Perjantaina, Elokuun 12 p,— Friday, August 12th
_No- 188
• tai sen arvon lisääm isessä. O sak -! Itselleen
taloudellisen hyödykkeen
rille ajanut. — Jos miehet olisivat ol scllisia syytöksi muka siitä, että näitä
keiden arvo laskee ja nousee riip- käyttääkseen sitä vaihtovälineen»
leet ammattitaitoisia, niin helposti tuona rahoja on ennen väärinkäytetty.
(T H E CO M RADE)
'”
purnutta välittäjän eli osakekefnot silloin
tuli vaihdonvälinetalou8
Ja tiedättekö, mihin näitä rahoja nyt
-Til« organ of the Finnish workers in the Western aikana olisi voinut pelastaa vuikka tu
telijan
työskentelystä.
Osakkeen teiskuntaan. Ensim äiset vaihdonvg.
f c ltes. The only Finnish Daily in the West. hannen matkustajaa, väittävät asiantun haluttaisiin käyttää? — Uhkapeliin. Niin
arvo riippuu sen pääomahyödykkeen lineet, karja, metallit, suola j.Of
biishesi daily, except Sunday, at Astoria, Oregon,
juuri, uhkapeliin. Senaattori Norris esi
arvosta, Jolle osake on ajateltu. O olivat vain tavaroita. Mutta sitä
by the Western Workmen's Publishing Society. tijat.
j
sakeyhtiön johto ja isännöitsijä te mukaa kuin yhteiskunnallinen j-jj.
Syyllisiä etsiessä koetetaan huitoa sin merkiksi haluaisi saada laadituksi lain,
Taloudellinen yhteistyö.
Office 7th and Commercial St., opposite Past Office ¡
kevät
säännöllisesti tuottavaa työtä. teistyö kehittyi, tuli vaihdonväline*
joka antaisi maanviljelijöille tilaisuuden K ansantaloustiede on oppi ihmis
ne
ja
tänne,
mutta
aniharva
uskaltaa
Poet Office Address: Teveri, Box 99, Astoria. Ore.
M utta jos välittäjän toim inta vaikut tä jotakin muuta kuin tavailin^
käydä pääsyyllisiin, laivakapitalisteihin pitää hallussaan maansa tuotteet siihen ten taloudellisesta yhteistyöstä. Tä taa arvoon eli kurssiin, niin tel hä tavara. J o tta olisi voitu järjesti»
y h teist/ö perustuu työn jaolle. I
E D IT O R IA L STAFF
käsiksi. Kukapa “kunnon” kansalainen saakka, että hinnat näiden samojen mä
Yksi
kalvaa kaivoksissa, toinen kyl- i nen työnsä ole vain tuottam atonta, tuotanto ja toim ittaa tavaroiden j.
Sulo Syvänen, Alex Sevo, A. N Koskela, K.
maanviljelijöiden
mielestä
olisivat
“so
kapitalisteja
ja
niitten
voitonhimoa
syyt
vää viljaa, kolmas lajittelee ja vaan vieläpä yhteiskuntaa vahingoit palveluksien vaihto, tarvittiin yij
Heikkinen ja Geo. Gratchef (vastaava)
tavaa, koska hän siten häiritsee suurem pia m ääriä vaihdonvälineit»
täisi. — Mitäpä niitten voittojen uhrina pivat”.
myy tuotteita.
Phones:
Office 363j Editorial Department 832.
näiden
arvopaperien luonnollista hin- (rahoja). Ja kun rahalaitoksen tek
Kongressi ei saa määrätä, mihin näi Kaikkia niitä, jo tlp o ttavat osaa
50 matkustajaa merktisee sen j‘älkeen
nanm
uodostum
ista, joka pitäisi m ää niikka ei kestänyt kilpailussa teol-
taloudelliseen yhteistyöhön, sanotaan
Entered as second-class mail matter July 13. 1912.1 kun vastikään on samaan tarkotukseen tä ,varoja on käytettävä.
Jos
tällainen
at the Post Office at Astoria, Oregon, under the
kansantaloustieteessä
työläisiksi., rä tä vain todellisten hyödykkeiden lisen jh kaupallisen kehityksen rin-
uhrattu kymmeniä miljoonia ihmishen määräysvalta annetaan kongressille, niin Tehdään
Act of March 3. 1879.
m ielellään ero henkisen ja arvon mukaan, johon v ä littä jä n ^ ei nalla, tuli rahojen ja tarkotuksen-
kiä. Ja sitäpaitsi eihän siinä mennyt rikotaan perustuslakia, sillä jokainen ruumiillisen työn tekijöiden välillä, ole m itään vaikutusta. Pankkien toi m ukaisten vaihtovälineitten puut4
edes “parempia ihmisiäkään” meren .sentti hallituksen reservi pankin varoista koska työ varsinaisesti vaatii her m inta on tuottavaa, jos ne lainaa yhä tuntuvam m aksi. Rahanpuute
■Mitä merkitsee ihmishenki voit pohjaan. Pääasiallisesti kaikki hukku on yksityisomaisuutta."
m erkantilistien
kultapolitiik.
mo- tai aivojännitystä tai lihaspon- malla rahoja ,mahdollisimman pien johti
tä
tappionvaarasta
johtuvaa
korvaus
kaan.
Tarkotuksenmukaisen
vaih-
M utta
todellisuudessa I
neet olivat työläisiä ja vain harvoja kes-
Siinähän se on koko juttu. Amerikan nisteluja.
tojen rinnalla
ta
vastaan
helpottavat
tuotantoa
se
donvälineen
puute
johti
todellisesti
kiluokkalaisia osui matkaan. Mitäpä kansa pelkää joutuvansa “sosialismiin”, vaatii kukin työ suurem m assa tai ■ kä johtavat tuotannon oikeille urll- kaikkiin niihin yhteiskunnallisiin e.
pienem m ässä m äärässä sekä ruu -
On tavattu sanoa, että “kyllä maalla niistä kannattaa suurta melua nostaa.
kun hallitus yrittelee alkaa hoitaa jota m iillista e ttä henkistä voiman käyt-j j le. M utta pankit tekevät myöskin päkohtiin, joita vastaan demokratia
viisaita ollaan kun merellä vallinko ta Tapa vaatii kuitenkiq asian tutkimis kin “yleishyödyllistä” laitosta. Nämä sa töä. Olkoon kyysm yksessä sitten aivan tuottam atonta ja sangen va viime vuosisatoina on saanut tur.
pahtuu," mutta tuokaan ei enää nyky ta ja — hautaamista ja tässä touhussa mat suurpääoman suunsoittajat pelote kaivosten kaivam inen tai kuole- i hingollista työtä välittäm ällä koron haun taistella.
kiskurikapitalistien harjottam aa työ
Vaihdonvälinetaloudessa voidaan «.
aikana ole paikkansa pitävä. Meriku- tulee aina yhtä ja toista esille, ♦iiinpä levat “sosialismilla” joka kerta, kun vaa- viattomien ajatusten kirjottam inen. tätekevän
yhteiskunnan
verottam
ia
rottaa
seuraavat kolme kehitysastet
luii järjestämisessä on näet jo pitkän on m.m. Portlandissa ilmestyvä Mor (Iitaan hallitusta ottamaan huostaansa niin riippuu työn arvo suurem m as ta. Tämä väite voidaan vasta sit* ta : alkuperäinen vaihtotalous (vaih-
sa tai pienem m ässä m äärässä siitä
aikaa tullut näkyviin, että kapitalistit, ning Oregonian, kapitalistilehti, huo- yleistä laatua olevia laitoksia. Mutta huolellisuudesta, jota työläinen osot- ten ym m ärtää täysin, kun perusteel toesine — tavara — vaihtoesine) j»
jotka laivoja varustavat, eivät siinä ota [ mannut, että The San Francisco & kun tiukka tulee, huutavat ne vieläkin taa ja työn tuotteeseen pannusta lisemmin olemme selittäneet, miten luottotalous (vaihtoesine —- luoton
koronkiskonnalta puuttuvat täydelli antoa ilmaiseva väline — vaihto-
huomioon mitään muuta kuin kilpailun Portland Steamship Company, joka A- hirveämmin, ettei hallitus saa käyttää ruum iillisesta energiasta.
kaikki taloudelliset ja yhteis esine).
ja voittomahdollisuudet ja viisi veisa laskan omisti, on läheisessä menneisyy väärin hallussaan olevia laitoksia — sil Työksi kutsutaan kansantaloudessa sesti
Luottotalous, joka puhtaasti raha-
säännöllisesti vain sitä voim ankäyt kunnalliset oikeutukset.
taan matkustajien ja kaikkein vähim dessä pannut laivansa lähtemään joka lä ne ovat yksityisomaisuutta.
teknilliseltä
kannalta
katsottuna
Kaikki työn tuotteet ja palveluk
töä, jonka tarkotuksena on suoraan
min laivoissa työskentelevien työläisten neljän .päivän kuluttua satamasta sen Emme lainkaan kiellä sitä, että ne tai epäsuorasti luoda taloudellisia set voivat olla vaihdon esineinä ja m erkitsee rahalaitoksen korkeinta
hengen turvallisuudesta.
sijaan eitä ne ennen läksivät joka vii- ovat yksityisomaisuutta, nämäkin reser- hyödykkeitä. Työ voi olla koni niitä kutsutaankin senvuoksi vaib I kehitystä, on osittain poistanut ra
hanpuutteen.
Mutta koska koko
Tämä puoli tuli sanomattoman selväs des päivä. Laivojen lukumäärää ei ole vipankin rahavarat. Ovatpa tietenkin. sum ptiivistä, kulutusta palvelevaa | donvälineiksi. Vaihdonvälineet eli meidän
nykyinen rahajärjestelmäm
työtä, kun sen tarkotuksena on muo 1 taloudelliset hyödykkeet voidaan ja
ti esille viime keväänä kun laivakapi- kuitenkaan lisätty ja Oregoniankin Nehän ovat sen valtion käsissä, joka dostaa
me
—
yhteiskunnalliselta
näkökan-
ja lisätä yksilöllistä työvoi- kaa seuraaviin luokkiin:
talistit vaativat sota-aikana säädetyn La myöntää kysymyksessä olevan kilpailun johtaa yhteiskuntamme juoksevia asioi maa. Sekä opettaja e ttä hänen op | 1. A ineelliset hyödykkeet: maa- naita katsottuna — on täydellisesti
ta suurpääoman määräysten mukaan. pilaansa h arjo ttav at kom sum ptivista j omaisuus (alkuperäisesti vapaa oi turm eltunut, on rahasta, jonka vain
Folletten merilain kumoamista, se kun laivaliikenteessä.
Tämän kiireen lisäyksen kanssa on Suurpääoma omistaa hallituksen — ja työtä. Tai voi työ olla reproduktii- keus luonnon käyttöön), henkilöikoh- pitäisi olla apuna taloudellisessa yh
niitten mielestä “asetti laivojen varusta-
jillc aivan liiaksi raskaita taakkoja knn- käynyt pakolliseksi koettaa tehdä mat- se siis omistaa kaiken, mitä hallituk vista, tuotantoa palvelevaa työtä, täinen työ (työvoima), pääoma (e- teistyössä, vähitellen tullut talou-
dellinen herra. Raha, jonka tehtä
tiettäväksi.” La Folletten laki määräsi ka mahdollisimman lyhyessä ajassa ja sella on. Kyllä nämä hallituksen re kun työvoimaan yhdistetyt kokemuk dellisten hyödykkeitten tuote).
2. Itsenäiset ei-aineelliset hyödyk vänä on välittää taloudellisten hyö
set ja tiedot uudestaan kohotetaan
näet, että jokaisessa matkustajalaivassa niinpä on käynyt välttämättömäksi koet servipankin rahavarat ovat yksityisomai esille ja yhdistetään työntekijän it keet (esim. patenttioikeus).
dykkeitten vaihtoa, on saanut itse-
näisen
arvoam ääräävän ja sangen
tulee olla pelastusvälineitä 50 pros. lai tiin oikoa mutkia. Tämä on kylläkin ol suutta.
3. E päitsenäiset ei-aineelliset hyö
senäiseen työhön lopullisen tuotteen
vaikutuksen todellisten
dykkeet (kaikkien edellisten kuvi haitallisen
vojen miehistön ja matkustajien kor lut mahdollista, mutta vain sillä edelly Ja kun perustuslaki on laadittu juuri luomiseksi.
vaihtoesineitten
arvonmääräämiseee.
tellut.
arvot
esim
erkiksi
ohligatsio-
keinta lukumäärää varten ja että laiva- tyksellä. että kulkutieksi on valittu e- suojelemaan yksityisomaisuuden pyhyyt On aina mielellään jaettu työ
A
lituisesti
sekottam
alla railakasi!-
miesten tulee olla ammattiinsa perehty rittäin vaarallinen väylä Cape Mendo- tä, niin onhan selvää, että tällainen oli tuottavaan ja tuottam attom aan työ I nit ja pankkisetelit).
teen
ja
pääom
akäsitteen
onnistui ra
Omaisuudeksi voidaan sanoa t a
hön. M utta jo tta työtä yleensä voi
neitä ja saada todisteet merikuntoisuu- einon edustalla, jolloin laivojen on ol si perustuslain rikkomista.
ham iesten väärinkäyttää vaihdimvi
taisiin pitää taloudellisena ilmiönä, loudellisten hyödykkeiden yhteistä
Toinen asia taas kerrassaan on se, on
linettä kiristääkseen sen avulla työl
destann ja pelastusvälineitten käsitte lut pakko hyvin läheltä sivuuttaa Blunt
sen luonnollisena edellytyksenä, m äärää, jota yhteiskunta tai sen yk
niminen
vedenalainen
särkkä.
“Tällöin,”
onko känsälle — työväenluokalle — e- e ttä se on tuottavaa. Olkoon työ , sityiset kansalaiset vapaasti ja es- tä maksun, jota tavallisesti kutsu
lystä ennenkuin niitä saa pestata mat
taan- pääomakoroksi, mutta on vala
kustajalaivojen palveluskuntaan. Toi selittää Oregonian, “ovat laivan johta dullista että hallitus ja sen huostassa o- ruum iillista tai henkistä, niin on : teettöm ästi hallitsevat.
Tätä maksua ei suo
Ihmisten taloudellisessa yhteistyö.“- rahankorko.
se taloudellinen ilmiö vain siinä ta
sin sanoen tämänkin lain mukaan jä vat virkailijat ruvenneet urheilemaan levat laitokset ovat yksityisomaisuutta.
rastaan
oteta
työpalkasta, vaan se
pauksessa, e ttä sen tarkotuksena on sä voimme erottaa seuraavat kehi-
— Laiva-
tettiin laivayhtiöille oikeus hukuttaa vaaralla säästääkseen aikaa.” —
lisätään
tavaranhintaan.
Kun työ
luoda arvokas joko aineellinen tai j tysasteet:
svypaa,
yhtiö
ei
tietenkään
siitä
voi
olla
läinen jä ttä ä työnsä tulokset työn
toiset puolet matkustajista ja laivamie-
henkinen tuole.
Tuottavaksi voi
Ensim äiseksi luontaistalouden, jol-
HÄIKÄILEMÄTÖNTÄ
MEININKIÄ
antajalle
käytetään eräänlaista hin
mutta
minkäs
sille
päällystön
vallan-
histä yksistään pelastusvälineitten vail-
T >'
daan siis sanoa kaikkea työtä, jolla loin perhe tai heim okunta päämie-
talistaa.
Kun
työläinen myöhemmin
Pariisiliainen sanomalehti Le Matin on yleispätevä taloudellinen pääm ää i hensä johdolla yhdessä tuottaa ta r
linaisuuden muodossa. Kapitalistit esit neelle viettellykselle mahtaa.
ostaa oman työnsä tuloksia, käyte
tivät puolestaan vaatimuksen saada hu Tällä tavalla koetetaan asiaa kiertää julkaisee totena uutisen, jonka ytimenä rä. Tuottava työ tark o ttaa talou vittavat hyödykkeet ja jakaa ne tään toista hintalistaa.
dellisten hyödykkeitten luom ista tai ; joidenkin käytäntöön hyväksyttyjen
kuttaa 75 prosenttia. Tosin tuo vaati käymättä käsiksi itse pääsyyllisiin, joit on seuraava:
ja henkisten työntuottei- perusteitten mukaan, ja toistaiseksi
Englanti ja Saksa (Yhdysvaltain ka aineellisten
mus ei kuulunut juuri tässä sanamuo ten syyllisyyden toteen näyttämisessä to-
den tai itse työn tuottavien voimien ! vaihtotalouden eli varsinaisen yh
dossa, mutta miksikään muuksi sitä ei ! deltakaan ei ole mitään vaivaa. Sen si pitalistien avulla) aikovat “uudesti ra arvon kohottam ista. T u o ttam atta teiskuntatalouden, joka vuorostaan Käynni/fä ‘L e o Tolstoin
voi tulkita. Laivakapitalistit ihnottivat jaan todellinen vaikeus on siinä, miten kentaa” Venäjän asettamalla sinne jon mana (epätaloudellisena), työnä voim ; on käynyt lävitse seuraavat kaksi
museossa
olevansa halukkaita varustamaan lai kä laivayhtiö koko murhenäytelmän ai kunlaisen kokoomushallituksen ja pois me pitää e räitä ponnisteluja, joilla kehitysastetta: vaihtokaupan, jol-
voihinsa pelastusvälineitä matkustajien heuttamisesta pestään puhtaaksi, mutta tamalla' asioiden johdosta Trotskin, on yksinomaan yksilöllinen tarko- ■ loin vaihdonesine vaihdetaan toista
K u in k a p a lju n p o r v a r illise t »non»-
tus ja täh tääv ät vain harjottajanea vastaan,
ja
vaihdonvälinctalouden.
le
h
d e t k ir jo itta v a tk a a n siitä hävityt-
ja laivamiesten lukumäärän vain 25 pro-> kaipa siihenkin vielä aikaa myöten kei- Tshitsherinin ja Zinovjevin, perustamal persoonallisen voiton saavuttam i
i jolloin vaihdon esine, tavara, vaiti- ty ö stä , jo ta
m a r r a sk u u n
vallanku
la ulkomaisen poliisilaitoksen, hajotta seen (esim erkiksi vaihtoesineiden I detaan vaihdonvälinettä, rahaa, vas
senttia varten, minkä lisäksi he vaativa! no keksitään,
m o u k se n jä lk e e n m u k a o n tehty. Ve
malla punasen armeijan ja asettamalla vaihdon yhteydessä) ilman e ttä sil- j taan ja vaihdonväline tavaraa vas n ä jä n ta id e la ito k sissa . N iissä ei mu
itselleen oikeutta pestata palvelukseensa '
"* ‘
ammattitaidottomia ja unioihin kuulu-i « PYHÄÄ YKSITYISOMAISUUTTA” uuden hallituksen johtajaksi Krassinin. lä autetaan taloudellisten hyödyk taan.
ka o le jä te tty m itä ä n eheäksi, vaan
keiden
todellista
arvon
kohoamista.
[
Taloudellinen
yhteistoim
inta
jokai
k a ik k i o n sä r e tty ta i ry ö stetty . Ei ok
Englanti saisi riistettäväkseen keski
mattomla työläisiä.
Kun kongressimies John Skelton Wil sen Venäjän, Saksa läntisen Venäjän ja Tuottam aton työ siirtää vaihtoesi sen kehittyneem m än kulttuurikau- lö y ty n y t k y llik si sa n o ja , joilla olin
No niin — he esittivät kustannuksen liams tuonnottain julkisesti teki syytök
neen arvon lisäyksen ihmisille, jotka den aikana on esiintynyt siindb että. v o itu b o lsh e v ik k ie n tek em ä ä hävityt
sa tästä “liiallisesta turvallisuusvaruste- sen, että hallituksen reservipankin va Siperia jätettäisiin Amerikan kapitalis eivät ota osaa tuotantoon. Osak- on vaihdettu taloudellisia hyödykkei tä k u v a ta .
lusta” ja koska sota oli ohitse, niin roja suoranaisesti käytettiin viime vuon tien ja Japanin hellän huolenpidon alai keenvälittäjä voi hankkia itselleen tä keskenään. Koko meidän tie E p ä illen tä lla iste n tie to je n todenpe
ja liiketuttavilleen suuria tu lija , hän teemme tarkotuksena onkin vain r ä isy y ttä a stu in M o sk o v a ssa sijaitse
tässä merkityksessä sodan aikuinen laki na pönkittämään rahakapaitaalia ja seksi.
voi työskennellä itsensä kuoliaaksi- koettaa löytää luonnolliset lait täm än v aan " L eo T o ls to in m u se o o n ’ Krs-
kumottiin. — Meriliikenteessä tultiin siis luonnottomasti kiristämään maaseutu- Kolmannen Kansainvälisen päätoimis kin,
ilman että olisi pienim m ässä vaihtotalouden tarkotuksehm ukaisei- p o tk in in k a d u n v a r r e lla . Kuten jo ni
ta
muutettaisiin
Praagiin
tai
Wieniin.
rauhan kannalle.
kään m äärässä au ttan u t yhdenkään le järjestykselle.
m e stä k in se lv iä ä , o n k o k o museo o-
pankkien kautta maanviljelijöitä, on se
taloudellisen hyödykkeen luomisessa * K u n -ih m in en ensi kerran hankki m iste ttu T o ls to in m u isto lle . Ensimai-
Samoihin aikoihin alennettiin meri saanut kaikki suurpääoman äänenkan Siinä on suunnitelma.
miesten palkkoja niin raskaasti, että nattajat — ja niiden lukumäärä on hir Se on kokolailla valmis ja perinpoh-
ne olosuhteitten pakosta ajautuivat lak veän suuri — suu vaahdossa pauhaa-j jäinen Ei tarvita muuta enää kuin sen
vä kyllä, se ei siinä onnistunut. Ny sellis-m enshevistisen enemmistön ta)
koon. La Folletten lain kumoaminen l iid ä n Williamsia vastaan . ja samalla täytäntöönpano.
kyisin K autsky etsii lieventäviä asi sin vasailim ainen riippuvaisuus ka-
osottautui olevan alkuvalmistelua työ “todistamaan”, miten reservipankki on
Voimme ilman muuta sivuuttaa sen |
anhaaroja sen rikolliselle aikeeile.
det» ilaisvähem m istöstä oli sellali*
taistelulle, vaikkakin siinä samaan mak toiminut vain siten kuin sille on ollut seikan, onko tässä kysymyksessä muu ■
'
Hän viittaa siihen, e ttä komrnu- naan huonosti peitettyä kansanvalta
suun pelattiin matkustajienkin hengillä. lakien mukaan mahdollista toimia.
rard ien vastustajina Kansalliskoko-' suus aatteen pilkkaamista. Kaikissa
kuin
kansainvälisten
imperialistien
Eritoten hallituksen suosiollisella avus Kuitenkaan ei ole vastattu lainkaan hurskaat toivomukset, sillä Krassinin
uksessa oli m onarkisteja, kun taas niissä osissa m aata, joissa ‘•demo
K ir j. L . T r o ts k i.* )
meidän vastustajinam m e P erustavas kratian'* valta kesti kyllin kauan,
tuksella kukistettiin merimiesten lakko Williamsin syytöksien ytimeen. Ei ole asettaminen “uudestaan järjestettävän”
(Jatk.)
sa kokouksessa oli — sosialisteja, se välttam ättöm äati päättyi juikise*®
ja samalla kertaa annettiin myöskin vi väitetty vääräksi edes sitä, että joissa hallituksen etunenään osottaa ettei se
Kommuuni oli muodollisen demd- nim ittäin sos.-vallankumoukseilisla ja vastavallankum oukseen. Niin oli l’k-
rallinen vahvistus La Folletten lain ku kin tapauksissa reservipankki vaati ole muuta kuin unta.
kratian ilm eistä kieltäm istä, sillä ke ntenslievikejä.
Täydellinen m ielen rainassu,
siellä monarkisti Sk<Tf
moamiselle. Merimiehet näet vaatiinuk- maaseutupankeilta aina X7 prosentti»
häiriö!
Kautsky
puhuu
sos.-vallan
hityksessään
se
m
erkitsi
työläis
Pa
Toinen kysymys tässä on tärkeätnpi,
padsky ajoi vallasta pois demokratd’
s issn an myöskin esittivät tämän lain korkoa lainaamistaan rahoista. Ei ole ja se on se häikäilemättömyys, millä riisin diktatuuria talonpoikaiseen kum ouksellisista ja mensheväkeistä tisen neuvoston, joka oli luovutti
edelleenkin voimassapitämistä.
(des yritettykään väittää valheeksi sitä imperialistit jo julkisuudessakin puhu tnaaseutuun nähden. Tämä to s ia s ia n a unohtaa ainoan todellisen viholli- nut neuvostovallan Saksan iinped*
Laivakapitalistit riensivät lakon ai syytöstä, että reservipankilla olisi ollut vat neuvostohallituksen kukistamisesta on asetettava muiden edelle. Vaik sen — kadetit. Juuri he olivat mei {ismille. Niin oli Kuismissa, jo**
ka
poliittiset
koulum estarit
itse dän venäläisenä Thiersin puoluee
okraattinen neuvosto oli l**'8
kana palkkaamaan mahdollisimman pal aina neljaänkymmeneen biljoonaan luot ja Venäjän jakamisesta mailman im Kommuunin keskuudessa miten ta r namme, s. o. om istajien liittona dem
kinin saappaan alla. Niin oli - i3
jon ammattitaidottonva rikkureita pal toa. jos olisi halunnut sitä käyttää pe perialistien kesken. Ennen ne ovat toi rautuivat näennäiseen dem okratiseen omaisuuden nimessä, ja professori täm ä on meidän demokratiamme tär
velukseensa. Merimiehet koettivat kyllä lastaakseen maanviljelijät joutumasta mineet sataa eivätkä ole tunnustaneet laillisuuteen, niin jokainen Kommuu Miljukov koetti kaikin voimin mat kein koe — myöskin Siperiassa, mi
yleisölle esittää tämän puuhan vaaralli nykyiseen asemaansa — asemaan, josta kaan aikeitaan. Mutta nyt ne luulevat nin teko, joskaan ei riittän y t voi kia tuota pientä suurm iestä. Jo sä Perustava kokous, jobi sos vallan
suutta, mutta yleisön mielipiteen tulkki, he eivät ikinä nouse entiseen herrahta- Venäjän kansan olevan niin suuressa ton saamiseen, riitti kyllin paljas sangen pian — kauan ennen mar kum oukselliset ja menshevikit muo
tam aan
Kommuunin
"laittom an” raskuun kum ousta — alkoi Miljukov dollisesti hallitsivat, josta ixilshevi-
kapitalistinen sanomalehdistö, piti huo vaan “itsenäisyyteen”.
ahdingossa, että heidän hurjat mielite luonteen.
etsiä omaa Gallifetiään, ensin ken k it olivat poissa ja jota todellissuh
len siitä, että nämä Varotukset kaikui
Ei.
Näiden syytösten kumoaminen konsa onnistuvat.
Kommuuni s. o. Pariisin kaupun raali Kornilovissa ja Aleksejeviss?, hallitsivat kadetit, johti Koltshaki#
vat kuuroille korville.
gin
duuma, kumosi yleisvaltakunna! sitten Kaledinissä Ja K rassovissa, Ja diktatuuriin. Niin oli vihdoin myo*
sanomalehdissä on ollut samanlaista
Yksi seikka on varma — kapitalistit
lisen
lain sotaväenotosta. Se nim it, kun K oitshak oli heittänyt nurkkaan kin pohjoisessa, jossa perust*v»l*i-
Nyt on tästä huutavasta väärinkäytös kuin reservipankin tilaisuudessa olleiden eivät koskaan lakkaa toivomasta eikä
ti omaa virallista lehteään "R ans kaikki puolueet* ja hajottanut P eru s set sos.-vallankumoukselliset Tsba;
tä saatu taasen uusi kokemus. Hövrv- viranomaistenkin, joista kaksi nyrkke- Venäjän neuvostotasavalta saa rauhaa kan tasavallan viralliseksi lehdeksi”. tavan kokouksen, niin kadettien puo kovskin hallituksen muodossa niu®'
laiva Alaska on ajautunut karille j a — jään heilutellen pyrki Wiliiamsin kintp- ennenkuin kansainvälinen imperialismi Se käytti, vaikkakin arasti, valtion lue, ainoa vakava porvarillinen puo tulvat venäläisten ja englantilai»4*9
puolisen sataa matkustajaa menetti hen- puun antaakseen tälle selkään. Emme* on nujerrettu.
pankkia. Se julisti kirkon erotetuk lue. olem ukseltaan läpeensä m onar vastavallankum ouksellisten kenraali-
......
—
-
si valtiosta ja lakkautti kirkollisen kistinen. ei vain ollut kieltäm ättä vallan likaiseksi nayttätnokorii
kensä.
ka usko edes näiden herrojenkaan luu-
budjetin.
häneltä kannatustaan, vaan päinvas si.
Niin on käynyt, tai käy
Kuolleet ovat sangen siistiä väkeä, levän että nyrkkitappelulla voidaan — Yhdysvaltain kauppalaivflstokomi-
Se asettui yhteyteen ulkomaisten toin osotti hänelle entistä suurem paa kissa pienissä reunavaltioissa: S*-
Ne eivät kapinoi eivätkä muutenkaan ratkaista tällainen asia.
tea vaatii uutta tulkintaa väkijuoma- lähetystöjen kanssa. j.n.e., j.n.e. m yötätuntoa.
messa. Virossa, Liettuassa. Latvia-,-
häiritse kapitalistien voittojen nietsas-j Muuankin suurpääoman tunnettu ää- kieltolain siitä kohdasta, joka kieltää Kaiken täm än se teki vallankum o M enshevikit ja sos.-vailankumouk sa. Puolassa, Gruusiassa. Armeeniat
tystä. Elossa olevat eivät aina ole yhtä uenkannattaja julkaisee kirjotuksen ot- amerikalaisissa laivoissa väkijuomien uksellisen
diktatuurin
oikeudella. selliset eivät meiliä näytelleet mi sa, joissa dem okratian lipun alla u'
Mutta
tä
tä
oikeutta
ei
silloin
vielä tään itsenäistä osaa. yhtä vähän pahtuu tilanom istajain. kapitali»t*a
vaatimattomia, sillä kukapa niistä etu sikolla “Vastaus syytöksiin, joita on teh anniskelun. Sanotaan että jollei anie-
käteen voi sanoa milloin asiat vaativat ty reservi pankista”. Ja alla olevassa kir- rikalaisilla laivoilla anniskella väkijuo vihreä dem okraatti Clemenceau tah kuin K autskyn puolue Saksan val ja m uukalaisten militarismien loi**'
tonut tunnustaa. E räässä neuvotte lankumouksen tapahtum issa. Omaa tuminea.
iaivallakin
matkustam ista.
Alaskan : ¿otuksessa selitetään
mia, eivät ne voi kilpailla ulkomaisten lussa Keskuskomitean kanssa sanoi politiikkansa he kokonaan rakencl- P a riis in työ läin en v. 1871—Pietari"
haaksirikosta hengissä päässeet m atkus “Kongressin tai senaatin jäsenillä ei laivojen kanssa.
Clemenceau: "kapinan syy on lai vat kadettien kanssa solmJamansa
p ro letaari v. 1917
tajat ovat sitäpaitsi kerinneet räikeitä ole minkäänlaista oikeutta sekaantua
Kapitalistinen yhteiskunta on niin h ir t o n . . . Pian tulee Komitea nauret kokoomuksen pohjalle Ja täten he Erää karkeim pia, vähimmän Pprc''
kuvauksia laivan palveluksessa olleitten reservipankin asioihin. Helppohan on veän sekamelskaisesti ristiriitoja täynnä, tavaksi Ja sen dekreetit ylenkatso sam alla louvuttlvat kadeteille m ää teltuja ja poliittisesti h ä p ä is e t
merimiesten surkeasta kuntoisuudesta ymmärtää että on politikoitsijoita, joi- ettei se hetken kuluttua voi laihkaan töiksi. Sitäpaitsi Pariisilla ei ole räävän aseman, aivan kokonaan riip- piä vertailulta. Joita Kautsky teb*
oikeutta kapinoida R anskaa vastaan ! pum atta poliittisten voimain suh Kommuunin Ja Neuvosto Vena jän Tl
karille ajon jälkeen, vieläpä asettaneet den sormet syy hyvät heti, kun kuule-i niistä selviytyä.
Ja sen on ehdottom asti alistuttava ' teista. Sos.-vallankumoukselliEten ja Iillä, koskee v. 1871:n P ariisin ,r(r
noitten puolisen sadan henkilön hukku- vat jossakin olevan rahaa. (Totta kyllä. “Rakkaalle kansalle” olisi edullista ol- Kokouksen auktoriteetin alaiseksi.” menshevikien puolueet olivat vain laisen ja v. 1917— 1918: n VenaJ*“
miseu tykkänään tämän kunnottomuu-! aivan totta.) Nyt muuan roikka haluaisi ¡a juomatta viinaa, mutta kapitalisteille Kommuunin tehtäviin kuului kan välityslaitoksia, jotka katukokouk3is proletaarin luonteita. Edellisen k*
den syyksi. Alaskalla ei ollut kuin pan päästä määräämään reservipankin va- juomattomuus tuottaa niin suuria huo- salliskokouksen hajottam inen Iki- I sa ja vaaleissa kokosivat vallankb- vaa Kautsky ylevään uhrautuvat*18
»
moukselllsen, im perialistisen puolu teen kykeneväksi kumoukseni®***1
satua matkustajaa ja laiva upposi vasta • rojen käytöstä, ja kyetäkseen parvin- ha, että hallituksen tävtvv “järjestellä"
•) K irjassaan "Terroriani! Ja Kom-1 een
haltuun, välittäm ättä vaalien intoilijaksi, jälkim äisen taaf sg”**
70 minuuttia sen jälkeen kun se oli ka-1 min tähän, tekevät he kaikenlaisia lap- sitäkin.
munismi”.
{lopputuloksista.
Sos.-vallankumouk- tiksi, pelkuriksi, laonnon-anarkistik**
KANSANTALOUS
TIEDETTÄ
T O V E R I
PARISIN KOMMUNl
JA NEUV.-VENÄJÄ
X