta janosi rajahinnat Jjntarpeitten salaaminen uhkasi m itsijain jöukossa, arm eijan han- N äitä “uskonsotia" seurasi Sak-^ka vähitellen koversi feodal is uot, tuie n. on kuitenkin actki. j porvariston edut jäivät ratkaise-i tekoja. Puolittaisilla m y onnytyk-; synnyttää nälänhädän, pantiin i kiimoissa ja johdossa, vallattujen san köyhtym inen ja voimatto min ia itsevaltiuden alta m aape jolloin ite ;.ikeellisella voimalla vina v d to ile ja heittäytyivät ne k iliä ja pikkumaisilla tempuilla toimeen leivän m ääräseltään ja-¡alueiden hallinnoissa ja se kääri muus, johon maailman kauppa- rän ja vuosisadan lopulla johti vaistom aisesti painautuvat tolal- sisäisten ristiriitain pelosta kon- yritt» hovi torjga m yrskyä, joka kuminen pariisilaisille, la kun suunnattom ia voittoja, vietti rie vävlien siirrähtäm inen jo oli a- jättilaisrom ahdukseen saattaen teen ja panevat tietoiset ja pa tie - , ; sulivallan ja keisariuden sotilas- puni pian puhkesi. Emme voi tässä «» > , Hätä helpottanut eikä sen p pe-{m e -{m ujuhlaa sellaista kuin tuskin lun antanut. i Europan vavahtelem aan liitoksia tävät puhe orvinaan liikkeelle, diktatuurin turviin saadakseen kuvailhi Ranskan vallankumous- rim m äistä syytä ym m ärretty niin koskaan ennen ja jälkeen. O m ai- xeelle. f mvöien. Johtajat evät niissä oloissi a v a in ! rauhassa nauttia saavutuksiaan, ta. M ainitsemme vain p ääp iirteet.! etsittiin syytä yksilöistä. Ja suuksia kasvoi kuin sieniä sa Ranskassa synnytti ttskonpuh Kuninkuus oli joutunut heik välikappaleita, jotka joutuvat vut s i- ' Kum ouksen edellä kohdistui j Kansalliskokous piti ensin k u -,k u n vihdoin Robespierren oma teella, keinottelu tunkeutui jok.. distusaika hugenottisen porva koihin käsiin, papisto ja aateli vitun, km: hei«län päähänsä pis -j Ranskassa taistelu koko vanhan j ninkuuden säilyttäm istä selv än ä,! joukko oli joutunut m cstau sla-' alalle ja sen ylistäjät suitsutti- riston ja moni vahaisen aatelin niin turm eltuneet, että niiden vä taa ruveta johtam aan" liikettä järjestelm än perusteita, k irk k o a,! m utta ajautui aikom uksiaan p i-p alle, astuivat valtaan keskustan vat täm än m äilm oista parhaan taistelun keskittyvää kuningas- hemmistö. omaa luokkaansa in- päähänpistojensa verotus-, ¡temmälle. K onventti oli jo tasa-1 miehet, ne ovelat, jotka olivat pi- m ainetta. Ja kun vallankum ous valtaa vastaan, joka pitkien kam ppailujen jälkeen voitti, o i- !I,oten- leikkiä uusien vir jonka ien sen loistavimpana ja samalla la" « en Jonka vaaraa C1 käsittänyt. a niin raskaim min painavana edustaja na Louis XIV. Nuo 16:nnen ia ':'’u'JeI‘ *'/ i <2 il ... miehet . . . 17:nnen vuosisadan suuret s i s ä i - k" ‘VhJo,] a ^ H ak"b i kaan kestää pitemmän tai ly h y -' teitten ja tilosofian joka ala o te t-jlä . Kuningasm ielisten ja pappien m utta ne pelastivat itsensä ja j M utta kansan suuret joukot set ia ulkonaiset taistelut ehkä- -a vam-umm odottaa sopi. Mut- emmän ajan, ja jos tuoli ainen tiin ra«iikaalisen käsittelyn alai-;k o ti- ja ulkomaiset juonet, jotka luokkansa vallan, ja ja se s oli sit- livat taas ikeen alla, sen poja: sivät aineellista ja henkistä edis- !«” -vat:5lonkin oh vallannut liik ke pääsee ryöpsähtäm ään y l i ' seksi, '. aition ja kirkon toimeen- unkaAvat tuhota voitot, kiihdyt-; ten "vleinen hvvä ". taistelivat intom ielin kaikissa h ilu saada sivistystä ja valtaa, m ääränsä, ääränsä s. o. ohi todellisten panem at vainot valoivat vain öl- tivät kansaa. Vanhain verojen Kaikissa vallankum ouksen maissa, ja vap au tu n u t pienpor- tystä suuresti. M utta 18:s vuosi sata tarjoaa toisenlaisen kuvan. t» ylyma:t<>m_v vden henki, joka valtasuhteiden painopisteen, niin jvä 'uleeu. \ ankeus, karkotuk- lakkautus oli tyhjentänyt vai- melskeissä, intohim ojen ja innos vari sekä talonpoika kantoivat Ranska oli silloin inhimillisen e- vihdoin paisui kaikkinieleväksi seuraa taka-isku. Näennäisesti on set. ki jäin kie’tär.uset ja p u itta-jtio n kassat, joten jouduttiin p a-jtu k sen leim utessa, m itä Ioista- veronsa porvarillis-keisarilliselle taltan asti ___ joka __ vallankiThioust;. nn<et -~ ka kki turhaa. Vallan neniaan liikkeelle distv ksen kehto kaikilla aloilla * virraksi . . . paperirahaa, ................ ¡ \ imp iin ajatusten , Ja sanojen komeudelle Napoleonin “kunni- jollista ; seurannut taantum us, m utt i tosi-'kum ouksen aattoaikoina ei maas I,„r. vailla vaiti assignaatteja, joiden oh maara säikkyessä seka teoiksi purkau- akkaan” valtikan alla. ja kehitti se sellaisen henkisen »rv « L m S3 la f S l i O s S B l ä t •
