No. 128
The organ of the Finnish w orker* in
the Western States. The only Finnish
Daily in the West. Published Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by the Western Workmen's Publishing
Society.
Office Seventh aad Commercial
Opposite Post Office.
St.,
Post Office Address:
T O V E R L Box 99, Astoria, Ore.
EDITORIAL STAFF
Sulo Syvenen, A lex Sevo, A. N. Kos-
kela, K. E. Heikkinen.
Phoaei
Office 3 6 ), Editorial Dep't 632
Entered as second-class mail mattet
July 18. 1912, at the Poet Office at
Astoria, Oregon, under the A ct of
M arch 3, 1879.
Hävityksen ja luhistu
misen prosessi
Mailman kapitalistinen talous
seisoo yhäti hävityksen edessä,
vaikka kaikki vanhan yhteiskun
nan puoltajat koettavat ylivoi
maisin ponnistuksin selviytyä
mailman sodan aiheuttamasta
sekasorrosta.
Paljonko sota tuhosi taloudel
lisia arvoja, sitä ei ole kukaan
voinut laskea, jos useampi on
kin koettanut niitä arvioida. So
tahan ei ainoastaan tuhonnut
kaikkia kerääntyneitä kulutus-
varastoja, vaan se hävitti suun
nattoman määrän tuotannon vä
lineitä : koneita, vetureita, liike-
kalustoja j.n.e. Korvaamaton ja
suurin veritemmellyksestä koitu
nut vahinko oli kuitenkin elä
vän työvoiman tuhoutuminen 10
milj. kaatunutta, 20 milj. inva
lidia sekä miljoonat tyonrinta-
milla nälkään ja puutteisiin sor
tuneet.
Erehdys on ollut se naivisten
ihmisten usko, että heti sodan
päätyttyä alkaa uusi kukoistus
kausi teollisuudessa, koska sii
loin aletaan heti kiireellisesti uu
si kapitalistinen jälleenrakenta
minen.
Niin ei ole käynyt. •
Teollinen pula yhäti vain jat
kuu painaen raskaasti koko ka
pitalistista mailmaa. Teollisuu
den laajentamisen asemasta on
vain ilmennyt kaikkialla jatku
vaa teollisuuden supistamista
tuottamatta missään ¡Eluropassa
sodan edellistä määrää.
Tähän ’ löytää syynsä poltto
ja raaka-aineen puutteessa, ko
neiden kuluneisuudessa, työtehon
alenemisessa. Erittäin suuri syy
on myös karjakannan vähenemi
sen sekä keinotekoisen lannotus-
aineen puute j.n.e.
Murhaavin todistus talouselä
mässä vallitsevasta kriisistä on
kuitenkin miljoonaiset työttö-
mäin laumat, joille puolipysäh-
dyksissä oleva teollisuus ei vot
tarjota jokapäiväisen leivän an
siota. Amerikassakin, joka on
nykyisin koko mailman aarre
aittana, tilastojen mukaan on yli
viisi miljoonaa työtöntä ja ottaen
lukuun perhesuhteet voi työttö
myydesta kärsivien luku silloin
nousta ehkä yli 10 miljoonankin. rimmäistä laitaa ei näy.
Sitten Saksa, jossa luulfci ole Mutta löytyy pelastuskin.
van työtä kylliksi sen suorittaes Kolmannen Internationalen toi
sa ententen porvaristolle mail sen kongressin “manifestissa”
man sodan veriveroa. Sielläkin sanotaan seuraavasti:
on vuoden kuluessa noussut työt
“Kapitalistisella pohjalla ei ole
tömyys enemmän kuin miljoo pelastusta. Imperialistinen po
nalla.
Englannissa
samoin, litiikka johtaa ei puutteiden pois
Ranskassa yli puoli miljoonaa. tamiseen, vaan niiden kärjistä
Ankarampaa työttömyyttä kuin miseen rosvomaisesti ryöstettäes
koskaan ennen on myöskin Skan sä löytyviä varastoja...
dinavian maissa, Italiassa, Itä- Täytyy julistaa mitättömäksi
vallassa, Espanjassa eli kaikkial valtiovelat. Täytyy saada va
la Europassa.
pautetuiksi työ ja sen tuottamat
Rinnan työttömyyden kanssa, tulokset hirvittävästä verosta
ja samalla kuin palkkoja laske mailman porvariston hyväksi. On
taan, laskee työväestön elintaso välttämätöntä saada kukistetuk
kaikkialla. Siitä on selvin esi si rahavalta. On välttämätöntä
merkki Ranska, yksi voittajista, poistaa valtiolliset sulut mitkä
jolla on mahdollisuus lieventää1 paloitelevat mailman taloutta.
taloudellisen kriisin kärjistynei- Ententen imperialistien Korkein
syyttä lisäämällä Saksan ryöstä Neuvosto tulee vaihtaa mailman
mistä, jota se onkin käyttänyt proletariaatin korkeimpaan talo
tarmokkaasti edukseen: Ranskan usneuvostoon ihmiskunnan kaik
työpalkat ovat vertaamalla en kien taloustarvevarastojen keski
nen mailmansotaa vallinneisiin tettyä käyttämistä varten.
palkkoihin kohonneet kolminker On välttämätöntä tuhota im
taisiksi, samaan aikaan kun hin- perialismi jotta ihmiskunta voi
tain kalleus on noussut seitsen si edelleen elää.”
—
♦ «ci ♦
kertaiseksi. Samoin on myös A-
Englannissa sekä
merikassa,
NUORTEVA-JUTTU
Suhteettomasti
huo
kaikkialla.
nompi on asiantila sentään so
saksalainen
dan jälkeen kuorestaan puhjen v a New-yorkilainen
s
e
m
m
i
s
tososialistinen
lehti
neissa pikkuvaltioissa ja voite “Volkzeitung” kirjottaa seuraa-
tuissa maissa, joista päivä toi
sensa perään on tuonut toinen van toimituskirjotuksen:
“Noin kolme viikkoa sitte saa
toistaan yllättävimpiä tietoja.
pui
meille ensimäinen huhutieto,
Rahatalouden alalla on yhtä
surkea tilanne kuin muillakin ta että “Vastavallankumousyrityk-
loudellisilla aloilla. Valtioiden sien tukahuttamiskomissiooni”,
•budjetit ovat aivan poikkeukset jota kutsutaan tshekaksi, on van
ta kohonneet satumaisiin sum gituttanut Santeri Nuortevan.
miin. Ranskan valtiomenot ovat Kymmenen päivää myöhemmin
nousseet vuoden 1913 5 miljaar “New York Globe” julkaisi sen
dista 22 miljaardiin, mennen puo laatuisen uutisen ja eilisessä
let nykyisestä määrästä yksis “New York Timesissa” on pitkä
tään valtiovelan koronmaksuihin, kaapelisanoma, jossa yritetään
joka nousi 31 p. heinäkuuta vii antaa asiasta yksityiskohtaisem
me vuotta 254 miljaardiin. Tästä pia tietoja. Tämä kaapelisanoma
summasta tullee jokaisen ihmi sisältää pääasiassa seuraavaa:
“Santeri Nuorteva, neuvosto-
sen osalle 574 frangia vuodessa.
On mutuen tärkeä huomata, että lähetystön entinen sihteeri New
tämä velka yhä suurenee: ensi- Yorkista, on Leninin käskystä
mäisen puolen vuoden aikana vangittu Moskovassa. Syyte on
l’>20 nousi se 10 mil jaardilla. A- valtiopetoksesta, josta todennä
settakaamme rinnan tämän kans köisesti tulisi olemaan seurauk
sa muutamia numeroita, mitkä sena Nuortevan mestaus.—Van
on
aikaansaanut
kuvaavat tuotannon supistumis gitsemisen
Washington
B.
Vanderlip,
ame-
ta: hiilituotanto v. 1919 antoi
vain 22 milj. tonnia 41 milj. ton rikalainen rahamies. — Luotet
nin asemasta v. 1913, vehnäsa tavista ei-venäläisistä lähteistä
don ollessa v. 1919 49 milj. sent- on saatu tietää, että Vanderlip
neriä oli se v. 1914 77 milj. sent- kirjotti Leninille, valittaen Nuor
neriä. Eikö tällöin ole selvää, tevan menettelytapojen johdosta.
että hävityksen ja romahduksen Lenin kutsui kokoon kuuluisan
prosessi, ei ainoastaan ole py tshekan johtajat. Tsheka toi
sähtymättä, vaan yhäti jatkaa meenpani tarkastuksen Nuorte
van asennossa kello 4 aamulla
kehitystään.
ja löysi asiapapereita, joista ole
Taloudellisen
rappeutumisen tetaan ilmenevän todisteita ur
kanssa on ennen vähävarainen kinnasta |a petoksesta neuvos
kansankerros tullut puille pal toja vastaan.
jaille riistetyksi. Yksin virka-
Eräitten tietojen mukaan on
miesluokkakin alkaa muodostua Nuorteva — joka on huomatuim-
taloudellisten puutteiden johdos pia bolshevistisia toimihenkilöitä
ta yhä enemmän tyytymättö — todellisuudessa neuvostovas
mäksi köyhtyneeksi joukoksi, jo tainen asiamies. Väitetään, että
ka ilmaisee yhäti tihenevässä Nuortevan toiminta Amerikassa,
tahdissa tyytymättömyyttään, pro missä hän tilasi Philadelphiasta
letarisoituen täten, ei omasta useamman miljoonan arvosta lo
ymmärryksestään, vaan taloudel komotiiveja, ratakiskoja Pitts
listen syiden pakosta.
burghista ja teollisuus- ja maan-
Siis toisella puolella ennen viljelyskoneita Chicagosta, muo
kuulumaton ylellisyys ja tuhlaa dostaa osan jättiläismäisestä
vaisuus ; toisella puolella sanoin suunnitelmasta kaivaa maaperää
kuvaamaton kurjuus, jonka ää- neuvostojen alta bolshevistien o-
missä riveissä neuvostojen ku
kistamiseksi.
Vanderlip keksi
mikä Nuorteva todella oli vasta
silloin kun hänen sopimuksensa
Leninin ‘kanssa olivat vähällä
mennä myttyyn. Sen sijaan, et
tä Nuorteva olisi salaa taistellut
Vanderlipin siperialaisia myön
nytyksiä vastaan, esiintyi hän
vastustuksessaan avoimesti, si
ten kylmentääkseen Leninin in
nostusta näitä Vanderlip-myön-
nytyksiä kohtaan. Herättämättä
huomiota toimeenpani Vanderlip
nyt tutkimuksia ja sai niin pal
jon aineksia, että ne antoivat
hänelle syytä epäluuloihin, ja
katsoi hän olevansa oikeutettu
antamaan näistä tiedon Leninil
le. Nuortevan huostasta löyde
tystä kirjevaihdosta selviää —
niin väitetään — sitovia todistuk
sia siitä, että hän on johtava
neuvostovastainen urkkija Ame
rikassa ja Venäjällä.”
Venäjältä pari päivää sitten
tulleilta luotettavilta matkusta
jilta olemme saaneet 'Nuortevan
vangitsemista koskevista seikois
ta sen varman tiedon, että hä
nen konttoripäällikkönsä ulko-
maavirastossa — eräs englanti
lainen, nimeltä Willianfs — on
paljastettu brittiläiseksi urkki
jaksi. Tämä ei kuitenkaan mer
kitse sitä, että Santeri Nuorteva,
jota me — siihen saakka kunnes
on esitetty lopullisia todistuksia
— emme voi pitää syyllisenä tar-
kotukselliseen ja tietoiseen pe
tokseen, olisi syyllinen. Tsheka,
joka on perustettu taistelemaan
vastavallankumousta vastaan ja
joka epäilemättä tässä tehtäväs
sä on paljon saanut aikaan —
mutta joka myöskin varmasti on
tehnyt joukon erehdyksiäkin, joi
ta se ei ole voinut välttää —» on
velvollinen vangitsemaan jokai
sen, jota vastaan perusteltuja
syytöksiä nostetaan.
Mutta kuka on tässä tapauk
sessa syyttäjänä? Herra Wash
ington Vanderlip. Ja kuka on
tämä Vanderlip? Aanerikalainen
keinottelija ja seikkailija, joka
on avoimesti kommunistivastai
nen ja läpeensä kapitalistinen
mielipiteiltään. Tämä mies on,
meidän vakaumuksemme mu
kaan, bluffeillaan saanut aikaan
myönnytyksiä itselleen venäläi
siltä komissaareilta, joille tämä
amerikalainen herra ei ollut tun
nettu, ja joilla myönnytyksillä
hän nyt on hankkinut mailman-
kuuluisuutta. Berliinistä lähete
tystä kaapelisauomasta — joka
epäilemättä on syntynyt Vander
lipin alotteesta, ellei ole järkiään
hänen kirjottamansa — käy riit
tävästi ilmi. että Nuorteva herät
ti tämän amerikalaisen humpuu-
kimestarin Vanderlipin epäluu
loa, koska Nuorteva yritti kyl
mentää Leninin innostusta Van
derlipin puuhiin. Tai toisin sa
noen, koska hän amerikalaisia ö-
loja tuntevana pyrki osottamaan
johtaville tovereille Moskovassa
— ja näitten joukossa ensi ti
lalla 'Leninille — tämän amerika
laisen "rahamiehen” oikeassa va
lossaan. Tällöin “tutki“ Van
derlip ja löysi “niin paljon ai-
imiUHnnHHH!i»nnn i i i g r a r a g n t t g t r a r a t m m n::gm ctggctttttttto:tt s w tt n ; ff ln : t « « : tu n n i „ i K t K » t n : n n i « «
MAILMANPULA
vahvaa itseverotusta j.n.e.) luokka-
veljicn yksitylsetujen yläpuolelle.
Sentähden syntyi sodan jälkeisaika-
Imperialistinen mailmanaota johti kauden keinottelukonjunktuurista ny
yhteiskunnallisen
vallankumouksen kyinen mailmantaloudellinen pula,
aikakauteen. Tämän tosiasian voim joka voitonhimoratvoHxaan pyrkii ke
me sanoa toisinkin puhumalla “irf® hittymään “pulakonjunk tuuriksi”.
pitallsmin luhistumisesta” Kapitalis Maihnansodan tuottava lisäkulutus
tisen kansantalouden moottori, voi on kaikissa maissa, niin sotaakäyvie-
tonhimo. pantiin mallmansodan aika sä. kuin neutraalisissakin, saattanut
na yhä huimempaan vauhtiin. Sotaa- tuotantovoimat äärimmäiseen jänni
käyvien maipen porvaristo kuvitteli tykseen. Ja tuotteitten kaupittelu
voiton palkaksi liikevoiton kultalaa tämän ylikulutuksen aikana teki ka
Ja yrittivät heti toteuttaa sen. So- pitalisteille mahdolliseksi tyydyttää
taakäyvien maitten hätä merkitsi voitonnälkäänsä Keski-Europan saar
heille vain pääemainsa ‘‘varmaa” st rettujen maitten kaikki tuotantovoi
jotusta sotalainoilla kaksinkertaisilta mat Imettiin tyhjiin. Maa saatettiin
koroilla ja sittemmin näiden, el enää ryöstövlljelyksellä kurjaan tilaan,
varsin varmojen obligatsioonicn siir teollisuudessa käytettiin raaka-ainei
tämistä pikkuporvaristolle kaksinker ta. surrogaattia, tuotantovälineitä ja
taisella voitolla. Kärsivän proleta työläisiä nyljettiin äärimmäisest'
riaatin moninkertainen hätä sodan Sodanjälkeiskonjunktuurit esiintyivät
aikana soi porvaristolle vain satoja näissä maissa omaisuuksien ja tut-
mahdollisuuksia kasvavaan, tuottoi tantovälineitten siirtymisenä, raivok-
saan riistoon. Tällaisessa mailmas- kaimpana valuuttakeinotteluna, selvä-
sa voi voitto tahi tappio merkitä tietoisena ketjukauppapa ja “tyhjän-
porvaristolle vain yhtä: sodanjälkeis kauppoina". Tälle uudelle lajille kis-
konjuktuuria. sotavoittobakkanaalien kurikapitalismta on itsetuottaminen
yhä hillittomampää jatkumista. Kun vähämerkityksellistä (seisahdus, tuo
sotahätä merkitsee sotakonjuktuuria. tannon saboteeraaminen). Tämä tun
niin saattaa sodanjälkeinen hätä tuu luonnollisesti k ui ut ta j Istossa ja
merkitä vain sodanjälkeiskoujunk- ilmenee joukkojen elintason tavatto
tuuria — kummassakin tapauksessa mana kurjistumisena.
koskee hätä ja puute vain proleta
Jos laskemme työläisten kulutuksen
riaattia... Porvaristolle merkitsee normaalikulutukseksi, niin selviää
kapitalismi yksinomaan voittoa, pro seuraa vasta saksalaisen “täystyöläl-
letariaatilla yksinomaan tappiota.
sen” alentunut kulutus. Kouslnkyn
Voittojen yhä vain paisuessa on luotettavien laskelmien mukaan nou
porvaristo vallan hullaantunut. Lu si saksalaisen työläisen keskimääräi
kemattomat ovat ne kansainväliset nen vilkkoansio 1929 marraskuulla
finanssi-, valuutta- ja taloudelliset 240 markkaan, kujx sitävastoin toi
konferenssit, jolta porvaristo on pitä meentulominimi vaati 316 markkaa.
nyt, mutta ne vain todistavat, ettei Ansio oli siis noin neljäsosa pie
hallitseva luokka enää pysty hallit nempi kuin toimeentulominimin m«*-
samaan edes omaa luokkaansa, t s. not Viimeisenä sodanedellisenä vuo
saamaan luokkansa kokonaisetuja tena keskimääräisansio pyörein lu
(järjestystä r raha-asioihin omaisuus vuin 35 markkaa ja toimeentulomi
luovutuksella, kansainvälistä luottoa. nimi vaati 29 mk. Ennen sotaa eli
Kirj. Julius Lengyel, Unkarin ent.
raha-asialn kansankomissari.
siis saksalainen työläinen keskimää kulutus nousee kuitenkin tämän yli.
rin 21 Vz pros. yläpuolella toimeen Sen on täytynyt uhrata suurin osa
tulominimiä, nyt 23 prosenttia alle tuotannollista voimaansa epätoivo;
sitä.
Saksalainen “täystyöläinen” seen sankarilliseen taisteluun mail-
kuluttaa toisinsanoen 40 prosenttia mankapitallsmin hyökkäykset torju
vähemmän kuin normaalisesti tulisi. akseen ja vielä tylsän proletaariset
Lukemattomilla työttömillä, lakkolai joukon luokkatietoisuuden herättämi
silla Ja niillä, joilla on lyhennetty seen.
työaika on vielä suurempi kurjuus
Toisin on laita ententen päätuotap-
Ja miten Saksan työläisten elimelli tomaissa ja puolueettomissa maissa.
set voimat vähenevät tuon alentu Niissä käytetään maiimansodan oleel
neen kulutuksen tähden osottavat e- lista
konjunktuuria ylikulutuksen
simerkiksi professori Langsteinin seurauksena todellisen tuotannon ko
lastenravltsemislaitoksia
koskevat hottamiseen. Ja Englantiin ja Ame
tiedonannot, jotka hän esitti eräässä rikkaan nähden ei suurin piirtein
konferenssissa Frankfurtissa. Hän voida puhua mistään työtätekevien
lausui ra.m.: 1—5 vuotisten lasten joukkojen kulutuksen romahdusmai
kuolevaisuus oli v. 1918 49 prosenttia sesta alenemisesta
suurempi kuin v. 1913. 5—15 vuo Sodan jälkeen tuli suurtarve (so-
tiaitten lasten kuolevaisuus oli nous danhävitysten jälleenrakentamisessa)
sut 55 pros. Koko valtakunnassa oli joka moinin kerroin ylitti sotatar-
v. 1918 syntymästään tuberkuloottis peen, mutta se loi menekkimahdol-
ten lasten lukumäärä 134 pros. ja lisuuden tarvetuotannolle, ei tavara
5 vuotiaitten tuberkuloottisten las tuotannolle; ei siis tuotannolle, mi
ten lukumäärä 300 pros. suurempi kä sen sijaan, että olisi ottanut huo
kuin 1913. — Niin oli siis jo vuonna mioon tarpeen, tuotti vain voiton
1918. Uudet berliiniläiset tiedot to tähden. Mutta tästä ei välitetty:
teavat. että 485.000 läpsesta on 23,000 tavaratuotantoa jatkettiin. Tuotettu
tuberkuloottista. 77.000 sairasta ja ja tavaroita ostivat ja myivät väli
120.000 alaravittuja.
kädet. kiristäen hinnat yhä huimem
Keski-Europan työläisten alentunui miksi. Mutta kun tällaista ylituo
kulutusvoinia tekee heistä mainion tantoa ei enää — kuten sotaaikana
edullisia riiston kohteita. Samalla — vastannut ylikulutus, tuli sota-
kun Amerikan laivatelakoita sulje konjunktuurin seuraajaksi epäoleelli
taan työskenteelvät saksalaiset teli- nen keinotteleva sodanjilkeiskoujunk-
kat amerikalaisten laskuun. Samalla tuuri.
kun Ford Amerikassa antaa tehtait-
Tässä muutama esimerkki tuosta
tensa seistä ja viskaa kymmentuhan kehityksestä:
tisen työläisjoukkonsa kadulle lyöt Erään tiedonannon mukaan (“Frei
täytyy hän yhteen saksalaisen liik heit“, 20 p. tammlk.) oli Yhdys
keen (Elrlch & Graetz) kanssa ;a valtojen sato “paras tämän maan
rakennuttaa uusia tehtaita Saksassa. historiassa." • “Yhdysvallat ovat luo
Lopen köyhdytetyt saksalais-itivalta- vuttaneet Europaan ylijäämänsä 500
laiset työläiset eivät ole /yöttömiä, milj. bushelia vehnää ja ruista (1
työttömyyspula kehittyy Saksassa hi busbell on 36.25 litraa). “Berliner
taammin, kun työläiset täällä ovat Tageblatt" mainitsee 15 p:nä tam
erinomaisia riistettäviä Ja ovat kan mikuuta: “Austraalian virallinen ti
sainvälisen riiston alaisia ja kansan- lasto arvioi vehnäsadon 55,302.000
kriisi (joukkojen täydellinen köyhty busheliksi, siis 17.8 bushelia eekke
minen ja kurjistuminen) kehittyy riä kohti. Se on rikkain sato mitä
huippuunsa siis myös hitaammin.
Australiassa milloinkaan on saa
Venäjän proletariaatin alentunut vutettu.” Samanlaisia ilmotuksia saa-
neksia, "että ne oikeuttivat epä maitten imperialistisista ristirii Venäjän rajoilla olevia puskuri-
doista. Ja jos Europan maitten valtoja yhteen, järjestellyt niitten
luuloihin.”
Niin vahvasti kuin me luotam proletariaatti häiritsemättä an- j sotalaitoksia ja varustanut niitä
me Santeri Nuortevaan poliitti taa alkaneen nykäisyn jatkua,Iensiluokkaisilla aseilla ja muilL
sessa suhteessa, aivan yhtä elä niin ei kestä kauaa, ennenkuin i sotatarpe.Ha tarkotuksella mars
västi me tunnemme epäluotta koko Europa taasen on yleisen• sittaa ne proletaarien tasavaltaa
musta Washington Vanderlipiin. sodan temmellyskenttänä.
vastaan. Imperialistiset ristirii
Hyökätessään Sleesiaan puo dat ennättivät kuitenkin ennen
Tämä ei kuitenkaan tietenkään
merkitse sitä, ettei Santeri Nuor lalaiset epäviralliset joukot toi hyökkäysmerkin antamista kär
teva voi olla syyllinen. Mutta mivat suoranaisesti Ranskan im jistyä aseelliseksi yhteentörmäyk
se merkitsee sitä, että tarvitaan perialistien käskyläisinä, Rans seksi hyökkäävien kesken, joten
voimakkaita todistuksia ennen kan, joka aselevon solmiamisesta kaikesta päättäen Neuvosto-Ve
kuin nte uskomme syylliseksi pe lähtien on johdonmukaisesti ja näjää vastaan suunniteltua hyök
tokseen tämän miehen, joka Yh mitään keinoja kammoamatta y- käystä täytyy lykätä ainakin niin
dysvalloissa on tehnyt enemmän rittänyt vallata käsiinsä OEJurc- paljon tuonnemmaksi, että omas
neuvosto-propagandan ja Venä pan mantereen taloudellisen elä sa leirissä ennätetään riidat aset
jän työläisten ja talonpoikien män kontrollia. Neuvosto-Ve- taa. Tämä sallii Venäjälle ki
tasavallan hyväksi kuin yksikään näjä-vastaisessa kiihkossaan Eng peästi kaivattua hengitysaikaa
lannin valtiomiehet hairahtuivat jonka kuluessa työväestö'saa ai
toinen ihminen.
Toivomme, että nyt, kun Van ensi aluksi auttamaan ja tuke kaa kiinnittää huomiota sisäisten
derlip on puhunut, neuvostohal maan Ranskan pyyteitä, kunnes puutteellisuuksien korjaamiseen.
litus tulee puolestaan antamaan ne niitten osaksi toteuduttua ha Venäjältä saapuneet tiedot va-
julkisuutta asialle. Jos syytök vaitsivat oman maansa joutuneen kuuttavatkin meitä siitä, että tä
set osottautuvat tosiksi, niin on vetämään lyhyen korren ja ta tä taistelun välistä loina-aikaa ei
kysymyksessä toinen /Vsev-juttu loudellisen elämän Englannissa siellä hukkaan kuluteta, vaan et
ja silloin voidaan vain mitä joutuneen vakavaluontoiseen krii tä se käytetään niin tyysti kuin
suurimmalla asian -selvittelyllä siin. Englannin imperialistit o- mahdollista.
poistaa se levottomuus, joka vat tämän vuoksi joutuneet kan
välttämättcVmästi saisi sijaa val nastaan peräytymään “hyvässä
lankumouksellisissa
piireissä. järjestyksessä”. Ne ovat tulleet SENSUURIA KOVENNE-
Tarkotuksella olemme olleet ka käsittämään, että heidän luon
TAAN
joamatta tässä yhteydessä nii nolliselle kilpailijalleen, Ranskal
hin erimielisyyksiin, joita on syn le. ei sovi antaa Europan ta-’ Tavallisesti kun vaaliaika lä
jossakin porvarillisen
tynyt Venäjän hallituksen eri loudellisen elämän kontrollia, hestyy
"kansanvallan”
maassa on valta-
osastojen keskuudessa. Ei ole koska se tulisi Englannin syr-
kääntää ka,-
mikään salaisuus, että ulkomaa- iäyttämään Europan mantereen | lu"ki" ^
ah(,<‘1 ,nen huomiokyky
virasto Tshitsherinin johdon a- markkinoilta, vaan että Ranskan ^aI?
pois
hallituksen
luokkaluontees-
laisena ei ole milloinkaan ollut vastapainoksi on uudelleen py
sopusoinnussa' niiden katsomuk rittävä nostamaan kapitalistista ta ja siksipä lievennetään niitä
sien kanssa, joita on edustettu Saksaa, jonka luonnollisena liit- asetuksia, joilla aikaisemmin on
ntuissa tärkeissä osastoissa ja tolaisena, ainakin nykyisissä o luokkataistelua selostavilta leh
että Nuortevan tulo Thitsheri- loissa, tulee Englannin olla. diltä kielletty sanontaoikeus.
nin ensimäiseksi apulaiseksi näi Tällä välin on Englannin talou Tällaisena murroskautena on
tä erimielisyyksiä vielä lisäsi. dellinen kriisi kuitenkin kehitty kaikilla jotenkin suuressa mää
Olemme täysin vakuutettuja sii nyt niin pitkälle, että se vaatii rässä sanomisvapautta ja asioita
tä, että Lenin ja muut johtavat vakavaluontoista poliittista leik- väliaikaisesti katsellaan sormien
toverit tulevat pitämään siitä ' kausta, jota voisi nimittää vaik- lomitse hallitusherrain taholta.
huolen, että Nuorteva saa joka ka “keisarileikkaukseksi”. Niin- Mutta kun tilanne vakiintuu,
suhteessa oikeutta ja että tsheka ’ pä onkin huomattu se ihme, et “kansa” on sanonut sanottavan
tulee antamaan oikeudenkäynnil tä imperialismin kehto, Englan sa ja äänestänyt hyviä miehiään,
le täyden julkisuuden.”
ti, on väliaikaisesti ryhtyayt ja seuraaviin vaaleihin taasen on
kauppakysymyksissä lähenteie- vuosi tai pari aikaa, vedetään
mään Neuvosto-Venäjää, kun nyörit uudelleen tiukalle ja lo
RANSKA JA ENGLANTI taasen Ranska on kaikkien Neu petetaan “kansanvallalla” leikit
TUKKANUOTTASILLA
vosto-Venäjää vastaan punottu tely. Kaikissa kapitalistisen kan
sanvallan maissa on tämä ilmiö
jen
juonien
keskusta.
Viimeksi Europasta saapuneet
yleinen, säännöllisesti uusiutuva
tiedot kertovat, että Ranskan
Balkanilla ovat Ranskan ja T- ja se toistuu tällä kertaa taasen
upseerit johtavat Ylä-Slecsiassa talian imperialistiset edut kai Yhdysvalloissa.
puolalaisia joukkoja, jotka halli ken aikaa myöskin olleet vastak
Viimeisen parin» viikon kulues
tuksensa suostumuksella, vaikka kaiset ja siitä syystä on Italian sa on Chicagossa kielletty vli-
kaan ei virallisina Puolan armei- myöskin ollut pakko ryhtyä Slee- posti mestari n mandaatilla The
jaosastoina, käyvät sotaa saksa sian kysymyksessä Saksaa puo New Age ja ruotsalaisen Sven
laisia vastaan tämän maakunnan, lustamaan. Toiselta puolen on ska Socialisten lehtien erinäisil
valtaamiseksi. Toiselta puolen Italia o H tit pakotettu taisteluun tä numeroilta postitus. New Yor
tasen kertovat uutiset, että eng «myöskin siksi, että se taloudelli kissa on saksalainen New York
lantilaiset Sleesiaan lähetetyt so sesti on suoranaisessa riippuvai Volkzeitung joutunut samanlai
tajoukkojen osastot taistelevat suudessa Englannista.
siin rettelöihin. Kaikkiaan on
rinnatusten saksalaisten kanssa
Nämä Europan eri maitten seitsemän sosialistista lehteä saa
puolalaisia ja ranskalaisia vas kansallisen imperialismiin politii nut tämän ajan kuluessa tuntea
taan ja näitten joukossa ovat kan ristiriitaiset suunnat ovat uuden hallituksen aseman her
myöskin italialaiset paikalle lä tietenkin synnyttäneet keskinäis- raksi pääsemisiä ja vaaliaikuiseh
hetetyt vakinaiset joukko-osas tä katkeruutta. Kummallakin sananvapauden tiukemmalle
tot. Taistelu on kiivasta ja tykit puolen on sotavarustuksia paJ tämistä. Samalla kertaa on eri
ja kuularuiskut näyttelevät o- ranneltu. kumpikin puoli on sol- koisella huolella ryhdytty varti
saansa “puolueettoman kansan miellut liittoja ja lopulta on ajau oimaan Europasta tulevaa pos
äänestyksen” loppurätinkiä sel duttu luonnonlain välttämättö tia, jossa pidätetään kaikki val-
vitettäessä.
myydellä vallihautoihin, joissa lankumouskirjallisuudelle hais
Mikä kohtalon iva, että entiset entiset ystävykset tapaavat toi kahtavat teokset.
ystävykset näin ovat joutuneet sensa verivihollisina. Taistelu on
Toiselta puolen koetetaan pai
vastakkain kaikesta siitä huoli jo hyvässä käynnissä jr. jos vain novapauden kiristämisessä mene
matta, että Kansojen liiton py kansainvälinen
työväentilanne tellä varovaisesti ja tehdä näen
kälien mukaan määrä oli esiin sallii, niin voidaan siitä nopeasti näisiä myönnytyksiä entisestä
tyä yksistä puolin yhteisiä etuja kehittää koko maai.tmaa käsittä - Burlesonin kannasta. Niinpä on
valvottaessa.
1 ämä lopputulo-» | vä aseellinen yhteentörmäys,
oikeistososialistiselle The New
on kuitenkin mitä luonnollisin ! Kaiken talvea ja pitkin kevättä York Call ille taasen annettu toi
seuraus kysymyksessä olevien | on Ranska kokoillut Neuvosto- sen luokan postioikeudet seuraa-
m t :n « » n t» x w u u » n g t n g n t« ta t t» m a C 3nt:::u:uu::::itiiuxuuu::t:tiiut:n:nnt
«M
puu Canadasta, Argentiinasta ja In Sallisen ylituotannon ja alentuneen lentumiseksi alentamalla palkkoja,
tiasta.
Menneinä vuosina tuotiin mailmankulutuksen välisen jännityk : niin että se korvaa ja ylittää bio
Eropaan korkeintaan 500 milj. bua- • sen kiristyminen ilmenee proletari- tojen putoamisen.
helia, siis suunnilleen \ hdysvaltain paatin nykyisessä puolustuskannassu.
Proletariaatille esiintyy mailman-
ylijäämä samalla kuin Europan oma (taistelu palkanalennusta ja työttö- kriisi työttömyys- ja palkkakriisinx
tuotanto ylitti edellisen vuoden 454 < myyttä vastaan) yhä jatkuvana hin Siitä on meillä jo esimerkkejä. Työt
bushelilla, joten tämä lisäys suun-1 tainalenemisena ja yhä supistotum- tömiin luku on suurin Yhdysvallois
nilleen kattaa edellisen vuoden tuon- j pana tuotantona.
sa. Viimeisten ilmotusten mukaan
nin. Ja puuvillan ylituotanto on
Vahvasta hintain alenemisesta Sen pitäisi työttömiin lukumäärän nousta
niin valtava, että yleistä menekki ! raa, että suuret varastot hävitetään, yli 3*6 miljoonan. Taloudellisen val
kriisiä pitkän aikaa sanottiin puu- Yhdysvalloissa käytetään monin pai- koisen terrorin (lakkokielto lait. näl
villakriisiksi. Yhdysvallat ovat li-i koin viljaa polttoaineena. Eräänä käpä! kat, taistelu järjestöjä vastaan'
sänneet hiilituotantoaan sitten v .' sillinpyyntiaikana heitettin Englan- edellytyksenä on Gonipersainmatti-
1913 26 miljoonalla tonnilla (57ö:sta nissa saalis mereen. Brasilian kauf- yhdistysten petollinen kanta, siis a-
596:een miljoonaan), raakaraudan sukkiviljelijät ovat päättäneet alen merikalaisten työläisten luokkatietoi
tuotanto on noussut 3.5 miljoonalla taa tuotanto 25 prosenttiin. Yhdys suuden puute. Mutta joskaan ei A-
tonnilla (31.5:sta 35:een milj.). Eri valtain puuvillaviljelijät ovat päät merikan työttömyyskriisi ollutkaan
koisesti on mainittava laivanraken täneet vähentää viljelysalaa 50 pro- kapitalistien toimeenpanema, olisivat
nuksen suurenmoinen nousu. Ei vain sentillä Teollisuudessa pannaan rao- ne kuitenkin tulleet käyttämään pula-
se, mitä sota hävitti ole korvattu, nilla aloilla (erikoisesti kutoma-, lai konjunktuuria kumouksellisesti voi
vaan mailman tonnisto on valtavasti vanrakennus
Ja
metalliteollisuus matonta Amerikan proletariaatti!
lisääntynyt (ennen sotaa 57.65 milj. aloilla) pyörät joko osaksi tai ko vastaan.
tonnia, nyt 65.95 milj.) Yhdysvallat konaan seisomaan. Kuljetusliikenne
Puuttuva “sävyisyys”, joka hetki
on viisikertaistuttanut kauppalaiva?- * hidastuu, satamissa purkavat laivat ■ kasvava Englannin työläisjoukkojen
tonsa ja viisikertaistuttanut laivara- taklauksen.
i kumouksellistuminen. tekee tilanteen
kennuksen. Laivanrakennuksen vii-, Sodanjälkeiskonjunktuuri alkoi siis: Englannissa toisenlaiseksi. Tjöttö-
me vuoden 3,415,724 brutto rekisteri-j‘ jälleenrakennustyöllä“, L s. aikoen J mäin luku nousee yhteen ja k''!®1'
tonnia ylittää huomattavasti Englan sulkaa vallankumouksellisen ja vai neljäsosaan miljoonaan, mutta niiden
nin laivarakennuksen.
lankumouksellistuttavan
Neuvosto- luku, joiden työaika on lyhennetty,
Se innostus, minkä nouseva tuo- Venäjän kapitalistisesta mailmanpil- on huomattavasti suurempi. Tyotto-
tantxjhalu herätti on ilmennyt tavat-; risti, kohottaa keski- ja itä Europan myysavustus on tuskin yksi 3‘s-os»’4
tomana hintojen nousuna Se kesii' joukkojen kulutusta, jälleenrakentaa toimeentulominimistä (20, muutat®3
tukkukaupasa huhtikuuhun v. 1920,«tuotantokoneiston ja päästä mailman- paikoin 15 shillinkiä viikossa. *'*'
jolloin hinnat Englannin työministe- i lisätuotantoon. Mutta se päättyi Neu- paassa” Amerikassa ei anneta b 1
rin ilmotuksen jnukaan olivat 222.9! vosto-Venäjän lujittamiseen ja mail tään työttörayysavustusta, siellä vo1
pros. korkeammat kuin heinäkuussa mankulutuksen supistumiseen. Tämä vallan vapaasti kuolla nälkään). En?
1914. Yksityishinnat kohosivat kes- kapitalististen aselepokuvitelmien lu- lännin palkat poletaan alas, tt»:n
kejtyrnittä joulukuuhun 1920, josta , histuminen edustaa mailmankapitalis- hitaasti
mutta
järjestelmälliset
seurasi, että työläisten elinkustan min nykyistä tilaa, mailmankrilsiä. Mutta Englannin työläiset eivät tab
nuksia kiristettiin lakkaamatta kor- Jos nyt tarkkaamme, mitä nykyi- do alistua. He ryhtyvät hyökkäys-
keammalle. Muutamain mallmankai:-! nen mailmankriisl merkitsee porva- puolustukseen ja todennäköisesti
pan tavaralajien hinnat alkoivat kul- ristolle ja mitä proletariaatille, näem- märtävit suojella Itseään valkoterr*
tenkin laskea Jo helmikuussa 1920. me seuraavaa:
riseata taloudellisesta kastijärjeste
Samaan aikaan alkoivat kapitalistit: Kapitalisteille esiintyy kriisi taaja- mästä
Järjestetty neuvottelua^2
ylelsen hyökkäyksen palkkojen alen- na menekkipulana, mikä saattaa va kausi on muuttumassa organisoiduit
lamiseksi. Mutta kun elintarpeitten rarikkoon “heikon kädet” johtaa pik- si taistelukaudeksi.
hinnat. kuten sanottu, yhä vain nou- • kukapitalistien liikkeitten pakkoluo-
Ennenkuin lopetamme, tahdo®31-
sivat, oli seurauksena, että näihin j vutukseen ja siten jouduttaa tuotan tutkia. mitä muotoja kapitalis®-3
asti “edullisissa” olosuhteissa olevain non trustiutumista. Mutta pääasia, taloudellisen sodanjälkeiskriisiu 10
voittajamaitten ja puolueettomien se antaa hyvin lupaavia mahdolli- histumia-prosessi” tulevaisuudessa ta
maiden proletaarijoukkojen kulutus suuksia työläisiä vastaan tähdätylle lee saamaan.
alkoi nopeasti - laskea. Tämä kan-' hyökkäykselle heidän elintasötea i
Kriisin nykyisista muodoista sei-
sr.
..... ....