Tor»tain*, Kesäkuun 16 p.—Thurtlay, June 16th
_No. 14p
TOVERI
tetaan kuuluvan kaikkiaan 200
(T H E C O M R A D E )
tuhatta amerikalaista teknikkoa,
The organ of tbs Finnish worker« in lausuu raportissaan m.m. seuraa-
the Western States. The only Finnish vaa:
Daily in the W ert. PnbUsbsd Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
"Säannöllistenkin olosuhteitten
Western Workmen*« Publishing vallitessa on Yhdysvalloissa kes-
___________________________ i kimäärin yli miljoonan miestä
Teknikkojen laatimasta rapor koissa, jotka tämän kesän aika löytyy aivan riittävästi kaikkial mistä. Sellaista kuitenkin tapah on se m yöskin m eidän vallankuniou?
«em m e a n tam an kokem uksen kävtä
tista voi vetää sen johtopäätök na ovat olleet yleisiä yli maan. la. Niinpä on nähty useissa tuu.
n ö ssä ta rk ista m a , — e ttä ainoasta**
Viime
aikoina
olemme
sano
sen, että ne eivät vielä ole pääs Ensiksikin on ollut nähtävis kin lakoissa lakkolaisten luvun
seet selville nykyisen yhteiskun sä se äärimmäinen hajanaisuus olevan vain sen, ntikä joukko ei malehdissä usein nähneet uutisia työväenluokan poliittinen puolue l
nan rakenteesta. Ne suositele eri paikkakuntien unioiden välil mistään voi työtä sa^da. Kräf- siitä, miten jollakin teollisuus kom m unistinen puolue, kykenee yh
vat näet olosuhteitten korjaami lä, joka on ollut yleistä, siitä täys on käynyt aivan yleiseksi. alalla on joku ammatti yksikseen teen liittäm ä ä n , kasvattam aan j*
seksi, paitsi tarkkojen tilastollis huolimatta, vaikka esimerkiksi Toinen yhtä virheellinen ja sopinut lakon ja jättänyt toiset je stä m ä ä n p ro le ta ria atin Ja koko
ammatit sillä teollisuusalalla o- täte k ev ä n k an san aineksen sellaisei
ten tietojen keräämistä, koki) juuri rakennustyöläiset kuuluvat
O ffice Serenth and Commercial M . I työttöm inä; biljoonia dollareita
epäsolidaarinen
menetelmä
on
ol
man onnensa nojaan. Avoimesti si etujoukoksi, joka kykenee vasta;
Oppoeite Post Office.
on kiinnitettynä teollisuuskoneis- kansaa käsittävää yhteistoimin samaan kansalliseen unioon. Ei lut nähtävissä siinä, että kaikki ovat
porvarilehdetkin sellaisten ta m a an tä lla ise n aineksen välttämät
taa, johon tulisi ottaa osaa sekä juuri minkäänlaista yhteyttä ole
Po-t Office Addr«M
toon, joka pidetään joutilaana; hallituksen, yleisön, ammattijär- ollut eri kaupungeissa olevien
uutisten yhteydessä osottaneet töm yyden pakolla esiintyviä pikk^
TOVERI. Bo, W, Amoria, Oro. s,u!ri «yöttömyy, osottaa karke- jestöitten, teollisuuslaitosten^ o- unioiden kesken. Yhdellä paik saman paikkakunnankaan ja sa sen olleen ensimäisen askeleen po rv arillisia häilym isiä, sekä ammat
man
teollisuusalankaan unio-
im m -r----- n — .......... i
asti yhtä tavallisimmista haas- mistajain, tavallisten työläisten,
lakon lopettamiseksi — tietysti tiliik k een ahdasm ielisyyden perin
kakunnalla
on
ollut
lakko,
ollen
E D IT O R IA L S TA FF
kauksista; ajan, energian ja ra- pankkiirien ja teknikkojen. Kaik
osastot
eivät
ole
seisoneet
yh
he jättävät mainitsematta, että n ä ista p o ja ja välttäm ättöm yydellä e
kaan siitä neuvottelematta toi
Sulo S y vin .n , A U . S-vo. A . N. K..- h.a" h»“ *'“ . ">.*M johtUU ><ak- kien näitten ainesten yhteistoi
teisten
vaatimustensa
takana.
On
se on ensimäinen askel sen lopet siin tulevia ta an tu v ia aatekaliistumi*
sella lähipaikkakunnallakaan ole
k.U, K. E. H -.k k .n .o , C o . Cratckof. ^ k e r t a u t u i am.sen, amoiaskel- minnan kautta olisi teknikkojen van saman teollisuusalan union nähty, että siitä huolimatta vaik tamiseksi työläisten etuja vas tai a m m atillisia ennakkoluuloja proif.
_______________________ __ mien ja urakkatarjouksien kaut- riitinkien mukaan saavutettavis
kanssa. Toisilla paikkakunnilla ka esimerkiksi juuri rakennus- taan ja kapitalistien etujen hy ta ria a tin keskuudessa, sekä johta
i O ffice 363, Editorini Dep t »32 i ta rakennusteollisuudessa nousee
sa
paremmat
olosuhteet
teolli
aan k aikin puolisesti proletaarista
_
~ — miljooniin dollareihin vuosittain. suudessa ja suurempi sopusointu on julistettu lakko vasta myö teollisuusalan kaikki ammatit o- väksi. Mutta sitä se todellisuu m
liik e ttä m ikä m erk itsee t. s. kaikkien
hempään ja useinkin vasta sitte lisivat sopineet yhteisistä vaati dessa on.
“T1r >l!;suudes9a.
työn ja pääoman välille.
kun ensimäisissä paikoissa on jo muksista — joka kylläkään ci
Vanhoissa ammattiunioissa o- ty ö tä te k ev ie n ain esten johtoa. Ilmaj
Oregon, nnder the A c t of*
1 haaskauksesta, josta kansallisuu-
Union,
Niin
herttainen
ja
mahdolli
tä lla ista ei p ro letariaatin diktatuuri
Merch 3 . I»79.
dellemme koituu vuosittain suun sesti hyvää tarkottava kuin tä lakko loppunut. .Näin on mene aina tapahdu, vaan päinvastoin vat eri ammattiryhmät oikeute ole
a ja te lta v issa . V äärä käsitys kom
telty
^siitä
huolimatta,
vaikka
u
senkin usein lakkoutuvat eri a- tut tuolla tavalla menettelemään
nattomia tappioita, on 50 pro- mä teknikkojen esitys onkin, niin
m
u
n
istisen puolueen tehtävästä
nioissa yleensä on ollut tiettynä loilla — ja päättäneet seisoa yh ja ne myöskin taantumukyllis-
i senttiä asetettava teollisuuden
se on mahdoton to se seikka, että koko maan ka teisten vaatimuksiensa takana, ten johtajainsa avustamana u- s u h te e ssa puolueettom iin työläisjout
Sivistynyt palkkatyö- ! johdon syyksi, jota vastoin työ- käytännössä
teuttaa.
Siinä
sivuutetaan pitalistit ovat yhtyneet unioiden niin pienen ajan sisällä on näh seinkin niin tekevät. Teollisuus- koihin to ise lta puolen ja yhtä väir4
syyksi on laskettava täs sellainen pieni näet
tekijä
kuin ny särkemisyrityksissään ja palkko ty jonkun unio-osaston jo sopi unio on säännöiltään ja toimin k ä sity s työväenluokan tehtävästä sea
väestö näkee virheitä j tä Iäisten
haaskiosta 25 prosenttia. Maa kyisen kapitalistisen järjestelmän
kärsii vuosittain $3,000,000,000 todellinen luonne, sen jakautu jen alentamiskysymvksessä y.m. neen lakkonsa ja menneet työ tatavoiltaan aivan toisenlainen su h te e ssa koko työtätekevään ainek-
jokaisessa uniossa tämän hön, jättäen toiset unio-osasot ja se ei salli yhden ammattiryh seen to ise lta puolen on perin juurista
Usein on selitetty, että kor- tappion vain tautien ja teolli- minen riistäjiin ja riistettyihin, Onhan
tie to p u o lista luopum ista koinmunir-
vuorien ajalla paljon puhuttu sii
kean ammattisivistyksen saanei suustapaturmien kautta, jotka joitten välillä milloinkaan ei voi tä, miten kapitalistit aikovat pe taistelemaan. Siten on lakkorin män särkeä toisten ammattiuni- m istä ja y le tty m istä syndlkalismiinja
den teknillisten työläisten, insi voitaisiin välttää, jos vain käy- tulla kysymykseen minkäänlai rin pohjin tuhota työväen uniot, tama murrettu union omilla voi oiden lakkoa; se ei anna oikeuk an ark ism iin , m ikä viettym ys läpeenei
nöörien fkonerakentajien), ark tettäisiin niitä varjelus- ja suo nen yhteistoiminta. Silloin kun eikä siis tiedottomuuden olisi pi milla ja jälelle jääneet ovat jou sia erikoissopimuksien tekoon, on ilm ey ty n y t kaikkeen “työväen op
kitehtien ja kemistien edut ovat jelusmenettelytajioja, jotka jo koko yhteiskunta ja kaikki sen tänyt olla syynä siihen hajanai tuneet useinkin tyytymään eh sopimuksien tekoon, jotka sen poHitsionin” katsantokantaan.
suoranaisesti kytketyt tavallisten nyt on keksitty ja voitaisi hel tuotantovoimat pidetään liikkeel seen toimintaan, joka työväen toihin, jotka työnantajat ovat sijaan, että ne kasvattaisivat so 4) V’. K. P:n io:n nes puolueko
palkkatyöläisten etuihin, vaikka posti käytäntöön ottaa. Täten lä yksinomaan siksi, että yksi keskuudessa gon ollut ilmeistä. Ja suvainneet heille antaa. Tällai lidaarisuutta työläisten keskuu kous tek ee tie ttä v äk si, että »e pitäi
kaan ne itse eivät ainakaan vie voitaisi teollisuudessa tapahtu tyiset omistajat voivat työn kus siitä huolimatta vaikka tällaisen nen menettely ei ole mjitään teen, sitä mitä räikeimmässä p eru so lem u k seltaan väärinä kaikki
lä halua tätä tosiasiaa tunnustaa. vista kuoleman ja vaikeampien tannuksella itselleen voittoa kah hajanaisuuden tuottamat seura muuta kuin itse lakkonsa särke muodossa särkevät.
n a isia yllä sanotun ryhmän ja eri
Näihin asti nämä työväestön ai loukkaantumisien kokonaismaa • mia lainkaan välittämättä muus ukset on ollut selviönä nähtä
n ä iste n y ksilöjen pyrkim yksiä puolus
nekset ovat johdonmukaisesti ol rästä välttää 75 pros. Pelkäs ta kuin pääoman eduista, ei mi vissä, jatkavat työläiset yhä sa
ta a v irheellisiä näkökantojaan vetoo
leet porvarismielisiä ja kaikessa tään rikoksellisen huolimatto kään todellinen yhteistoiminta maa menettelyä, pyrkimättä suu
m
u ksilla V. K. P :n puolueohjelmaa
likeisesti toimineet kapitalistien muuden takia terveyden hoidos näitten toisilleen vastakkaisten rempaan yhteyteen toistensa
taloudelle sen osan 5 pykälään, jok*
nöyrinä asianajajina. Tämä hei sa ja tarttuvien tautien torjumi voimien karissa voi menestyä. kanssa.
k
ä sitte le e a m m attiliitto jen tehtäviä.
dän luontainen taipumuksensa sessa teollisuuslaitoksissa menet Toisen on pakostakin oltava a-
T äm ä pykälä puhuu, e ttä ammattiliit.
on ajanut heidät nykyisenä val- tää 42,000.0000 henkilöä yhteen listetussa asemassa. Milloin pää Rakennusalalla oli keväällä jo
tojen tulee p ä ästä tosiasiallisesti ke»,
lankumouskautena vallankumous sä teollisuudessa 350,000,000 työ oma on vallassa, ei se voi tun aikasin huomatavissa se ilmiö,
k
iitä m ä ä n k äsiin sä koko kansantalou
maissa suorastaan taistelemaan päivää vuosittain Yhdysvalloissa. nustaa mitään todellisia oikeuk että union miehet itse särkivät
den hallin to kokonaisuudessaan yhte
työväestön nousua vastaan ja e- "Neljästä viiteen miljoonaan sia työlle. Milloin taasen työn omia lakkojaan. Tapahtui näet
n ä ise n ä taloudellisena kokonaisuute
sim. Venäjällä oli työväenhalli- työläiseen oli Yhdysvalloissa on onnistunut päästä oikeuksiin niin, että kun yhdellä paikkakun
na ja e ttä ne tä te n turvaavat katkea
TA VIETTYMYKSESTÄ VENÄJÄLLÄ
tus pakotettu heihin nähden nou tammi- ja helmikuun aikana sa, ei pääoma voi säilyttää ase nalla työläiset menivät lakkoon,
m atto m an yhteyden valtion keskus
dattamaan erikoisen varovaista, työttömänä. Yksistään raken maansa nykyisessä muodossaan, lähti heistä heti suuri osa jolle
kan san talo u d en ja työtäteke
mutta siltä päättäväistä politiik nusteollisuudessa tullaan tämän vaan sen on pakko luovuttaa kin toiselle paikkakunnallepa jo V. K. P :n 10:nnen puoluekokouksen sin k u vaavana on esim . sen seuraa- johdon,
väin
laajan
k erro sten kesken vetä
kaa voittaakseen heidät edes niin vuoden kuluessa menettämään kaikki etuoikeutensa työlle, s. o. ka tapauksessa jättivät oman
va v ä ite lau se : "K an sa n talo u d e n hal m ällä n ä itä joukkoja “ välttämättö
päätöslause.
paljoa vallankumouksen puolelle, yli puoli biljoonaa dollaria työ työn yhteiskunnalle kokonaisuu lakkonsa "oman onnensa varaan ’
Järjeste ly kuuluu am m a tilli m ään työskentelyyn talouden hoidoe
muutamien virkailijoiden 1) Viime ku ukausien a ik an a on linnon
että sai heidät erikoisetuisuuk- läisten työpalkoissa.”
dessaan. Silloin kuitenkin on ka tai
siin, tuo tan n o llisiin liitto ih in y h ty
sia vastaan antamaan palvelus Miljoonien työläisten joutuessa! pitalismin ollut pakko lakata ole "sovittavaksi”. Tulokseha näh puolueen riv e issä selvästi ilm ennyt neelle tu o tta ja lle . Jotka v alitsev at I j s a ”.
taan teollisuuden uudelleen jär työttömiksi on suuri joukko tek-1 masta ja sen edustajien on täy tiin se, etä työpaikat, joita vain sy n d ik alistin en ja a n a rk istin e n v ie t koko T asav allan k a n sa n ta lo u tta , jo h T ällaisen säännöksen ennakkoehto
jestymisessä.
nikkojakin joutunut jakamaan j tynyt joko alistua tavallisen työ vähemmässä määrässä on ollut tym ys, joka v aatii m itä ra tk a ise v im ta v a t k esk u selim et.” T äm än ja m u it na, m ihin a m m a ttiliitto jen tulee pää«
Nykyinen
mailmanlaajuinen työttömien kohtalon. Siitä na läisen kohtaloon, tai hävitä, kin, tulivat puolittain täytetyksi, pia to im en p iteitä a a tte e llise ssa ta is ten sen la a tu iste n lausum ain poh jan a tä, pitää V. K. P :n puolueohjelma Ka
joko sitte union tai ei-union mie te lu ssa tä tä v a sta a n sam oin kuin olevat a a tte e t o v a t p e ru so lem u k se l m assa p y k älässään sitä asiainkulkue.
teoilisuuskriisi ei kuitenkaan ole pina heidän keskuudessaan. He poistua työn yhteiskunnasta.
voinut mennä tekemättä mitään miettivät keinoja olosuhteitten , Ennenkuin meidän teknikkom hillä.
puolueen p u h d istu m ista ja p a ra n ta taan tietopuolisesH v ääriä, poiketen ¡e ttä " a m m a ttiliito t yhä enemmän va-
vaikutusta näihin aineksiin. Yk- korjaamiseksi ja ajautuvat siinä me kuitenkin voivat tutkimuk Samalla kertaa ei ainoastaan m ista.
selv ästi m a rx ila isu u d esta ja kom m u { p aatu v at am m attik u n n allisesta alitau
sinpä työväen nousussa niinkin hyvin likeisesti samansuuntai sissaan näihin lopputuloksiin sallittu asioiden olevan tällä 2) Puheena oleva v iettym ys on a i n ism ista sek ä ero ten k aik k ien puoli- d e sta ” ja sisä lly ttä v ä t itseensä “so-
takapajuisessa maassa kuin A- siin reformistisiin vaatimuksiin päästä, on nykyisissä yhteiskun kannalla, mutta vieläpä usealla h e u tu n u t osaksi siitä, e ttä puolueen p ro le ta aristen ja nykyisen p ro le ta a te e tta in ja sittem m in joka henkeä
merika on tämä tullut näkyviin. kuin A. F. of Laborin johtaja- nallisissa olosuhteissa täytynyt paikkakunnalla uniot tekivät riveihin on liitty n y t ain ek sia, jo tk a risen vallankum ouksen a n ta m ista m y ö ten ” enem m istön työtätekevistä.
Kriisi on pakottanut teknikot sakki.
Heidän huoniioittensa tapahtua perinpohjainen mullis päätöksen sellaisen, että union eiv ät ole vielä täydelleen om aksu k äy tän n ö llisistä kokem uksista.
V ihdoin puolueohjelm an samasaa
miehet
voivat
mennä
työhön
tutkimaan oloja ja antamaan lau mukaan eivät työnantajat yksin tus.
n
eet
k
o
m
m
u
n
istista
m
aiim
ankatso-
Niitten käsittämiseen ja
E n sin n äk in , k ä site “ tu o tta ja ” yh pykälässä k o ro stetaan sitä, että am
suntoja tutkimuksiensa perus ole syyllisiä kaikkeen, vaan osan niitten välttämättömyyden näke niille yksityisille tai komppani m usta, p ä äa siallise sti on täm ä v ie t d istä ä p ro le ta ria a tin y h teen puolipro- im a ttiliito t “n y t jo V. S. F. N. T:i
teella, joissa ei voida kokonaan sekaannuksesta, vaikkakin mität miseen ei tavallisen porvarillisen oille, jotka hyväksyvät union eh tym ys jo h tu n u t p ro le ta ria a tin ja V. le ta ria a tin ja p ik k u ta v a ra tu o tta ja in ! lakien ja vakiintuneen menettelyt!-
sulkea silmiä järjestelmässä e- tömän pienen osan, he vierittä käsityskannan omaava teknikko dot ja vieläpä niillekin, jotka K. puolueeseen k o h d istu n e esta pikku kanssa, luopuen siten pohjim m altaan * van m u k a is e s ti o tta v a t osaa kaikkiea
siintyviin nurinkurisuuksiin näh väfr työläisten niskoille.
He jen järjestön jäsen kuitenkaan eivät union voiipassa olevia eh porvarillinen a jk u ain ek sen v a sta v a i o k k a ta iste lu n p e ru s k ä s itte e s tä ja p aik allisten ja keskuselim ien tuota*
den. Tietenkään eivät nämä tu t väittävät, että sekä työnantajat, tahdo päästä. Siihen tarvitaan toja hyväksy, mutta jotk^ "lu- k u tu k sesta , ‘ m ik ä a in e s on ta v a tto lu
e ru sv aa tim u k sista te h d ä ta rk k a ero non jo h to o n ”. Ju u ri täm än käytä-
kimukset ole johtaneet tätä luok että työläiset rajottavat tuotan tykkänään toista mailmankatso- paavat hyväksyä sen palkkatak- m an voim akas m eidän m aassam m e p luokkien
nölliseen hallintoon osanoton sijalle,
kesken.
kaa mihinkään selvänäköiseen toa ja että sekä pääoma e ttä ! musfa, jossa ei ole tilaa yksilöl san y.m. ehdot, mitkä lakon jäl ja m ikä k ie ltä m ä ttä sy n n y ttä ä h ä i
täm än kokem uksen jatkuvan kehityk
hiokkakatsomukseen — se olisi tvöläiset ovat vastuunalaisia vai-, lisellä katsomuksella. — II.
keen tulevat yleiseksi.”
ly m istä an ark ism iin päin e rittä in k in
T oiseksi kysym yksen v äärä ase.- sen a se m e sta a n k a ra ssa sopusoinnus
liiaksi valoisa katsantokanta — litsevaan sekaannukseen. Siitä
Näillä menettelyillä harvennet- a jan k o h tin a, jolloin k an san joukkojen telu puolueen ja la a ja in puolueetto- sa sa a v u te ttu je n m enestysten ja kor.
mutta itse tuloksista on kuiten puhuessaan he kuitenkin myön
tin ja heikonnettiin työläisten asem a on v aik easti huonontunut k a m ain k an san jo u k k o jen k e sk e isistä ja ttu je n v irh e itte n kanssa, syndika-
kin mainittava siksi, että ne o- tävät, että työn ja pääoman vä- VIRHEEELL1SET TOIMIN lakkorintama ja sen lisäksi nos don ja tu h o isan sodan tu o tta m a sta su h teista , joka jo h ta a puolueen puo lis tit ja a n a rk is tit a se tta v at välittö
vat omansa todistamaan niitä lis. tappelusta koituvat aineel
tatettiin
kaikellaista eripurai k u rju u d e sta ja jolloin m iljoona-ar lueettom an alk u ain ek sen alaisu u teen , m än tu n n u slau seen “ kokouksista tai
TATAVAT LAKKO-
väitöksiä, mitä luokkatietoisen liset tappiot ovat paljoa pienem
suutta
lakkolaisten
keskuuteen. m eijan dem obilisoim inen laskee va m ikä on e site tty ed elläm a in itu ssa tu o tta ja in k o k o u k sista” jotka “valit
LIIKKEISSÄ
proletariaatin taholta on esitet mät kuin mitä yleiesti otaksu-;
On itsestään selvää, että työn paaksi m onia sa to ja tu h a n sia talo n väitelauR elm assa, on y h tä m u llista se v a t” talous-hallinnon elimet. Puo
ty teollisuuslaitosten käynnissä taan.
Ja verrattuna muihin! Tämän vuoden ajalla ehkä pa antajille tällöin käy mahdolli poikia ja työläisiä, jo tk a eiv ät heti vaa luopum ista m arxilaisuuden kan lueen jo h tav a, k a sv a tta v a ja järjestä
pitämisestä yksinomaan niitten haaskioihin, jotka teollisuuden ’ remmin kuin koskaan ennen niin seksi pitää nimellistä lakkoa yllä k o h ta löydä itselleen toim ialaa ja n aita.
vä te h tä v ä p ro le ta ria atin ammattiliit
yksityisten omistajien hyödyksi nvkvisestä johdosta johtuvat, i lyhyessä ajassa olemme saaneet ja työt puolittain käynnissä, pi toim eentuloa.
M arxilaisuus o p e tta a — ja täm än tojen su h tee n Ja näitten puolestaan
lainkaan välittämättä enempää nämä tappelukulungit ovat suo-! tutustua järjestyneen työväen temmällekin. Niin on käynyt 3) Y htenä enim m än viim eisteltynä opin ei ole m uodollisesti v ah v istan u t v a ik u tu sta puoliporvariilisiin ja suu
kansallisista kuin myöskään ko rastaan mitättömiä. He eivät virheellisiin toimintatapoihin lak- kin. Ja kun osan miehistä sal ja selvem m in m uotovalm iina lau su vain koko kom m unistinen In te rn a tio ra s ta a n poroporvarillisiin tyotateäs-
ko yhteiskunnan eduista.
kuitenkaan jaksa ymmärtää, että koliikkeiden yhteydessä. Kuvaa litaan joillakin tekosyillä mennä m ana tä s tä v ie tty m y k sestä ovat n.s. nale K om internin toisen kongressin viin ain ek siin k ierretään ja tehdas«
T eollisuusoloissa tutkimuksia nämä tappelut työväestölle ovat vana esimerkkinä ovat olleet eri työhön, niin yhä useammat al “työväen o p positsionin” väitelausel- päätö slau scissa p ro le ta arise n puo tu lo k se tto m a k si tällätavoin kokonazu
suorittanut järjestö, johon ilmo- pakollisia
menettelyt rakennustyöläisten la- kavat pyrkiä ja "takaporttia" m at ja m uut k irja llise t tu o tte e t. Var- lueen p o liittise sta te h tä v ä stä . V aan ja sen sijaan , e ttä neuvostovallan jo I
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
SYNDIKALISTISESTA IA ANARKISTISES
A. F. OF LABOR LAKEIJANTYÖSSÄ
; jo h tajak o p lan ei ole o n n istu n u t ty k k ä saav u ttam isek si ju u ri sam aan hen oistaram e u h k aa k ie ltä y ty ä n au d atta-
olem aan tuhoisia.
T äm ä vaistom ai- oikeuteen ja onnistum iseen.
nään painaa työläisten luokkatunnet- keen kuin m itä kaikki k ap ita listien m asta n iitä p äätöksiä, jo ita tulem m e
nen k äsitys on jo issak in ry h m issä jo o p o rtu n istisu u s ja usko vanhan
ta m aahan ja siksi A. F. of Laborin p alk k aam at ja ty ö läisiä v a sta a n la k i la atim aa n .”
kasvanut vakaum ukseksi, jo k a n o - . jestelm än paikkailem iseen saa v
vuoro k ap italistien laskelm ien m u esity k siä te h n e e t lak im ieh et o v at se
S itten D oniin siirty y puhum aan peasti ja suotuisien o lo su h te itte n v a i- , ty ä selvän luokkakatsom uksen tie
Lukemattomia kertoja on luokkatie- salle. Jo s m istään m u u to k sista siinä kaan on v äisty ä ja kuolla. N ykyinen littän eet. Em m e seu raav assa voi ol n iistä syistä, jo tk a h ajaan n u k seen
lite ssa leviää ja ta rttu u .
jo k a tä h än a sti hapuilleelle tvövi
toisen työväestön sanom alehdistössä sa a tta a puhua, niin niillä edistym isen "avoim en ty ö p a ja n ’’ ta istelu tä h tä ä la la in a am a tta m uutam ia helm iä tä s jä rje stö n k esk u u d essa o vat jo h ta n e e t
A. F. of Laborin jo h to on sokea-1 tölle o so tta a selv ät tienviitat ja I
selostettu. että vanhat amm attijärjes sija sta on e n tisestä än k in enem m än täh än p ääm äärään.
tä puheesta, sillä p item m ittä e sip u ja ilm aisi allev iiv attu n a A. F. of Labo d estaan h u o lim a tta ä k ä n n y t täm än m äärän m inne on pyrittävä,
töt ovat auttamattomasti sekavilla ve ta a n tu m u sta o so ttav a suunta.
h
e itta ne itse puhuvat puolestaan.
Luulisi, e ttä A. F. of Laborin johto
rin olem uksen ja sen k ap italism ista vaaran ja p illastu n een a la sk e n u t il
sillä. että niillä ei ole alkeiskäaityk-
Sodan a ik an a A m erikan k a p ita lis täm än k ap italistien R iittäm ättöm yy
N iinpä Doniin sanoo: “ M eidän täy riippuvaisuuden. Doniin sanoi: “ P ää m oille useita h a ik e ita h ä täh u u to ja.
A. F. of Laborin johtava va
aiakään luokkataistelusta, että ne ei mi jä tti A. F. of Laborin täydelleen den osotuksen jälkeen joutuisi kapi tvy lopettaa rak en n u sty ö n seisa u tta oman ja työn tu lisi toim ia yhdessä
k
a
arti -----------
n ä y ttä ä - ........................
tosin vielä nyt
Lum ivyöry on kuiten k in p ä ässy t ai- --------
. . ole
vät käsitä yhteiskunnan jakautumis rau h aan huom atessaan sen jo h tav an natuulelle ja ry h ty isi työväestöä oh iniset teollisuudessa, jo ssa eiv ät m uut elin k u stan n u sten laskem iseksi.
Pää-
« kuun ja kasvaa kiih ty v ällä nopeudel- kylliksi vahvalla perustalla py<
ta luokkiin. Joista toisen luokan etu työväestöä sille m ieluisaan suuntaan. jailem aan taistelu n poluille, m u tta kuin union m iehet työskentelevät. oman ja johdon tulee av ata kaikki
la la k aiste n tie ltä än ja h au d aten a i - ■ seen satu lassa , m utta s iitä k in hi
on vastassa olevan luokan tappio. K- Sitä vastoin se kaikella voim allaan sellainen o taksum a tä s tä m a atu n ee s T öitten lopettam inen ei tuota v ah in teollisuudet, jolloin
työ läisten
on leen kaikki n iitä eteen sa ttu u . S i t ä 'm a t t a o s o tta v a t Denverin konv
delleen on yhtenään selosteltu, että hyökkäsi n iitte n ty ö v äen järjestö jen ta jä rje stö stä on aivan liiaksi roh koa m uille kuin m eille itsellem m e ja ■ su o stu ttav a tu o tta m a an m ahdollisim
ei pelkillä huudoilla voida e n ä ä py- j sloonin alkuvalm istukset, että «I
vanhoillisten ammattijärjestöjen am kim ppuun, jo tk a tav alla taik k a toi kea o lettam us.
P äinvastoin osotta- aih eu ttaa tap p io ta sijo ittajille, sekä man paljon y k silö k o h taisesti, jo tta näyttää. Sokean näkevälle a n ta m a t sitslooni on kasv an u t ja e ttä “ sm
mattijohtajat tietoisesti toimivat ka sella. selvästi ta i puolinaisestikin e- vat viim eiset kokem ukset, e ttä A. F toukkaa y leistä m oraalia ja y h teis . voitaisi p alk at pitää korkealla ja e-
selo stu k set m atkan su u n n a sta e iv ä t ru h tin a a t’’ tark o in tarvitsevat van
pttallstien lakeijoina ja kohdistavat slttiv ä t lu o k k ataistelu n oppia. T äm ä of Laborin jo h ta ja t nöyrinä n o tk istu kunnan y leistä h yvinvointia.”
lin k u sta n n u k se t laskea.
(T um m en käy oikeaan.
Itse p in ta ise sti on jo a u k to rite e ttia a n voidakseen säilyt
kaiken tarmonsa työväenluokan vai- kapitalism in A. F. of L aboriin su h vat h erro jen sa ed essä nuollakseen si
Täm än
jälk een
Doniin
ja tk a a : nam m e täm än erikoisen A. F. of L :u joitak in h u o m attav ia A. F. of Laho- kunnio itu k sen sa. K ehityksen pro
lankumouksellistumtsen
jarruttami tau tu m in en ja sen sille tilap äisten tä ruoskaa, jolla h e itä on isk etty . H e “M eidän ei tule loukata y h teiskun p e ria a te tta valaisevan kohdan.) P ä ä
rin a la o sa sto lta n o u ssu t v an h aa ja Rin ei voi e d elly ttää tapahtuvaksi
seen ja sen luokkakäsitteitten sotke m yönnytysten
tekem inen
ju o v u tti eiv ät ja k sa kohota lak eijalu o n teen sa taa. a ih e u tta a rah allisia
tap p io ita om an ja johdon tulee o tta a k a n n e t tun k k aan * u n u tta jo h to a v a sta a n taka- den k ä ä n te e ssä järjestö ssä, joka »
miseen Ja että ne tietoisesti petaavat tuon liiton jo h ta ja t sellaiseen kiib- yläpuolelle, vaan sokeasti n o u d a tta syyttöm ille
henkilöille, p u h u m a tta tav ak seen
uudelleen
jä rje stä m ise n jaloille ja k a ik ista v a ro tu k sista huo- i on o llu t jä lje ss ä m uusta mallina
asemaansa hyväkseen käyttäen työ koisänm aallisuuden ja k ap ita listise n vat e n tis tä n ieu ettely ään . joka e n kaan h en k isestä h äd ästä ja ra h a lli taak an . A n tak aa joukoille m itä ne
lim a tta lä h e ttä n y t e d u sta jia Mosko- m u tta jo sekin tosiasia, että kokoi
väenluokan vapaustaistelun vallassa jä rje stelm ä n ihailem isen hum alaan, nen p itk ää h eid ät tu lee jo h tam aan sen häviön v a arasta , enem pää kuin k u lu tta v a t tu o tan to k u stan n u k silla , jo
vaan-
z
sissa su u rissa alajärjestöissä, sei
olevien riistäjien käsiin.
e ttä n iitte n to im in ta sodan jälkeen k unniattom aan kuolem aan ih ailem an sa a tta a m eidän suurelle jä se n istö l hon lisättäk ö ö n kohtuullinen v o itto ”,
On kyllä o d o te tta v issa , e ttä valta- sissa kuin m asinistien unioi6sa e.<
Tämä piirre on ammattinnoitten toi kin on p y säh ty n y t yksinom aan työ sa kap italism in jalk o jen juuressa. lem m e k ärsim y k siä ja arv aam atto m ia jne.
keinojaan k äy ttä en vanha, m u tta sil- ehdoton enem m istö on omaksu
minnassa tullut jo vuosikymmeniä läisten levottom ien m assojen k a p ita K u tsu m u staan u sk o llisesti n o u d attaen tappioita
E dellä lain a tu n laisia tö rk e itä lau tä s itk e ä s ti a se m a sta a n ta iste le v a A. lu o k k ataistelu k an n an , osottaa. että
esiin, vaikkakaan ei niin selvästi kulu lism ille n ö y rän ä pitäm iseen. Johdon he ta iste le v a t k a lk k ia jä rje stö issä ä n
“O ik eu sk iistat e iv ä t ole ain o astaan kuntoja on D onlinin puhe täynnä. F. of Laborin jo h to tu lee n äm ä ai- F. of L aborinkin riveissä ovat
sodan aikana ja erittäinkin sen jäl m u k aisesti on täm ä jo h ta v a m asiina ilm eneviä uusia liik k e itä v a sta a n ja m itä vaarallisim pia p ro b leem eja jä r N iitä lukiessa on v a ik eata k ä sittä ä
n e k se t ju lista m a an pannaan, m u tta m ak k aat p o h jav irrat käynnissä- Jo
keen. kun kautta mallman raatajalur- saa rn a n n u t työn ja pääom an v ä lis ti epätoivoisesti k o e tta v a t joukoille us- jesty n eille
am m attim ieh ille,
m u tta i m iten k ä
“ty ö v ä e n jo h ta ja ” sellaisia se ei tule tila n n e tta sen eduksi pa- v a stu sta m a tto m a lla voimalla *’°1 3 *
kassa ovat m ielipiteet Jakautuneet sopusointuisuusoppia ja m illoin jouk ko ttaa, e ttä m u sta on valkoinen. T ä m yöskin vakavana uhkana teo llisu u todellakin s a a tta a ladella 20:11a vuo
ra n ta m aa n , vaan päin vasto in pahen- p itk ä ä tu le v a t viem ään m atkasi
kahtia — selvään luokkataistelua kojen kesk u u d essa on epäuskoa ja m ä tö rk e ä k ä sitte itte n sotkem isinto delle. M ielestäni ne useim m iten jo h sisad alla ja m iten kä hän s a a tta a “työ-
tam aan.
T aloudellisten p ak k o lak iec : ellei koko jä rje stö ä, niin ainakin s
kannattavaan ja epämääräiseen kah n ap in aa syntynyt, on ty y ty m ä ttö m ä t tulee esille n iitte n v alm istelu jen muo tu v a t k an san v illitsijö istä, jo tk a k ä rk v ä e n jo h ta ja n a ” v ielä senkin Jälkeen
a jam an a työ v äestö ei voi olla luo- rim m an osan sen jäsenistöstä •
den luokan välimailla riippumiseen.
ain ek set h allituksen, k ap ita listien ja dossa. joihin A. F. of Laborin jo h ta k y v ät virkapaikkoja, tai v alu v at t- pysyä?
m a tta k a tse ita a n sinne, m issä to ise t to riallise t kokem ukset kaikkialla !
Amerikassa on aina työväenliiko A. F. of L aborin johdon y h teisto i ja t o v at ry h ty n e e t D enverissä p id et rä ä stä lu o k asta työläisiä, joita ei
T ällaisten a in esten A m erikan ty ö lu o k k ato v erit o vat h e istä m e n n ee t e pari m ailm au työväenliikkeessä
sille ominaisten syitten takia ollut m innan k a u tta p ain ettu alas keinois täv än konventsloonin aatto n a.
m illoinkaan voi ty y d y ttää, ta i sy istä, väenliikkeen johdossa olem inen on delie ja te h n e e t pesäeron riistä jis tä ä n , p a h tu v ista joukkojen katsastak«’5
tuntuvasti jälessä muista kapitalisti ta v ä littä m ä ttä.
Ennen yleistä konventsioonia ko jo tk a eiv ät ed istä su u ren ev aa luok luonnollisesti m itä suurin köyhän to Uusi, v a stu sta m a to n ja johdonm ukai- m ätien ja kelpaam attom ien ain*-1
sista maista. Täällä on työväenliike
Kapitalismi ei kuitenkaan ole kaik koontuivat Denverissä maan raken kaa.
d istu s A m erikan työläisten om asta nen m e n ettely tap a ty ö n tä ä a in a van- pois k a rsim isista , tekevät tämän j
pääasiallisesti viim eiset vuosikymme kein parhaimpia herroja; »en palvele nustyöläiset, Joitten joukossa m yös
“Tämä konventslooni tulee tosiaan tieto isu u staso sta.
E teen p äin p y rk i hän epäjohdonm ukaisen ja tehottu- to p äätö k sen oikeutetuksi. A. F.
net keskittynyt A. F. of Laborin ym minen saattaa joskus olla epäklitol- kin on joillakin aloilla uusia virtauk kin olemaan Ilveilyä, tekopyhyyden vä työ v äestö voi ku iten k in nähdä, e t
m aksi käyneen sy rjään . V an h at pro- L abor liitto on samojen kehity«
pärille. joka tunnustetusti on säily liatakin. San on A. F. of Laborlkln sia Ilmennyt. Tämän johtajien pal- naamarin vetäm istä asioille, joitten tä k aik k i tä h ä n A m erikan ty ö v ä e n jä r
fe e ta t Jo utuvat h äp eään uusien Ja klen alainen Ja käymisprosesE n ««
nyt vanhoill isimpana mitä mailma tullut kokemaan kun Amerikan kapi menäänestä sivuun eksym isen Joh puolesta Järjestömme toimii, ellem je stö jen
v altalilk k eeseen
kuuluvat v oim akkaitten rin n alla. V anhat am- ta a sen keskuudessa Jo nyt se*'1
tuntee tällä kertaa. A. F. of Laborin talistit sen suliin palvelunhalun unoh dosta sai rakennustyöläisten liiton me me pysty ratkaisemaan untamme ty ö llis e t eiv ät en ää ole ty lsäm ielisiä
m a ttijo h ta ja t
v anhoine
oppeineen e ro tta a . K unhan aika rientää J*
kannasta suuriin päivän kysymyksiin taen kävivät sitä vastaan hyökkää presidentti John P. Doniin aiheen a- sisäisiä asioita.’’
erä m aa ssa h ap u llijoita, Joita sokeat Jäävät taka-alalle uusien oppien se- p ita listie n h y ö k ätessä ateenpäta '<•
on voinut melko tarkasti sanoa mikä maan tarkotuksella hävittää se tykkä vajaishetkellä pitää jyrisevä puhe.
S itten Doniin siirty i su o ran aisesti jo h ta ja t k u lje tta v a t yhä syvem m älle littä jie n Ja n iitte n a jajien s a a v u tta -' kien ty ö v äen järjestö jen tuhoanne
Amerikan työväestön suuren enem nään. Kapitalistit sodan aikana jou jossa hän hyökkää uuäia virtauksia puhum aan jä rje stö n sisä isestä riid as rotkoihin n ään ty m ään .
P äinvastoin m ien voittojen h ä ik äise v ässä valossa, tuon liiton Johto itsensä Jatku**
mistön kanta niissä on. Mutta tuon tuivat A F. of Laborille kukkurapäi- vastaan
Innoissaan hän kuitenkaan ta sanoen: “ K aikkien kunnian lakien en A. F. of L aborinkin keskuudessa i uden tieto isu u d en v a lta a m a t jo u k o t p aljastelee kapitalism in nöyrä04
järjestön johdossa oleva koneisto ei silta pöydiltään tiputtamaan joitakin et jaksa pysähtyä vastakkaisten aate- m ukaan, joilla siv isty s lepää, olem m e jo laajo issak in p iireissä h u o m attav is k a n n u sta v a t v a stu sta m a tto m a lla voi- keljuna, niin ei ole epä lie m is tä '
ole m istään jaksanut mitään oppia. muruja edistääkseen siten omia sil virtausten tuom itsem iseen, vaan pal me ra k e n n u sa m m a ttila ise t kom iteoit- s a e p äm ä ä rä istä , v a isto m aista k ä si
m aila eteen p äin , jo ta v a sto in v a n h o je n } e tte iv ä tk ö A. F. of Laborin s#’-*-
Johdonmukaisesti se on seurannut loisia hetken pyyteitään. N yt A. F. jastaa täydelleen itsensä selostam al ta in tä ä llä n y t ra tk a ise m a ssa asioi* ty s tä siitä, e ttä ku rssi ei ole oikea oppien k a n n a tta jilta yhä uudelleen Joukot k ä än n ä sille selkäänsä J* 1
vanhoja perinnäistapoja jaksamatta of L abonsta el kapitalisteille enää la työläisten lakkoutumisoikeutta ja tam m e. m u tta siitä k in h u o lim atta y k ja e ttä ellei s itä m u u teta, niin seu
to iste n sa n isk aa n s a ta v a t isk u t bor- m innaseaan lähde etsim ään uu*1«
niistä vähääkään kohota aikansa ta ole mitään hyötyä, päin vastoin seu taistelua
parempien
olosuhteitten si su u rim m ista k a n s a in v ä lis in ä uni* rau k set tu lev at työväestölle itselleen Ju tta v n t lu o ttam u sta ja uskoa a sia n sa iria . — K EH .