KESKIV., TOUKOK, U P.— WEDNESDAY, MAY 11TH
TOVERI
näjällä ennen sotaa toimineet yh Mutta Venäjän köyhälistön vaisuuden näkökantoihin nähden MAKSOI MITÄ MAKSOI f
tiöt, syndikaatit ja trustit y. m. luokkavalistus kehittyi nopeam ollenkaan alkaa sosialismin ra
MUTTA UNIOT RIKKI
The organ of the Finnish w orkers in Viittaamme vastaaviin teoksiin,*) min kuin teollisuuden kehitys. kennustyötä.
Ei vain voi, vaan
the
e o n ly Finnish ja huomautamme samalla, «että
the W estern States.
M ates. T
1 h ha
Yhdysvaltain kapitalistien uni-
Pitkät vallankumouksellisen tais-j se on välttämätöntä, kiertämä
" u n i.,
m A « o ^ * o Ä
V.e n ,ä ’ ä n kapitalismin kypsyne!- telun vuodet antoivat Venäjän töiltä. Tuotannonvälineiden riit- oitien särkemishommasta alkaa
SUOMESTA ON SAAPUNUT
by the W estern W orkm en s P ublishing ' syyden ovat osottaneet sangen köyhälistölle. suuren
luokkayh- tämättömyys, pakko lisätä soti- julkisuuteen tulla kaikenlaisia to-
Society.
i monet taloustieteilijät, jopa niin teistunnon, huomattavan yhteis- laallista voimaa, vei finanssika- disteita. M. m. alkaa tulla selvil- TYÖVÄEN URHEILULEHTIÄ, n u m e ro t 6 j a 7. K-.
vähän ‘"sosialistiset” kuin .esim. kunnallisen liikkuvaisuuden ja pitalismin
valtiokapitalismiin. le millä hinnalla kapitalistit tätä t i k ä ä t i l a u k s i e n n e k a n s s a , s i l l ä n i i t ä « Urek
O ffice S eventh and C om m ercial St.,
prof.
Golstein.
yhä
kohoavan
sivistyksen.
No
Tuotannon
ja
jaon
välineiden mi taistelua käyvät.
O p p osite P ost O ffice.
Kolmanneksi: tarvitaan myös panivat* työläisjoukosta nouse tä suurin riittämättömyys, kier Viime kesän kuluessa rautatie n o a s t a a n v ä h e m p i m a a r a s a a t a v a n a , ja •
Poet O ffice A d dress:
jaon järjestelyn suunta. Tässä maan suuren määrän ymmärtä tämättömät taistelut eri rintamil yhtiöt särkiessään korjauspaja- 15 s e n t t i ä k a p p a l e . Te j o k a i n e n t i e d ä t t e
TO V ER I, Box 9 9 , A storia, Ora.
tapauksessa voi lähtökohtana pi väisiä ja intelligenttejä työläisiä, la vihollista, ulkolaisia imperia työläisten järjestöjä keksivät sen v a i k e i s s a o l o i s s a t y ö v ä k i S u o m essa tänän
tää
osittain entisiä syndikaatte- ja kouluna olivat vankilat ja va listeja ja näiden kätyreitä vas keinon, että vuokrasivat muodos o m p i. S i l t i p o r v a r i t e i v ä t o l e o n n i s t u n e e t ^
ED ITO RIAL ST A F F
Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo ja. Jo ennen vallankumousta oli listuneiden
vallankumousesitais- taan vaatii mitä tarkinta tuotan tamilleen alayhtiöille rautateitten n u j e r ta m a a n . Suom en t y ö l ä i s t e n u rh e ilu h a n
S yvänen, A le x S evo, A . N. K oskela. meillä muutamia valtion laitok telijain opetus. Venäjän proleta non, jaon ja kulutuksen järjeste
liikkuvan kaluston korjaukset
K. E. H eikkinen
siakin: Donin kivihiilialueen mo riaatin johtava joukko ei jää jä- lyä. Kesäkuun 28 p:n dekreetin päästäkseen irti sopimuksista, t u k s i a , t o d i s t u k s e n a s i i t ä on p i r t e ä j a u r h ^ 3*
S i i n ä on p a l j o n oppiffieiiua
nopolin hoitaja “Monotop” ; me lelle ranskalaisesta, englantilai perusteella tapahtuva, laaja kan- joita olivat aikaisemmin tehneet i n n o s t a v a l e h t e n s ä .
P h on e: O ffice 3 6 5 , E ditorial D ep t 8 3 2
tallien jaossa “Rasmeko”, mikä sesta, eipä saksalaisestakaan. sallistuttaminen, elintarveosasto- työläistensä kanssa. Tällä teolla A m e rik a n s u o m a l a i s i l l e .
H a n k k ik a a j u l k a i 1Sta
E ntered as secon d -class m ail m atter todellisesti monopolisoi kuparin, Saksassa on työväen joukko va jen muodostaminen, ovat jumi
kylläkin saivat rautatieyhtiöt ky i t s e l l e n n e j a s ä i l y t t ä k ä ä , s e k ä h a r r a s t a t
July 18, 1912, at the P ost O ffice at tinan, lyijyn, ynnä muut puna-
listuneempi,
mutta
se
ei
merkitse
tällaisia
järjstelvtoimia,
ja
samal
olevat uniot avutto u r h e i l u a . *
" xaa
A storia, O regon , under the A c t of
ja vaFkometallit, piti tilastoa ja sitä, että se voisi silti luoda huo la ne ovat vastavallankumouksel symyksessä
M arch 3. 1879.
maan
tilaan,
mutta
sekään
ei
kai
T ila tta v a o s o tte e lla :
puoleksi monopolisoi tummat me mattavasti eneminän aktiivisia listen voimien hävittämiskeino kesta päättäen niille tullut ken
tallit, valu- ja takoraudan; enti järjestäjiä. Ja sitäpaitsi on Ve “selkäpuolella”. Mitä vähemmän kiksi, vaan päin vastoin siitä koi
TOVERIN KIRJAKAUPPA, Box 9 9 , As t o r i a
sokerijaon järjestely, mikä näjän proletariaatilla, nuorena On hallussamme teknillisiä väli tui niille kalliinlaista huvia. Nyt
Sosialistisen vallanku nen
Kerenskin aikana muuttui mono luokkana, sitä enemmän yhteis neitä, polttoaineita, raaka-aineita, on näet saatu selville, että näit
m ise sta , nvlkem isest
ia Ja lähetty!
mouksen edellytykset poliksi ; sitten vielä viljan mono- kunnallista tarmoa, joka edistää leipää, mitä vähemmän niiden ten korjaustöiden tekeminen on i
s e s tä .... .
polisointi, mikä, kaikista puut järjestäväin kykyjen esiintymis luku vastaa neuvostovallan tar rautatieyhtiöille tullut maksa-!
K ir jelm ä itsessään On sekä !
teistaan huolimatta, lokakuun jäl tä ja nopeata uuden yhteiskun vetta, sitä enemmän vaaditaan maan 3Ö0—400 prosenttia enem-1
i
m
yöskin
tapaus, joka on vajn
Koska siis sosialismi saavute keen keskittyi ja lujittui. Tämä nallisen kokemuksen omaksu diktatuuria, niiden järkiperästä
k u v a järje stelm ä n kokonaisuZ i
män kuin mitä entiseen tapaan |
taan laajan t rakennusprosessin kaikki antaa sekä rakennustyön mista.
käyttöä.
Mutta
tällainen
on
juu
teettämällä.
J u ttu ei kaipaa mitään p e r ä k s i
kautta, jolloin yhteiskunnan ta käytännöllisen pbhjan että myös
Jos siis kysytään, onko työ-1 rj köyhälistön diktatuuri, sosia-
M
itenkä
radikaaleja
tehdään
Mutta
mitäpä
tämä
rautatieyh-
loudelliset perusteet on uudistet välttämättömiä kokemuksia jär väenluokalla käytettävissään kyl lisiinen rakennustyö, omaisuuse-
tava ja laajennettava, niin sosia jestelytyötä varten. Ja tähän lin yhteiskunnallista energiaa, ja rotuksien poistajninen ja tuotan tiöitten varoissa, tuntuu, sillä saa-i K a p ita listise ssa san o m a le h d istö ssä
Tanssitauti
lismin edellytyksenä ei voi olla katsoen eivät uudet ja järjesteil- riittävän laaja sisäinen pohja so non,jaon ja kulutuksen yhteis vathan ne tappionsa monin \et- ja n ia k asiin ik irja llisu u d e ssa p u h u ta a n V eim arissa on viim e aikoina eri
roin korvattua liittohallituksen nykyisin paljon siitä , m ite n k ä “ bo! ty n y t huom iptaherättänyt u n i j J Z
itse sosialismi, jolloin vain olisi lä olevat tekstiili-, nahka- y. m. sialistiselle rakennustyölle, on kunnallinen järjestäminen.
Ja
rahavaroista,
joista niille makse sh e v ik e ja ” te h d ä ä n ja m ite n k ä “a g i- , sija ta r. H än on nim eltään Ten
poistettava kuori.
teollisuuksien monopolisoimiset vastaus myöntävä. Mutta jos siksi juuri, enemmän kuin» kos
taan
hyvitystä
satoja miljoonia ta a tto r it ty y ty m ä ttö m y y ttä k y lv ä v ä t” --------- 4-
Sosialistisen rakenteen edelly enää suinkaan ole vain paperilla. kysytään, onko luokkavoimien ja kaan ennen on tämä “nurkkames-
m arov ja on useiden lääkärien
dollareita kerrallaan aina kun N ä itte n ju ttu je n m u k aan k iih o tu sty ö n teilijo
tyksiä ovat:
id en ja sanomalehtien edusti
poliittisen tilanteen suhde tähän
vain ilmoittavat apua tarvitse te k ijä t liik k u v a t sa la ise sti, k u isk iv a t jie n edessä esittänyt Kalaperäid
1) Tarpeeksi laajan järjeste Jaon säännöstelyn lähtökohta työhön nähden täysin tyydyttävä, tari-kommunismi” tarpeen.
lytyön perustan, lähtökohdan, ai na olivat, toiselta puolen, yhä on vastaus ehdollinen. Mitä tu Neuvostovallalle on se tärkeä vansa. Ja kokemuksesta sanoen ja ky lv äv ät ty y ty m ä ttö m y y ttä ja “ via- ta n ssia an . Valveilla ollessaan h
siksi, että kestäisi vihollisensa is ne juuri usein muistavat myöskin ton ja ty y ty v ä in e n k a n s a ” a lk a a sit-1 ei osaa ensinkään tanssia,
neiden ja välineiden olemassaolo; voimistuneet elintarve järjestöt j.> lee ennen hallinneen luokan vas- kun.
*
silloin kun alkaa uudesti- tätä vaatia.
mutta tl
*
2) hallitsevalla ja järjestävällä huomattavasti kehittyneet osuus tustusvoimaan, on se jotenkin, juova Ja työ
ten
tä
m
ä
n
toim
in
n
an
v a ik u tu k s e s ta j n e ssa tu lk itse e hän musiikkia erittJ
koko Venäjää käsittä-
Toinen unioitten särkemiskei- liikfehtiä ja te h d ä v aatim
luokalla tarpeellinen' järjestelyky kunnat.
u uksia.
k sia. N äm ä 1 m ielenkiintoisesti tf.itor.m-_... .
im
Mutta edelleen. Minkälaiset mitätön. Koko köyhemmän ta- vässä mittakaavassa, on se tar- no on lakkovakuutus jota n t tula|set puheet oyat jonkin]alsta
su. malaatulsest| ‘
“ * >
ky; 3) sellainen luokka voimien
lonpoikaisväestön etu on prole-I peen säilyttämään sitä (kylläkin puuhataan ,o miltei kumissa idän j muvcrhoa Jonka teak8e rlfstiuät ja
Hän antautuu tahdo»,
ovat
järjestelevät
työvoimat,
mit
ja poliittisten ehtojen suhde, että
lom ana säveleiden v i
taarisen luokkadiktatuurin kau
.1
järjestelytyö on mahdollinen; 4) kä vallassaoleva luokka — köy nalla, se kun on heille antanut i ahdasta ja riittämätöntä) yleis- suuremmissa teollisuuskeskuksis- nlttten palk.kaama pros,itlleeratt„ h än en värähtelevä ruumiinsa on M
yleinen yhteiskunnallinen välttä hälistö, omistaa? Ennenkaikkea maan. Mitä saikaan maatq. kah i venäläisen tuotannon pohjaa, jo- sa Muuan tällainen unioitten, sanomaleM|stö k&tkee t tymättö. k o n aan rytm iä ja Um<
t,md
sarkemtsvalim _ on _ Employers | myydpn
syyt Ja juuret Jo..
mättömyys, rakennustyön kiertä- on kysymys teknillisistä järjestä mituksi sen jaossa, ei se jako ole i ka syntyi sodan lopulla.
nen
taipum
us
kaukaa
tuntemiseen
iti
.
........
.
.
.
i
Juuri
se,
että
Venäjän
teollisuus
mättömvys; 5) paikallisten voi jistä (insinööreistä, teknikoista läheskään vielä päättynyt, ja ti- koko sen talous voisivat elättää Mutual Insurance and Service ka jo h tu v a t su o ra sta a n riis to s ta J i n äk em iseen a u tta a häntä tanssiessani
Company of Baltimore, jonka ta so rro sta .
mien riittämättömyyden täyden y. m.) \ enäjällä on teknillisiä lanherrain maiden jaon jälkeen
m u k au tu m aan paikkaan ja ympärJ
ja
palvella
Venäjän
asukkaita,
on
voimia
tyydyttävästi,
ja
voidaan
kana
ovat
suuret
kapitalistiyhty-
täminen ulkoapäin, oikeammin
'A sia n to d e llisu u d esta saa h a u sk a n töön.
tulee kysymys sutirtalonpoikien
Tiedem iehet, nim. tunnettj
tämän paikallisen järjestelytyön niitä nopeasti lisätä sen laajan ("kulakkien) maiden jaosta. Ei sosialistisen rakennustyön tär mät. Käymässään taistelussa ja ja havain n o llisen k ä sitte e n e rä ä s tä j m
iincheniiäinen lääkäri ja tutkija ni
kein edellvtvs. On tärkeätä saada propagandatyössä tämä liike ju
muuttaminen yhdeksi sosialismin sivistystyön avulla, joka jo on kä tämä voi loppua vielä pitkiin j apua
fa rm a rin k irje lm ä stä , jo k a on j u l - i A ig n e r jo ta pidetään auktoriteettij
ujkoa,
.apua
kansainväliset
listaa työnantajille, että: “Tvö-
maailman laajan rakennustyön o- alulla (laajana teknillisenä ope aikoihin vallitsevien taloudellis- (
-----
tä sosialismilta. Sosialistinen
ra- väki on voimakkaasti järjestynyt kaisTbna ä sk e ise ssä S e a ttle U nion h^rm o tu tk im u k sen alalla ja joki Oi|
tuksena)
vallankumouksellisen
«saksi.
,
tcn ja poliittisten olojen takia., j kennustyö jättää paikallisen, kan ei ainoastaan ammatittain, m utta, R ecordissa. K irjelm ä kokonaisuuden p aljon k ä y ttä n y t mainittua tanssi»
Rakennustoiminnan perustalla, raivaustyön perustalla. Suuri c- nuitta
saan kuuluu se u ra a v a s ti:
ei ole myöskään pelkoa st- . sallisen> “nurkkamestari”-muo-
aineilla ja välineillä, tarkoitetaan sa insinöörejä ja teknikoita on .Itä, että uudelleen muodostuisi j^nsa vasta silloin, kun se muo myöskin suureen rahalliseen jär “ T ä ssä on syy, m iksi fa rm a re is ta ta r ta m edionaan. on havaintojen«
p e ru ste e lla vakuuttanut, että tanssi
jestöön. Mitä täydellisin vastaus
ensinnäkin sitä, että maassa on vihamielinen köyhälistölle; mut suuromistajia. Mitä tulee vas-!
tulee
bolsheV
iikkejä:
L
ä
h
e
tin
viim
e
dostuu
niveleksi
kansainvälisen
ja
ta r ei h a rjo ita petosta, vaan että
ta
eipä
sitä
poliittista
syfhpatiaa
«
tällaiseen työläisten järjestäyty
oleva tarpeeksi kehittynyt teol
tavallankumousuhkaan
talonpoi-
i
sosialismin
rakennustyössä.
Tätä
viikolla
e
rä
ä
lle
S
eastien
v
ä
lity
sliik
j
ilm
iö on todellinen.
lisuus, tuntuva joukko suurliik voikaan paljoa odottaa näiden kien taholta, on se seikka täysin ¡totuutta eivät Venäjän kömmit- miseen on työnantajien vakuu-
keelle e n silu o k k aisen v a sik a n n a h a n l
______
tusjärjestö.”
keitä, jotka ovat varustetut- hyvil finanssikapitaalien kasvattien ia tyydyttävällä kannalla.
,
njst;t
koskaan
ole
unohtaneet,
Sain
s
iitä
ju
u
ri
m
a
k
su
o
so
tu
k
sen
,
jo
Maapallon asukasluku
Julistuksessa edelleen selitc-
lä koneilla ja sopivat suuren so ent. palvelijain puolelta. 'Riit
. , A i v a n t o i s i n on ulkovaltojen ; vaikkakaan he eivät ole pelä"’ bään ^ J rtF ^ u M e tta ^ y h tiö 'on ka k ä sitti — 20 s e n ttiä ja statem en -
tää,
kun
tekevät
työtä
rahasta
ja
sialistisen teollisuuden järjestä
M aapallon nykyinen asukaslulrti
j K
Ä
el- " Cct a'kaa « « «kennusu yksin- perustettu
Deru’stettu “yhteistoiminnan"
yhteistoiminnan“ pe
pe- tin, jo sta käy selville, e ttä n a h k a s ta
kun vain tarjonta vastaisi kysyn j Ä
misen teknilliseksi perustaksi.
vioidaan 1,65 miljaardiksi Jos koio|
» riistalla ja että se tulee lakon a n n e ttiin k aik k ia an 72 s e n ttiä , m utt-t I viljelyskelpoinen alue saatettaisi
Tuskin kukaan väittänee, ettei tää. Ja siinä suhteessa, toista vyttävät vastavallankumoukselli kin.
meillä Venäjällä ole tällaista poh kaamme, on tilanne tyydyttävä. sia voimia. Ne kymmenkertais He eivät peljänneet tätä siksi, sattuessa turvaamaan vakuutuk e ttä lä h e ty sk u s ta n n u k sis ta oli t e h t y I ! voim aperäisen käsittelyn alaiseksi jJ
sen tin
poisto.
K ylläpä
jaa. Kivihiili-, metalli-, konera-
Paljon vakavampi on kysymys tuttavat sekaannusta säilyneellä että vallankumous ei odota, ha- sen ottaneen työnantajan kaikki 52: en
s p o liittin en kateus ja riitain«^
-T
...................
jaannus ei odota, rakennustyö ei aineelliset tappiot, juoksevat me- sietää kuunnella k a u p u n k ila iste n työ- jo
kennus-, kuljetusvälineiden ra aatteellisista järjestelijöistä. Sel Neuvosto-Venäjällä
e iv ä t v a ik eu ttaisi liikenneoloja, ri:;
eristäen sen j odota OH kko alkaa luoda so.
kennus-teollisuus kohosi Venä lainen on likeisessä suhteessa leivästä, raaka- ja polttoaineiden sialismia epätäydellisissä, osittain not ja takaamaan säännöllisen Iäisten p u h eita siitä , e ttä its e n ä is e t tä isi m aapallolla elintarpeita ja ra?
fa rm a rit ovat ro sv o ja ja m aa-h aita
jällä koko laajuudessaan ennen työväenluokan valistuskantaan. lähteistä.
j ka-ain eita 6 r.iiljaardin hengen. ».
Sosialistinen raken “nurkkakuntaisessa” muodossa voiton aina 300:lta työpäivä
(la n d sh a rk ). Ne la u la v a t ‘ta k a isin
sotaa jo sangen korkealle ollen Venäjän työväenluokan ‘‘takapa nustyö voi jatkaa ensimäistä toi
lakon alkamisesta lukien.”
n e ljä k e rta a niin suuren kuin nyh-
hyvinkin keskitetty. Tämä voi julla oloa” selvästi ja tietoisesti mintaansa — ylläpitää olevaa täkäläisten olojen vallitessa. \ ain
Tämän järjestön olemassaolon i m aalle’, m issä lu u le v a t m a k aam alta sen m ä ärän elattänii
aauBa|
kyllä olla pohjustana rakennetta- j liioittelevat vastavallankumouk- tuotantoperustaa — vain siinä ta nämä sosialistisen rakennustyön vaikutus saatiin tuntea ensinkii-i E m ä n s ä tekevän,
m is e k s i.
T ila s to llis te n Imeläin
essa suurta, yhteiskunnallista 1 selliset sosialistit.
Venäläinen pauksessa, että sen rakennus ensi askeleet pelastavat yhteis nen kerta painajien taistelun ai- ■ “Olen o llu t so sia listi v iim e iset kyni m u k aan on maapallon asukasluku t |
m enen vu o tta, m u tta jo s on o lem assa i
tuotantoa.
työläinen on yhtä takapajulla o- työn toiminta-ala on koko Yenä- kunnan hajaantumisesta, vahvis- kamisesta lukien.”
: 2100 k asv an u t 6 miljaardiksi. jnie^
.
.
.
.
.
•
tavat
sisäistä
vallankumousta;
jo
Toiseksi: jotta rakennustyön leva tai yhtä valistunut kuin on jän maa ja että vieraat \m’Peria '[ vapau^ avat kansajoukkojen jär-
Tämän järjestön olemassaolon tak in , -mikä on vieläk in jä re ä m p ä ä , siis silloin on saavutettu asukkauki
aineksiin nähden kaikki olisi jär Venäjän teollisuus. Eikä Venä lifetit tulevat poisajetuiksi, anta-1 jestclv. ;a sivistvspvrkimyksiä. vaikutus saatiin tuntea ensimäi- niin n im e stä v ä littä m ä ttä olen s itä .” elättfcismahdollisuuden raja. La««
jestyksessä, on välttämätön ka jän teollisuus ole niinkään taka mästä apua vastavallankumouk
nen kerta painajien taistelun a l R a h tik irja n m ukaan oli G reat N o rth
vahvistavat siten itse sitä raken kaessa, jolloin vakuutusyhtiön e rn R ailw ay Co. o tta n e t n a h k a n k u l la ste n lastem m e ■■ • . . ja.i »ia
pitaalin keskittyminen, sen yh pajulla.
,
m u o d o in h u o le h tia , kuinka maa '>4
sellisille.
Rakentaminen
on nustyötä, herättävät vallankumo
distäminen pankkien avulla suu
kehotuksesta
työnantajat
joko
je
tta
m
is
e
s
ta
Gold
B
ar
n
im
ise
stä
p
ai
e l ä t t ä ä ja tk u v a n
n lisäykset
yhdistettävä yhä laajempaan tais usta Europassa, missäs se vasta
•) T sh ip ero v itsh : S y n d ik aatit ja
riksi renkaiksi, trustilikkeitten
kieltäytyivät
allekirjottamasta, k asta, W ash. S e a ttie e n 52 se n ttiä . S itä p a itsi löytyy ihm isiä, jotka »iö
teluun
kaikkien
maiden
ja
kat-
hallinnon ja tuotannon säännös tru s tit V enäjällä (v. 1918). Ziff: Ul kennimisiä luokkavihollisia vas kytee, ja, valmistavat veljelliseksi tai peruuttivat työläistensä kans- J välity sk o m p p an ia ei v a rm a a n k a a n ty v ä t m a ailm assa niin hyvin, ettei
avuksi kansainväliselle kövhälis- sa lain säätämän 44' tunnin työ- kauppaa p e lk ä stä ä n “a sia n h a rra stu k -
telyn järjestelyperustana. Pit- kom ainen k ap itaali V enäjän vuori- taan.
,
v ä t m alta tä ä ltä erota. Ta-
tölle jo kynnetyn maaperän.
käksi kävisi luetella kaikki Ve- ’ teollisuudessa. (P ie ta ri v. 1917).
I viikon hyväksymisen ja palkka- s e s ta ” 'te h n y t ja fa rm a rille jä i k u rja te e s s ä on ensi sij.m. . m ' va 'J
Mutta voiko tällaisiin lähitule-
Osinski
tariffin uusimisen.
s e n ttiä k a sv a tta m ise sta , te u ra sta - tilä ise t, joiden keskuuudessa on s#
(T H E
COM RADE)
Liikkeenhoitajan Nurkk, a
JUTUN JATKOA
j
Mailman kapitalismin kuolon
kamppailu
| m itään, m ihinkä luotto voisi perus- on kurja, koska se ei saa hyvitystä
M utta v. 1919 oli tilasto m uodostu - j m ätöntä tu otan toa ja m itä tä y d ellisin -
(tautua.
E päm ääräinen p elko kaikki- ^ v.jxlU jou tu n eilta m ailta.
T oin en nua seu raavan laisek si:
| tä lu oton o lem a ssa o lo n k an sallisessa van 10 biljoonaan, josta menee »tfj
: en valtiollisten suhteiden ja taloudel-
koja 5Q0 m iljoonaa vuodessa.
O.
P.
A
u
stin
selittää
am er ikä lainen
, E nglanti
$ 3 7 ,7 6 9 ,0 0 0 ,0 0 0 ■ m ielessä, vaan 6e vaatii
m yösk in
j listen ' laitoksien p y sy v ä isjy d e stä P0 '3’ tu t^le lma
V erratessaan eri valtojen velka«®
ssaan, että paperirahan käyt- R anska
...................
3 4 ,8 4 2 ,9 9 3 ,0 0 0 m arkki n oita
ja kun se im p erialisti-
taa kaiken sellaisen pohjan m ille lu o t tö verrattuna vastassa olevaan kul-
m
ia
edelläjulaistuun tilastoon S*1
........................
1 0 ,3 5 9 ,2 7 5 ,0 0 0 s e lla
ajalla vaatii
k a n s a in v ä lis iä '
to voisi rakentua. Jos kapitalistinen tam äärään on noussut yli niidenkin Italia
urj. E. S.
. .
2 5 ,7 3 1 ,6 1 9 ,0 0 0 m ark kin oita y h d isty y siih en m yösk in m aiden kultam äärästä, käy ,f:'
tu otan to olisi vielä vanhan vapaakil- num eroiden m itä ed elläolevan viral Itävalta-U nkari
e ttei se kauan riitä edes noiden ’
4 0 ,0 0 0 ,0 0 0 ,0 0 0 kansain välisen lu oton tarve. Jos jo-
pailun lakien alainen ilm an m o n o p o lisen tilaston m ukaan sen pitäisi ole- Saksa ........................
!
k ojen koron maksamiseen. J*
6. LUOTTO: KANSALLINEN.
siitä johtu u että mikäli on k y sy m y k
B elgia
.....................
2 ,5 0 2 ,8 2 4 ,0 0 0 kukaan näistä ed elly ty k sistä
leja, niin tuskinpa enää yhtään so-
puu t l<u]|an£aan:ila hteet ovat
rsjoit^
H än väittää, että Itävallan kul- C anada
Edellisessa
kapp aleessa
o so t^ tiin . sessä Y hdysvaltain kansallinen luotto
...................
1 ,5 8 4 ,0 0 0 ,0 0 0 tuu, puu ttuu m yösk in itse p aaasia
tam aata E uropassa olisi nykyisillä pe- j tavar9stot ovat yain %% liik k eellä ole
että tavaran kiertokulun sum m an kas- on se tyydyttävässä k unnossa.
,
, , .................
R
.
o
(Jälk im äiset num erot on koottu eri om ien
liik e-etu jen
su ostu isa edistä j p ien en ulkom aaviennin takia, nun
rusteillaan.
M onopolit ja valtio rien-
: eittää asem an kaikessa vakavuu
vam inen suurem m aksi kuli an
sum-
Mutta yksi purre on ilm einen ja
tu r o p a n san om aleh tien kirjoitukisista m inen.
K apitalistit
tavat tukem aan käytettävissä olevilla jtaj iän 716% ja E nglannin 2 2 .9
pyrk ivät
tässä saan.
maa, aiheuttaa tulisen pyrkim yk sen se on täm ä.
Y hdysvaltain rahaston '
L u ottoliike kasvaa hui
h allitusm iesten lausunnoista ja ju- tilan teessa su o ja u sjä r jeste lm ä ä n
auktoriteettivoim illaan
rikki
revittyä Ja m aaim an kolm essak ym m en essä tär- ja
ja
|a jstu
■ ilm o it t a a m a in itu ssa ta pöllissään.
luoton varaan,
L uottokauppa kas- m aavasti.
N ew York City N ational!
vuoden 1920 W orld sim a n a - sen u u siaik ain en m uoto
taloudellista eläm ää, sen tavara- ja
o n k a n sa in -1 ... , -L. . ,
. vuä.,.valloille on
keim m ässä m aassa oli viim e vuoden kassa siv. 5 1 8 .)
vaa.
\ hä enem m än k oko yhteiskun pankin, jolla on 4 9 haarakonttoria,
____
: ta k a ik k i k o r o t i hdysv<iii°1,lc
välinen trusti ja syn d ik aatti. Y h d is te -s
,
Lk. flu m
luottotaloutta.
lopulla
A u stin in
m ukaan
kultaa vain I ih
nan taloud ellisessa
eläm ässä
kuita lainat ovat lisääntyneet kahden v ii
M u utta
tään
voim at.
V a i t i ...................................... i p im u ksen
k .e n m uka
-
- «^ettu
ukaan
Näm
ä
ovat
valtion
ve
•
_
---------------
----
----------
a
n
ia
o
v
a
t
v
a
lt
io
n
v
e
lk
o
j
a
.
M
tta
tä
ä
n
Muuan E uropalaincn kirjoittaja kä
io tu lee avu k si fy y - m aista paitsi Venäjältä. 1 .»min
13.7% liikkeellä olevasta paperiraha- Uan9alIlsveIan todellista suuruutta lie- s illi,,
taan velvollisu u s suorittaa jotain kul me vuoden aikana $ 1,8 8 9 ,1 0 0 ,0 0 0 :sta
sine v o im a k ein o in een ja t y ö v ä e n - !
sitellessään tätä k ysym ystä ju lk aisee m äärästä.
lainkaan !' l
lassa, tai m uissa arvoesin eissä, pape $ 2 ,3 5 0 ,6 0 0 ,0 0 0 :een.
Niin
kauan
nee vaikea saada täyd ellisen selväk luokan riistäm inen on jä lleen p äässsyt j joittaja ei valitettava.'.i
seuraavat num erot eri valtioid en v a
Näm ä epäviralliset ja edellä julais-
reillä, jotka sisältävät lupauksen pääs kuin "kansakunta" tek ee edullista lii-
ne kaikenlaisia kansainva listen
I osiasia vain on, että todeliisuu - j hyvään vauhtiin,
rainhoidossa tapahtuneista vajauksista tut viralliset tilastot osottavat siis si.
N äin on asian laita '
ta arvoista osallisiksi.
M iten suu- kettä ulkom aiden kanssa tämä kaikki
k o jen
ja
korkojen maksuniij
dessa E uropan m aiden velkasum m a E uropan m aissa,
viim e vuoden ajalla.
.
m
utta
tosiasia
on, että teiset k k
suun naton ta paperitulvaa raham arkki kokon aisu u d essaan on suurem pi, sillä
ressa m äärässä näin on asianlaita, m enee hyvin, m utta kun joudutaan
K en en kanssa y h d istytään ? A m eri-
Saksa .............. 7 ,0 0 0 m ilj. S. mark.
n oille viim e vuosien aikana.
Nämä
sitä osottavat num erot esim . Yhdys- siinä suhteessa sellaiseen tilaan, että
tajat väittävät, että haliitu’Pur*'
Englanti
2 ,7 5 6 milj. punta« .p itävät yhtä sen käsityksen kanssa, näm ä num erot eivät käsitä yk sityis- kan k ap italistien k an ssa. K atsokaam - I on vakavasti keskusteltu noiden
valloista, jonka asem a tässä suhtees- laivat
ovat joutilaina
eikä
voida
Y hdysvaltain h allitu k sen ram
ai i i
.
sa on parhaita.
V iim e vuonna oli viedä tavaroita sinne ja vaikka v o *' R ' \ .....................
-
^’*raa että tayaran kiertokulun sum m an kas- liikkeid en kauppahalanssia ja sen kaut m e.
lainat:
__,__________
1 , ....... . p> ,,,
.„denù"1
aksuajan
; k o ------koronm
jen
. . ' la m uodostu neita velk oja.
T ilasto on E u rop alle ovat seuraavat
,2
0
0
m
ilj.
frangia
k otim ainen kauppa $ 7 ,0 7 4 ,0 1 1 ,5 2 9 ja täisiinkin viedä, kun ei saada vas-;
vam inen kullan sum m aa suurem m aksi,
_ i
•
r- ,
tä ja koron siirtämisestä päs®*
.
. _
y leen sä täm änlaisissa asioissa vain y- E nglanti
..............
54 777 0 0 0 0 0 0
. . .
V enäjä ( 1 9 1 8 ) . . 3 1 ,0 0 0 milj rupi. .,
:aa
aiheuttaa lu ottoliik k een laajentum ista. leistä suuntaa osottava.
k oko kansallinen kultavarasto raha- tikk eeksi m uuta kuin
!S c viittaisi päinvastaiseen
,
i
. v i
• u^au a,a
O li näiden num eroiden virallisuu-
Ranska
3
.0
4
7
,9
7
4
,7
7
7
.2
4
!
ja
M aailm an kutam ääräksi on ilm oitet
ilm otu ksen
m ukaan kun ulkom aat .rahakurssin alen em isen I j
i
» a n » ).
E nnen sotaa oli E nglanti ja en n en Italia
inssa
m
iten
tahansa,
joka
tapa-
1 .6 1 9 ,9 2 2 ,8 7 2 ,.9 9
1918
lopulla
$ 3 ,1 6 5 ,2 2 6 ,0 0 0 . ja m uilla keinoilla k oettavat suojata u |^.e ,a
tu $7,7^ 91,113,000 ja vu od en 1916 ka ikk< ea
T osin on Yhdysvalloillakin
R anska
m aailm an
rahojen Belgia
3 4 3 ,4 4 5 ,0 0 0
Maan
kultavarasto on
lisääntynyt am erikalaisia tu otteita m aistaan, niin
• ne r osoittavat yleistä suun- m aailm an kaupan sum m aksi ilm oit- la in aaja .
josta
on m aksettava korkoja-
Ne sijoittivat pääom ia siir- V en äjä
vuoden
aikana, m utta se ei koske seuraa luottom aa.lm an taivaan »yn-1 ¿ ^ X ^ t
‘ i“
1 8 7 ,7 2 9 ,7 5 0
V «
n n li‘ ‘‘f E
u
. o
p
a
n
T .f c c k U - S I .,.k
ton viraston raportti «yy^- ’
a m erika laisten kirja » 4 6 ,5 2 1 ,0 0 0 .0 0 0 .
niin paljoa kansakuntaa kokon aisuu - kistym in en ja ukkonen isk ee yh teen
H®»* jät,
uten
5 5 ,3 3 0 ,0 0 0
E t t . aan nyt
V en ä jä lle ja A tnerikaankjn.' K reikka
1919
ilm oittaa Yhdysvaltain
ien ulkom aisen lam auskom itean täytyy olla vielä palj
4
8
,2
3
6
,6
2
9
.0
5
J <Ie ™
—
v _ kuin
i_ k .n
:...L ------ —k rahastoa
----------- täm än järjestelm än tärkeim piin a e k ä '
**a*n,
hallituksen
sum
m
aksi
$26,1 9 4 ,9 9 7 ,0 0 0 .
_on suurem m an. Mutta ne sadat m iljoon at lask etaan R um am a
2 5 ,0 0 0 ,0 0 0
an kof»!
Edellä näim m e hallituksen kultava m yöskin herkim piin verisuoniin ja re p u h eenjohtaja Mark O . P rentiss, se- on jok aiselle selvää, m utta siitä ei nyt m en etetyik si ja m itäpä ne m e r - ' Serbia
nä vuonn a m eni valtion
littävät asem aa eri valtioissa ja tu
2 9 ,7 8 0 ,4 6 5 .5 6 bin $ 4 6 6 ,2 5 6 .8 8 5 . mutta * Iloin
raston lisääntyneen viim e vuoden ai pii ne palasiksi puhum attakaan siitä
ote tilastoa
käytettävissäni,
Mutta löisivät k ym m en b iljoon ien
rinnalla. Cuba
levat tu lok seen , että E uropan m aiden
kana huom attavasti.
1 0 ,0 0 0 ,0 0 0
näm äkin num erot osottavat j ° a ,v a n i V allat hu ok u vat raskaiden v e lk a ta a k -, Liberia
Joka tapaukset- että se vain vioittaisi niitä.
Marx
velk a noin
15 biljoonaa pteö
velat
ovat
niin
suuret
ja
niiden
fi-
'5 ,0 0 0 ,0 0 0
on siis selvää, että kulta ei oi- san oo: "Julkinen luotto ja yksityis-
toista suhdetta kuin ne, jotk a äsk en kojen alla.
M utta tämä korkojen
nansaiasem a niin kurja, etteivät ne m ainittiin
lut puoltakaan sitä sum m aa
m ihin luotto m uodostavat sen taloud ellisen
Y hdysvaltain
kansallisesta
taava raha ei liik u Europaan,
Se
saattaa
k
ansainvälisen
'
lu
o
t
o
n
1
Y
h
teensä
voi m aksaa velk ojaan. Mai-
$ 9 ,6 4 6 ,4 1 9 ,4 9 4 .8 4
kansallinen kauppa yh teen lask ettu n a läm pöm ittarin, jon k a avulla voidaan koskaan
* laina on aina km P*
.....
z .lu o to sta puhuttaessa.
M aailm an ta- ,n itä auruniaem naa-,
Y h d ysvaltain
n ...» ktrjoittaje t o t e a . E n .l.n n tn .u h - t a n tta ... on jouduttu
..t e e lle ,1
Ja se
(Y h d ysvaltain
rabaston vi raston ra-
e
S e
ei
nousi.
M utta kaikki kauppa on os- m itata vallank um ou ksen kuum uusas-
siassa om asta maasta.
m erkitsee seuraavaa: K ukaan ei ha- portti lokak. 2
J
.
p. 1 9 1 9 .)
tanrista ja m yym istä ja n ykyisen pank- totta.
Sam assa su hteessa kuin luotto teen. että silla nyt on sijoituk sina jo llo in ‘ lu otto, velkakauppa ja lai- 'ua
i siis tasottam aan niitä surnm-»
u lk om aille m yydä m itään ja ku-
äem m e su«, että Y h d ysvaltain
kijärjesteim än m ukaan jokaisen m yyn- lask ee, n ou see vallan k u m ou k sen heh- ym päri m aailm an vain viisi biljoonaa naksianto ja ottam in en on a .t n „ „ t j U. . „ ei h a ,ua u | Uom aiha o , U a m , . |t a v N
8aa‘
eu ro p a la iset ovat Yhdysvallo
a,
, u o , am „
sen sijaan että sillä sodan alussa oli
ovat
su
u
rem
m
a
t
kuin
nin ja oeton vahata eroavaisuutta ei ku ja hed elm ällisyys."
en n en
kuulum a.tom ttn
U ejunkettn. t l i „ „ h a ita , j . »
t a p . „ k . e . „ m e e ,lm .„ k „ lt.m ä ™ "
koko
kaksikym m entä biljoon aa, joka sum
tarvitse s u o r itu s kullassa
Eikä «itä
7 . L U O T T O K A N SA IN V Ä L IN EN ,
M uutam ia num eroita u ita .
1 voi esiin tyä
- - vain
. . kulta.
.
--
nam aara
»•. jo k a oli vajaa
Mutta jok ai- k ahd ek san b iljoon aa.
M utta
joka kerta tarvitse su o n tU a paperi-
M utta jos näm ä uhk aavat pilvet ma on hipunut kaik en laisten p a k o l
R ahastosih teeri
Houston
lasket-
*nen
maa
täm
än
artikkelisarjan
alus-
säkään
o
le
vielä
kaiklri”
“ ^ **
Sodan alkam isen vu otena
rahassakaan silloin kun suuret tasaus- vasta ovat nousem assa Y hdysvaltain listen m yyntien kautta ja että tulot
ain
ittu
ien
lu
on
n
ollisten
«
.I
k
i.U
-»
I,_____
v
t
,
,
Kaikki.
K
auppaba-
viim
e
keväänä
senaatille,
etts
viim e vuonna olivat k ym m en en m il-
Eort>Pan tärkeim pien m aiden ve-j
» « « littu je n lu on n ollisten su h teid en lanasi Y hdysvalta
pankit pitävät huolta jo kansallisen- kansallisen Iuottom aailm an taivaalle,
h vväk si vnm e vuo- 1 m arraskuussa ovat Iuttolai»ten
p akoituksesta
on
sidottu
ulkom aa- delta la s k e u a n $ 4 ,2 6 1
joonaa joka päivä m enoja p ie n e m m ä t1 U t *eurBavastI
km liike .la m a n järjestäm isestä.
Si- m in ne jo ovat täydessä , y r ity k s e s s ä
m ilj. ja il- 1 sam atta jääneet korot vuo delta I*
kauppaan-
Ilman sitä e i talou d ellin en m an
ja
että
sen
vu
otuiset
k
orot
n
o
u
se
v
a
t.
Itävaita-U
uka
m
uuta
• » « I .1 S . « U i Y h d y - Y h tiy.valiotll« » 2)6.240.1 M.
tapaitsi Y hdysvaltain
fm anss.aalm en kansainvälisen Iuottom aailm an U ivaa!-
n
$ 3 ,6 1 2 ,3 6 ^ ,0 0 0 tuotan totoim inta
1 —w-
. lainan I z
Jk
nyt tuohon huikeaan sum m aan $ 1 2 2 ,- Ranska
asem a m aahan tuotavan kullan vai- la
Se joh tu u siitä, että sotivat maat 5 0 0 .0 0 0 :rnn.
aik aa kuin korot seuraa*"
I
m
l
P o i k k - ,» « « eu op
Saksa
ei
k
yk
en
e
Pren-
Saksa
Mat1
k q tu k seita on koitettava ja hyvä. Ja
«ivan
su u n n attom ia tek evät noin $463,215,61
kaikki ovat talou d ellisessa su hteessa
m «*.
, m m ia.
? i,£X«t,
A t a i 1 f i 5 i 0 n ,Oltu
n n ( usm aita lukuun ottam atta. * la
^a *e m
er‘ i su
tiss
in
m
ukaan
m
aksam
aan
sille
ä
s
e
-
'
Italia
N
»
m in kauan paperiraha käy kullan hävitetyt ja
valtiollisessa
lIstä on m ah doton saada m atta jään eet korot jakaa •“
14.1 8 3 ,0 0 0 ’ kitsee onn ettom u u tta ja kärsim ystä ; täydellistä
suhteessa t e t t o ,, .„ o u m u lta t.. k o .lt . koko m .M tlV o n .j« ........................
4.5O7.O7I.OOO k on telle
»elvää.
__ ain ittu ilm oituksen mukaan •
asem asta kansallisessa k k e -e la m a ssa rikki
E d elläm
%
xaaoavv««
n^H e.
T oisek si: K apitalistinen y h -jP r e n t
revityt. Kun kaikki on hävitet- rikkauksien arvoksi hän lask ee - 5 0 E nglanti
K enenkään päähän ai pälkähdä
u s a r v e le e E uropan v elan Y h d ys-i
3 , 3 6 9 ,5 7 / ,OOOj teiskunta perustu u riistolle
Belgia
aja- ty m itä irti o n saatu kan sojen ruu- biljo
u p . , . i , « X n . I u r t a t a ' V k , » * h , „ ' ? b il,o ’ M , n * > '-1 dalle seuraavasti:
» * » . » « • 101 En‘ 1; ’ ", t i
onaa ja sen velk a on 55 bilj. ¡Serbia
tus, ettei viitonen olisi
1 3 5 ,8 8 6 .2 2 1 ' minen
...t o o « »
t a , » , , j . . „ l u u . , ei lu o n n oilta«.,i „1. j .
j^ u .
k eh ittyn eellä
asem a Rum ania
3 1 5 ,8 3 6 ,0 0 0 ajalla vaatii ei ainoastaan h ä ir iy ty -la u s u u 1» p y y ö k r ,tn
e iL ä httl„tata»«„ vetan h i n ; 5 0 5 . 12 6 ; l t . l t . » 5 9 .22» ) « >•
224 BS Ö^"'>'">T
P'’"“
" T X '" ’'1'™“
nu m eroissa
n o u s e - ' jä $ 1 5 ,0 5 1 .9 7 7