No. 1 8 8 _________
Perjantaina, Dokuun 12 p.— Friday, August 12th
‘ railem assa.
Mahdollisesti
Lanton ■
W. KUVE
perhe jääpi tänne olemaan, jos n im it-, A. H. WAHT
Niiden useiden tovereiden kehotuk täin LaAtto onnistuu täällä saamaan
sesta. Jotka asuvat Oregonissa Ja työtä.
Wa8hingtoniasa, teen hieman selvää
Morsiamen vastaus kosijalle. Tä
m aksam m e n y t
työväen pyrkim yksistä yleispiirtein- käläinen S. S. Klubi valitsi noin kuu Ykin. Autojen Korjautliike
sään. koska lapasin sieltä lähtiessä- kausi sitten toimikunnan tarjoam aan 1
KAIKKI TYÖ TAATAAN
i nl Toverin välityksellä sen tehdä.
haalia rengaslalsten käytettäväksi
1632 Portsmouth Avo.
Ensiksi, varsinainen amerikalainen vuokraa vastaan ja muutenkin koet
Jos lä h e titte rahanne meidän
PORTLAND,
OREGON
j työväestö täällä, samoin kuin muual- tam aan saada sovinnollisia suhteita
välityksellä
Puhelin: Col. 1412
, lakin, suhtautuu työväen liikkeisiin heidän kanssansa. Nyt oli rengas-
: veltosti tai toisin sanoen välinpitä laisilla t. k. 9 p. kokous, jossa he
m ättöm ästi, kun on kysymyksessä sei olivat päättäneet vastata Klubin ta r m että, että hän on jättänyt myös
I laiset kuin ovat viim eaikaiset llikeh- joukseen, millä ehdoilla he olisivat
5 S ta te S t., N ew York, N. Y.
kin Tuberkuloosiyhdintyksen arvois
timiset, kuten merimiesten, rakennus- valmiit yhteistoimintaan klubilaisten ta tilittäm ättä 1,572:15.
Vastaaja
i työläisten, m aalaarien y. m. lakot kanssa. Minä en ole tosin nähnyt
Halme tuomittiin kavalluksesta 5:n
Näille tapauksille ei ole pantu sitä renkaan virallista edustajaa enkä päiväsakkoon vastaten 100 mk. tai
huomiota kuin olisi pitänyt. Vält heidän asiakirjaansa, m utta puhutte- varojen puutteessa 5 p. vankeutta
täm ättöm in opetus, agitatsioni on Jää- lin erästä henkilöä, joka oli ollut sekä
suorittam aan
kavaltam ansa
. nyt sivuasiaksi, vatsan opetettavaksi. rengaslalsten kokouksessa ja hän ker summan ja 600 mk. kuluja.
T.i
• Vatsa tosin näyttää olevan koko toi siellä päätetyn tähän tapaan:
mäkin tuomio on ehdollinen.
■ vaativa agltatsloniväline.
Viimeai
iz*
“Toiminta on yhdistettävä ja kaik
Vastaaja on ilmot tanut tyytym ät
koina on suurta kannatusta saanut ki iltam atulot käytetään vain sellai tömyyttä.
vanhoillisten am m attiunioiden yhty- sen toiminnan edistämiseksi mikä on
m y y m m e k a l k i l l e E N G L A N N IN
Ja S K A N D I N A V IA N lin jo ille
mishanke. Jos täm ä yhtyminen ta I. W. W :n periaatteitten mukaista.
H A L P A O N T Y Ö L Ä IS E N H E N K I,
pahtuu, niin se m erkitsee suurta Ja edelleen: “Klubissa on äanonta
käännekohtaa Amerikan työväenliik valta vain I. W. W. liiton jäsenillä”, K o ke m äe n v ä lik ä rä jillä tu o m ittu lah-1
ta ri työläisen t a p o it* 1 v:kai
keen historiassa.
eikä toisten työväenjärjestöjen jäse
Ainoa Suomalainen Pilettiliike New Yorkissa
v an keu teen .
Suomalaisten toim innasta voin m ai nillä.”
K o kem äen v ä lik ä rä jillä o li v. k. 14
nita sellaisen ilahduttavan esim er
Niin, tässä se nyt oli morsiamen
p:nä
k o lm an n e n k e rra n esillä suoje
kln, e ttä täällä Berkeleyssä on tol- vastaus yljälle. Komea näyttää ole
luskuntalaisen
Severi N u rm e n K u u ro -
mivin osasto lännellä, Astoriaa lu van morsian ja suuret vaatim ukset ,
kuunottam atta, siitä huolimatta, vaik on se asettanut yljälleen. Mutta ei- j lan työ v äe n ta lo lla viim e k e v ätta lv ella
ka täälläkin toim itaan kahdessa eri- pä se ole Ihmekään, että neitsyt on j tekem ää m u rh aa koskeva ju ttu .
V a s ta a jin a tällä ku ten edelliselläkin
joukossa ja täm ä toim inta tapahtuu ylpeä, sillä onhan sillä useampia ko
— varsinkin iltam ain toimeenpano — sijoita. Veljeysseuran tarvitsee myös k e rro ila oli N u rm i, jo k a vankilasta
samaan
aikaan.
Eripuraisuudesta kin olla naimisissa, ja se kosiskelee o li lä h etetty o ik eu s p a ik alle ja la h ta -
F IR S T S T R E E T
huolimatta, on s. s. osaston haali mel nykyisin rengasta. Sillä se on nyt rit, isä ja p o ika T u o h i.
RAYMOND.
W ASH.
' X-
Po rslnnita v araa,
lasitavaraa,
huo
kein joka tilaisuudessa ääriään myu ihastunut siihen. Tosin veljet vähän
T o d is ta ja in
k u u lu stelu n
p ä ä ty tty ä ,
n
e
k
a
lu
ja
,
m
a
tto
ja
,
u
u
n
eja
.
K
atso
• ten täynnä. Eikä kummakaan, silla halveksivat rengasta mailman sodan o tti oikeus asian p äättääkseen ju lis
kaa m eid än la u a n ta in erikoisuuksia
i onhan siellä aina nautintoa tarjolla aikana ja sanoivat siihen kuuluvien taen seuraavan h äm m ästyttävän tu o
4 2 5 — F irst St., R aym o n d , W ash.
kun siellä jotain toimeenpannaan.
olevan “släkkäreltä” ja kaikin pue- j m ion, jo k a niin elävästi osottaa n y
T u o re tta ja savustettua lih aa a i
Risutiinan Eemeli.
iin m itättöm iä Ja ala arvoisia k a n sa -! kyisen oikeuslaitoksen suhtautum ista
na täysi varasto.
laisia. Mutta nyt on jo veikkojen ; suojelu sku n talaisiin ja heidän te k e
HENSLER & DeFOREST, omisi.
välit korjautuneet niin paljon re r mänsä rik o k s iin :
V a s ta a ja
N u rm i
A IN O A
E N S IL U O K A N
gaslalsten kanssa, että veikot anta- ' tu o m ittiin taposta ilm an m u rh a n a i
MIESTEN
VAATETUS-
O ik a is u .
V ä ä rin k ä s ity s te n
va lt- vat haallansa rengaslalsten
(el I. kom usta lie v en täv ien a sia n h aa ro jen
täm iseksi
p yy d än
o ikaista
T o v e rin
KAUPPA
BOYER’S RIVERDALE
W. W :n) käytettäväksi. Ja "Indust- i vallitessa pid ettäväksi 1 vuosi v an k e u
RAYM ONDTSSA,
W ASH.
n u m ero l8 0 :a s a julaistussa k ir jo it u k
STORE
rialistin” kirjeenvaihtajakin oli unoh dessa ja talollisen p o ika K . J. T u o h i
sessa olleen ereh d yksen .
K irjo itu k s e s
tanut toveriensa linnassa olon ja ke am pum a-aseen käyttäm isestä 1 0 0 m a r V a n h in ru o k a - ja rih k a k a u p p a R ay -
sa s an o ttiin , että C alifo rn iassa u lk o häsi veikkoja näin:
“Meidän on pa kan sakkoon, v an h em p i T u o h i v a p a u mondissa. — Tunnuslauseem m e on
kohteliaisuus. —
P u h elin 53.
m aalaisten on m aksettava pääveronsa
rempi vuokrata haalia veljiltä kuin { te ttiin k o ko n aan edesvastuusta!
HENRY
BOYER,
o m istaja.
(p o ll
ta x )
kahdessa erässä, n im it
keltaisilta, sillä veljet eivät hauku
RAYMOND,
WASH.
JO H N SO N A CHESSUNS
täin e lo k . I p. ja jo u lu k u u n v iim eise
meitä, kuten klubilaiset tekevät.”
M a - teem m e
k a ik k e a am m attiim m s
nä p äivä n ä.
Se o li erehdys.
V e ro Hallelujaa! Amen. — S.
k u u lu vaa ensiluokan työ tä .
M yöski»
Berkeley, Calif.
YLEISÄÄNESTYS
Toverin vastaavan valitsemiseksi
Umpeenknluneen hakemusajaa päätyttyä on
tanut seuraavat T o v e rin a p u to im itta jä t
G R A T C H E F ja K . E. H E IK K IN E N .
» «- . .
vastaavan
’ * “ **» *"
Dollarista
„
r r r \'
GEO.
e h d o k k a ik s i:
Siis edellämainitut toverit tulevat iäsenvvkA..
SUOMEEN
.
jo m m a n k u m m a n valitsem iseksi, aasi sy ^ lk u u n ^ lS
palvaan m e n n e itä , jo llo in äänestysten tulosten on o lta v a p e rillä .
(Ä ä n e s te ttä v ä
Hedman, Hornborg & Co.
y h tä )
i 1
•
C EO. G R A T C H E F ................
K. E. H E IK K IN E N
. . . . . . ........................
V A S T A A N M O L E M P IA
P IL E T T E JÄ
Amerikasta — K M Suomeen
Suomesta — Amerikaan
( ................ .....
.
H u o m .!
M e rk ittä v ä s u lk u je n
m onta jä s e n y y ttä o m is ta tte .
sisällä
(L e im a )
o le va lle
v iiv a lle
k u in k a
F in la n d Steam ship Co. Agency)
J *»« n yy ks ie n o m istaja.
Osóte
5 State St., New York, N. Y.
S. S. O saston v ir k a ilija t:
RAYMONDIN ILM.
Äänestykseen o vat o ik e u te ttu ja o tta m a a n osaa k a ik k i W e s te rn W o r k
men’s Publishing S o cietyn jä se n y y k s ie n o m is ta ja t.
Ä ä n e t lasketaan
jäsenyys- ja a a n ip e ru s te e lla .
O sasto jen ja m u itte n yhdistysten ään et
päättää äänestykseen o saao ttavan jäsenistön enem m istö.
Y k si osasto
taikka yhdistys ei v o i ä ä n im ä ä rä ä n s ä ja k a a , vaan on osaston ä ä n i
määrä kokonaisuudessaan m e rk ittä v ä siihen sarakkeeseen, m ih in se
jäsenistön enem m istön p äätö ksen n o ja lla k u u lu u .
Osastojen ja yhd istysten p a la u tta m a t ä än es tys lip u t o vat v a ru s te t
tavat v irk a ilija in n im illä , ja jos m a h d o llista , v ira llis e lla le im a lla .
Äänestyksen tulo sten on o lta v a p e rillä ennen syyskuun 18 päivää,
1921, osotteella:
Western Workmen’s Pub. Societyn Johtokunta.
k a ik k ie n
y ks ity is -
ienä pisti silmään se, e ttä eteisessä jo itu k s ia a n la a tin u t, sillä m ilte i jo k a
on päiväkirja, ku te n m u issakin m a is riv illä on te h ty k o rja u k s ia ja m u is tu
sa, johon voi m e rk itä nim ensä y . m . tuksia.
S e in illä o li enim m äkseen va-
sekä opas, jo ka osoitti, m ih in h u o n e e ! lo k uvia hän en k o tita lo s ta a n ja yksi- on m aksettava k o k o n a a n yh d ellä
taa. — O . P.
seen on ensimäisenä m e n tä vä .
i tyiseläm ästään .
Huone,
johon
tu lim m e
tettu Tolstoin k irja lls ille
o li
tö ille .
o m is
S iellä
Yksi
huoneista
k u o lin n a a m io ille ,
on
v a ra ttu
seppeleille
T o ls to in
j.
m.
s.
oli kirjoja kää n n e tty n ä k a ik ille k ie ! S e in illä oli p itk ä kangas, jo h o n oh
lille, m. m. suomeksi o li “ K a k s i h u- k irjo ite ttu m u is to k irjo itu s V e n ä jä n ta-
saaria” - nim inen ro m a a n i.
S e in illä 1 lo n p o jilta .
K aksi
v iim eistä
p ientä
oli kuvia, joitten a ih ee t o liv a t T o ls h u o n e tta k u v as iv at hänen ty ö - ja m a-
toin kirjoista o te ttu ja .
i k u u h u o n e tta a n .
Ne
o liv a t
h y v in
yk
Seuraavassa huoneessa o li jo u k k o sin kertaisesti k a lu s te tu t, m u tta te k i
koululapsia, jotka o liv a t
k o k o o n tu vät varsin h au skan v a ik u tu k s e n . N iis
neet opettajansa y m p ä rille .
H ä n se sä huoneissa oli tuo k u u lu isa k y n ä -
losti kai Tolstoin eläm ää, koska usein I mies v ie ttä n y t s u u rim m a n osan e lä
viittasi seinällä olevaan suu reen k u m ästään k y n ä n ja p a p e rin ääressä.
vaan, joka esitti T o is to lta
työpc^y-
Y le is v a ik u tu s tä s tä . pienestä m u-
tänsä ääressä.
M ie le e n i
m u is tu iv a t
i seosta o li varsin h yv ä.
Siisteys v a l
ne ajat, jolloin itse o lin o p e tta ja n i
litsi k a ik k ia lla , ja k a ts e lija t n ä k y iv ä t
kanssa käynyt museoissa, m u tta noin
, k o e tta v a n sitä p arhaan sa m u k a a n säi-
innostuneina emme ko skaan sillo in o l
; ly ttä ä .
K u in k a
suuren v a ik u tu k s e n
leet opettajamme
m e itä
ohjatessa,
I te k e e k ä ä n vieraaseen se ju h la llis u u s,
kuin nuo kirkassilm äiset lap su kaiset
jo lla v e n ä lä in e n ty ö lä in e n ja sotilas
proletaariopettajattarensa
y m p ä rillä .
k u lk e e tuo n su u rm ieh en h u o n e ita k a t
Paperille on m a h do to n k u v a ta
sitä
sellessaan!
V a s ta sosialistisessa y h
lämmintä v u o ro v aiku tu s ta, m ik ä v a l
teiskunnassa, jo llo in k a ik k i ta id e la i
litsi heidän v ä lillä ä n .
tokset ja
m useot, k u te n N euvosto-
Kolmanteen huoneeseen o li s ijo ite t V e n ä jä llä n y t o vat m a k s u tto m a t, voi
tu lo isto i-
v a in a ja n
k ä k ö y h ä lis tö tu n te a olevansa siellä, m i
p ä ä h in se k o k o ikänsä on p y r k in y t, n im .
see käsitykseen siitä h u o lellisuu d esta omassa
itse
hallitsem assaan
y h te is
ja tarkkuudesta, jo lla k ir ja ilija on k i r kunnassa.— R. M :r i.
sikirjoitukset.
N iitä
Waldo & Martell
Californiasta
M yö h em m in tu lle ita ään estyksen tu lo k s ia ei o teta h u o m io o n .
k ä y ttä m ä ä n
jä le llä o le v a t
katsellessa
RÄÄTÄLIT
K an n attak aa niitä liikkeitä, jotka
ilm o ttav at T overissa!
k e r
Onneton tapaus sattui Wishkan
laaksossa kolmen vuoden ikäiselle po
jalle. Hänen isänsä oli kaatanut hei
nää niittokoneella ja lapsi oli tullut
huom aam atta heinikkoon niin lähel
le niittokonetta, että se katkasi po
jalta mblemmat jalat poikki. Onnet
tomuuden jälkeen pojan isä, Mekos-
ky, toi poikansa tänne sairaalaan
tohtori Randolphin hoidettavaksi.
Mr». Alma Nurmetta katkesi käsi
t k. 8 p„ kun hän putosi tikapuilta
akkunaa pestessään. Tikapuut hänen
ällänsä luistivat sentähden kun käy
tävä .oli märkä.
Muutamia tukkikämppiä on hiljak
koin pantu käyntiin tällä ympäristö!
lä. Mutta kovin pienellä palkalla on
niihin työläisten pitänyt mennä töi
hin. Rautatiekäm pillä on päiväpalk
ka $2.50.z
Toverit Mr», ja Mr. Lantto, But
testa, ovat täällä vierailem assa. Ho
ovat tulleet autolla ja matkan var
rella ovat he poikenneet useam m assa
kin paikassa tuttaviensa tykönä vie-
rissa.
M utta toisekseen ei petty
myksen katkeruus ja skeptisismin
myrkky, jotka vielä toistaiseksi toi
voaksemme ei enää kauan, sitovat
Ranskan köyhälistön vallankumouk
sellista tahtoa, olleet ehtineet las
keutua Venäjän köyhälistön sydä
meen.
Pariisin Kommuuni kärsi häviön
sodassa, ennenkuin taloudelliset ky
sym ykset kaikessa laajuudessaan tu
livat esille.
Vaikka Pariisin työ
läiset olivatkin erinom aisia soturel
ta.
oli
Kommuunin
sotilaallinen
kohtalo jo edeltäkäsin m äärätty toi
vottom aksi: epäröiminen ja sovitte
lu ylhäällä synnyttivät hajaannusta
alhaalla.
K ansalliskaartissa m aksettiin palk
kaa 162,000: lie sotam iehelle ja 6,500
upseerille, m utta niiden luku, jotka
todellisesti m enivät taisteluun, var
sinkin huhtikuun 3:nnen päivän e
päonnistuneen hyökkäyksen jälkeen,
vaihteli noin 20:n ja 30:n tuhannen
välillä.
Nämä todistukset eivät lainkaan
häpäise Pariisin työläisiä, eivätkä
anna aihetta pitää heitä pelkureina
tai sotilaskarkureina, vaikka tietysti
ei
sotilaskarkureitakaan puuttunut.
Taisteluun kykenevä arm eija tarv it
see ennen kaikkea keskitettyä ja
täsm ällistä johtoa. T ätä ei Pariisin
Kommunilla ollut.
Kommunln sotilaslaltos oli. erään
kirjailijan lausunnon mukaan, kuin
pimeä kamari. Jossa kaikki törmäi-
livät toinen toisiaan vastaan.
Mi
nisteristön kanslia oli upseeriston ja
tavallisten
kaartilaisten
täyttäraä.
jotka
vaativat
sotilastarpeita
ja
muonaa Ja valittivat, ettei heidän
sijalleen läh etetä toisia. H eidät lä
hetettiin komendantin v ira s to o n ...
"Jo tk u t pataljoonat salvat olla
juoksuhaudoissa 20—30 päivää, kun
taas toiset olivat aina reservissä.
Tämä huolimattomuus kuoletti pian
kaiken kurin.
Pian tahtoivat roh
keimmat m iehet olla itse oman it
sensä herroja, muut vetäytyivät pois
sotapalvelukselta.
Samoin menettc-
livät upseeritkin: yhdet jättiv ät paik
kansa m ennäkseen auttam aan tules
sa olevaa toveriaan: toiset poistui
vat k a u p u n k iin ...” (“Pariisin Kom
muun! 1871” P, L. Lavrov v. 1919,
siv. 100.)
Tällainen hallinto ei voinut jäädä
rankaisem atta.
Kommuuni hukkui
vereen. Mutta tähän löytyy Kaut-
skyllä verraton lohdutus:
“Sodankäyntihän yleensä — sanoo
hän päätään pudistaen —* ci ole
köyhälistön vahvoja puolia." (Siv.
76.)
Tämä Panglossin arvoinen aforis
mi on täydelleen erään toisen Kaut
skyn mietelmän tasalla — nim ittäin
sen, ettei Internationale ole sodan
aikana mikään käyttökelpoinen ase,
koska se olem ukseltaan on “rauhan-
väline”.
Näihin kahteen aforismiin sisäl
tyykin koko nykyinen Kautsky, —
□iissä näkee hänen kokonaan, täy
dellisenä, s. o. tuskin pyöreää nol
laa suurempana. Sodankäynti näh-
kääs ei ole köyhälistön vahva puoli,
sitäkin vähemmän, kun Internatio
nale ei ole luotu sota-aikaa varten.
Kautskyn laiva on rakennettu lam
mikkoja ja rauhallisia meren pou
kamia. eikä lainkaan aavaa merta
ja myrskyisiä aikoja varten.
Jos
tähän laivaan on tullut halkeama.
Jos se vuotaa ja menee nyt onnel
lisesti pohjaan, niin syynä tähän _oi^
myrsky, liika Tesi, suunnattom at lai
neet ja joukko m uita huomioonotta
m atta jääneitä, syitä, joita silmällä
pitäen Kautsky ei ole rakentanut
mainiota laivaansa.
Kansainvälinen köyhälistö on teh
tavakseen asettan u t vallan anasta
misen. Riippum atta siitä, kuuluuko
kansalaissota “yleensä” vallankumo
uksen välttäm ättöm iin atribuutteihin.
jää epäilem ättöm äksi se tosiasia, et
tä köyhälistön liike Saksassa, Itä-
vallassa ja entisissä Itävalta-Unka
p rässi m me ja
44 7 F irat St.,
Ottakaa huomioonne!
Aberdeen, Wash.
Sauna
PAPPI KÄHVELTÄJÄNX
Vähän tuomittu, mutta siitäkin
ruikuttaa.
V. k. 18~p:nä syytettiin Hämeen
linnan raastuvanoikeuden ‘istunnossa
pastori Adolf Halmetta siitä, että
hän oli jättänyt tilittäm ättä myy
täväkseen ottamiaan Jäm sän kan
sanopiston arpajaisten ennakkoarpo-
ja 396:95 edestä.
K antajan asia
mies vaati Halmeelle edesvastuuta
kavalluksesta ja korvaaman m aini
tun summan.
z Antamallaan päätöksellä katsoi oi
keus selville käyneen, että vastaaja
oli tehnyt itsensä syypääksi mai
nittujen
varojen, kavallukseen ja
tuomitsi vastaajan 5 päiväsakkoon
vastaten 100 mkaa tai varojen puu‘
teessä 5 päivän vankeuteen, mak
samaan kantajalle vaaditun 396:93
sekä kuluja 600 markkaa. Tuomio
on ehdollinen 1 vuoden koetus-
ajalla.
. Samaten syytettiin pastori Hal-
Ik ä v ä llä
kaiv ate n
ilm o itam m e,
että kuolon k y lm ä käsi taas
k o rjas i pois yhden tove
reistam m e
H ä n e n kuolem ansa a ih eu tu i to i
sen käden k a u tta . Pyssyn luoti
katkaisten vasem m an ja la n , jo
ka lopullisesti irro ite ttiin S h e ri
dan, W y o ., sairaalassa, kuollen
leikkauksesta aiheutuneeseen v e
re n m y rk y ty k s e e n elo ku u n 5 p.,
1 92 1.
V a in a ja
oli
syntyisin
L a p u a lta ,
H e lla n m a a n
kylästä,
W aaaan läänistä.
O li kuo lles
saan noin 3 1 vuoden ik äin e n .
T ä te n tiedoksi ann am m e su
kulaisille ja tu tta v ille .
Jos on jo ita k in jo tk a h aluavat
läh em p iä tie to ja v ain ajasta, n iitä
saa m in u n k a u tta n i.
G. W . L U O M A ,
Box
715,
K le e n h u rn ,
W y o m in g .
lauantaisin
naisille.
M ATTI
m ie h ille ja
PATANA
W ASH.
OINAVIAK
A M E R IC A N
puhdistam m e vaatteita.
R ay m o n d , Wash.
URHO JOHNSON
Ilwaco, Wash.
Käsittelee ensiluokan
r u o k a t a v a r a a koh
tuullisilla hinnoilla.
L in ja n
la iv at
N ew Y o rk is ta
suoraan
RUOTSIIN
5 “Oscar II” . . Elokuun 4 p.
“
=
p u rje h ti N ew Y o rk is ta ,
naan 8 6 5 m a tk u stajaa .
m uka-
JOHN KAINU
Ruokatavarakauppa
| “United State.” Elok. 3 p.
K a ik k e a
päivän
H
X
Ilwaco,
saapui
N ew
Y o rk iin
4 0 8 m a tk u stajaa .
tuoden
ensiluokan ru o k a ta v a ra a
h alvirnm ilia h in n o illa .
Wa»L
= Matkalippuja
A m e rik a s ta läh e
tetää n S u o meen
;; postin ja sähkösanom an välityksellä
z:
T ila tk a a h y ttin n e ajoissa.
H in -
— noista y . m . kysykää paikaliisasia-
= o itsijo iltam m e .
=
rin maissa on muodostunut jännit Kommuuni tuhottiin. Me annanim '
tyneeksi kansalaissodaksi, jolla on i iskun toisensa jälkeen Kommuunin
ei vain sisäiset, vaan ulkonaisetkin pyöveleille. Me kostamme Kommuu
rintam ansa. Jos sodankäynti ei ole nin puolesta ja me kostamme lop
köyhälistön vahvapuoli ja jos Inter- puun asti.
natsionale sopii vain rauhan-ajoille.
niin silloin on vedettävä risti val
lankumouksen ja sosialismin yli, sil • 167,000: »ta kansalliRkaartilaisesta.
tä sodankäynti muodostaa melkoisen jotka nauttivat palkkaa, meni tais
vahvan puolen kapitalistisessa val teluun vain pari— kolmekymmentä
tiossa. ja se ei ilman sotaa päästä tuhatta. Nauta numerot ovat mieltä-
työläisiä hallitsemaan. Silloin täy kiinnittävän» ainehiatona. tehtäessä
tyy selittää sosialistinen demokratia Johtopäätöksiä muodollisen demokra
yksinkertaisesti kapitalistisen yhteis tlan vaikutuksesta vallankumouksel
kunnan ja porvarillisen parlament- lisena aikana. El äänestykset vaan
tarism in loiseksi, s. o. täytyy antaa taistelut Thiersin joukkoja vastaan
Kommuunin
kohtalon.
julkinen vahvistus sille, mitä Ebert. ratkaisivat
167.000
kansalliskaartilaista
muodos
Schejdemann, Her.audel politiikas
ti
pääjoukon
äänestäjistä.
Mutta
saan tekivät, mitä vastaan Kautsky
kuitenkin yhä vielä näyttää väitte todellisuudessa Kommunln kohtalon
määräsi
20—30
tuhatta
miestä,
levän.
uhrantuvaisin
taisteleva
vähemmis
Sodankäynti ei ollut Kommuunin
vahva puoli ja siksi se tuhoutui. tö. Tämä vähemmistö ei seisonut
yksin, — se vain miebuullisimmin
Ja niin arm ottom asti tuhoutui! .
“Täytyy palata Bullan. Antoniuk ja uhrautuvammin ilmaisi enemmis
sen ja Oktavluksen proskriptioihin tön tahdon. Mutta kuitenkin se oli
Muut, jotka kriitilli
löytääkseen sivistyneiden kansojen vähemmistö.
historiasta moisia murhia. — kirjot- senä hetkenä piiloutuivat, eivät ol
vihamielisiä
Kommuunille;
ti aikoinaan jotenkin maltillinen li leet
beraali Fiaux — viimeisten Valols- päinvastoin he aktiivisesti tai pas
suvun jäsenten uskonnolliset sodat, siivieesti tukivat sitä. m utta he oli
Pärttylin yö, terrorin aika olivat vat vähemmin tietoisia, vähemmin
Poliittisen demokrati
lasten leikkiä siihen verrattuna. Tou tarmokkaita.
kokuun viimeisen viikon ajalla kor an areenalla teki • heidän tiedotto
jattiin Pariisissa 17,000 kapinallisen muutensa pettureille, seikkailijoille,
ruumista. — Murhia tehtiin vielä ke porvarillisille veijareille ja itseään
pettäville rehellisille hölmöille mah
säkuun 15:n päivän tienoilla.”
“Sodankäyntihän ei ole köyhälistön dolliseksi pettää heitä. Mutta avoi
men kansalaissodan aikana he suu
vahvoja puolla.”
V aletta!
Venäjän työläiset ovat remmassa tai pienimässä m äärässä
osottaneet voivansa hallita myöskin kulkivat uhrautuvaisen vähemmistön
"sotavälineitä’ . Me näemme, että mukana. Jos Kommuunin olem assa
tässä on otettu jättiläisaskel eteen olo olisi jatkunut, niin täm ä etujouk
päin Kommuuniin verraten.
Tämä kojen ja köyhälistön vankimman «
ei ole Kommuunista luopumista — san välinen suhde olisi yhä enem
sillä Kommuunin traditsionit eivät män lujittunut. Siitä järjestöstä, jo
lainkaan ole yhtä sen avuttomuuden ka julkisen taistelun aikana oli muo
kanssa — vaan täm ä on kommuunin dostunut toimivan joukon järjestök
työn jatk am ista Kommuuni oli heik si. olisi tullut heidän diktatuurijär-
ko. Me olemme tulleet vahvoiksi jestönsä. asestetun köyhälistön edus
päättääksem m e
Kommuunin työn. tajain Neuvosto.
avoinna
IL W A C O .
Jacob Hyyppän
»i»t»u»i»o»w»unnin t i«mt i :i«t»uc t
Pariisin työläisellä on tak an arn
kyllin tunnettu menneisyys, ollak
seen vallankumouksellisen esittelyn
t»i nykyisen Kautskyn ylistelyjen
tarpeessa.
K uitenkaan ei Pietarin
proletaareilla ole. eikä voi olla syy
tä välttää vertailutta sankarillisen
vanhemman veljensä kanssa. P ieta
rin työläisten sankarillinen kolmi
vuotias taistelu — ensin vallan a
Kastamisesta, sitten »en säilyttäm i
seksi ja lujittam iseksi, — taistelu
Jota <-n käyty ennen kuulum attom ien
tiskien, nälän, vilun ja alituisten
'airojen alaisena, täm ä taistelu on
’pelkkää uhrautuvaisuuden» ja jouk-
kosankaruuden
tarinaa.
Kautsky,
kuten me toisessa yhteydessä oso-
uroine, ottaa Venäjän köyhälistön
pimeinimät ainekset ja vertaa niitä
Konimunardien parhaistoon. T ässä
kään suhteessa el hän eroa porva
rillisista panettelijoista, joita kuoi
•«et kommunistit m iellyttävät enem-
kuin elävät.
Pietarin köyhälistö otti
vallan
neljää, ja puolta
vuosikymmentä
®'oheniniin kuin Pariisin köyhälistö.
Tämä aika antoi käsiimme ä ä re ttö
mät edut. Vanhan ja osittain uu-
denkiy Pariisin kasityöläis-plkkupor-
’»rillinen luonne on aivan vieras
S tarille, joka op mailman keski-
etyimman teollisuuden keskus. Tä
seikka oli meille sangen suu
seksi avuksi agitatsionissa ja jär-
^tainiseäsa, kuten myös neuvosto-
systeemin rakentam isesa.
Meidän
köyhälistöllämme ei ollut takanaan
^riisin köyhälistön rikkaita vallan
kumouksellisia traditstoita.
M utta
•‘h sijasta oli vallankum ouksen al
kaessa meidän vanhem m alla polvel-
^mine tuoreessa m uistissa v. 1905:n
juuren yrityksen antam a kokemus,
‘en epäonnistuminen ja sen testa-
a^nttaama kostovelvollisuus.
kenaläiset eivät ranskalaisten ta-
*01® olleet käyneet dem okratian kou-
joka m äärättynä aikana oli
ttrkes tekijä köyhälistön kulttuu
THE BEE HIVE
Raymond Meat Co.
T O V E R IN J O H T O K U N T A , Box 9 9 , A s to ria , O re g o n .
(Yliäolevaa ään estyslip p u a p y y d ä m m e
tenkin K u stan n u sliik ke em m e jä s e n te n .)
M a rkk a a
Portsmouth Garage
Scandinavian-American
Line
=
PERÄPUKAMAT
Parannetaan Leikkauksetta
=
T H E C H IL B E R G A G E N C Y ,
= 7 0 2 Second A v e .,
Seattle W ash.
Illiililillllillllllillllllllllilllillllllillllillll
K IIN A L A IN E N
K A S V IS L X Ä K Ä R L
LUONNON LÄÄKKEITÄ
E i le ik k a u k s ia . Ei m itään
m y rk k y jä k ä y te tä m eidän
erinom aisissa
lääkkeissä.
V a lm istam m e lääk ke e m m e
kiin alaisista ju u ris ta , kas
veista, nupuista ja k u o ris
ta, suurin osa näistä ovat
tu n te m a tto m . täm än m a an !
z —
lä ä k e tie te e lle .
L ää kk e em *
Ihe ovat v alm istetu t luo n n on kasviksis
ta , ja ovat ne v o ito k k a a s ti p a ra n ta
neet v atsa viko ja , p ä ä n k ip u ja , k a ta rria ,
k e u h k o v ik o ja ,
re u m atis m ia ,
herm o-
v ik o ja , veren h e ik k o u tta , m u n u aistau
te ja , naisten ta u te ja , y. m.
K a ik k ia m iesten ja naisten ta u te ja
h o idetaan.
M . HEE
WO
C H IN E S E
M E D IC IN E C O M P A N Y .
2 0 8 James S t., 2nd avenuen kulm assa.
Peru stettu 1 9 0 3 .
S E A T T L E . W A S H .)
REUMATISMI
k iv u t jiio is ? « Ja kitsien nivelistä seka y li- i
mukaan koko ruurnlB-a, ovat kaikki reu- ■
inaii«nitn tuntomerkkejä. -— Tämä tauti on
yleinen kan&alaiwtemme keskuudessa t i i l i » .
Johtuen ilma-tosubteiftta i y. m
Kun kipu kauaa K Lakita ja m uuttuu to !- !
ruum iin o«a«ts toiseen kutriltaan s ttt
kuume-reumatismiksi. Kun taas kolotus.
(Imenee J i-ent--» i kutsutaan sttt kroontttl-1
»ek«t re'!mati«fnik-t. ja kun tuntuu kova»
k tv ta tlv U kipua ja jalat ajettuvat on se
teiniä eli n k. kfhttfc.
Lukekaa mitä tS.-aS mies saneo:
Mlnn.
a rm ia a t H -r ra t:
Ktttna k
l r X
r t I
toafiiltM-n e t t ! oi- n sannat ne tUkke,-t Ja aijrfta !
Bautttav: n» tejdan «äänfMMme ntukauv.
N y t!
M an b u M P-IU p rnfaacaet kllt«>k»t t> Idaa erin- ;
t35k k rw tJ r w . w -kl r< b< lHxyydeatiia»'. ,
L iik k e e t oli Biln t y r ä t Jotta et r«H rahatta (« * >
n-aipis xaada. i.itna o k a nyt »P a n terve rak-s. j
PT.rat k«Bnt3ttnt« tto,
V P P it MJ LL
Ertkotstfake So. 4SO on erinomainen O I - !
ke ylläm ainittuihin ktpothin
Kuukauden I
hoitoon kuuluu -uurt pullo Haketta, rasta |
pilleriä Ja Indt-votde uikun, voidettavakei.
Tilatkaa Uitto oiS irly» Xe. <3t». H b e trtU a '
pnatiSKi i»k> t y k ä tä * a izrlie tlu a a . S i.in .
-»
—I dgnetitn
e« »tmrin—
—SuoaB. Ap‘j nkkl TMy^attwi-wa—
9. A. LIGRELL OO,
Supartoi», Wla
POIS PORVARILEHDET-
TYÖLÄISTEN KODEISTA
DR. DEAN
Siaä* ja u lkonaiset p u k a m a t v o i
daan
ehkäistä.
V u o ta v a t
tai
syyhyävät p e rä p u k a m a t, paiseet
ja
m u u t p eräs u o lita u d it, paitsi
syöpää, voidaan p a ra n ta a tä y
dellisesti le ik ka u k s etta .
MINUN PARANNUSTAPANI ON:
L u o n n o llin e n — säästäen lih a sk u d o k
set ehyin ä ja v a h in g o ittu m a tto
m ina.
H o ito ilm a n leikkausta-^—ei tu o ta
. sairaalle tuskaa e ik ä p elko a jo n
ka leikkaus a ih eu tta a.
Vapaa
liik u n to — h o iton i
alaisena
o levat sairaat saavat liik k u a v a
paasti ja tehdä säännölliset p ä i
vätyönsä, jo u tu m a tta vuo teelle.
H o ito n i on k iv u to n , ei m itä än ik ä
viä ja vastenm ielisia jä lk is e u ra u k
sia, ei keskeytystä liik e - eikä
seuraeläm ässä. S a ira at p ia n to t
tu v a t h o itoo n i ja p itä v ä t k o n tto
rissani käy n tin s ä tavallisena vie
ra ilu n a.
L ä ä k ä rit, jo tk a suosittelevat s a ira il
leen p aran n u stap a an i, v o iv a t k a
luttaessa seurata sairaan m u kan a
M U IS T A K A A — M IN Ä T A K A A N
T Y Ö N I. Jos en voi p a ra n ta a P E
R Ä P U K A M A A N N E , n iin m akaan
ra h an n e takaisin .
P a ra n n e ttu je n sairaiden n im iä lä
hetäm m e pyydettäessä. K ir jo it t a
kaa ta ik k a k ä y k ä ä noutam assa
vap aita k irja s ia .
DR. DEAN
Second A Morrison Sta.
PORTLAND, OREGON.
K irjeessään «
■..... ■ «a