TO V ER I
ta puolelta hienolla hämähäkin verkol-
“Olen sangen kiitollinen, jos ilmotatte
(THE COMRADE)
la. Porvarillinen valtio pitää työläisiä Yhdysvaltain valtiovirastolle seuraavaa:
T h « o r g a n o f th e F in n ish w o r k e r s in th e Weatem' työkarjanaun: tämän karjan pitää työs-
“Ensiksikin Uuden Seelannin hallituk
States.
T h e only Finnish
^L d ay ^A sT o ^ O r^ o n : kenncl,ä; inutta se ci s«« pureskella, sen toimenpide Armour and Companyyn
Published daily, except
by the W estern W o rk km en's Publishing S o ciety . Siksi sitä täytyy ei air
ainoastaan piiskata nähden johtuu ja perustuu pääasialli-
O ffice 7th and C om m ercial St., op p osite Post O f f ic e i
ampua, silloin kun se pureskelee, sesti niihin raportteihin, joita Yhdysval- Californian S. S. Osastoille.
— ------- ...
_
- -
— - ■
_- ■ -
--—
— tallilla !
P o st O ffice A d d ress: T overi, Box 99, A storia, O re.
EDITO R IA L ST A F F
Sulo Syvänen, Alex Sevo, A . N. Koskela, K. E.
H eik k in en , G eo. G r.tc h e f.
svy.
s a • 1
A S *• *• 1
mutta myöskin
harjottaa, I kesyttää,
ku
ten eläintarhoissa erikoiset henkilöt cläi-
mia harjoittavat. Aivan samaten myös-
u-
„
n-
<
«
k,n kapitalistinen valtio kasvattaa sei-
n
9 •
OH.» 3 6 5 ;E ä,u .,i.lD .p .n m .n t »32.1ia lsia . p ro le ta ria a ttia p im ittä v iä, liuu-
~
niaavia ja kesyttäviä sp e sialiste ja: por-
Act of March 3. 1879.
1
-
KAPITALISTINEN VALTIO
..................
kapitalistinen
‘
yhteiskunta
laah asin !-1 d e s ta p o rv a rillis e s ta hallitusihant
¡ ta :
“ T u le ek o k a n s a n v a lta , v a p a u s, oi- i “ L a illis ta h a llitu s m a h tia on totel
k e u s ja v e lje llin e n ra k k a u s palaa- i ta v a .” “A n a rk ia lle ja kurittomuudpj.
m aa n ta k a is in v o im aan h y v ä llä , v ai le m a a s s a el sa a a v a ta ovia.”
p itä ä k ö n e k isk o a ta k a is in v o im a a n
E m m e voi lö y tä ä kyllin kauniin
ta is te lu n k a u tta ?
T u leek o k o n g res- s a n o ja , jo illa Ilm aisisim m e iloma
A lu een osa sto jen n eu v o ttelu k o k o u s sim m e tu n n u s ta m a a n k a n s a la is illa c- se n p e rin p o h ja is e n ja syvän kääa
tain hallitus on antanut tutkijakomiteoit-
lev ä n o ik eu d e n e lä ä lim an p e lk o a ■ ty m y k s e n jo h d o sta , jo k a arvoisassa
tensa kautta otettuaan selville lihatrus- pidetään k esäju h lien yh tey d essä Fort h u o m is e s ta ? M eidän k a u s a llin e n i*. ' v irk a v e lje s s ä n ä y ttä ä tapahtuneen
tin toimintatavoista ja menettelyistä, jo B raggissä syysk uu n 5 p .n ä , alkaen s e n ä is y y te m m e ei tu le o le m a a n t a a r- J a k u n le h ti vielä kaiken edellä,
hon trustiin Armour and Company vä k ello yh d ek sän aam ulla. Jokaisella tu n a e n n e n k u in k o n g re ssi ta k a a kan- e s ite ty n v a h v ista m ise k si käyttää tiv-
alueen S .,S . O sastolla on oik eu s olla «alle m ah d o llisu u d e n e lä ä .
L y ö k ä ä sin p o rv a rillis ia huudahduksia,
littömästi kuuluu.
edustettuna k o k ou k sessa yh d ellä edus- j ro m u k o p p a a n k a ik k i v a n h a t la it, jot- te n “ k a ik e n jä r je n ja johdonnmiuj.
1 öiseksi, Armour and Companyn toi- , tajalla jo k aiselta k a h d elta k y m m en el-! ka Oli la a d ittu v a in jo itte n k in harvo- su u d en n im e s s ä ! " — ihastuksesta
iflihnalle ei ole asetettu mitään esteitä ■ »• jäsen eltä tai sen osalta. O sastoja je n e tu ja p u o lu sta m a a n .”
o lem m e Ihan m y k isty ä.
E
d
e
llä
e
site
ty
n
la
in
e
n
k
a
n
s
a
n
k
ir
je
sen lähettäessä Jihaa Yhdysvaltoihin Y h-! keho>‘etaan järjestämään edustuksen-
M ikä h y p p ä y s “toim eenpanevan ha',
k a p ita lis tis e n
leh d en p a is to illa 0:1 litu k s e n ” ih a n te e s ta “ lujan ja ar.
dysvaltain
«.mm. kulutusta varten,
jossa , v ie -----
J
lä -------itetaan
k e h o it
,
„
" o sa sto ja h ark itA ty y p illin e n k u v a a ja s ta , jo ta ‘e lä m v o v a lta is e n
h a llitu k s e n ” porvari!!',
ät kotllkst SS<I Ai motit and (.ompany OI-! «emään k ysym yk siä k o k o u k selle ja ( m e. J a tä m ä ei ole a in o a la a tu a a n , se e n ih a n te e s e e n ! Se on jo tosiaan
päästi voi lähettää sen Uuden Seelnn- ! toim im aan tarm olla, ett* n e u v o tte lu - 1 P ä in v a sto in s a m a n s u u n ta is ia voi poi o iv a to d is tu s leh d en “valtiollisena
nin jäähdytyslaitoksissa tällä kertaa säi k o k o u s saadaan m enestym ään jä r je s -im ia m ilte i jo k a ise n k a p ita lis tis e n ro h k e u d e s ta ”, jo ta om inaisuutta leh-
töäm m e k asvattavasti ja elvyttävästi, le h d e n n u m e ro ista k u n v ain v iits ii ti m. m. n y k y ise ltä h allitukselta odo:
lyttämän lihan.
sekä toim im aan k esäju h lien on nistu - p e tiittio s a s to a silm äillä .
taa.
S. S. JÄRJESTÖ Ì
.
varilhsia °.Pc".ajia 1» professoreja, pap
peja ja piispoja, porvarillisia kynäniek-
i k oja ja sanomalehtimiehiä. Kouluissa
näitä spesialisteja opetetaan pienestä pi
täen tottelemaan pääomaa, halveksimaan
ja vihaamaan “kapinoitsijoita” ; lapsille
perustuu k yö,etsiin kaikcnlaisia
vallanku.
tem m e
a rm o tta
u h re ik s i
sen.
työväenluokan riistoon. Kourallinen o- lllolrtrsesta ja vallankum ousliikkeestä,
niistää kaiken; enemmistö työläisiä ei !
fcmnnkaita ja teollisuudcnhar
“Kohnanneksi. Sellaisen lihan Lon- m iseksi, että niiden herättävä ja in n o s -,
Porvari”.
omista mitään. Kapitalistit käskevät iJ()illajia j. n. e.; porvarilliset sanon.aleh- (oon markkinoille lähettämisiä varten i tava va,kutu" lujittaisi järjestöämme p orvariHisen ystävän terveh-
N iin e ttä
m on ark istileh tik in
lyöläiset tottelevat. Kapitalistit riista-
loitotlavat ,)äiva5,a ,oisceI1
rva. on lupakirjaa kieltä)-,Ivtlv antam asta.
I- k.nuti..., v .l ,„ u„ yö.
k u m m is sa a n S osialid em o k raatin aa
dys Suomen Sosialidemo
vät. Työläisiä riistetään. Kapitalistisen j ri|,is|a va„„.||a Onko tällaisten olosuh-
rim m ä ise n o ik e is to la is e s ta kannasta
kraatille
Neljänneksi. Uuden Seelannin paria-
Pitemmittä selostuksitta näm ä a_'at
yl.teisk.mmin koko ydin esiintyykin las-1 tl,il|(.n v a ||it,.ssa ,,.ö|giscn he,
kiive.
ilta le h ti on s a a n u t v aarallisen kilpa;.
mentin toiminnan kantta annettiin jo v. ovat »«Ivat jokaiselle jä rje stö m m e jä- S uom en S o s ia lid e m o k ra a tti on kol Iljan o ik e isto la isu u d e ssa . sillä
sä säähm ättöm ässa, yhä lisääntyvässä ,a ()(>is |gs,ä suosfa?-
Ml|uau saksaIai. 1918 Armour and Companylle ja koko 8enelle ia ve,*«»Hi«uudet n»d«n täyt
m e v u o tta p a lv e llu t S uom en p o rv a le m m a t v a a tiv a t "lu ja a ja arvoval
liislämisessä.
. | ncn jmperiulistirosvo kirjoitti: "me. tar- li ha trusti Ile kyllin selvä varotus, kun 1 täm iseksi ovat n y k y isten aikain ta- re ita , m u tta v a s ta n y t a n n e ta a n le h ta
is ta " h a llitu s ta .
V ieläkö Iltaleh',1
I pahtum ien pain osta LISÄÄNTYNEET.
Kapitalistinen tuotanto on tornini. ; vi|st.|nln<, ei ainoaslaan s()lilaal, j uikoja,
delle ju lk is e s ti ja v ira llise s ti tu n n u s p ä ä s e e p iteriim älle o ikealle?
T overillisesti
pumppu lisäarvon pum ppuanusta var-
lllvftskin ,länP11 ä |yflän ja sydän. laadittiin laki, jonka mukaan jokaisen
tu s y h te is k u n ta a s ä ily ttä v ie n le h tie n
•ihan
maasta
lähettäjän
tulee
sitä
var-
_
A
lu
ek
o
m
itea
n
kautta,
A
lfred
Ruis.
jo u k o ssa . H e ls in g is sä ilm e s ty v ä m o
ten
tään.”
Porvarillinen valtio pyrkiikin ten hankkia hallitukseltamme lu p a k irja .;
n a rk is tin e n “ I lta le h ti” on k ir jo itta “Kyllä rahaa »aa, kun osaa
Kuinka tämä pum ppu saattaa säilyä ka8vattalllaan työväenluokasta k c s y I e- Jo silloin tehtiin selväksi, että. laki oli i f
aivojaan käyttää”
n u t s e u ra a v a n te r v e tu lia is k ir jo tu k s e n
toistaiseksi? Mitenkä saattavat työläiset j ( y „ e | ä j In e n> j ()ka työskentelisi kuin , tähdätty Ijhatrustin mahdollista toimin-i
“ S o s ia lid e m o k ra a tille ”, jo k a on R a i
T ä m ä n e ro n le im a u s, joka rikeeraa
sietää tällaista asiaintilaa?
v a a ja n
h e n g e n h e im o la in e n ra p a k o n m o n e ssa ty ö lä isp ä ä ssä k in . nimittäin
hevonen, tuottaisi lisäarvoa sekä käyt ; taa vastaan.
Tähän kysymykseni on vaikea äkkiä taylvisi siivos|
tu o lla p u o len :
s e lla is is s a p ä is s ä , jo ista puuttuu sitä
“Viidenneksi.
Armour
and
Company,
vastata. Mutta yleensä siihen on syynä;
........
h a rm a a ta a in e s ta , tu le e m ieleen miet
“ K um m ia kuuluu S ilta s a a re lta !
, kaksi
, . seikkaa:
. ..
-
i
l
»
i:
o
la
n
a
tavoin
kapitalistinen
järjestelm
ä
ei
voi
saada
lupakirjaa
lihan
m
aasta
la-
■
tie
s s ä tä m ä n m ailm an äskeisiä suur
ensinnäkin k a p italisti-i.
....
, • , ,
J J ....
Ilkeävät ne amerikalaisetkin H iero m m e silm iä m m e ja luem m e to ila
.
.
.
.
.
.
,
.
,
turvaa
itselleen
kiertokulkunsa.
Riiston
u k sia . C a rp e n tie r hävisi. Tuos
hettämistä
varten,
enempää
kuin
kierto-
u u d e s ta a n tu o n p a rin p a ls ta n pitu!
luokan larjestvneisvvs ja voima; toisek- .
. ,
....
jo
sanoa
t
a
h
ä v iö s tä ä n sa i 2,500.000 frangia.
....
• .
• i-
i n-»
(k o n e is to
pyörii, iyovaenluokasta
pu
sen to im itu k s e n p ä ä k irjo itu k s e n , jo n
si se, e ttä p o r v a r is to u su m k in h a llits e e
.
- ....
,
* , , menettelyille, joitten kautta se voisi os-
. . . . . . 1
, serretaan
lakkaam
atta hsaarvoa.
Ja vai-S
taa lihaa ja jäädyttää sitä sellaisten
K a p ita lis tis e n
O reg o n
J o u rn a lin ka Suoni. S o s ia lid e m o k ra a tti eilen T ie to tä s tä h ä v iö s tä len n ätettiin At-
ty ö v ä e n lu o k a n a iv o ja .
.
..
,
... .
, •
, , , .
, ..............
tiona seisoo kapitalistinen valtio ja vah- 'yhtiöitten laitoksissa, jotka ovat Iu p a -!e,ok 1 p:n M,meron p e tiittio s a s to s - ju lk a ise e . N iin s iin ä seisoo k uin la n n in to ise lle puolelle Edouard Bran-
I ehokkuimpnna aseena tässä asiassa ...
..
. .
.
. . .
1
sa on ju lk a is tu n a s e u ra a v a Ne.v seiso o k in m onen m o n e ssa k o h d a ssa , j n
radiogram m illa. Ta-
,
..
.........
...
v
•
tn,
etteivät
palkkaorjat
nostaisi
kapi
M u tta n iin h ä n tä m ä tu n tu u k u in ; nia B ia n d y , k e k sijä ja professori, saa
en porvaristolle sen valtiojarjesto. Kai-
1 kirjan saaneet.
P o rtis s a , h ein äk . 22 p. p ä iv ä tty ja
“Kuudenneksi. Tämä hallitus ei tule C. A. P a rk e rin a lle k irjo tta m a k irje l lu k isi “o ik e is to h u rjim u s te n ” ään eu - t ° k a Pa i 'ö is e e n leip ä än sä ja särpi-
kissa kapitalistisissa maissa ei valtio »le
’ *_______ . _________________
n n a tta jia , n iid e n tiu k im p ia a r ti.c - ; n ie e n sa ~~ f r a n F’a p äiv ässä,
sallimaan Uuden Seelannin lakien k ie r m ä: "M eille on jo k y llik si k au an k k e a le
m uuta kuin isäntäin liitto. Tarkaste
ita lu ja s ta h a llitu s v a lla s ta ja hai- j D em psey vo itti.
Sai siitä 300,000
la
h
jo
te
ltu
d
o
lla
rilla
vuoden
ty
ö
sk
e
n
taan mitä maata tahansa: Englantia tai HALLITUS ARMOUR & COMPANYN tämistä.
te le m is tä , m iijo o n a p ro s e n ttis ta voit- litu k s e n a rv o v a lla s ta ta h i tav a n n u t- ! d o lla ria (D ern p sey on amerlkalainea,
Yhdysvaltoja. Hanskaa tai Jaappania.
ASIALLA
“Seitsemänneksi. Armour and Coin- to ilu is ä n m a a llis u u tta . A n ta k a a m i k a is la p o rv a rillis te n le h tie n k irjo i ' j ° ,e n r a h a tk in on k a u n ta ttu sen mu-
Ministereinä, korkeimpina virkamiehinä.
Federated Pressin Australian kirjeen- ,‘an-v P-V-Vlj’« «yt vientilupaa lihalle, joka n u lle tä s t ä puoleen jo v a ih te e k si jo tu k sia y h te is k u n n a llis e s ta sovinnos- k a is e s ti.) S a m a n a p äiv än ä, kun mail
ina h e n k e ä ä n p id ä ttä e n seurasi tä
kansanedustajina ovat samat kapitalis-
.
sillä on sijoitettu yksityisiin jäähdytvs- k a k e rta e n silu o k k a is ia m a a n tie ro s ta.
m än
n y rk k e ilv n ä y tä n n ö n
vaiheita
voja.
K un se k e rra n on p a in e ttu n a , on
h t, te h ta ilija t, ,» a n k k u rit tai s itte n h ei-
-
laitoksiin, se pvytaa lupakirjaa, jota sil
m
a
tk
u
s
tiv
a
t
m
ad
a
m
e
C
urle,
radiumin
“ K u in k a k a u a n ih m iset tu le v a t m u se m yös a ja te ltu n a !
N iin e ttä te rv e
itän uskolliset, hyvin palkatut palveli- s< " lH,l,l’’a Ai moni and Companyn lii- je ei ennen ostoa olisi myönnetty,
mistä
myi
k e k sijä , ja tuo lan g a tto m iin lennätti-
re h tim a a n m e n e ttä m ie n s ä o ik eu k sie n tu lo a vain m eid än jo u k k o o m m e, u u
kaikesta se kyllin hyvin itsekin on tie-! ja m e n e ttä m ä n s ä o ik eu d e n jo h d o sta ?
jansa, jotka eivät palvele heitä pakosta keasioilla seuraavaan tapaan:
näen h y v ä k si paljo n työskennellyt
si y stä v ä m m e S. . S o sialid em o k ra a i-
p ro fe sso ri ta k a is in R a n sk a a n vierai
vaan om antuntonsa m ukaan: asianaja
Ne a lk a v a t jo v äsy ä W all kadun ti!
Ilardingin hallitus näyttää johtaviin ! ioi,u>|L
lu
lta a n A m e rik a ssa .
jat, pankkien johtajat, professorit, ken jonkun verran sivuliikettä lihatrustin
“Kahdeksanneksi. U. Seelannin halli m allise en h a llitu k s e e n . V allan k u m o M u tta p a la tk a a m m e a s ia a n , jo k a
R a n s k a s sa m ad a m e ja professori
u k s e llis e t m ie lip ite e t k a s v a v a t j a t ä l m e id ä t n ä in rie m u m ie le lle s a a tta a ,
raalit ja papit.
tuksen
menettely
ei
ole
omavaltaista
ia
eduksi. Se näyttää ajautuneen harhaan
k e rta a on vain k y sy m y s siitä, siih e n s ilta s a a re la is e n o ik e isto n ä ä B ran d y s a a v a t ja tk a a työntekoa an
Näitten porvaristoon kuuluvien ihmis vaihtaessaan Uuden Seelannin hallituk pahottelen, että sitä sellaiseksi lainkaan • lä
voiko^* la v a lu n e n " k a n s a u ’ ’’k k y y e e tä
tä v ie n e n k a n n a tta ja n e ilise e n p ä ä k irjo itu k s a ita k s e e n e la tu k s e n s a . Dernpsey ja
ten liittoa, joka käsittää koko maan ko sen kanssa nootteja Armour and Com saatetaan leimata.
C a r p e n tie r v o iv at s iirty ä lepoon elä
m ää n v a lla n k u m o u k se n o n n e llise e n seen .
Se k ä s itte le e tie ty s ti, n iin
m än s.i
lo p p u p äiv ik si
tarvitsem atta
konaisuudessaan ja pitää sitä kouris panyn puolesta. Se on laatinut kiihkeän
“Yhdeksänneksi. Armour and Com p ä ä tö k se en . J o s s a k in m ä ä rin tä y kuin n ä in ä a ik o in a a s ia a n kuuluu, te h d ä e n ä ä p ä iv ä n ty ö tä .
saan, nim itetään valtioksi. Tällä por- protestin sen johdosta, että Uuden See- panyn liike perustettiin tänne tarkotuk- tyy k a n s a lle a n ta a v a ra llis u u tta , oi s u o je lu s k u n ta ris tiriita a .
T äm ä jo h tu u tie te n k in nyrkkitappe
a m u u ssa ta
K irjo itu k s e s s a to d e ta a n n y k y ise n !
\aristo n jä ijis to llj on päämäät änä.ii
hallituksella on ollut selk äran k aa! •‘’elia laskea täälläkin perusta lihatrus- p k a e u u k tta s e s s ja a h ty y ö v tä in , k in ta ik p k ian
lija
in e te v ä m m ä s tä a iv o je n käytöstä'
tu le e uusi h a llitu k s e n a ja v a n y h te is k u n n a llis ta
kaksi seikkaa — tukalinhan työläisten1 antaa Armour and Companylle iskun, • i tilli? vastoin v. 1918 lakia.”
jä r je s te lm ä a s tu m a a n voim aan.
s o v in to p o litiik k a a , ja le h ti a n ta a tav-
epäjärjestyksiä ja kapinat, turvata rau
jossa kanan osalle on tullut kirves.
j
(Tupa kokolailla mielenkiintoista näh- “ M ikä tuo m u u tta v a voim a tu lee d en s iu n a u k s e n s a k a ik e lle y h teistö in
hallinen lisäarvon pusertaminen työvä
Joitakin aikoja sitten tunkeutui Ar i <’ä mitä Ilardingin hallitus tulee tähän o lem a an on v a ik e a san o a. K öyhyys- n a llise lle so v in to p o litiik a lle. Ei siis )
enluokasta, edistää kapitalistisen tuotan
a a lto ja on o llut a iv a n liia k si m onta. m u u ta kuin lu o k k a ra ja t um p een j.t
totavan lujittum ista; toisena tehtävänään m o u r and C om pany U uteen Seelantiin suorasukaiseen noottiin vastaamaan erit 'K y lly y d e n ’ tu le e olla u u d en h a lli S. S o s ia lid e m o k ra a tti ja H elsin g in
. . muita
. . . samanlaiso*.
..
taistelu
järjestöjä (maahan, jossa
J
J jo ennen maihnansotai täinkin kun kunnon am erikalaiset val tu k se n p e ru s ta n a . R iittä v ä s ti s u o je S a n o m a t ly ö d ää n y h te e n p o rv arin i-
(s. o. toisia porvarillisia valtioita) vas hallitus oli lihainonopoolin ottanut omiin tiomiehet ainakin olosuhteitten pakosta lu sta tu le e a n ta a ta lo u d e llis ta t i e t i . sek si v a se m m isto la is-o ik e isto lais-k e s- : TyÖVQCTlliikc JapQniSSd
__________ ’
V a p a h d u sta v e ro tu k s e sta , v o itto ilu sta k u s ta la is e k s i e d is ty s m ie liste n ään en - !
taan puserrettavan lisäarvon jaosta. No käsiinsä). . Uuden Seelannin hallitus va- ja paljastuneitten tosiasioitten valossa ja v ä ä ry y d e s tä k u iv iltaan k ip e ä sti. k a n n a tta ja k s i.
J
a
p
a
n
in
ty
ö
v ä e n liik k e e n tilaa ku
itsekin ovat joutuneet kansansa silmissä
.................»,.,.
n»,ti ruston
sillo in t m A - rm
min. kapitalistinen
valtio on
, o u r a n d C o m p a n y n su
i
j
T ä m än k a n s a n tu le v a ra u h a riip p u u
E ik ä siin ä kyllin, e ttä S. S. kan- v ä illä ä n “ S o sia list ” leh d en viiineist s-
vauva isäntäin liitto. Pääoman edut ja lä, että siellä ei tulla sietämään min- lihatrustin menettelyä tuomitsemaan niin m eid än la in la a tijo is ta m m e , jo tk a o t n a tta a lä m p im ä sti lu o k k a ra jo je n pois- sä n u m e ro ssa . V a rsin k in ammatti-
tanoa.faai» pääoman edut ohjaavat tätä
hhalrushn kujeita ja että joa vastenmielistä kuin se heille on ollutkin. ta v a t huom ioon k a n s a n ta rp e e t, eikä tu m ista . Se m en ee vielä paljo n pi- ; liik k e e s tä on m ie le n k iin to isia tietoji,.
k u te n n y t, a iv a n liia k si paljo n n iit tom m älle.
S e v a a tii, e tt ä h allitu k - j T ila s to je n m u k a a n on Jap an issa
hi.......... .¡nunnassaan.
| A,'";our.
Companyllä sellaisia olisi
te n a in e s te n k a h m iv a a its e k k y y ttä , sen tu le e olla lu ja j a e tt ä se n tu le t ! “a m m a ttiy h d is ty s tä ”, joihin
kaikki
Kapitalistinen valli» on, ei ainoaslaan
<> ' ’> viisainta pysytellä j
jo illa jo e n tu u d e s ta k in o n - a iv a n o lla a rv o v a lta in e n .
. y h d is ty k s e t, k e lta is e tk in , ja pari teol-
“BARBAARINEN”
NEUVOSTO-
porvariston kaikkein suurin ja mahla- l,,,lssa
ly ^ ä n ä ä n . Tästä huoli |
liiak si paljon.
N iitte n tu lisi o tta a
V oiko e n ä ä p o rv a rillis e m p ia m ie li- 1 lis u u s liitto a k u u lu v a t. Amraattlvhdis-
VENÄJÄ
vin järjestö, se on samaan aikaan kaik- " ,alta 'alk".' Armour and Company pun
a ja s ta v a a ria e n n e n k u in ne syökse- p ite ltä e s ittä ä !
L u ja ja a rv o v a lta !- ty sliik k e e n e tu n e n ä s s ä ovat kaivos-
Amerikail huoinatuiniinat insinöörit O- Vät tä m ä n k a n s a n k u olem ankam pppi- nen h a llitu s ! S e h ä n on tä h ä n a s ti ty ö lä is e t, jo ita on 102 ryhm ää ja hei-
kein monimutkaisin järjestö, jolla on 'laa" ■'■»•■isesl, ajatellen, että se myö
monilukuisia osastoja, joista lähtee joka
" ‘n v,,,s* saa,taa 1 u,len Seelannin vat viime aikoina eksperttien varniuu- luun n ä lk ä is te n ih m is te n k a n ssa , sa o llu t p o rv a rillis te n ih a n n e j a sosiali- dän jä s e n lu k u n s a no u see 48,766. Jär-
summalle tuntosarvet. Ja kaikella hilla hai hiuksen taipum aan, täh än Uuden della antaneet tietää, että Amerikan 1 kottavat k a n s a la is e m m e taloudelli- d e m o k ra a ttie n k au h u . T e rv e tu lo a je s ty n e ltte n ty ö lä is te n y h tein e n luku
,
, •
, - , .
seen k a m p p a ilu u n .
N iitte n tä y ty y
tä n n e !
m ä ä rä k o h o aa 230,000. N äistä luvuis-
on
päälarkotuksenaan työväenluokan S>c lumiin hallitus vastasi parlam enttaa- teollisuuksia johdetaan suunnattom alla | lopettaa meWän vaimojemme ja la;_ v ain
J a vielä lis ä ä S. D e m o k ra a tti uu- ta h a v a ita a n , e ttä J a p a n in työväestä
■ iiston suojeleminen, lujittam inen ja la a -! h “ “ 1; l a , l l a ; J"ka_ nimenomaan kohdis- tuhlauksella. Tuhlaus johtuu enim m äk
:::nna
jcntuniineu. Työväenluokkaa vastaan on tui lihatrustin vastaan. Annourin teko- seen tehottomasta johdosta ja teollisiin-
kävtcttiivissä myöskin ruti’tin pakotuk- peli t i auttanut ja sen vuoksi Armour
na s a n o ta a n : ‘te id ä n ja m eidän k<’-
s.» ja lonkis,!. orjim luks.il välineet; n e ,'" " 1 <
".'I vikisee ja on saatta-
s a n to k a n ta m m e v ä lillä ei voi olla
jin.ri .1.1.0,loslavalkio kä|.iialislisen v a l-l1" 1' 0 ...«I....... hallituksen asiaansa äul-
o le m a s sa m in k ä ä n la is ta kompromis
I
sia'.
i i n . , tärkein,.,uit elimet.
lamaan. I „.Ien Seelannin I,allit,is on
Venäjällä pyritään järjestäm ään maan
“ T ä h ä n k a ts a n to k a n ta a n te kajoat
1-orvarivallion elimistä on välitän,ä k> '"'„ku, pysynyt kannallaan ja vaslan- talouselämää tieteelliselle pohjalle. Tä
le k o s k e tta e s s a n n e m eidän syysk 1
lonla m erkitä ennen kaikkea arm eija, |M '< l .v s v a l t a ,n hallituksen kyseiyihi,, mä tahtoo saifoa sellaiselle pohjalle, jo s
p. v. 1910 ju lk a ise m a a m m e vetoo
poliisi ja santarmisi.,, vankila ja oikeus '¡''a lla jota kaikkein vähimmin osal- sa tarvitaan uhrata m inim im äärä voi
mukseen, Jossa m e kehotam m e kan
s a liis ia a m m a ttiu n io itti-n kesknsvi-
laitus. kuin niyiiskii, niitä avustavat eli- ■ ' l,h <M ° l l . i . l .
.
mia ja . aikaa ja annetaan työläisen o- | J o ita in a ik o ja s itte n la a ti A. F.
s
y
jtö
s
No.
2
s
e
u
r
a
a
v
a
s
ti:
'
A
n
iste
n
j
r
ja
ry h ty m ä ä n
toimenpitoituie
luet: urkkijat, provokaattorit, rikkuri-1 Kesäkuun lopulla oli Armour and l i l I l i L i k c i s u l l c ulotteelle muhdollisilUinun J of L a b o rin to im ee n p a n e v a k o m itea dam in k a n s a in v ä lis e n liito n toim een-1 a a m s to
p u m a ta r p e in e n k u lje tu k se n ehkai-
Companyllä 3H9JMH1 teurastettua nautaa ptlljoi) yllykettä. Tälliä voidaan totelit- a n k a ra n p ro te s tin A m ste rd a m in k e l
järjestöt ja palkkam urhaajat-j. n. e.
p a n e v a k o m ite a on ju lk a is e m ie n s a s e m ise k si ja jo s m ah d o llista my»'-
Kapitalistisella valtiolla on tavallista Uuden Seelannin jäähdytyslaitoksissa. taa ainoastaan ottamalla käytäntöön yh- ta,8ta k a n s a in v ä lis tä a m m a ttik u n tie n v e to o m u k sien ja ju lis tu s te n k a u tta kin n iitte n v a lm is ta m is ta vastaa»
arm eijaa lukuunottam atta vielä valikoi joista se ei millään keinoilla ole voinut tenäinen taloudellinen suunnitelma, o t-i,iittoa vastaan Siinä s>yte,tiin täti s a a tta n u t liito n v a lla n k u m o u k se llisil- ; ta r k o tu k s e lla e s tä ä kaikki sodankäyn-
......
,
k e lta is ta k a n s a in v ä lis tä m. m. val- le p e ria a tte ille .
tj (eik ä, k u te n te s e litä tte vain
tujen renkien arm eija ja erikoisesti koti- päästä eroon. Syynä tähän on ollut se, a na a n ’tilin cu ajan
luonnolliset Ja 1 la n k u m o u k se llisiiu d e sta , jo n k a tak ia
ä h ä n v a s ta a O u d e g e e st:
“ Ikä-1 v ie tti V e n ä jän e d u k s i!.
hiutetut sotajoukot, jotka ovat tarkoi eitä Uuden Seelannin hallitus on saat keinotekoiset tuotantovoimat. 1 ä l l i ä työ e rik o ise s ti A. F. of L a b o r ei m issä ä n v äk T sem
m e tä y ty y m eid ä n san o a, e t t ä !
“ Me p a lio tte le m m e , e ttä te kaikes-
tuksellisesti sovitetut taistelemaan työ tanut voimaan lain, jolla Armour and on uskottu eräälle tiedeakatemian ko- ta p a u k s e s s a ku u lem m a voi siih en y h A rn e iii.m f e d e ra tio n of L a b o rilie ou ta p ä ä ttä e n o le tte t ä s t ä vetooniuk.-p'
läisiä vastaan. Tosin näillä laitoksilla Companyltä on kielletty oikeus lähettää missionille. (Amerikassa tällainen työ ty ä. P ro te s ti lä h e te ttiin v ira llise s ti a n n e ttu m e is tä jo k o e p ä tä y d e llis tä ta lu k e n e e t vain k a k s i lausetta Jo
(esim. poliisilla) on tarkoituksenaan Ruhasta Englantiin lihaa vastoin sen ai- uskotaan pankkiireille, liikemiehille ja A m ste rd a m in k a n s a in v ä lis e n k e s k u s d i k o k o n a a n väär(ji. t i e t o j a . . . Me, te e tte n ä h n e e t m ahdolliseksi hyvä!'-
mvoskin taistelu varkauksia vastaan ja keitä. Laki edellyttää, että tämä liha keinottelijoille, jotka suvaitsevat hank- v ira sto o n , m is tä n y t on lä h e te tty p it jo tk a olem m e to d e llise n ja p u h ta a n gyä v e to o m u sta , jo k a oli kohdislettJ
kä v a sta u s, jo n k a on a lle k irjo tta n u t k a n s a n v a lla n a s ia n a ja jia , em m e h a - ¡ s o ta a v a s ta a n y lee n sä , niin meidän
niiu sanottu "kansalaisten persoonallisen voidaan lähettää vain Yhdysvaltoihin ja kia toisinaan neuvoja joltakin insinöö- liito n s ih te e ri. J. O udegeest.
lua, e m m e k ä m y ö sk ä ä n k y k e n e käyt- tä y ty y o ta k s u a , e ttä teillä on palje*
turvallisuuden“ suojelus; mutta samaan annekin vain sillä edellytyksellä, että iiltä). Venäjän teollisuuskomissionissa
K ävisi p itk ä k s i la in a ta k o k n n atsu u ta m a ä n
d ik ta tu u ria j a
k ä s itä m m e v ä h e m m ä n v a s ta v ä itte itä uuden
1
aikaan kapitalistien valtio ylläpitää nai j annetaan takeet siitä, että tätä lihaa ei on 500 erikoisasiantuntijaa ja spesialis d e s sa a n tu o ta v a s ta u s ta s e lla is e n a v ä lttä m ä ttö m ä k s i, e tt ä p e ru s tu s la is d an s y tty m is e k s i h a rjo te ttu a pn <■
tä tyytymättömien työläisten kiinniotta-1
käsin myöhemminkään Eng- tia. Maa on jaettu 22 talouspiiriin, tar- kuin se on ju lk a is tu T h e N atio n le h t-am m e tä s s ä k o h d a s sa e p ä s e lv ä t kou- j k a ta io n ia v a s ta a n kuin m eillä ja et-
den elok. 3 p. n u m e ro ssa , e ik ä s »
j
mista, vainoamista ja rankaisem ista' läntiin lähetetä.
kotuksella järjestää maan koko talous- lu o k k a ta is te lu n k a n n a lla olev an ty ö d a t on m u u te tta v a k o n g re ssissa m m e , j t ä to s ia a n k in on te id ä n ja Europa®
Me uskom m e, e ttä te. jo fk a v ä itä tte ty ö v ä e stö n h e n k ise n guht»utum is,‘’'
varten. Venäjällä poliisit olivat tilan
Asiasta Armour and Company k im - i
yhtenäisen tehokkaan suunnitel- läise n m ie ltä s in ä n s ä k iin n ittä is ik ä ä n , o lev a n n e d e m o k ra a tte ja , tu n n u s ta tte v ä lillä p o h ja to n ja yhteensopimaton
lierrojen ja b aa rin kaikkein luotettaviin- paantui. kääntyi ilardingin hallituksen man m ukaan toimivaksi,
ty y d y m m ek in sen vuo k si te k e m ä ä n m eidän k ä s ity k s e m m e o ik e a k si ja k ä s ity s te n e ro a v a is u u s olema.--;» ta
s
iitä v ain jo ita k in tuon liito n perl- m y ö n n ä tte , e ttä o lem m e o ik ea ssa .
toimii kaikissa kapitalistisissa valtioissa puoleeji YVashingtonissa ja siitä seurauk-
sä s u h te e s s a .
E u ro p a ssa eivät
JUTUN JATKOA
iAMSTElUJAMlN KANSAINVÄLINEN
TORJUU KAIKENLAIS. SYYTÖKSET
VALLANKUMOUKSELLISUUDESTA
pia puoltajia. Erikoisen petomaisesti
salainen poliisi. Niiden kanssa toimii
käsi kädessä kokonainen liuta urkkijoi-
ta, provokaattoreita, salanuuskijoita, la-
kourikkureita j. n. e.
on Yhdysvaltain ylikonsuli Uudes
sa Seelannissa sikäläiseltä hallitukselta
tiedustellut syitä, minkä perusteella Ar-
mour and Companyltä on kielletty maas-
ta lihan lahettämisoikeus Englantiin.
Myöskin lain tulkinta palvelee porva- ilardingin hallitus ei samalla laiminlyö-
rivaltion etuja.
nyt huom auttaa, että tuollainen kielto
Porvaristo tajuaa erinomaisesti, ettei on sekä omavaltainen, että loukkaäva
se pelkalla vakivallallä tule toimeen työ-'teko. Tähän Uuden Seelannin päämi-
väen joukkojen kanssa. Täytyy saada nisteri on vastannut seuraavalla mieltä
työväen joukkojen aivotkin kiedottua jo-1 kiinnittävillä tavalla:
| a a te tta
s e lo s ta v ia o tte ita , jo issa eri-
Kerrotaan, että Ranskasta on lähe- > toisesti alleviivataan ja vakuutetaan
tetty Puolaan Danzigin sataman kautta a . f . of L a b o rilie , e tt ä se on koko-
suuria määriä sotatarpeita. Eräässä lä- nMn *äärä>»ä syyttäessään Amater-
hetyksessä oli 20 tonnia dynamiittia ja dami"
vaiiankumouk-
18 tonnia rn ih ä Samalla Hanska ‘tafcau :
kun Oud. ie. 8t w .
lähettää lisäjoukkoja Y lä-Sleesiaan avus- j tauskirielmässään on ilmaissut kii
teillaan puolalaisia Saksaa vastaan. On to llisu u t. n sa sen johdo.-ta. e ttä A. F.
ollut liikkeellä huhuja uudgsta hyök of L ab o r p u o le sta a n v ih d o in k in on
käyksestä
Neuvosto-Venäjää vastaan. s u v a in n u t v a s ta ta A m ste rd a m in v e
to o m u k siin . jo ita se tu lo k s e tta on
Kumpaako tarkotusta \Yirten on näihin lä h e ttä n y t yli 50, k ä y h ä n to rju m a a n
\ alinisteluiliiii ryhdytty?
te h ty jä sy y tö k siä .
N a is ta kuulon
“ T e id än to is e s sa sy y tö k s e s s ä n n e te
n o a s ta a n ty ö lä is e t ole tä tä vetoom"-
väitätte, että rae julkaisem iem m e ve ta y le ise llä h y v ä k sy m isellä ottane-’
toomusten Ja julistusten kautta olem v a s ta a n , v a a n m yöskin paljon mer
me saattaneet am m attiunioitten kan k its e v ä t p o rv a rie n ry h m ä tk in
sainvälisen vallankum ouksellisille pe
“Tahdotteko te todellakin sanoa, e:
ria a tte ille .
Te s e litä tte , e tt ä m e ! - , tä ih m is e lä m ä n tuhoam inen, mikä
dän
p o litiik k a m m e
on
ty k k ä n ä ä n i y le is e sti
p u h u en m erk itse e nnljov
e ro a v a s iitä , m ik ä on v a lla lla A m er!- n ien ty ö lä is te n tu o m io ta ja miljoonien
a a n jä rje s tö is s ä .
| a rv o s ta rik k a u d e n tu h o am ista, tap^J
“ T e s a ttu m a lta v iitta a tte v a lla n k u tuon asian ajajien kanssa teida-a
rao u k se llisee n to im in ta a n ', jo n k a tar- m y ö tä tu n to n n e ? ”
kotukt.ena on ‘te o llisu u d e n yhteiak u n -
E d e lle e n O u d e g e e ttin klrjeioiä»’*4
n a llis tu tta ram e n ’. L a in a a m m e n ä m ä s e lo s te ita a n A m ste rd a m in kaD.-ain'•
la u su n n o t te id ä n k irje lm ä s tä n n e . Jos- h r e n s o ta a n s u h ta u tu m ilta tavuin