2
Tiiitaina, Elokuun 9 p.—Tuesday, August frth
TOVERI
ten kylät rakennettiin ja kaupungit pe
(T H E C O M R A D E )
rustettiin?
Tätäkö varten mahtava
T h e organ of the Finnish w orkers in th« W e s te rn i mailman sivistys nousi?
Tätäkö var-
Tk. .Ob' FhmiJ. D.U, «. .h. W..t. ,en orj uil,len , aakan alla työväetö kcs_
Published daily, except Sunday, at A sto ria, O regon,
b y the W estern W o rkm en 's Publishing Society. ti vuosituhansia, vuoti verta ja kaatui?
O ffice 7th and C om m ercial St., opposite Post O ffice Tätä tarkotustako varten tieteen tulok
set saavutettiin?
Post O ffice Address: T o v e ri, Box 99, A storia, O re.
Amerikan työväenluokan tulee olla
E D IT O R IA L S T A F F
varuillaan, että sitä ei vielä kerran lä-
Sulo S y in e n . A I . . S . . . , A._ N ; K o . k . I . ,
H e ikkin en , Geo. Gratchef.
K.
E. h e ( t , l ä
lia v itla n ia a n
j„
,a p p a m a a n .
Työ.
555*8!
.No. iss
kauan h ä ily n eet tietonne ja tunt
aina olemme sauoneet menshevikeistä).
n
e oh ja sitte järjen poluille; teiefc*
laikka
“kapitalistiluokan työläisluut-
kaikki, jo tk a olojen pakosta keri*,
nantteja” (labor lieutenants of the capi
n y itte en em m än tai vähemmän kju
talist class), —»kuten aivan oikein lau
teäm m in kom m unism in asian ymfii
suvat Daniel de Leonin kannattajat
ville; teidät kaikki, jotka järke
vini,
a ja ttelev in a ja päättäväisinä
Amerikassa. Olla työskentelemättft taan
«oja«.
tumuksellisissa ammattiliitoissa, merkit Kolmannen Internationalen lu o n teen , sen joh d osta että p orvarit- d utte n y k y iseen p olveen — teidät t»J,
dotaan julistaa pannaan, aidata teidä»
see kehittymättömien tai takapajuisten
yh teisk u n ta yhä kiivaam m in yrittää p iik k ilan ka aito jen sisäpuolelle,
{
kongressi
/
väkivallalla nujertaa ty ö lä isten jä rjes pua kuula jok aisen kalloa kohde
työläisjoukkojen jättämistä taantumuk
Selostuksia eri maista.
tö t . - T U T .
sellisten johtajien, porvariston asia
jok a su keltaa jou k ostann e esiin.
K om m u n istisen
Internationalen
seitsem
än
nessä
istu
nn
ossa
piti
p
u
-
1
~
_
miesten, työläis-aristokraattien eli “por-
O lem m e jo u tu n eet taasen pnnty..
heen
B
elgian
p
u
olu
een
vasem
m
isto-
fJOUTl
DQVDUSSC
IQ.
ROUX“
tilaan ja ilm iantojen aikoihin, joiio^,
varillistuneitten työläisten” (Engels v. sivustan edustaja, lausuen m. m. "T oi- *
*
a
in oa virallinen sana "tappioista” vu.
1852 kirjeessään Marxille englantilaisis sen in tern ation alen joh tajat ovat pää-
mumstivamot
tasi ih m eellisesti kaikkea ja oikeotti
ta työläisistä) vaikutuksen alaisiksi.
vihollisiam m e.
V arsin k in V an d erw el-
kaikki ilkityöt.
Me olemme jOuh|.
de
on
osoittan
u
t
täm än, kun hän oi-
M aailm ankuulu kirjailija H enri Bar- n eet a ik oih in , jolloin sotatuomioist*,.
Juuri järjestön ‘teoria’ kumouksellisten
pysymisestä poissa osottaa havainnolli- k esu m inisterinä kaikin h allitu k sen vai- busse on "L 'H um aniten ’' viim eisessä m et sy n ty iv ä t ja tuom itsivat tuomarei.
n ok ein oin on k äyttän yt niitä kom m u- n um erossa jujaissut kauniin ja tulisen ta.
simmin, \ kuinka kevytmielisesti nämä nistien vainoam iseen .
k irjoitu ksen, «en jo h d osta, että R ans
“vasemmisto’’-kommunistit suhtautuvat
V o isi lopp u m attom iin syyteli* kyy
H uysm ann s ahdistaa parlam entissa kan h a llitu s uusilla salaisilla laeilla
n
illisyyd
estä ja teeskentelystä,
kysymykseen' ‘joukkoihin’ vaikuttamises sekä N eu v o sto -V en ä jä ä , että k om m u ja ty ö lä isv a in o illa a ik oo tukahuttaa
ta. kuinka he väärinkäyttävät kiivui- nistista in tern ation alea. D e Brunken R anskan ty ö v ä en liik k een . H än kir- ’ m oisen lakitekstin (uuden työväe*
Suom . huom .) vihki-
ittelee väären n ettyjä valokuvia N eu joittaa m .m .: "M eidät tah d otaan saa- j k uristuslain .
luaun “joukoista”. Voidakseen auttaa lev
v o sto -V en ä jä stä .
B elgian k om m u n is da vaikenem aan . T ahd otaan
k erta jätkin tunnustavat, Olisi kaunista p,.
“joukkoja” ja valloitan “joukkojen” tit uskovat vahvasti p ik aiseen v o it kaikkiaan antaa n y lk y reille lakk aam a laa alleviivata sitä naurettava* risti,
myötätunto ja kannatus, ei saa kavah toon sa. W artderwelde on eräässä ti tonta riem ua niiden tu h oista, jotka riitaa, jok a leim aa liberialismin julu.
taa vaikeuksia, ei säikkyä vastuksia, es laisuudessa lausunut, että että sota on p uhuvat niin selvästi, että heitä on Luksilla niitä inhoittavia miehiä, jotka
tällä h etk ellä ovtft Ranskan johdossa
teitä, loukkauksia, vainoa “johtajien” tu h onn u t ty ö läisten kaikki ihan teet. p akko k uu n nella ja ym m ärtää.
Mutta B elgian ty ö lä iset ovat kyllin
A ja tu k sen vap ausk o, a. o. puhu- V oisip a vetää siitä iskevän todisti us
taholta (jotka, ollen opportunisteja, so- vallan k u m ou k sellisia
oso itta a k seen m isen, k irjoittam isen ja k esk u stele k app aleen reform istista teoriaa vat-
siali-shovinisteja, useimmassa tapauk W an derw eld elle päin vastaista."
m isen vap ausk o on k y sym yk sessä? Sii- ; taan: kas siinä tarve, johon valmis-
sessa ovat joko suoraan tahi välillisesti Jugoslavvian sosialistisen p u o lu een tä ei ole enää k ysym ystä. K uka vi- j tautuu R anskan tasavalta 50 vuoti-
yhteydessä porvariston ja poliisin kans p uh een joh taja selitti, että J u g o sla rallisten tasavaltalaisten jo u k osta m uis- j sen k eh ityk sen jälkeen, jonka kulkua
k om m u n istin en p u olu e on er o n taa vielä tasavaltalaisen peruskirjan * ei kuk aan uskalla vielä lajitella.
sa), vaan on' välttämättömästi työsken vvian
nut sosialistisesta
p u olu eesta.
Itä m uinoin an tam at op etu k set ? N uo ju- ■ Me san om m e yksinkertaisesti, ett*
neltävä siellä, missä on joukot. Pitää valta-U nkarin rom ahduksen jälk een listukset ovat h äip yn eet u n h oon , k u -j täm ä laki tulee liian my
pystyä uhraamaan kaikki, voittamaan on Serbian p orvaristo saanut san gen ten v eru k k eet ja h arhaluulot, joita i
K apin a-ajatus on kasvanut kyllm
suurimniatkiib esteet, voidakseen järjes rikkaan perin nön . Serbian so sia listi ns olivat. T uskin n e olivat en sin v o im ak k aak si ja vastaisuus vahvi»ta*
telmällisesti,
sitkeästi, itsepintaisesti, nen p u olu e on sitävastoin saanut Jah- näkään kunniassa, kuten T rik olorin sitä : »ekä se, m ikä tehdään sen ky.
itävaltalais-u nk arilaisen
oppor- k olm e suurta tu n nu ssanaa: vapaus,
kärsivällisesti propageerata ja agitee- i l jaksi
väksi, että se, m ikä tehdään sitä ***.
tunism in.
V a lla n k u m o u k selliset
ai- v eljey s ja tasa-arvoisuu s.
N yt ovat
taan.
Se olem u s on oikea, terveelh.
rata juuri niissä laitoksissa, yhdistyksis-J n e k .e t ovat p u o lu eessa a lo itta n eet kat- nuo jo u tu n eet m uodista pois. V .
nen ja siv eellin en ja vastaa intiimillä,
Sä ja liitoissa, olivatpa ne vaikka kuin- ! keran taistelun k om p prom issisepp oja 1921 ei en ää h uolita verhota ju lk i tä p yrk im ystä. Jos ajatuksemme
ka taantumuksellisia, joissa vaan on vastaan> i°»na p u olu eessa oli ylival- sesti d em ok raattisella korurihkam alla p en g o ta a n , kuten pöytälaatikkomme
proletaarisia tai puoliproletaarisia jouk- > puolu^ ‘“e * kammok’unut eroittaa m eitä hallitsevaa vanhaa ta an tu m u k jo s etsitään sen syntyjä syviä, jok*
vanhoja k ok en eita v a lla n sellista hallitusta.
m eistä teki k apitalistisen järjestelmän
koja. — Leijin.
k u m ouk sellisia,
jotka
o soittivat
lä
V . 1921 tu lee laista eräänlain en
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
väestön on kannettava sodan taakka
sekä veressä että taloudellisesti. Työ
Entered as second-class m ail m atter July 13, 1912,
väestön on loppukädessä päätettävä tu
at the Post O ffice at A sto ria, O regon, under the
leeko vielä olemaan sotia vai eikö. Voi-
A c t of M arch 3, 1879.
i dakseen tästä päättää tulee työväestön
itseään vastaavalle asteelle. Pel
Faasikin kulkeudutaan kohden • kehittää
kät sanat ja päätökset eivät estä sotia
¡puhkeamasta — siitä likeinen mennei
sotaa
I syys
* * on antanut liiaksikin verisen ko-
Me emme ole vielä toipuneet viimei kemuksen. Vain joukkojen toiminta on
sestä sodasta ja kuitenkin on siemenet !sc» joka tässä suhteessa jotakin merkit
uutta sotaa varten jo pantu maahan see, eikä sanat. Voidakseen estää sotia
itämään. Mailman kansat ovat joutu puhkeamasta on työläisten järjestyttävä.
neet keskenään taloudelliseen taisteluun, Se tarvitsee järjestöä, jossa kaikki laa
josta kaiken todenmukaisuuden mukaan jat voimat kerätään yhteen ja yhdiste
seurauksena tulee olemaan uusi sota. tään yhdeksi ainoaksi tahdoksi ja yh
Sanomalehtitietojen mukaan on Sak deksi vastustamattomaksi yhteiskunnal
sa juuri saanut Hollannilta 150,000,000 liseksi voimaksi. Järjestön ulkonainen
kultamatkan lainan ja kuitenkaan ei muoto ei tässä ole pääasia, vaan henki.
ole kulunut muuta kuin kaksi kuukaut- < j(>ka sitä pitää koossa. Aivan kuten
ta siitä kun ilmotettiin, että Saksan on hiekkajyviä ja yksinäisiä kiviä senient
mahdoton saada inistään maasta min- I* pitää koossa ja muodostaa suuren
käänlaista lainaa. Tästä huolimatta on petooni lohkareen tulee työläisyksikköjen
liittyä yhteen ja muodostaa työväen-
r - |ul
Saksa nyt saanut alhaisesta rahansa a r
vosta huolimatta Hollannista lainan j a ! liikkeen. Sen tulee olla niin voimak
vielä ylläesitetyn summan kokoisen. kaasti vhteen sementillä valettuna, että
Mistä johtuu, että Saksa, vararikkoutu- se kestää kaikki hyökkäykset ja valtaa
nut maa, kykeni nyt Hollannista saa ja voittaa kaikki sen tiellä olevat vas
maan näin suuren lainan vastoin kaik tukset. — The Voiee of Labor.
kia laskelmia? Se johtui siitä, että
Saksan vaatimuksen takana oli koko
kiivaat vastu stajat, on löydettävissä
NYKYINEN JÄRJESTELMÄ JA
h en tym istä kom m unism iin.
vaim en taip isk on e. K oko oik eu d en k o
vain
oik eu d en rakkaus, elämän uurai-
Britannian pääoman mahti.
Kolarovv selitti B ulgarian k om m u neisto p annaan liik k eelle kirjailijoita,
FARMARIT
.
tu
sten
k u n n ioitu s ja järjellinen ja ta-
nistisen p u o lu een nim essä, että se puhujia ja san om aleh tim ieh iä
vas
Mistä sitten johtuu, että Britannian
TOVERIN
TOIMITUS
käsitys
kollektiivisesta
Eräässä rautatieyhtiöiden julkaisussa
kannatti to im een p an evan
kom itean taan, ne jotka edustavat niiden m ieli sasu htain en
pääoma on Saksan vaatimusten lakana?
h
allitsem
isesta.
A
atteem
m e on oikea
kerrotaan seuraava tapaus, jok,a on o- Toverin johtokunta viime sunnuntai- p äätöstä Italian, R anskan, T sh ek k o- p iteestä p oik k eavaa m ieltä, jotka tu o
Siitä seuraavassa joitakin esimerkkejä:
o
lem
u
k
selta
a
n
ja
sitä
ovat
koetelleet
..............
.. .
. 1
,
Slovvakian ja Saksan asioista.
K ola- m areita
oh jaavat.
K urinpitoistuin,
miaan osottamaan erittäin räikeässä na pitamassaan
m
iltei
jok
a
päivä
toisiaan
seuranneet
kokouksessa
määräsi
n<JW
vaati
varmaa
kannanottoa
Hamburg-American laivalinja, 'jo k a
varm aa k an n an ottoa im p e van kik opp i, täyd ellin en ja tä y d ellisy y
muodossa yhden syyn siihen, miksi clä-
kurjuudet
rialistisiin
m
aihin nähden.
teen k ohotettu s o r to -o v a t u u d en a ik a i tap ahtum at, niin yleiset
ennen oli puhtaasti saksalaisten omis
mänkustannukset n. k. laskuaikoina ai vleisäänestyksellä jäsenysten omistajain
sen
sivistyk
sen
'
m
ukaisia.
p
e
lätäan
^
i
n
lain,
p
o
lii.in
ja
tuomareitten
vai
K esk ustelua T rotskijn alustuk sesta
tama, on nyt amerikalainen yhtiö. Tä
kesken
ehdokkaiksi
Toverin
vastaavan
aailm allisesta tilan teesta on ja t päästää ilm oille totuu k sia k e s k u s te -,
mä linja on kiinteässä kilpailussa Bri na pysyttelevät niin korkealla, että on toimittajan vaalissa toverit K. E. Heik yleism
kettu
ed elleen .
Brandt Pu olassa ar luista, että niistä ei sy n ty isi sam aan
V a lla ssa o lev a luokka alleviivaa nyt
tannian laivalinjojen kanssa ja uhkaa mahdoton edes ajatellakaan tuottajan kisen ja (ieo. (iratcliefin. Siihen saak v o steli alustusta, jok a hänen m iele s aikaan jotain toista totuu tta. T äm ä lo p a |Iise8ti, jo ttei kukaan siitä
niitten asemaa merikaupassa. Britan pystyvän ostamaan tuotteensa arvon ka, kunnes vaali on toimitettu valitsi tänsä ei kyllin laajasti k o sk etellu t fi- k o n eellistu tettu m en ettelytap a jatkuu tietäm ättöm äk si luokkataistelun jstti
Pi
n anssik ysym yk siä ja viittasi Brusse- salassa, jossa jo toim ivat kansallisen riaatetta.
nian kapitalistit ovat huomanneet vaa-1 toisia tavaroita.
T äm ä halveksitun ja ru-
johtokunta
väliaikaiseksi
päätoimitta
lin k onfen ssiin kuinka p orvarilliset eläm än rattaat: diplom atia, jok a syn- an voim an rikkom a ilm aus, joka olisi
ran ja ovat siksi lyöttäytyneet yhteis-; Tällaiset asiat tavallisuudessa pysyvät jaksi (ieo. Gratchefin.
valtiot
valm istelevat h y ö k k ä y stä ty ö nyttää sotia, poliisi, joka sep u stelee \ k atoam aton häpeä R anskalle,
jos te
toimintaan Hugo Stinnesin, Saksani kapitalistien salaisuutena ja tulevat il
väen luok k aa vastaan. T y ö läisten p u o salaliittoja ja suuret fin a n ssiy h ty m ä t,! todellaki
Tällaiseen
ratkaisuun
pakotti
johto
mi
vain
vahingossa.
Tässäkin
ovat
in
lähtisi
Ranskasta,
kerää
“BockefeUerin” kanssa’ estääkseen anie-
lustuksesta tä y ty y tu lÄ tod ellinen ta is jotka kaiken panevat alulle.
p
u
o
lellem
m
e
m
iehiä,
joiden
oikeu-
rikalaisen laivaliikenteen nopeata edis ! rautatiekapitalistit lähteneet todista kunnan se seikka, että vaikka päätoi telu. T eh täväm m e ei ole siinä, että 1 eidät kaikki op p o sitio so sia listit d en tu nto o ^ vielä passiivinen, käden
tymistä Europan vesillä. Stinnes, brit maan että syy korkoihin hintoihin ei mittajan paikka on kerran toisensa pe en n en k aik k ea osoitam m e v allan k u (s e on h u o m a tta v a ), jotka yritätte ja h en g en ty ö läisiä, jotka sulkivat
tiläisen pääoman avustamana, raken j ole korkeissa rahtikustannuksissa, mut rään julistettu avonaiseksi, ei ole ilmen m ou k sen välttäm ättöm yyd en , vaan jäälleen saattaa jä rjesty stä eläviin o- vielä silm änsä selviön edessä ja vie
m eidän tu lee toim ia m yösk in sen hy- lioihin, alottam alla luovun työn p e
roksuivat sitä.
nuttaa parhaillaan uutta laivalinjaa ta kun he samalla paljastavat koko nyt ketään sellaista hakijaa, jonka joh < väksi. Siitä syystä oli hän iloinen rusteista;
v allan k u m ou k selliset lyndi-
tokunta
olisi
katsonut
päteväksi
nykyi
j
asian
kaikessa
alastomuudessaan,
niin
Hamburg-American linjan kanssa kil
' että alustajana oli p unaisen arm ei- kalistit, jotka p u olu statte
riistettyä
T odetkaam m e lem p eä sti tämä usti,
pailemaan. Ja Britannian kapitalistit ¡eivät he käsitä sitä, että he samalla sissä oloissa vastaavan tointa hoitamaan. ’ jän p äällik kö. Se on todistuksena sii- riistäjää vastaan, ettekä m olem pia sa- k an sain välisen taistelu n valppaus —
i tä, ettei vallan k u m ou s toteudu vain m aila kerralla; teidät kaikki kunnon jota m e o lim m e a a v istelleet — jonlu
tuasen toivovat voivansa viidessä S tin -J uo,n’*seva^ koko järjestelmän
I tilaston avulla.
inehm ot ja rehelliset vak aum uk set, lopu sta ei voi olla ep äilystä. Tulkoon
Muuan texasilainen maanviljelijä kas-
lie s in
kanssa ajaa pois amerikalaiset
Hanskan
entinen
rahaministeri
Jo-
P
oaan
y
U
nkarissa
a
r
v
e
li,_
e
ttä
tee-
jotka
sodan suuret on n etto m u u d et o- laki voim aan sellaisen a kuin se on,
laivayhtiöt Europasta ja brittiläisen lai ' vatti pääkaalia. Onnistuttuaan saamaan seph Cailläux, joka vangittiin sodan ai-| 8®‘*sä pannaan liian suurta painoa tu vat täyttän eet välttäm ättöm ällä tar- tai m u o d o llisin e parannuksineen, jotka
valiikenteen kimpusta. Täten kansojen sen kaupaksi lähetti hän sitä tonnin kalia ja jota syytettiin isänmaan pet-j levälle m aailm ansodalle ja y lim en o peella työsk en n ellä raunioissa k uole- riittävät tyyd yttäm ään parlameittieni-
kauppaelämässä uudelleen ryhmittymi Chicagoon. Tästä tonnista maksettiin turuudesta siksi että sanottiin hänen j kaud elle, sen sijaan että olisi p y sytty massa k ulkevan ihm iskunnan p e la s ta -' m e k ain ou tta, m e jatkam m e propa-
n ykyisessä pulassa.
Me näem m e sel m iseksi; en tiset sotilaat, joilla on ollut kandaam m e
kansan
keskuudesta,
nen pakottaa Saksan ja Britannian te hänelle — seitsemän dollaria!
koettaneen
saada
aikaan
rauha
jo
v.
västi
n
yk
yisen
pulan
seu
rau
k
set
ja
kuhnia
ja
arvo
elättää
m
yöten
ja
vas-
Me
n
äytäm
m
e
sille,
että
me elämme
Rautatierahti maksoi $26.30.
kemään keskenään liiton.
1916,
puhuu
sotakustannusten
maksa
panem m e huom iota varsinkin kahteen toin k oko sitä m uistoa, jok a vaati anarkian a ik ak au d ella, jolloin etuoi-
Välittäjät, tukkukauppias ja vähittäis
Hollanti äskettäin möi öljylähteensä
tap ahtum aan: m aaliskuun tapauksiin k ärsim yk sen ne,
herättää ja
idättää keus laatii lain ja laki rakentaa etu-
misesta seuraavaa:
myyjät
saivat
osakseen
$106.40.
Saksassa ja E nglannin k a iv o sty ö lä is-‘ sydäm issä tuota lep p ym ätön tä, lo p p u - o ik e u d e n ja siinä on sen kehityksen
Britannialle kireäksi käyneen taistelun
“Tämän seikan ymmärtää paremmin,: ten lakkoon. H än* ehdotti eräisiin m atonta seu ralaista: "K enen p u o le s ta ; ju ok su . Me t a r r a u d u m m e itsepäisen:-
Kuluttajat saivat siis maksaa tästä
jälkeen Britannian ja Amerikan välillä
¡kun ottaa huomioon että t y ö v ä e s t ö n , teeseih in nähden m u u toseh dotusta. ta istelet?" ja ym m ärtää sitä k u n n es min kuin m illoin k aan ennen takan
näitten öljylähteitten omistamisesta. Me tonnista pääkaalia $139.70.
Muistakaamme
että
maanviljelijä., täytyy’ vuosittain koota tälle Moolokille E hdotuksessa h uom autetaan , että ty ö tah ton n e p äätti "julistaa sodan s a p yhään teh tävään m uuttaa tietämättö
sopotamian kysymystä ei ole’ vieläkään
lähes kaksikymmentä biljoonaa dolla läisten p u olu stu staistelu nyt en em d a lle” ; kaikki teid ät: op isk elev a t, n u o m yys vihaksi ja tehdä jokaisesta va
'
tuottaja,
sai
$7.00.
sovittu siitä syystä, että sekä Britannia
ria ennenkuin sex voi saada itselleen m än ja ennem m in saisi poliittisen riso ja naiset, jotka vihd oin kin niin k aum uk sesta a se .” ---- T U T.
Kun
nyt
maanviljelijä
tarvitsee
tava
että Yhdysvallat kumpikin vaativat it
:::n¿:t:::n«nm:nn«:nntt n sa í»
senttiäkään. Miettikääpäs tätä.
selleen omistusta tämän mailman kol raa, ja hän tarvitsee varmasti, sillä
jollei hän tarvitsisi, ei hän myisi tuota
Jos joku olisi jotakin tällaista ennus
kan öljylähteisiin.
pääoma kiirehti silloin väliin. Se
tonnia pääkaalia — hän myy sen siksi, tanut muutama vuosi sitten, olisi häntä
,
antoi
hallitukselle määräyksen rien
Yhdistäkää toisiinsa kilpailu kau että hänen täytyy vaihtaa se muuhun sanottu hulluksi. Muta ketä voi n y t!
tää
apuun.
Reservipankkilait°i
pasta valtamerillä öljyn käyttöön lai tavaraan — niin täytyy hänen maksaa sanoa huiluksi? Tvöläisiäkö?
I ryhtyi nopeasti toimenpiteisiin, te
voissa käyttövoimana ja siihen sitten kaksikymmentä kertaa enemmän kuin
petti pientuottajilta ja m aanviljeli
I’yöväcstö, koko laaja tuottajain jouk
vielä kysymys öljyn saannista, niin sai tuosta tonnissa pääkaalia. Hänen
jöiltä luoton saannin ja keskitti ke
-----------
ko kansallisen luoton suurteollisuu
tuloksena on — taistelu. Sitä tulee kes täytyy myydä kaksikymmentä tonnia k o , on joutunut ahdistukseen, jota sen !
siin nykyisen truHtiutuneen tuotan den harjottajien ja vientikaupplak*
on
mahdoton
pitempää
aikaa
kestää,
i
“
t
’
»a»*«»'
tämään kaksi, kolme vuotta. Kukin sii voidakseen ostaa yhden tonnin takasin. .
... ,
.
.
.
kaikki tärkeim m ät hallinto-orgaanit.
ja liike-eläämn anarkia ja sen ten taakse, mikä nämä pelasti edH
Sen täytyy maksaa pienelle yhmysjou-| käsiinsä viimc lnaalisltnu8sa> julisti to-
hen osaa ottava maa koettaa työntää
seuraukset
ovat olleet niin laaja listen tappioksi.
Ei todellakaan jaksa käsittää, miksi
toisia sivuun. Toisten tappiolle saat juuri maanviljelijät ovat nykyisen jär kollc vuosittain kaksikymmentä biljoo sen tärkeim pään asem aän tullut e- kanioiset ja tuhoisat, että niistä T ila n n e ei k u ite n k a a n korjaantu
naa dollaria. Miksi?
dustaja, presidentti Ilarding, vir selviytyminen ilman suurisuuntaisia
tamiseksi käytetään kaikkia salaisen jestelmän vankin tuki ja turva.
n u t tä s tä k u in h e tk e llisesti
Ka
kaanastumispuheessaan:
"Enemmän ja
perinpohjaisia
m uutoksia
on ¡ s a a n tu n u t ra h a p ä ä o m a oli kxlläkH
Siksi,
että
sen
kahleet
ovat
niin
ras
diplomatian temppuja. Ja jos tähän
liikemenettelyä hallituksessa, vähem mahdotonta.
K asaantuneen
raha-1 mahdol,isim m an
hyvin
koettanut
kaat, ettei se voi niistä äkkiä vapautua. ’ män hallitusta liike-elämässä!'*
kamppailuun osaa ottavat maat eivät
pääoman vaiti jaat ovat itse täm än kiirehtiä turvaam aan itseään Ewe
Suurpolltikoitsijan
ohjelmapuheen seikan kokeneet ja kun edessä on
rauhallista tietä pysty pääsemään toi TAISTELU TAANTUMUKSELLISISSA
pan saataviensa perimiseen nähden.
yhteydessä
täm
ä
lausunto
tuntui ai vain kaksi valintaa: joko yhä suu
JÄRJESTÖISSÄ
sistaan selville, niin seurauksena tulee
— Yhdysvaltain valtiovelat — päälle koinaan pelkältä korulauseelta, jo reu m ak si kasvavan tuotantoeläm än Kaikki o a h d o llise t tappiot on
välttämättä olemaan sota. Mailina tu
Mutta taistelua “työväen ylimystöä” sen, minkä muut vallat ovat sille vel hon silloin el osattu sen suurem paa anarkiasta johtuvaT kaaostila, josta sälyttänyt hallituksen ja sen kautf»
Yhdysvaltain kansan k ä rsittä v ä k si.
lee taaskin piehtaroimaan veressä ja vastaan me käymme työväen joukkojen kaa — ovat noin 25 biljoonaa, tai yksi huomiota kiinnittää m utta viimeai
vakavana varotuksena ovat Europan ’ m utta siitäkään huolimatta ei mail
ihmiskunta näkemään kaikkein helve- n im e s s ä ja saadaksemme joukot puo kymmenesosa maan kansallisiikkauk- kaiset kokemukset, tapausten kulku m aat ja niitten edessä oleva pu
man liike-elämä ole voinut nousta
tillisimmän sodankäynnin ja sotako lellemme; taistelua opportunistisia ja sista. Hanskan ja Englannin valtiove ja tapa, millä Yhdsvaltain liike-elä nainen peikko, tai valtiolaitoksen. i kaaostilasta.
Teollisuus ei ole kyen
neiston riehumassa, kamalamman, kuin sosialishovinistisia johtajia vastaan me lat ovat lähelle puolta kunkin maan mää on johdonm ukaisesti johdettu, heidän oman hallituksensa, kaikki nyt elpymään ja m aasta viennissä
osottavat e ttä tuo lausunto oli isku ne m ahtavine apulähteineen liike
mitä viime sodassa osattiin edes unek käymme saadaksemme työväenluokan kansallisrikkauksista.
on kilpailussa kärsitty tappioita toi
i lause, joka elävästi tulkitsee Yh elämän johtoon sitominen, on k a -!
sensa jälkeen. Teollisuus on lann»
siakaan kaikista sen ennätyksistä huo puolellemme. Olisi typerää unohtaa tä
dysvaltain
kasaantuneen
rahapää- saantunut rahapääom a keskittänyt
Yksistään
korkoihin
täytyy
maamme
sa ja’ työttömyyden seuraukset vet
limatta.
mä mitä alkeellisin ja mitä silmiinpis kuluttaa joka vuoksi yksi biljoona dol ompn yhä selväplirteisem m äksi käy kaiken energiansa saattaakseen vii vat käydä pelottaviksi. On käynyt
Kokonaisten kaupunkien väestö saa tävin totuus. Mutta juuri tuollaisen ty laria. Se on enemmän kuin kaikki hal vää kulkeutum ista kohden kapita meksi m ainitun heidän asioitaan täs selviöksi, e ttä trustiutuneenaknac e
lismin uutta muotoa, jota tavali: sä suhteessa ajam aan heille mah
tetaan yhdellä kertaa kaasun käytöllä peryyden tekevät saksalaiset “vasem- lituksemme menot yhteensä ennen vuot sesti
tuotantoeläm ä tulee enää toimees
on totuttu nim ittäm ään valtio- dolllsimman edullisella tavalla.
ilman
hallituksen vakinaista *Put'
lähettää autuaitten maille. Aikamme niisto”-kommuuistit, jotka ammattiliit ta
kapitalismiksi.
Erikoisella huolella valitsi kasaan K asaantuneen rahapääoman tehtä-
suurinta keksintöä, lentokonetta, tullaan tojen johtoklikin taantumuksellisuudes
Tuo lausunto on merkille pantava tunut rahapääom a edustajansa h a lli-1 väksi on' niinmuodoin tullut kytke*
Ja
se
kai
on
myöskin
omiaan
todis
käyttämään tuhoisien taudinsiemenien ta ja vastavallankumouksellisuudesta
siitäkin syystä, että siinä lyhyessä tukseen ja sen ja Wall kadun edus
hallitus ’’Vastuunalaisuuteen
maa»
tamaan
“kapitalismin
etevämmyyttä”.
ja
nasevassa muodossa tulkitaan tajien välinen yhteistoim inta on jo I
tiputtamiseen kaupunkiin ja kvläkun- tekevät johtopäätöksen: ...eroon am-
liike-elämästä, trustien mene tyk-e
vaitiokapitalism in todellinen luonne, nyt tuottanut tuloksia, joista saat- j
tä.
T ätä kytkem istä toiuiitetM»
tiin, joissa ne yhden yökauden kulues- mattiliitoista!! jätettävä toiminta niissä!!
•'Enemmän liikem enettelyä hallituk taa vetää Johtopäätöksiä kehityksen i parhaillaan
ja s i i n ä rn h aru h tin a» !
sa saastuttavat ja tappavat kymmeniä luomaan uusia keksittyjä työväenjärjes- — Ennemmin on kerrottu, että Intian sessa, vähemmän hallitusta liike- vastaisesta kulusta.
tarkoin pitävät huolta siitä.
tuhansia ihmisiä. Katsahtaessainine tu- tojen muotoja!! Tämä on sellaista an- passiivista vapausliikettä johtaa Gand eläm ässä” m erkitsee kasaantuneen Jo viime vuonna kun sodan alkui- hallitus
tulee saamaan ta rp e e t
lcvaisuuteen emme \oi muuta kuin ih teeksiantamatonta typeryyttä, joka mer hin. Nyt ilmoitetaan ulkomailta, että rahapääom an pettäm ättöm äsi! viime . • u tuotantoeläm än anarkia liik e -! vastuunalaisuutta,
mutta samalla tar’
metellä sitä, mahtoiko miljoonia vuok kitsee suurinta palvelusta, minkä kom “natsionalistien äärimäiueu siipi varus aikoina esittäm ien vaatim usten 1a eläm ässä nostatti ensim äiset mah- koin pysymään irti tu o ta n to la ito t
ja niitten yk?:o :»k0>
sia sitten raakalais-ihminen kohden si munistit voivat tehdä porvaristolle. Sil tautuu aseelliseen toimintaan. Tämä, toim enpiteitten valossa .hallitus tu tavat rlstiaallot turvautui k a sa a n tu -! om istuksesta ja
kemaan ja vastuunalaisuuteen suur- nut rahapääom a kansalliseen halli
taisem m asta hoidosta ja johdot»-
vistystä silmäiiiessään mielessään aja lä Venäjän inenshevikit samoin kuin Ali-vfljfsten johtam a . tyhmä pitää var liikkeistä ja niitten m enestyksestä,
tukseeni (»elastaakseen suurteollisuu m inkä tehtävän kasaantunut
tella jotakin tällaista. Tätäkö varten kaikki opportunistiset, sosiali-sliovinisti- mana, että Englannin hallitus ryhtyy vä hallituksen sorm et Irti suurliikkeit- den harjo ttajat ja vientiyhtiöt niitä
katsoo yksityismonopc ohk-
ihmissuku tuli aarniometsien puisia s<4, kautskylaiset ammattiliittojen joh kivaltaisiin toimenpiteisiin Gaudhiu lii ten om istuksesta ja niitten kerää uhanneesta perikadosta. Silloin oli paaoma
seen.
pois, kulki rämeiköiltä lakeuksille ja tajat eivät ole muuta kuin “porvariston kettä vastaan, ja silloin aikovat he aloit mistä voitoista.
vat asiat jo uiin kireällä, että suu
Tyypillisenä esimerkkina kasas»
Sodan Ja sitä lahinng seuranneen ria romahduksia näytti mahdotto
.
_____
voitti metsien villielämän? Tätäkö var- jasiamiehiä työväenliikkeessä” (kuten me taa aseellisen vallankumouksen.”
tuneen rahapääom
an ^yrkiwyk515^
ajanjakson aikana tuli elävästi o-
Phones:
O ffice
365;
E d ito rial
D ep artm en t
832.
KAPITALISMI YHDYSVALLOISSA HIS
TORIALLISESSA KÄÄNNEKOHDASSA
m alta
valttäik
K asaantunut
raha t m ainittakoon rautatiekysymys- jonW