4
_No. 177
sellaiset kuin Jules Guesde, Paul La-1 gaistuksia, jotka eivät suinkaan
fargue ja Gabrieie Deville. Heidän leet helpointa laatua,
veissä toimi sen mukaan, että siitä*na 1794— '95 vasta alkanut ja e ttä ¿11- tarm okas ja vaikuttava esiintym isen
Tämän johdosta tekee mieleni kr.
oiisi hyötyä itsellemme ja koko kärsi- hen tarvittiin kokonaista sata vuotta. sä herätti koko sosialistisen m aail
sy
i, m issä suhteessa jonkun henkilön
v i l l e lu o k a lle .
Jos k o sk a a n , n iin n y t M utta koska työväen diktatuurin aate man ihailua.
Yksikään sosialistinen
tarvitsee
tuntea itsensä loukatukti
ju u r i, h y v ä t ty ö lä isto v e r it, m eitä k a ik on vallankum ouksellisen m arzilaisuu-, järjestö m aailm assa ei ole siinä m ää
tai
ehkäpä
pahoinpidellyksi, jos hä‘
ja
sitä
m ie liste llä ä n
k a ik in ta v o in . kia ta rv ita a n to im in n a ssa ja ta is te lu s rien kulmakiviä, jollaisena sitä k ä y -, rin m uistuttanut bolshevikijärjestöä
(H u h u ta a n e sim e r k ik si, e ttä T sh e k - sa.
K a ik k i y h ty n e in ä k iin te ä ä n to i tännössä
kutsutaan bolshevismiksi, kuin Guesten ja Lafarguen perusta net eroitetaan järjestöstä, jonka p«.
k o -S lo v a k ia
lu o v u tta isi
K a r p a a ttie n m in ta a n ja m e ty ö lä ise t v o im m e v a voi siis huoleti väittää, e ttä Rans
ma “R anskalainen työväenpuolue”. ria a tte ita hän el hetkeäkään hyvtk.
u n k a r ip u o le ise n a lu e e n P u o la lle Ga- p a u tta a itse m m e k a p ita lism in r a u ta i
ka
on
bolshevismin
varsinainen "Bolshevismi” ei ole m itään m uuta sy? Jos häntä houkuttelee marttyy
litsia a n liite ttä v ä k s i.)
S ite n tä y tty is i se n k o r o n a lta .
kehto.
kuin ranskalaisen “Guesdelaisuuden“ fin kunnia Joutuessaan tällaisen joh
vät p u o la la iste n U n k a r in rajan s u h
Vastavallankum ouksen voitto
.
teki
___ venäläinen ilmaus. K ummankin tun- donm ukaisen ja luonnollisen lain uh
J o k a in e n k a ik e ti m u ista n e e p ä ä tö k
riksi, pitäköön sen hyvänään. Hio
te e n
e sittä m ä t to iv o m u k se t, U n k a
se m m e , k u n to ista k u u ta a ik a a sitte n pitkiksi ajoiksi lopun työväen dikta-j nusm erkkejä ovat: selvät käsitteet
rin la h ta rit sa isiv a t h im o itse m a n sa l«i
Vallanku- j ja sam a tarm o, Jota näitä periaattel- löytää lohdutuksensa siinä säälintun
• «
i
-i .. ... , •
o sa sto n k o k o u k se ssa p ä ä te ttiin k ah - tuurin luom isyrityksistä.
p ik u lk u a lu e e n ja m ik ä tä r k e in tä , jo s , ,
.. ......................
-
.
vähittäinen kukistum inen ta puolustettaessa osotetaan, sääli- teessa, Jota sam allaiset vesiaivot hän
l l .
•
i
a e sta tä r k e ä stä a siasta.
b n sim ä ise n ä mouksen
nam a
so ittav at
Porvaristo
huhut
o so tta u tu isiv a t
to sik si,
,
.... „
.
„
,
kesytti sosialisminkin kum ouksellista m ätön taistelu kaikkea sekaannusta tä , ,8 kohtaan
kohtaan o osoittavat.
Jorvi
j oli p a a to s su o r itta a o su u te m m e P a c ific
m e r k itse e se T sh e k k o -S lo v a k ia n
luonnetta.
M
utta
tappiosta
oli
se
hyö-
,
vastaan,
m
utta
sam
alla
kaiken
uiko-
L
L
*"
8
8
.
eraa
Pe^yraygtä,
D e v e lo p m e n t S o c ie ty n jä s e n y y k s is tä —
v in to a k u m m a n k in riita isen n a a p u r in
ty, että sosialismin a a tte e t kehittyi- naisen
vhtenäisvvden halveksim
halveksim inen-
naisen yhtenäisyyden
inen: erns p n sa 8 e 10 tu sen erota »o-
o lle n
$190
kuukau den
su m m a
a-
sa, sek ä P u o la n e ttä U n k a r in k a n s
slalidem okraattisesta puolueesta. pOr
ja lla .
M utta että m eid än p ä ä tö k s e m vät suuresti seuraavana ajanjaksona. yksim ielisyyttä ei tahdo teeskennel
sa. Ja k a ik e n tä m ä n a ih e e n a o n b o ls
(Vrt. Leninin ja varistolle ei hänestä olisi »uurtakaa»
m e tu lisi tä y te ty k si, m eid än o n s e is tä M uistammehan oppi-isät sellaiset kuin lä, jollei sitä ole.
h e v ism in p e lk o .
hyötyä. Vain * kuuluen 8°
sosialidento-
8‘a
vä sen
ta k an a
eikä
p e r ä ä n n y ttä v ä Saint Simon ja Charles Fourier ynnä Sinovjevln am m attiliikkeen suhteen
Iitä -E eu ro o jia n
v a ltio itte n
h ita a sti
aiheutunutta
erim
ielisyyttä
Trotskin
.
r
aa
Pn,
¿
'
PlV?
u
e
8t
8
B' porv:i
heidän
kannattajansa.
tu u m a a k a a n . S illä m eid än sa n o m a le h -
m u tta
v a r m a sti
m e n n e ssä
ju lk iste n
Ja
hänen
kannattajiensa
kanssa.)
r
°
n.
P'
r
8
’
s-
°-
hai°ttaa
Ja
Vuonna
1848
tehtiin
uusi
yritys
i te m m e T o v e r i o n sik si tä r k e ä stä m er-
v a sta v a lla n k u m o u k s e llis te n
p u o le lle
Guesde
piti
itseään
e
n
n
en
k
a
ik
k
e
a
.
a,heut(aa
8ekaan“
Usta
^väenpua
I k ity k se stä m e ille ja m eid än t a is t e lu il- | tem m ata valta etuoikeutetuilta kan-
h a r jo ite ta a n n iissä tie te n k in v a sta a
7
tUU ponarien hS-
le m m e , e ttä m e em m e saa sen a n ta a i !’a n lU o k ilta ja te h d ä lo is te n dikta puhtaan sosialistisen opin puolustaja-! ?^P8Sa
vaa k iih o itu sty ö tä .
T ä m ä on sa a n u t
na.
Tämä
ynnä
hänen
hehkuva
aat-
tfi*UUt°
«08,a,,s;
,e"
o s ta m a s ta 8n.
k ärsiä ra hän p u u te tta .
T o in e n asia tU U rlsta ,OPPU- M u tta työväenluokka
se lla ise n la a ju u d e n , e ttä o n sy y tä o-
teellinen
intonsa
kävi
ilmi
taistelussa
vaitsem
attom
uudesta
sosialistein«»
o li, k un p ä ä te ttiin o tta a o sa a vai- e i s il,o in v ie lä t ie t ä n y t h is t o r ia llis e n
ta k su a sitä k a n n a te tta v a n su u r e n en-
tl»ntuu e ttä B. kuuluu johonkia
Se vuodatti Miilerandin m inisterisosialism ia ja
. , ............1 tio ssa m m e
p id e ttä v ä ä n
k e sä ju h la a n , tehtävänsä m erkitystä.
te n te n
rah oilla
N e u v o sto -V en a ja sta • i
, ,
,
..
,
Jauresin
isänm
aallittelua
vastaan.
mUUh?
n k” ‘n 8Osla,istli5^
Puoluee-
jo k a tu le e o le m a a n I y o n p a iv a n a ik a vertaan porvariston hyväksi saavut
seen.”
se p ite tä ä n m itä u sk o m a tto m im p ia va l-
na F ort B r a g g issa . T ä m ä p ä ä tö k s e m taakseen m uutam ia m itättöm iä uudis
Guesden
ajatustapaa
kuvaavana i
[ h e itä . K u v a a n a j a lie v e n tä v ä n ä asia n -
m
m e eid
n
y ö sk in p id e ttä v ä , . tuksia, jotka taas m enetetiiin heinä m ainittakoon
L
• •»» i
,,,c e
m
l u a ä n
o n m yosK
hänen
työtoverinsa
Voisi tä y ttä ä paksuja niteitä U;.
h aaran a m a in itta k o o n , e tte iv ä t k a ik k i c .,, .
.
,
V ....
zj «
,
! h illo in v e lv o ite ttiin n ä y te lm ä se u r a to i- kuun verisinä päivinä. Ranskalainen Bracken tam m ikuussa 1901 Eduard j nauksilla, jotka osottavat, että Guef.
V e e n
u n
n a a v v a a ltio
ltio t t ota
u o o h h o o n n 1 m im aan j u h la o h j e | m an v a lm istu k se ssa j 8OSlaIi8mi katO si n ä y t t ä m ö lt ä Vallan-
n a a ja
ja n
n r r e e u
ota o o sa
sa a a t tu
B ernsteinista lausum a tuomio:
de Ja hänen ystävänsä olivat selvän
v ih a m ie lise e n r y h m itty m ise e n N e u v o s- .
, ;1____
kumouksellisena liikkeenä, mutta «äl.
. v
........
.
1
1 Ia
to im im a a n
k a ik essa k ä sik ä d e ssä kumouksellisena liikkeenä, m utta säi
“
H
erra
B
ernsteinin
on
annettu
jät-
luokkataistelun kannalla. Syyskuu!
to -V e n a ja a v a sta a n .
L atvia ja V i r o ! . , , ,
,
. ,
lytti aatteelliset asem ansa.
o v a t e h d o tto m a sti
Vcoä-1
kaa hedelm ällistä toim intaansa Sak- la 1902 k irjo ttaa Guesde esimerkiksi
Vuonna 1871 vallinneissa suotuisis san sosialidem okraattisen puolueen seuraavaa:
jän k a n .... P u o la.,, lo .it.« i n
N"ytelmä.e„,o o„k,„ tojo,,-
•
•
sa
olosuhteissa heräsi vallankumous jäsenenä, vaikka sam ainen h erras
h — il;
. » • \r
.....
i
• ,
n u t ju h la v a lm istu k sissa jo n iin p itk äl-
“
Y
hteiskunnallinen
vallankumous
el
h e e lh sia tie to ja V e n ä jä n v ih a m ie lisistä I i
... i i .
,
, r
• i
\/-
.
\r-
Ie- etta k ak si n ä y tö sk a p p a le tta
on jälleen eloon. Pariisin kommuuni mer-. mies
on
julistanut
vastustavansa
m
eistä
ole
m
itään
kuvittelua
tai
tyh-
a ik e ista V ir o a v a sta a n , m u tta V i r o n i ,
•
.
, .
. ,
L
ir# L
»-•»
-. i
i
h a r jo itu k se n
a la ise n a , jo tk a
tu lla a n kitsee jättiläisask elta työväen dikta kaikkia sosialismin pääperiaatteita ja jää puhetta. Me puhumme siitä, koj
h a llitu k se n tä y ty y itse k u m o ta n e k u t-|
..................., ,
,
.
Ensim äisen kerran puolustanut
• • □
, .....
..
. ... ! e sittä m ä ä n ju h la ssa .
J u h la k a p p a lee k - tuuria kohden.
kaikkia
kapitalistien ka me uskomme ja olemme aina m
sua n iid e n le v ittä jiä
m aan v ih a lli-
- . i c
e
.
koko
ihm
iskunnan
historiassa otti edesottam isla. Tämä ykslnkertaises- i koneet sen vapauttavaan voimaa»
i
a
-
•
l»
v
i
i
i
. •* tu le e a a n F r a n c isc o n o sa sto n n äy-
sik si .
L atvia on vielä h a lu k k a a m p i1, | ..
,
'
... , , , ..........
,
.....
.
I te im a se u r a lta
E läm än u lk o p u o e ta , työväenluokka valtiollisen vallan kä ti siitä syystä, ettei saksalaisten , Emme odota sen tapahtuvan sadai
sä ily ttä m ä ä n rau h an V e n ä jä n k a n ssa .)
.................... .
,
.
,
.
n e lja -n a y to k sin e n m u r h e n ä y te lm ä , li- siinsä ja muodosti hallituksen omista sosialidem okraattien tarvitsisi pelätä vuoden kuluttua, vaan huomenna
S en ja P u o la n v ä lillä o n so v itta m a to n
Pariisin kommuuni on
sak si
y k sity isiä
o h je lm a n u m e r o ita , m iehistään.
porvarillisen sanom alehdistön hätä- toisin sanoen, silloin, kun köyhiliuti
ristiriita.
K en ra a li Z e lig o v sk i o n P u o - |
Moskovan
kommuunin
suoranainen huutoa harhaoppisen tuomitsemises- saa piim änsä auki. Kaikki uuden jär
i
, n , ,
.
. .
jo ista en tied ä m itä k a ik k ia n e o v a t.
Iän h a llitu k se n
tu k e m a n a ju lista n u t c .
«
. ,,
V-i
i
n
■■
i
....
S itte n «heti ju h la n seu r a a v a n p ä iv ä n edeltäjä. Mutta kommuuni kukistui. ta Ja inkvisitsioonista.
Suvaitseva!- , jestyksen edellytykset ovat jo ole
V iln a n a a lu e e lla a ijo tu n k a n s a n a a n .- 1
: Ranskan köyhälistö ei ollut lähes-
suudessa
on
siis
tultu
niin
pitkälle, massa.
Sen voimaansaattamisek»
ty k se n
ta r p e e tto m a k si
ja k u tsu n e e t
L • w
T»i > i
4 »» i t ~
_
_
«i .
. l *.»
I
1
--I
il
I
m ä seu ra m atk a- y .m . k u lu je n k o r kään Pariisin työväestön tasalla. Pa että järjestön jäsenenä pidetään sei- tarvitaan vain työväen vallankumouk
m u itta m u tk itta k o k o o n
k a n sa llisk o - s
,
,
. . . .
,
, . i v a u sr a h a sto n
k a r tu tta m ise k si k a p p a - riisissa toimiva vähemmistö ei osan- laistakin miestä, joka taistelee sen sellistä toim intaa.
Siksi ei työmie
k o ou
u k se n
N iin
p o r v a r iv a lta
k u in ',
. ..
...........
,
,
[ nut tem m ata mukaansa koko maan
__
| le e n
(Kosiat .
la m a k a p p a le o n ta u
periaatteita vastaan. Muuten syytet- , hiä saa viedä riittäm ättöm iin uudie
o n k in , o n L atvia N e u v o sto -V e n a ja n ' ,
,
. K
i
■
...
. . . .
_
.
! lu n se k a m e n o p e r e tti n e ljä ssä n ä y t ö k - ' työtätekevää väestöii. Kiiyhälistö sai täisiin niitä jäseniä, jotka haluaisi- tus sokkeloihin, vaan heidät on paik
K au -!lnaksaa luokkataistelussa tekem äs
. „
zi
\z .....
i
sessä ja v iid e ssä m u u to k se ssa
\a t erottaa hänet puolueesta, kristil- kausparantelun Labyrintista johdetta
ta a n .
(L iitto V e n ä jä n k a n ssa m er-
- ■ ■ i
,
b ;» „ „ l.
n-
»•
....
,
n em la u lu k a p p a ie m itä on su o m e n k ie - tään ulotteesta kalliin hinnan. M ut Iisen kirkon käyttäm ien m enettelyta- va ulos ja näytettävä heille vallanku
k itse e lu o n n o llise sti p o r v a r illise n Lat
le llä .
T ä ssä v o in h u o m a u tta a jo jä ta siitä lähtien on työväen diktatuu pojen om aksum isesta.
M utta täm än mouksellisia pääm ääriä, joiden toteut
via n h ä v iö tä .)
se n ille , joilta o n roolit sa n o tu issa kap rista tilllut työväenliikkeen johtava suhteen huom autettakoon siitä, että tam inen riippuu työväestä itsestään
K ö y h ä listö v a lta n k u m o u k se n pää v a s
Marx ihailee sitä kuuluisassa kristillisestä kirkosta erottam isessa Työväen tunnussanana olkoon -
p a teissa ,
e ttä h o m m a a v a t y k sity ise t j näte.
tu sta jin a o v a t siis n y k y ä ä n : y h tä ä llä a sia n sa a jo issa läh d ön k a n n a lle .
teoksessaan, Pariisin kommuunista. itsessään el ole m itään halveksitta- Marxin sanoja käyttääksem m e: “E
itä -e u r o p p a la iste n
v a ltio itte n
liitto,
S a n a n e n n o ista sa m o ista j o k a v u o ti Tappio pakottaa jälleen om istautu vaa. jos kerran kerettiläinen ei hy- ole tyydyttävä kohtuullisiin palkkci
jo h o n o tta v a t o sa a n. s. p ik k u e n te n -
Marxi väksy sen periaatteita. Meidän on hin ja 8-tuntiseen työpäivään, vaar
sista k e sä ju h lista .
M inä
o le n
sitä maan teoreettiseen työhön.
ten m a a t: (P u o la , R u m a n ia , U n k a r i m ieltä a sia ssa , e ttä p a r e m m a t t u lo k laisuus leviää Ranskassa.
Sen eto-
inhottava sitä, että kirkon yhteydestä on tehtävä loppu koko orjuuttavasta
ja T sh e k k o -S lo v a k ia ) ;
to isa a lta u h
set v o ita isiin sa a v u tta a jo s h a r v e n n e t vämpiä esitaistelijoita ovat miehet karkottam inen tuotti m aallisia ran-j palkkatyöjärjestelm ästä."
kaa S a k sa n v a sta v a lla n k u m o u s t y ö
z
su o ja n a .
(N iin p ä
k ie ltä y ty i S h e k -
k o -S lo v a k ia a n ta m a sta H o r th y n lah -
ta r e ille lä p ik u lk u o ik e u tta .)
N yt su u n
ta u tu u sen to im in ta V e n ä jä ä v a sta a n .
U n k a riak in k o e te ta a n saad a m u k a a n
Kirjallisuusasiamiehet ja yksityiset tilaajat, joko teillä
on Canadan suomalaisten sosialistien julkaisu
VAPAUDEN SOIHTU NO. 3
Sisällysluettelo— Pyhä kosto, k ifj. M. Koivu; Minä
olen uusi yhteiskunta, kirj. H. Puro; Mitä perivät lap
set meiltä vai perivätkö he mitään?, suoni. A ili Kan-
nasto; Proletaarisen kumousliikkeen vaikutus älymys
töön, kirj. H. Puro; Neuvosto-Venäjän taide-elämä;
Venäjän punaiset kasakat, kirj. everstiluutnantti B.
Roustam Bek; Veto, kirj. Anton Tsehow, venäjänkie
lestä suoni. E. Benson; Venäjän kommunistipuolueen
toimistossa, kirj. tohtori Bohumir Smeral. Runoja:
Nouseva mailmanvalta, kirj. Aku Päiviö; Eugene V.
Debs, kirj. Eemeli Rautiainen; Koneitten Salaisuus,
kirj. R. Kipling; Juhlaruno, kirj. Eemeli Rautiainen;
Kuolema, kirj. Eemeli Rautiainen. Julkaisussa myös
on runsaasti kuvia. Hinta ainoastaan 35 senttiä.
Tilataan osotteella:
Toverin Kirjakauppa, Box 99, Astoria, Ore.
nUHiTBifBlIgTO
PALO
VAKUUTUKSIA
Pacific Development Society
131— 7th katu — vastapäätä postikonttoria.
(Jatk oa kolm an n elta aivulta)
tö m ia eh d o tu k a ia k o h ta a n .
E n g la n ti
ta a se n , jo k a o n sitä m ie ltä , että
V e-
jo s
--------
kerta
em m e
- , ---------
n iissä
ri
a
OTTAESSANNE VO ITTE LUO TTAM UKSELLA
KÄÄNTYÄ PUOLEEMME
Europan “ennalleen
elvyttäminen”
jo u k k o o n ,
tä lla iste
ju h lie n p ito a .
I ta isiin
--------
---------------------•
• n
4 P id
I U et-
V I '
v ä e n v o itto a .
V a .ta v B lla n k u m o u k .e l- täl9lin ju h la t 8am aa tarkoitU 8ta v a | .
listen to im in ta on su u n n a ttu k a n sa in
ten a in a k u ltak in p a ik k a k u n n a lla ja
v ä lise n v a lla n k u m o u k se n e tu v a r u stu k -
lä h im m ä t o sa sto t, k u ten F r isc o n ja
sia ja n iid en u r h o o llisia p u o lu sta jia B e r k e le y n o sa sto t v o isiv a t so v itta a n ä
S a k sa n ja V e n ä jä n k ö y h ä listö ä vas-
m ä ju h la t y h te isik si.
Y h te isy m m ä r
| taan .
1 a iste lu v a lm istu k se t ta p a h tu v a t
, E n g la n n in kierrelleaaä ja kaarreliea-
rystä k a sv a tta v a ssa m e r k ity k se ssä ei
to ista ise k si ilm an ‘‘su u r e n e n te n te n ” o le m inulta m itään ju h lia v a sta a n ,
j sa m e n e e aopiva tila isu u s o h itse ja
ju lk ista ¿ m y ö tä v a ik u tu sta .
M utta P u o
jä lje llä on v iim e ise n ä k e in o n a ju lk i-
m u tta
a in e e llise sti
jo u d u m m e jo k a
la ja R u m an ia ja tk a v a t v a r u ste lu ja a n
I v u o si m a k sa m a a n k y y d e issä r a u ta tie
I nen v a sta v a lla n k u m o u k s e llin e n esiin*
ty im e n ja to im in ta .
M utta E n g la n ti si.™ to iv o ssa , e ttä R an sk a n tila p ä in e n k o m p p a n ia lle s u u n a su m m ia n iin k u in
h a lu tto m u u s m e n e e p ian o h i.
M a L n y tk in .
M eidgn ta y ty y m akgaa k y y .
ei sillo in en ää u sk a lla o lla ea iin ty m i-
n ,“ U ,en ” »a '’ ten e p ä jä r je sty k se n run- J it. siitä ei p ä ä se m ih in k ä ä n , tu lk o o n -
, sen p u o le sta eik ä v a sta a n ,
H u o lim a tta R a n sk a n ¡a n ta u tu m isesta • l »
* .- ..
°
so!dl3et in to h im o t p a rah at sitte n su o ra a n m e iltä tai
u olim
k y k e n e m ä ttö m y y d e stä y ° - UVd
tie ta v a t d,nd m istä h y v ä n sä , k a ik essa ta p a u k se ssa
ja E n g la n n in
E n g la n n in ja
ja n
R a a m
n s - ! n e t u | ee ty ö lä isiltä .
h u h u ta a n y h ä ä ä n e k k ä ä m m in u u d esta l v l o iv a n sa lu o tta
■ a «-ngiannin
Jos n äm ä rahat
so ta r e tk e stä
b o sh e v ik k e ja
v a sta a n .
P, U\ /
..U” . ° n
, o a ,ta u h ra tta isiin p a ik a llis ju n is s a , sa a v u te t-
P u o la , jo k a ju u ri on so lm in n u t rau- l
Va’ ta a n ‘
, e ‘k ' tä isiin m ie le stä n i p a ljo n p a r e m m a t tu -
ka vain o n h iu k a n e p a v a r m a : O tta a -i o ]kget
han
N e u v o sto -V e n ä jä n
k a n ssa ,
va
k o S ak sa o sa a a io ttu u n k a p ita listise e n i
»j--- - t -
.
. .
i
N a 'n T o v e «'‘« a “ >v. L iu k k o se n k ir-
ru sta u tu u
k u u m e e n ta p a ise lla
k iir e e l r istir e tk e e n vai ei.
__________________________j j« en N a k n e k ista , A la sk a sta . S iin ä hän
lä.
S e lä h e ttä ä a v u n a n o jia
L änsi-
E u r o o p p a a n v a k u u tta a k se e n sik ä la ltil-l
O
C
•
f e
sa n o o m in u n k y h ä y k se ssä n i p u r e sk e l-
n ä jä n k y sy m sy o n jo lla in ta v o in rat
k a ista v a “ , ei o ik e in n ä y tä tie tä v ä n ,
k u in k a
täm ä ta p a h tu u .
O lisi p a l
ja ste tta v a to d e llise t ta r k o itu k se t, m u t
ta e n g la n tila ise t o v a t n iin to ttu n e e t
n iitä
sa la a m a a n , että n a a m io h u v ie n
lo p e tta m in e n tu n tu u n iistä e p ä m ie lly t
ta v ä ltä .
H e e iv ä t v o i o tta a ra tk a ise-
vaa
•k e lta .
T o tin k e sk e y tti E n g - , le k a p ita liste ille , että P u o la on e u r o p
le n ti
ä k k iä
n e u v o tte lu n sa
K rasin in p a la ile n k ap itaiiam in p a ras tu k i
ja
k a n ssa ( o n ne ta a s a lk a n e e t u u d es turva,
T ieten k ään ei v o i v a rm u u d el-
t a a n k in ) ja tek i u u sia m a h d o tto m ia la » i . t l . i , M U E n g la n ti j . R .n .k a
v a a tim u k sia
n e u v o sto h a llitu k se lle . ! o lisiv a t
kokonaan
lu o p u n e e t
hyök
m u tta siltä n ä y ttä ä p u u ttu v a n ro h k eu t- k ä y s .u u n n ite lm .s ta a n V e n ä jä ä v a sta a n
ta ju lk ise sti su o stu a
L u d e n d o r ffin — y le e n s ä P ilsu d sk in k ä y n n in jo h -
d f lZ I F F A M C iS C O ,
rv
.
.
K,
O .a .t o n .o .e r .,1 1 .. N , . ,
i le e n ja n u o le sk e lle e n .
U u tise n k irjo-
i *’n ta h to m a tta n i, se on to si.
M utta
m ei-1 „ u .ln e n „1,
p u o l„ n j .
I
i
Oli paljon kirjoja, jotka avartavat lukijain käsitystä elämän ymmär
S a k se te k e e v o ita v a n sa o s o itta a k
28 päi’ ‘ " a
se e n , e ttä su u ri v a a ra u h k a a N e u v o s
Sitä seu raava k a p p a le on
. . « e — e llise
II..__
__i__
........
. ___
e n k ilö ille
tu lisi e n e m p ä ä
k u o rm a a I ..D
.
.
...
to -V e n ä jä n ta h o lta , jo k a siis o n k u k is siv
n
v e lv o li;..................
llisu u te n sa
va a tiv
an, h
kuin m in k ä h e v o iv a t k u n n o llis e sti! F ? ‘ ° n
JUM ,la'" e »
T a r k e m m in
tetta v a .
Täm än tästä le v ite tä ä n m a a että h y ö k k ä y ssu u n n ite lm ia on k a n n a k a n ta a , e ik ä to im in ta jo u tu isi kärsi-1 t,e d o te ta a n m y ö h e m m in — F . N .
ilm a a n h ä iv y ttä v iä u u tisia lu u lo te llu ista te tta v a ja la h ta r ia r m e ijo ita a v u stetta -
m ään sen tä h d en .
O sa sto ssa m m e on '
—-----
--------------------
k a p in a h a n k k e ista ja S a k sa n k o m m u va, m u tta k ie ltä y ty y k u n n ia sta saa-
---1
da
v a sta v a lla n k u m o u k s e llis te n
jo h to VO,n,aa’ k u n h a n vaan jo k a in e n o tta a !
n istie n
m a a n a la ise sta
to im in n a sta .
a sia k se e n ja p a n e e sitä liik k e e lle , m in [ Y H T E IS K U N T A A
HALVENNETTU.
o m iin k ä siin sä .
P u o la n ta r k o itu k se t
,
S a k sa n h a llitu k se n tä y ty y o m a n e tu n
S o tie tä ä , m itä | ^ " V r k o r iu .T .™ « “ L
T
I
PorVoon raastu v .n o lk eu . tuom innut
Sa v u o k si sa la ta la h ta r ik a a r tie n sa m o a .n a k .n o v a t se lv ä t.
p o litiik k a a N e u v o sto -V e n ä jä ä v a sta a n I ¡y \ ,a r k o “ u “ aan v a s ta a v a k .
n a r k istin e n
lu o n n e .
S a a v u tta a k se e n
vappupuheesta 500 mk. sakkoa.
"
Va,*tuk
k a k sin a ise t ta r k o itu k se n sa , s. o. e s o n h a r jo ite tta v a ,, v a ik k e i se tied ä , m i - !
Porvoon
raastuvanoikeudessa oli
tä ä k se e n
k o m m u n iste ja
p a lja sta m a s ten tä y tä n n ö .s ä to te u tta a v a ltio llisia ° “ *‘° n. ‘o , "’ ,n ‘a va8taa ta r k o itu sta a n .
I
eik
ä
siitä
o
le
m
itä
ä
n
h
y
ö
ty
ä
.
M
issä
v.
k.
20
p
:n
ä toistam iseen esillä
ta la h ta n k a a r tie n lu o n n e tta ja t u h o to iv o m u k sia a n .
on sy y ?
E ik ö m eissä itse ssä m m e ) syyte J. H. K ärkkäistä vastaan. Oi
ta k se e n h eid ä t sy y ttä ä , se k o m m u n is-
R u m an ia p u o le sta a n ei o le lä h e s
E m m ek ö m e o le osa k o k o m a a ilm a n keus katsoi selville käyneen, että
t*j* “ k a p in a h a n k k e is ta ? ’ T ä m ä k a k si k ä ä n se lv illä , siitä m iten sen o lisi
jä r je sty n e e stä ty ö lä is jo u k o s ta ?
A in a K ärkkäinen oli viime vappuna pitä
n a in e n
p y r k im y s ei se n tä ä n
n ä y tä j su h ta u d u tta v a
N e u v o sto -V e n ä jä ä n ,
kin n iin o le te ta a n ja jo s k erra n e m
m ässään puheessa halventanut yh
o n n istu v a n .
O n tu sk in m a h d o llista . P u o la tie tä ä , m itä o n te h tä v ä . S e a se s
m e v o i saada to im in ta a m m e v a sta a teiskuntajärjestystä ja tuomitsi K ärk
e ttä e n te n te te k isi S a k sa lle inm . s u u ta u tu u h a m p a isiin a sti ja h a n k itse e
m aan v a a tim u k sia m m e , n iin k e n e ltä käisen 500 m arkan sakkoon eli va
ria m y ö n n y ty k siä a se ista r iisu m isk y sy - liitto la isia jo k a ta h o lta .
R u m a n ia si-
y ' .
_
-------------- — i m e v o im m e sitä o d o tta a , ja m itä var-
rojen puutteessa 60 päivän vankeu-
m y k se ssä . e ttä tä m ä v o isi a ja te lla k a a n tä v a sto in e f v o i “ b o lsh e v ik k iv a a r a n - t_ n
_i-»'_
...
j
,
.
„
l •
L.
i
-i •
1 n m
o le ta m m e sitten k u u lu v a m m e teen.
so ta a V e n ä jä ä v a sta a n . E n g la n ti j o l . kaan
v u o k si u n o h ta a u n k a r ila ista naa
le k y s y m y k s e n r a tk a ise m in e n o ik e a s p u r ia a n . E. T a k e J o n e sk u , jo k a m a t
ta a n k u u lu u , e m p ii S a k sa n n o p e a sti k u sti \ a r so v a a n s o lm ia k se e n so ta lii-
v a ih tu v ia e h d o tu k sia ta r k a ste lle ssa a n . ton V e a iji l v a sta a n , te k i P u o la lle !
■ —
-
.
¿7sa«B «> 5S
, U n k a r iin n ä h d e n m a h d o tto m ia v a a ti-'
m u k sia .
Ja sa m a lla , k u n T a k e Jo-:
l " “ k “ >• T . h i . . k , „ n » . ¡ h , . . . , y „ .
i
'
Sellaisina mainitsemme tässä muutamia:
PARIISIN VERIPÄIVÄT EU KOMMUUNIN
HISTORIA
HINTA $ 1 8 0
KRISTINUSKON
HINTA $ 2 .0 0
VOIMA JA AINE
HINTA $ 2 .0 0
Mlämdinitut kirjat ovat kirjoitetut historian ja tieteen valossa ja
siinä muodossa, että työläislukija helposti tulee tietoiseksi niistä
asioista, joita kirjoissa käsitellään.
r,
nittävä kuin koko Ranskan kansan
kin historia. Yhteiskunnallisen yh
iP „ o|, „ .„..p u o lu een e d u ..„ u . k e n ,...
I»“ " " denvertaisuuden aate ei Ranskassa
m-
.
r w 11
- u i -
....
1
kirjo.uksen otsikolla: “ Knmnui. ole rajoittunut yksinomaan aatteilun
U te illa on Finniä ja näppyjä, voiva»
Ja B u lg a rin
p ä ä m in iste r i i nj8ttaen aik n k an ri» » »,iv. n „ . i.
alalle. Vuoden 1795 vallankum ouk
m i» t luuli», eitä u itli „« Joku f h . | S .» rA ul,».ky j . L u l.v .1 yh.el.U
“* u
U u U ...L « k ™ « i t i er», beukilu kir- I ju o n . k e n .,.k ........ ..
P u n in „1. ' * « ••‘•“ .» ■ » « » « e l» ,,. Ron,mu sellisen nousun aikana toteutettiin
käytännössä.
M uistammehan
JoAttaa meille:
s u
- d l
nismiln . Hän osottaa siinä sen ettei sitä
Covington Mirh. Arv. k.usatataan, OI«.'
P'*ha
Bukar* * un vallankumouksellinen sosialismi ole Grachus Babeufin kapinaliikkeen. Se
ano» tsittaUUkseonftunojä ja kasvojen i*un- a n ta a k s e e o 'n e u v o tte lu ille ta r p e e llista itanuka««,, m in is
tnsta varvm ja oli
k s r r a ^ s n u h o k ac oonttu
Hanskassa m itään uutta, pikemmin oli työväen ja puöliproletaaristen a ’-
nesten ensim äinen yritys valiotta»
P ik k u e n te n te o n o ik e a sta a n im pe-
see
siis, e ttä Toursin
Ranskan päätös
köyhäAstössä
Finni ‘ ja ' Kasvojen
kannistusvoide
noista*
:
t
itselleen m ääräävä valta yhteiskun
o
l
L
_______
..
päinvastoin.
merkit-
paiseet kasvoista. I r ,a ,,*“ nan lu o m u ‘ , Jonka ta r k o itu k se -
, kaik. nlaiw-t
------- ----------
------ —
ilmenee jälleen samoja virtauksia
•ta
nassa. Voi siis liioitelem atta välttää,
L : — L. Lu
« s
.
nm
_ » ? .
____
JP^kee ihon kirkkaaksi, puhtaaksi ja ’ na on •••■painon säilyttäminen sen kuin edellisen sadan vuoden kulues
että työväen diktatuurin aate on syn
. tk a a “ 4 f i l i N s . N v I - -----
» a u n iik si,. . . , - T ila
\ OI» Ja R a n sk a n v ä lillä . R an sk a o li nim it
Rappoport kirjottaa m. m. seu- tynyt Ranskassa. Babeuf olisi voi
^ / o o ^ i n n a s t a L äh' U ta ä a
, ,Ä’n • ‘•h en • • ‘» • • n « o ta to u h u ssa N .u - sa.
ra a v aa :
nut voittaa vain kaupunkiiaisproleta-
A p U ek l e . .n u r in _____
I * o .t o - V e n ä j ä ä v a sta a n ja v a a ti to isia -
Toursin puoluekokous m erkitsee riaatin avulla. Hänen häviössä v ar
>
. äptaeki Ylwlysvalioia«a— ——
* ln u h r a a m a a n täm än ta iste lu n h y- käännettä
sosialismin ainaisena
sinaisena syynä
syynä oli
oli se se seikka,
seikka, että
että
O-
UMSsr
M
S
v a k si k a ik k e n a
S h u .1, s i
t
T i ,
- ranskalaisen
-s s u is e n
sosialismin
-OMtm F. A-
^
* •* > * * ,•
' a k ‘ ‘ k a 'k k « - -
a h e k k o - S lo v a a ,. o h historiassa, joka on yhtä oka» ja jän kapitalistisen
yhteiskunnan
kehitys
E
E
tämisessä.
KOMMUNISMIN KEHTO RANSKASSA
iz-i-i r>L
..R rv^
p„m
a
Kaupassa
lotm illt.k.utem m . .1-) En m i„ä v o in u t . i t i t o i.n k .i m u lta a ,
° ’ a sto ssa . m in o te ta a m p a s o ik e in L o u k a ta ei o llu t ta r k o itu k se n i e n e m p i
' " ’“ ’ l * . “ / * . v e lv o Ih su u d c |la a s . a k L i u k k o s t a k u in to ista k a a n ,
M utta jo s
’ * ry h tya Jo k a 'n en to im in ta a n .
En !
¡ n iin on k ä y n y t, niin e ih ä n sille n yt
sim a in e n v e lv o llisu u te m m e o n k äydä
su u n n ite lm iin N e u v o sto -V e n ä jä ä vas d o sta
p id e tä ä n
P a riisissa
n e u v o tte
m itään voi ja to ise k si k ä r p ä se stä h ä r
K o k o u k sia ci o le m in
a n . jo tk a k e n r a a li M a lco lm in k au tta lut, jo ih in o tta a o sa a E n g la n n in s o t a k o k o u k sissa .
kää e i saa te k e m ä llä k ä ä n . S e siitä .
so ta p u o lu e e n
jo h ta ja j U*e ,n ’
n i ,,‘ä k e lle k i»n o lisi ra*
(« tettiin b r ittilä ise n h a llitu k se n tie- m in iste r i ja
S an F r a n c isc o n ty ö v ä e n y h d isty s e-
N e u v o tte lu t k o sk e v a t pää- t
k e sk u u d e ssa m m e *
hd \i* ! sit,ä ä to im in ta k a u d e n a v a ja isk a p p a le e -
C h u r c h ill.
—------- -
a
T o verin
C q I u
kun
o
- ‘’T
X •«*«*»$<
■ a
J m menen, E.r.pnen,
a
TILA TA A N O SOTTEELLA:
X
KIRJAKAUPPA
/
BOX 99,
ASTORIA, OREGON
Ulkoa N. GAMSE’H l i l U i ï i i i Z Ü Î Ü t K M Z S ï , K Ï Z m I. Snnri enÈkmmn teil.,n, Win- j. /.„penlnMrnn. Kmalngi m ? ,«