TORSTAINA, HUHTIK. 14 F.—THURSDAY, APRIL 14
TOVERI
O n 1¡S q ¡
luova ja rakentava voima halut-1 joka samalla kun se pitää van-
Gompersilla on
vastassaan välinen tarjosi haaksirikkoutu
taisnn uuvuttaa inhimillisiin kär-1 gitut yhä komeroissaan antaa kaksi kansainvälistä: toinen on neelle sosialistipuolueelle peräy-
T U o m a of t b . Finnish worker« in simyksnn ja tuskiin. Vallitsevat 1 kuitenkin toiveita “uuden liberaa-
keltainen .Amsterdamin kansain tymistien ja Sosialistipuolueen
tke Western State«. T b . only Finnish
eiyat
saa
nähtävästi
itselleen
lisemman”
pölitiikan
aikakaudes-
välinen ja toinen Moskovan pu toimeenpaneva komitea olikin
Daily in tke W sst Published Daily,
Viisitoista kuukautta on kulunut linoisissa Hewlett ja Carr
«■cept Sunday, at A«toria, Oregon, selvaksi sitä tosiasiaa, että aat- ta Yhdysvalloissa sellaisille työ- nainen.
Hän ei milloinkaan ole lyöttäytyä sen kelkkaan. Kun t ä siitä kun "punaisten vainot*’ alkoi aikaisin tämän kevään kul. ,UOm¡t0¡»
by tke Western Workmen*« PubUaning teita voida vangita eikä m ieli-1 Iäisille, jotka luulevat toista vai millään tekosyylläkään tekeyty
mä äpärä kuitenkin julistukses vat — viisitoista kuukautta on ku
Society.
h teita voida roviolla polttaa.
jtaluokan puoluetta paremmaksi nyt ystävälliseksi ‘soviettivillien* saan eräissä tapauksissa myönsi lunut siitä kun kapitalistiselta yh n C h ic g o n
kaksikymmentä
mieatä
Nykyinen valtaluokka ei ole I kuin toista. Viime tiedot kerto kanssa, Hän ei milloinkaan ole olevan välttämätöntä tunnustaa teiskunnalta riistettiin sen tekopy sy
”haVa«tii» i
O ffice Seventh and Commercial St.
y llisik si salaliittoutum i
edeltäjäänsä
näkevämpi.
Se
ei
.
vat
kuitenkin,
että
mitään
am
nirkuttanut silmää bolshevismil proletariaatin
O p p o .it. Poet Office.
diktatuurin tar hyyden naamari ja kun sen armotto
sokeassa raivossaan pysty näke-1 nestiaa poliittisille vangeille ei le. Mutta siitä huolimatta ei peellisuuden, niin kaikesta päät muus, kostonhimoiset raateluham sen kukistam isen oPeitami»egtl"
Poet Office Add reset
mä5h, että historia on todista- anneta ja että niiden asia on ly- hän aio nielaista Amsterdamin täen se ratkaisevasti työnsi Ame paat ja peittämättömät kynnet pal tu om ittiin yhdestä viiteen
viiteen ' *
vankeuteen,
m„
ee
v„
oom
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
nut väkivaltatoimenpiteiden van- kätty tulevaisuuteen kokonaan, kaan kansainvälistä, niin keltai rikan sosialistipuolueen ja Hill- jastetun.
Poliittinen
erimielisyys. teen elok u u ssa.
New York *
kilain avulla tuottavan aivan
Kaikissa muissa maissa on so- nen kuin se onkin ja muuten quitin periaatteineen sen ajatus- h arh aop p isu u s on rik ok sien rikos ja 1 k in , C it lo v , W i„il.ky, R °'k U-
EDITOR1AL STAFF
päinvastaisia
tuloksia,
kuin
m
itä'
ta-aikaiset
«poliittiset vangit va- kaikin puolin sopiva herkkupala maailman ulkopuolelle.
Elia Sulkanen, Mana gin g Editor, Sulo
ken vallassa o lev a n jä rjesty k sen a- Fa-gu.o„, kaikki ty y p ille
»
yleisen gompersialaisen
Syvänen, Alex Sevo, A. N. Koskela. niillä on ollut tarkotus saavut-i pautett u - jonkunlaisen
mailmankatso-
Mltä
taasen
Kolmanteen
Kan-
settaa k y seen a la isek si tek ee sen oman lu ok an taistelijoita, ovat ki
**
K. E. Heikkinen
taa. Juuri niillä — vankiloilla— amnestian kautta, m,utta Ameri- muksen
kannalta
katsottuna. sainväliseen tulee, uiin siihen liit-! turm ionsa uhalla.
viid estä kym m eneen vuoteen
kaivaa valtaluokka omaa hau- kan nuori tasavalta, joka kerran Amsterdamin kansainvälinen ei tymisestä on Hillquit nähnyt
Pkonet Office 365, Editorial Dep*t 832
Heitä vastaan
K ym m en ittäin
m iehiä
ja
naisia, via tu om ioita.
taansa! Jokainen uhri, jokainen! oli liberalismin ja vapaamieli- näet ole jaksanut pysyä kylliksi monta vaivaa selittämällä, että
tiin
sy
y
tö
s
vasem
m an .¡¡ven
jo itten jok aista tek oa on o llu t k a n
Entered as second-claaa mail matter ihanteidensa
puolesta kestetty syyden tähti mailman valtojen neitseellisen puhtaana Europan sosialistipuolue
"toistuvasti
ja
n u stam assa heidän u h ra u tu v a isu u ten tm julk aisem isesta. Jack C
July 18. 1912, at tke Poat Office at kärsimys, jokainen aatteensa täh- joukossa, katsoo arvolleen sopi-
myllerryksissä, vaan on Gomjxa- aina” on selittänyt olevansa sii sa ty ö v ä en lu o k a lle n ään tyy v a n k ilo is J. O . B cntallin jutu,
Astoria, Oregon, under tke A ct of den
>
vietetty yksinäinen päivä vaksi yhä edelleen sulkea työ- sin kannalta« katsottuna tehnyt hen valmis liittymään. Kuiten
Marek 3, 1 8 /9.
o
itte
n
vetoom
usoikeudessa
odot!a^
sa
teidän
lu
k
iessa
n
n
e
näitä
rivejä.
vankilassa, velvotaa jälellejäänei- j Iäisiä ja työläisten edustajia väil erään anteeksiantamattoman hai
Siten
tä yhä tarmokkaampaan ja uh- kilaan siitä syystä, että ne eri- rahduksen siinä, että se meni te kin on muistettu aina tähän lisä-juu.ia k ym m en iä on od ottam assa oi- l ,a ratkaisuaan,
I
ta
‘
ehdoilla. Ja nuo eh- k eu sk u u lu stelu a. A in o a ta k a a n kuu- h irviön niljaiset oikeuttaisi ^«'piialin^
T*
Vankila saa lisää asuk rautuvaisempaan työhön, sama!- näisistä yhteiskunnallisista asi- kemään vastalauseita Unkarin dothan
ne juuri ovatkin kanger- kautta ei mene ohitae niin> ettei ^ sirotelleet luokka-uhre,a •
la kun se kärsimyksistä osalli- öistä omaavat määrättyjä mieli- verihallitusta vastaan, kun tämä
*‘nne Un»,
tantassa
min pahoin, että sosia- vaatisi uhrejaan k ark otettavissa — rannasta rantaan ulottuvalla
kaita
seksi joutuneelle entistä syvälli- j piteitä ja aatteita.
petomaisella riettaudella murha listipuolue ei milloinkaan mistä ! " u lk o m a a la isissa ” , jotk a eivät halua
semmin kirkastaa asiansa suu
"U lkom aalaisten" työläi,ttn V| ,
si työväesteiä yrityksessä kitkeä Mmm pitämällä voi K olm anteen: .eiää pakollisessa, nöyrässä alistu-
Äskeisellä päätöksellään Yh ruutta ja elämänsä tarkotusta.
g itsem iset ovat edelleenkin kiv»
siitä kaikki luokkatietoiset ai
dysvaltain ylioikeus asiallisesti Tämä on historiassa aalti uu- I VELJEKSET GOMPERS JA nekset. Tällaista tahdittomuutta Kansainväliseen tulla, sillä ne vaisu udessa,
sä.
Palm erin kiihkoa osotUv«
edellyttäisivät, että sosialistipuo-
v l i i i • l - i
•
•, .
vahvisti alemman oikeuden pää distuva todellisuus, mutta sokea
HILLOUIT
m
oitittu
ja
m enettelytapoja ei
lue
Kolmannen
Kansainvälisen
ky-k.y«..»
..ko,„..„
ei Gompers ole jaksanut sulat
töksen niiden I. W. VV. liiton valtaluokka ei sitä huomaa.
I
**
k
äytetä.
H änen
m en ettely t.^
tilap
äisesti
sota-aik
aisen
a
lakisään-
taa. Siksi hän onkin vetänyt
jäsenien ja syytettyjen tuomiot, Jos seurailemme historiasta luok-, Helmik* 8 p. 1921 hyväksyt- Amerikan viattomuuden unessa alaosastonakin ollessaan saattaisi n ö k sen ä. Ilm eisesti oli sen tark otuk - saartaa tuhansia ulkomaalain,,
jotka vielä ovat jälellä Ti. s. 16r.> kataistelun kehittymistä aina sen Itiin New Yorkin sosialistijärjes- uinuvan työväestön pois seuras säilyttää puolproletaarisen luon sena h eik en tää vih ollisten aajam ies- laisia, m iehiä ja naisia pelkästään
jutussa. Asia on ollut tuomio ensi vaiheista alkaen, tulemme tön keskuskomiteassa Hillquitin ta, n iiss ä se saattaisi tahriutua teensa, katsantokantansa ja py ten toim in taa. M utta sen k ä y tä n ty p erä n sä takia ei voitu jatkaa —
istuimien käsiteltävänä kolmisen näkemään, että sen yhteyteen laatima raportti, jossa Amerikan ja ryvettää ihanteellisen kaunii syä ennallaan, eikä olisi velvotet- n össä toteu tta m in en on o so tta n u t, e t o i, liiaksi tök erö. Vainoaminen
vuotta ja ovat syytetyt olleet kuuluvat kiinteästi myöskin van- sosialisteja kehotetaan katkaise- ta käsitykiMään nykyisen yhteis tu noudattamaan niitä menette tä silla on ham paita vain toim ivia su
__ vältettävä.
___ -,lk
______
u tta on
Sik
joitten
seuraamisella
osan , tästä ajasta vankilassa ja kilaluolat. Vallassaoleva orjuut- maan kaikki kansainväliset suli kuntajärjestyksen jumalallisesta * lytapoja,
. x x
x
•
ty ö lä isiä varten.
V a k o ilu la in perus- toim eenD nnnaankin
työväestön vapautus vain on saa- , „ „ ■
.
.
^pannaankin \angit,enilW4 *
osan takauksella vapaana. Taka- tajaluokka on aina raastanut ko- teensä.
sopusoinnusta.
viilettävissä
8 to ,m c e n P’ nnut v ain ot P » b a - hem m än huom iota herättävällä Uni
ussummien suuruus on pitänyt meroihinsa itselleen vaarallisiksi
Maalisk. 8 p. 1921 Gompers
Hillquit ja Amerikan sosialisti- ( I"''*'
' • « tyvvienluo- I. _ yk.t ui k, u k, rra||un
Hillquitilla taasen on vastas
monia työläistovereita vankilas käyneitä vastustajiaan, tukahdut- kaapelisanomalla lähetti tiedon
" • 8 , O1T.IVa . T ' e et , ? a n a ,‘ j ma e ‘ herta niin paljoa huomiot, „
kolmekin kansainvälistä: puolue ei näy jaksavan käsittää.
sa pitkiä aikoja.
taakseen siten näiden vapaus- Amsterdamin kansainvälisen am- saan
toinen, kolmas ja 2% kansain k että
ja lujasti
k es-;
i
ll / • » i
. • •
. ,,
voidaankin jatkaa ,lt,klt
vä
................. 1 siim ansa
lu ok k ataistelu n
tosia sio ilta , teh ok k aam m in .
L usiarkaisen luokka- mattiunioliiton keskusvirastolle väliset. Hän ei enää halua olla i t p t t kansainvaista
Ei ole pitkää aikaa kun muuan taiste ua
kitettvä imperialismia vastaan soda ma ja "rauhassa" ovat o lle e t ai- j L u ok k ataistelu
lakiasioiti tunteva vaikutusval-
m u«- että A. F. of L. katkaisee kaik- missään tekemisissä Toisen kan taistellessaan vallankumoukseni- i
on viety oikeuiki.
n oita, joih in v ak oilu lain voim aa on i tok siin .
T overeill
tainen henkilö selitti julkisesti. I
i.u a n* n- “ “ ? °.v a t h2?t0 k' kansainväliset suhteensa,
«reillem me on hanki«,,
sainvälisen kanssa. Siitä huoli
että useimmat näistä syytöksistä lä n n issä ''lin stih h ,"'1 111 "a " V .Aikana, jolloin mailman impe matta, kun lukee hänen Sosialis- sen työväestön on noudatettava i so v itettu . K ap italistien valtio, sam a va p u olu stu sta riittäväati. Jutut, joU-1
samaa periaatetta. Sen on pakko
on sa tu om iot on langetettu, on Matan
c ia i keinotekoisuuksille raken- kassa ja pieuri-Paavà'lin Unno- É S ? kaiki" keinoin koettavat tipuolueelle toukokuussa 1929 keskittää voimansa ja liittää ne ten kuin jo k a in u en - l m l - uukin i valtio,
•* i- • ved
ottu a.
Sinne, missä olemme tt4. j
nettuja ja että oikeuden mukaan tus Venäjillä - sekä näiden “ i
a 'kana- .1°' laatimansa ohjelman ja periaate- lujasti
yhteen
kaikkialla
kansain-,
» nähdä,
...... että h , et, .
.
.
.
,,
■
■
.
•
.
,
•
r.
vastaan
,
niin
saat
eet k u n n ollista puolustusta 90 pro,
vangituille tulisi antaa vapaus. vertaisina karkotuspaikat. l u - "
n a im a n työväestö ktpeant julistuksen, niin nämä dokumen välisellä taistelurintamalla.
Sen 8en h k-n;..,L
„ syostaan
...... kim
. p- n kark
otu k sista
on
saatu ehkäistyä. |
.
.
.
,
,
.
allitu
k
sen
voim
at
Asia on kiinnittänyt yleistä huo .Ien .Kaledonian vankisiirtolat ja , .¡t ? h, à
I ,
cn" em'.n."1 tit hänet kaikin puolin naulaa- on pakko noudattaa keskitetyn
L u ok k ataistelu n uhreiksi joutuneitta
miota juuri tältä puolen viimeis Siperian erämaat. Monet synkät St??,*” ‘»“ '■htenatsyytta, kts vat tuohon kansainväliseen. Ku johdon antamia taisteluohjeita ja) P V a k o ilu la k i
„ t a f ? , opassa ei näet ole enää ainoata noudattaa rautaista kuria, sillä I
°? . *?da,n a,ku,st?.Ren'i tovere,tten pe J * et tarv,t,ev“ k*p«^
ten vuosien aikana ja on toi muistot liittyvät näiden nimien |
noudattaa rautaista kuria, . sillä
k o l.lu o n to
.
k
oislu
on
toista
lainlaadintaa.
Ra u - 1 t, avu stu sta. Täm ä on työläisten tai |
vottu sekä luultu, että oikeus yhteyteen. Tuhannet kansan par
kaan sosialistisen puolueen ni muussa tapauksessa sen yrityk- han- tulI<
käsittely tulisi johtamaan, jollei haat ovat niiden kosteissa kome valtiollisen liikkeen rippeet eroon mellä kulkevaa järjestöä, joka set ovat tuomitut jo ennakolta kaa ol<- e” a
la ^
»elua.
T eidän on tämä .e,kk. perin
'"„g
k,“' ^ k“ ," m" ' ' poh«'" ki«.««,». „11,
syytettyjen täydelliseen vapaut roissa suorittaneet suurta kärsi- kaikista kansainvälisyyden yh puhuisi sosialismin toteuttam i epäonnistumaan. Ja edelleen Koi- j Uit. /
tai ! p au k sessa te pakenette taisteluko
tamiseen, niin kuitenkin ennen mvshintaa ihanteittensa puoles distävistä siteistä. Amerikan työ sesta sen jälkeen kun "poliittinen mannen Kansainvälisen on myös-
,or,
Se m erk itsee tältä.
kuulumattomien raskaiden tuo ta. Järkyttäviä kuvauksia on nii- läisiä vaaditaan katkaisemaan valta on saatu käsiin, saamalla km pakko p,taa rintamastaan e- vai„ muuto.,a mu0,o..,ko,.„
. ,ljai,.
mioiden tuntuvaan lieventämi den uumenista paljastunut ■
suhteensa
europalaisten
kongressissa
ja
jokaisessa
lain-
T e, jotk a luette nämä rivit, puu-
rossa
kaikki
sellaiset
ainekset,
ia;t
¿äävär
m
•
l -
—
• • • x l - -x- i
i l . -
.
i 1 11 Jaavat voim aan.
N iinpä k aytta-
seen.
Sota-ajan olosuhteet j i joskaan eivät läheskään kaikki toverien kanssa, koska niitten laatijakunnassa enemmistö sosia • lotka eivät
kää dollarin seteli kirjekuoreen
käsitä luokkataistelun
en hvväL .„o
L
k a
, i
xx
..,, .
en n yvak seen s o t a a ikuista hysteriaa
yleinen kiihko olivat pohjana sil kauhut ole tietänsä julkisuuteen kanssa yhteistoiminnassa olemi listipuolueen käsiin ja sosialisti todellisuutta,
läh ettäk ää se m enem ään NATIONAL j
silla
s?n
on
tallai-
on
un,
,
.
i •
, ,
. . . . .
on v a lt|o toisen sa jälk een laatinut n.
le yeliselle vainolle mitä mainit
nen
merkitsisi
samaa
kuin
ame-
set
virkailijat
tärkeimpiin
toi
siä aineksia helpompi käsitellä' l .vndikali.tiiair»;»
i
. . . -a D EFEN CE C O M M IT T E E L L E (1«.
löytäneet — sillä suurin ja ve
tua järjestöä kohtaan h a jo te t risin
rikalaisten
taantumuksellisiksi
meenpaneviin
ja
oikeusvirastoi-
v.holhsma
kuin
petolbsma.
n
.s
-jon
|aadiltu
vointa,
„ o|c. Salliselle puolustuskom itealle). Jo, I
osa on ikuisiksi ajoiksi hau jääneitten työväenliikkeitten tap- jhin.” Vain Toisessa Kansainvä-
tiin ja nyt kun niin «paljon ou-liö^,?...* 7
i.
••
kottelevina
,a epälu o tettav in a,,^.;. Na on laad.,tu t8yKimiin v o itte en em m än säästää, niin lähettä-
hutaan “normaalioloihin” palaa muurien peittoon.
pamista.
| lisessä saattaa tavata sellaisia liittolaisina omassa keskuudes-J
käa tu lem aan . T e id ä n vangitut tove
»b
• ,-• , . . . . . .
misesta, olisi toki luullut, että
\ enäjän, Unkarin ja Italian j fraaseja.
Hillquitilla oli vielä saan, tai oman seikansa takana, j vakoilu lailia on
rinne k atsovat teihin tällä Ltaua j
79:n I. W. W. liiton jäsenen toverit ovat silmä silmää vas- ■ kauan sen jälkeen kun jokainen
sodan
aik an a.
Ja
tässäkin suhteessa noudatetaan
h
etk ellä apua odottaen.
Kirjottaku
näitten lakien m ukaan jatk u u a jo ja h
vankilaan uudestaan sulkeminen tässä ententeimperialismin ja sosialisti oli Toisen Kansainväli-
tuota pyrkimystä.
m a k su o so tu k set Edgar Owensille, nb-1
ti h eik en tym ättöm öllä raivolla.
on parhaimpana todistuksena sii taantumuksen kanssa, mutta sii-! sen hyljännyt otsaa sanoa pii
•Niin ei kuitenkaan ole käy tä, että Amerikan valtaluokka
C aliforniassa R eed ja R agsd ale j o u teeri rahaston h oitajalle ja kirjeet lä
SUOMALAISEN JÄRJES
tä
huolimatta
kehottaa
Hillquit
•
huesaan
sosialismin
levenemises-
h ettäk ää oso tteella :
nyt. Sen sijaan, että tuomio myöskin haluaa kunnostautua
tuvat oik eu teen tou k ok . 15 p. sy y tet-
TÖN JÄSENMÄÄRÄ
'A
k
’ner’J<an
sosialistista
liikettä!
tä
Europan
maissa:
"Ruotsissa
istuimet ottaisivat elämän käy mailman historian taantumuksel
; tyinä k om m u n isteik si.
T oisia on jo N A T I O N A L D E F E N C E COMMITTEE, J
J ä rje s tö m m e
tännöllisestä kulusta vaaria ja listen ja juuri sen takia tuhon kääntämään selkänsä heidän tais-jja I sekko-Slovakiassa: Saksassa
k e s k u s v ira s to s i l j aik aisem m in ju listettu syyllisik si sa- R oom 3 0 3 ,1 6 6 W est Washington St j
seuraisivat
yhteiskunnallisten omiksi joutuneiden luokkien ja teinilleen ja "käyttämään kaikki ja Itävallassa hallitukset suurek- lähetetyn tiedon mukaan on jär- m aan " rik ok seen " .
Etelä usessa
II-
Chicago, (1!.
voimansa
ja
aineelliset
varansa
si
osaksi
ovat
sosialistien
kont-
liikkeiden ja ilmiöiden muuttu ryhmittymien kanssa.
jestömme
jäsenmäärä
nyt
noin
luokka
tie
toisen,
vallankumouk
rol li vallan alaisuudessa.’’
mista ja edistymistä, niillä on
9.000 jäsentä, eli jokseenkin s a -. milo(lostuen
_,3
A iime aikoina on tosin paljon sellisen sosialistisen liikkeen ra
Toukok. 1920 konventisionissa massa .naarassa kuut järjestön,-. tosta - ,tka <>v
— E nsim äinen, joka aitasi maakaip
taipumus painua homehtuneen punuttu Hardingin hallituksen
k^Htajniseen
Amerikan
m
aape-{
Hillquit
jyrisi
proletariaatin
dil:-
taleen ja san oi: tämä on minun, j»
m en n e i syy den a I k u per äi se m m i 1 le toimenpiteistä poliittisten van
rään,"
kuten
hänen
omat
sanan-1
tatuuria
ja
soviettijärjestelmää
h u om asi kansan kyllin yksinkertaisek
pulla
viime
vuonna,
jolloin
oi-
,L
!sak\
Perustetaan
n
u
käsitteille sekä tavoille ja aset kien vapauttamiseksi. Kävihän
sa
kuuluvat.
vastaan
aivan
samaten
kuin
Toi-
si uskom aan häntä, se oli porvarilli
keista kulki vielä mukana ia tuli
• i‘ Sek? ,annclle
tamaan ne ohjeekseen. \ ielä e- lXd)s vankikopistaan \ \ ashing
Gonipers
ja
Hillipiit
ovat
vk-
sen
Kansainvälisen
konferens-
sen y h teisk u n n an todellinen perusta
lasketuksi
samaan
joukkoon.
Tä-
'o
,
-
ias1
',|"
"
a;irä
nemmän. Sokea taantumuksel ionissa ja oli haastateltavana.
i_
-
•
,
.•
••
v
i
n
s
a
a
n
ty
v
lä
h
e
ise
ssä
tu
le
v
a
is
in
,-
simielisiä
eristäniiskysvmvkses-
sissa
kahta
kuukautta
mvöhem-
ja.
K uinka m onta rikosta, sotaa |a
hän <
11 m tn n n ti ei
n, o!e lisättv
1«£*rv«-4-,. New
\
linen ja kaikesta yhteiskunnalli A lisyyttäjän virastossa on kerto
hän
summaan
f J '
xx
... \<n
” uu
~
s
ä
:
molemmat
uskovat,
että
on
;
min
tekivät
J.
H.
'Thomas,
Yan-
Yorkia, jonka lisäys tekisd non, ''e ^ ^ J taomattavassa määrässä,
m urhaa, kuinka paljon kurjuutta ja
sesta edistyksestä’ jälelle jäävä, muksien mukaan käsitelty useita
tarpeellista
ja
mahdollista
ko
dervclde.
Scheidemann
ja
Iluys-
tietäm ättöm yyttä olisikaan aaäatinyt |
pelkkä rikkauden kokoamista ja juttuja. Ja" on myöskin vapau
neljä sataa jäsentä. On laskettu
JÄRJESTÖN A S IO IT A ,
hottaa
tokeita,
jotka
erottaisivat
mans. Sosialistipuolueen jäsenis vai,, järjestöön nyt kuuluvain
riistoa himoitseva trustipohatan tettu moniaita. Mutta kun halli-
O n tm &
Alu. komi. ihm iskunn alta se, joka olisi hajotta
ja
eristäisivät
Amerikan
mail-
tö
on
jo
kuitenkin
pääasiallisesti
nut hänen rajapyykkinsä ja hävittä
aatteellinen
kokou, pidaUi „
.
i;f
: ♦* käsitys
- .. tahtoo
,, , .. val- Suksen kanta perustuu siihen. mansodan ja sitä seuranneen ai jättänyt Toisen Kansainvälisen osastojen jäsen,naara (Nytten,-
n m jäsenmäärä on hsaantynyt. l k. „
ke|lo 3 30
u n y t ojat uudestansa, huutaen vertai-
a rajattomalla vallalla kaikkia että poliittisten vankien asia ei
kakauden
liikkeelle
nostattamien
ja
niinpä
ei
Hilkpiitkaan
ole
enää
sillen sa : varokaa kuuntelemasta täti J
yhteiskunnallisia aatteita ja kä- käsitellä yhdessä vaan erikseen
silla New ä orkin osastoon bitty p.
taio||a
ja
eteenpäin
hyökkäävien
talon-
katsonut
voivansa
yksin
sitä
kan-
h äp äisijää! O lette perikatoon tuomit
^G ksia Luokkataistelu, todelh- nun koituu siitä virastoille pal-
nvt suom. järjestöön.)
-
»
• x .
A i/.
1
i
K om itean jäsen et, m u istakaapa saa- tuja, jo s unh otatte, että maan hede!-1
sen \ hteiskunnallisen elämän jon aikaa kysyvää tutkimusta. dellisten ja yhteiskunnallisten nattaa.
Aksinpa
Massan
alueen
alue-j
pua
k o k o u k seen .¡k a n a a n ,
voimain syleilystä.
j Yienissä puuhattu 2 ^ kansain-
mät kuu luvat kaikille ja maalle itsel
järjestöön kuuluu 1,619 jäsentä.
Sihteeri
len sä. ---- R ousseau.
(T H E
COMRADE)
POLIITTINEN ERIMIELISYYS
: ? i ¡ ! ! i J ; m ngngm m m rnam m m a
kuuttaa tehtyään lainauksia Le Bon*- olevista om inaisuuksista, jotka lääkäri
Ei vielä ollut kaikkialle levinnyttä
ilta ja joiden sisältö yllä m ainittiin
voi parantaa ja niin siis jou k k ojen pääom an m ahtia, joka olisi sekä a lis viin mitä k ap italistin en järjestelm ä ja voi olla ja on monenlaisia. Kami
en n en kaikkea sen rap p eu tu sm isilm iöt va n h o illisen työväenliikkeen johtaja' j
teoilla ei ole yh teiskun nan ja siinä
Siinä puhuu
rehellinen
tanut että kouluuttanut työväen jou k -
porvari.
I
itsestään k ö y h ä listö lle asettavat.
olevien
luokkien
ja
luokkataistelujen
pitävät
kiinni historiallisista k ole
Raivaaja on taasen syven tyn yt "tut
Joukot kiih oitetaan.
Niin
koja yh teisiin k okem uksiin ja y h te i
sanovat
täm m öisen järjettöm än liikkeen p o h
Mitä enem m än näin tapahtuu, sitä
kanssa
enem
pää
tekem
istä
kuin
sian
m uksistaan ja asettavat mcnrv-i»yyd»r I
kim aan" "joukkoliikettä ja jo u k k o jana on kärsitty vääryys, m utta __ kaikki kapitalistit.
K ansan lukehti-
siin aatteisiin.
N ykyaikaista prole-
jen liikettä .
Se lausuu seuraavan «lapas yritäkään pyytää anteeksi — m inen ja työväen jou k k ojen tyy ty m ä t sapparalla hopealusikan kanssa.
taarijoukkoa ei enää voida o ik e u te tu s enem m än jou k k o k y k e n e e y k silö lli tosiasiat nyk yisyyttä korkeampaan •»'
syyd estä vapautum aan. Se ei kuitep-
Iäm ä on kuitenkin nyt sitä R aivaa
v iisa u d e n :
v o o n . Ne pitävät k iin n i sellaisen Jou |
ti verrata siihen liikkuvaan jou k k oon ,
on pahojen a agitaattorien
syy.
sekin voi johtaa järjettöm yyksiin. Ja töm yys »•«
g u a a t,o rien syy.
.
kaan tapahdu niin, ettei ty ö v ä e n jä r
ma rxilaisuut ta” .
’ Joukkojen liikkeellä tarkoitetaan taas Raivaaja sai uuden "todistuksen" ! K cnpa ®* ,a ,a " uottla tuntisi. K nhoi-
kon katsom uksista, joka luottaa kap1'
joka vuosisata sitten näytteli h u om at
todistuksen
jestöillä ja liikkeillä olisi heidän luot-
yh teiskun nallista tai valtiollista to i
hän
talism iin eikä tahdo to-t.i i n i’J'-! , i I
tavaa osaa kaikissa yh teisk u n n a llisis
Ja kun
jum alan olem assa olosta** kuten A - tus, sehän se on kauhistus
tam u sm ieh en än sä ja vaikkapa sanoisi, kuin sellaisista uudistuksista, joita
|
sa
liikkeissä.
N
ykyisen
proletariaatin
m intaa,
mikä perustuu
hetkellisiin potti C oingard siitä, että oli kyökki- joukot ovat "järjettöm iä",
aivotto-
Kun tämä asia nyt kerran esillä liikkeet eivät ole kohdistettuna jo n johtajanaakin. L enin on täm än päivän täm än järjestelm än kestäessä voida«-
vaistoihin enem m än kuin harkittuun piika, tikapuut ja hein&säkki ih m eel mia , eivät ne voi välttää kiihoitus-
suuri joh taja.
M utta hän on sitä to teu ttaa.
Vanhoillin« i
¡.-Ikkaarl
ym m ärrykseen ja tietoisu u teen .
Sik- lisessä ja johdonm ukaisessa jä rjesty k ta. ja niin ne joutu vat ikävyyksiin. on, niin on syytä tarkistaa sitä vielä
kun ruhtinaan valtaa vastaan, vaan
vain itse jou k on liik k een ja to im in k äytä n n ö llisy y teen j«i sula ajsttei?
toiseltakin
kannalta.
Raivaaja
antaa,
yh d istyn yttä ja koko m aailm aa k äsit
•*P® jou k kojen liike, m inkä pohjana sessä, jotka hänelle tekivät m ahdolli Se on oik eaa^ p ik iiaasta ria Raivaajan
Joukon k yk y suorit
viisaasti kyllä, ym m ärtää, että on o le tävää pääom aa ja sen valtaa vastaan. nan luom an a.
■vaan hetken-politukka.m rajoittuva ■
aina on kärsitty vääryys, voi kohota seksi lem m en kohtauksen.
vastavallankum
ouksellisu
uden
päälle,
Tai toisin
taa
laajaperäisiä
teh täviä täy ty y jä r
m
assa
sellaisia
järkeviäkin
ihm
isiä,
ke ei tahdo tietää ktiic- T
|
Ja siitä johtu u, että jou k on luonne
su urem m oiseksi sankariteoiksi, mutta sanoen. Raivaaja sai "todistuksen" sen vahvistukseksi. Se täydentää sitä
jestää.
Sam oin jä rjesty y jo u k o n si-
m yöskin järjettöm äksi m ellastam isek- siitä, että järjettöm yyttä se sittenkin m yöskin sitovasti.
Kun Raivaaja oli jotka voivat m uodostaa joukon k iin ja sen liik k eet m uodostu vat tark
liik k eistä eikä sen mukaisesta »’ver
• ••
teän ohjelm an ja edeltäpäin sovitun tu k sen m u k aisem m ak .i ja saavat p e l ’ VCC,,‘n e n j a p o l,itt,n en ym m ärrys mää- lisesta tarm osta e ik ä p o liittise sta y” 1
S I.
on vallankum ouskin, kun se katala m yöntän yt, että järjettöm illä liik k eil
rätyiksi laitoksik si ja m u od oik si. T äs-
lä saattaa olla asiallinen syy, niin Bon tark oituksen edistäm iseksi ja että s e l kästä " väk ijou k k o” -liik keestä sel-
m ärtäm isestä.
Ja johtajia >n pai;00- J
Siinä jum ala ja p erkele tappelevat. syn tyy jou k k oliik k een kautta, jonka
vem
m
än
ja
puhtaam
m
an
luok
k
alu
on
-
ke
°
^
"
a,8uu^e88aan
p
roletaarin
en
Iä
lainen
ei
ole
hulluutta.
Mutta
että
jotka kaikessa asettavat tämä« J°“
kurjuus ja vääryys on synnyttän yt, sen sijaan selittää jou k k ojen tek ojen
A n n a s olla kum pi niistä p ääsee voi
sellain en liike saadaan, pitää olla tark teen.
a syn n yttää joh ta jia .
M utta kon ajatu sten ja p s y g o lo o . t<«n »anna
johtu
van
selkäytim
en
vaikutuksesta
ja
to lle.
R aivaajan toim ittaja on näet m utta joka ei voi olla oikea vallan Raivaaja sanoo, että "kirjailija selit ka kastijärjestelm än tapainen jaottelu
Itse laajem pi sivistys, ed istyneem p i toim itsija ei ole jo h ta ja siinä m ie le s Ie, rajoittuvat siihen ja koettavat s*1 I
havainnut kiitoksessa köllistelevän pi kum ous. eikä sitä oikeaa työväen lii-
sä, että hän p ersoon allisu u d ellaan ja
tää aivan oikein . Miksi ei um pisuo- joh tajien ja jou k kojen välillä käytän- taloud ellinen ja yh teisk u n n allin en e lä
lyttää suuruuttaan taantumuksei ,uU
Val,ttÖmän 8U8ge«tioni«a kautta m ää
run, joka kohoaa h:rra G ustave Le m om k
! k n v , ik «*“ k — '« to i p ilk in 'inkan nö’ «
.'»«« P " “ .«»• r « «
i ’ 1«-
den edistäm isessä n iitä v h - ’ - y
|
m än taso sekä ennen kaikkea k ö y h ä
Bon in haam ussa ja
p u h elee,
että
vaikutuksesta, m iksi juuri selkäyti- tap<n’ nn<len oikeiden dervishien py listön jou k k ojen taistelu k ohottavat räisi ja joh taisi jo u k k o a , vaan asia jo u k k o jen k esk u u d e- s a v t
ra0
" jou k k ojen , teot johtu vat — selk ä nähden.
Joukon tahto kaalisem paa agitatsiom a
m en v aik u tu k sesta) A ik o o k o Raivaa-
,e u r a « jossa on H illqu it, O neal, n yk yaik aiset työväen jou k ot k o r k e on aivan p äinvastoin.
Narra c'*11
ytim en vaikutuksesta" — "kiihoituk-
kiropratioksi R ow er
j ° hon M oses ja Syrjälä toi- am m alle m oraaliselle ja p oliittiselle ja harrastukset ilm en evät täm än t o i vastavallankum ouksellisia ja kuu.“ j
Niin, te jou k ot voitte siis liikehtiä. jän toim ittaja ryhtyä
i
«...
Vrtvaf
«
a
»
*.
• jouk-
« tasolle. Joukot voivat korkeam m an m itsijan työssä ja toim in n assa. Jos
«esta
ja että ne (jo u k o t) ovat "ai ottaa osaa siihen ja tähän taisteluun sitte kun nuo "järjettöm ät" jou k ot ',° vaf' Ia joka ____
pysyy _L
puhtaana
vat kapitalism iin.
vottom ia. järjettöm iä", joilla ei ole silta tai tästä syystä, ja te voitte olla j ovat
aa A jättäneet
IL SS - _ — _ s. n
*
•
• kuten ne KOICnVdl
St 0 11 f SU «a
rrvv/ yyk
«rL <
*« 1« LL X
__ tälligen
11*
« sä •• takia
s •
• hallita
•« -
° ) en vaistoilta
ja lii
järjetttöm
siltä,
R aivaajan
in
ttisyyten
it ne ovat suu rem m oiset ja ratk aisevat,
T yöväen liik k eessä voidi-jn f
|
huom ataan suurta tarm oa to im itsijo is
järkeä vastustaa -kiihoituksia, jotka liikkeessä hyvissä tarkoituksissa, mut jo Säkem lle ovat teh n eet.
K eh o it, i ^ ° t k a tahtovat toim ia jotain luokka- sensä ja liikkeensä.
laissa,
V aistom aisu u s
k ein otella
auktoriteettiaseim d
H än een p eraoin oituu satojen
tuottavat ikävyyksiä".
taisim m e arvoisaa virkaveljeä perus- la,8telu88al“ n ja jotka aikovat val- ja sille perustuva ärtyvä tunne väh em sakin.
ta te olette järjettöm iä ja hyvätk
käyttää jou k kojen luottamusta
V ai perustuu jou k k ojen liike vain tark oituksenne johtavat järjettöm iin tautum aan
ja
tuhansien
halut ja harrastuk set rin.
tankum
oukseen.
1
ämä
pyhien
sakki
teoreettisissa
tutkim uk
Niin tekevät tavallisesti sellai*
m än saa valtaa silloinkin kun pääo-
h etkellisiin vaistoihin ja ym m ärtäm ät-1 m ellastuksiin — kuten nyt vallanku
ja hän k y k en ee olem aan vain joh-
pitää
olla
jakam
assa
järkeä.
Ja
siitä
1
m
an
h
äikäilem
ätön
sorto
pakottaa
!*■
sessaan
yksinkertaisem m ille
joh tajat, jotka eivät ole jaksa» ‘
tom yyteen . Niin san oo Raivaaja heti j m ouksissa ja erik oisesti V en äjällä ~ ! osille, esim . liikavarpaan ihm ^uTsiUe ’ y y y s ’ t ‘ä
R
sanookin,
että yksi
cl
H e aivaai
i 1 V A « ) i a a
e a n n n lfin
i
l
.
• ..
• .
snna
tapauksessa
.että
hän
työväen jo u k ot siihen tai tähän liik-
k eh ittyä ajan virran m ukana,
artikkelin sa ensi lau seessa.. O vatpa olisi
" ‘ vieläkin R aivaajan pitän yt lisä om inaisuuksille
‘
- H illqu it
m erkitsee
am erilcalaisessa
k eeseen .
P rovok aatoris.lla aineksilla L T u lf ’eUraan 7 U.k ° n.
Ja h’ r' o vat jään eet jälelle.
Ja mitä >‘n'£
ja sen p erusteella o- •
ne työläiset aika kohoja, kun rähjää tä, m utta: älkää vaatiko liikaa. O n »ottam aan kuinka siitä johtu vat sellai- i t^ä v a e n ,» k k e essä enem m än kuin ne on vähem m än vaikutusta. A jatu k sen
,6 ® ° U aivan oikeassa am pi jok u liike yleensä on s«ta »U'J
»= I ja ym m ärtäm isen
vät joukoissa, puhuvat joukkotoimin7 han olem assa raam atunselityksen tai- setkin reflek sivaikutukset, jotk a p a - j 1“ *
l
.
n a’ ettei o ,e »am antekevää m inkä- rem paa tarm ottom uutta ja
ra®K icliaiat« työläisistä
|
selvyytta
kaipaa
**=*«<» m inua-
lainen p ersoon allisu u s k u lloin k in on k ö y h y y ttä tapaa sen toimits,Jol,,i
nasta, vieläpä luokkatoiminnasta ja to. Ra ivaaja ei anna voittaa ju m a koittavat varastam aan ihm isten o s a k - ! Tnu° do8tuneet järjestöt tai jou k ot,
nyk yisen k öyh älistön jou k k ojen liike, . . • « . . .
tekevät joukoilla lakkoja ja taistele lan eikä p erk eleen.
Tällä
K erran en nen tämä asia oli jo esil- niiden m en estym in en ja eläm än etu. t ’ . t ° °^en «ynnyttäm änä on jou- Mitä valtavam m aksi liike muodoi»1^
Joukk ojen liike keitä R aivaajan liik k eeseen .
vat vallankumouksissa joukkoina jne. Jaa kelvottom ak si vaikka sillä on jalo- olisi se jalo etu. että toim ittajan eri !*! mUMa ,ien ee vielakin paikallaan Ja m itä valtavam m ak si käyvät köy-
c ° a ,,e e n e tu n-iaisena olem i- sitä m ahdottom am m aksi käy vetf '
— todellakin, m ikä hulluuden osoitus ’ ja syitä.
Paras onkin niin tehdä tarvitsisi vaivata niin paljon aivojaan ku®n ittia Huomiota asiaan:
Se V°* ratkai8evaHa h etk ellä
Rfi'
häl.stön liik k eet ja edessä olevat teh-
tijöille säilyttää valta-asemia
ja
m
onissa
k
äytän
n
öllisen
eläm
än
e-
,a m ikä «uurem m o.nen todistus Ra.- S.tenhän juuri kirkko tarvitsee p,- op etellak seen
känsälääkäriksi
kuin , k u n ' K aut’ ky tutkii jou k k ojen lii-
p as ja edistyvä liike ja ennen kai Ä
tävät, sitä suurem m aksi kasvaa m yös-
vaajan toim ittajille että kaikki m uut run. että jum alan kirkkaus loistaisi selkäyd m tohtoriksi sitte tu o n n e m p a n a .! k®"’ *
P*U a Ean 8*lm ien8a «dessä kin itse proletariaatin ym m ärtäm isen
pu!r" 1’*a
vai- vallank um ou ksellinen taistelu luo ö
ovat hulluja paitsi he. jotka kaikkea ja »itenhän juuri valtio tarvitsee ar-
, vain m ellastusta ja päätöntä m eteliä. m äarä.
Sitä täyde Uisem m .n jo u k o ,.-
’A*®0 ’ m itan
esiin aivan toisenlaisen joh ta ja t? > P ‘
Mutta nythän sitä Bon in
avulla Täm än käsityksen hän ja m onet muut sa olevat yk silöt oivaltavat teh tä v i— ■'"*•*-•* ,ap ah tu m ,8P rO8« « i ratkeaa tai
tällaista toimintaa aina vastustavat.
T -n
i moa* etta »«** ankaruus herättäisi va
Näm ä eivät am m enna tarmo«*® •
päästäänkin jo siihen, että jou k k ojen
Porv*rillisten vallank um ou s- ( lu on teen ja laadun kaikessa y h t e is - . m n,t* *UUnnan ,e k eh ityk sessään ot-
la lla
jo u k k o jen
jä rjettöm yyd elle i pjstusta
kon täm änpäiväisistä virtauk»1* st*
taa.
lö y ty y kuitenkin ^ lU y s vaikka
ai
T u lee s.tte "kirjailija, j o k . e s it U i teoilla ja liikkeellä ei ole m itään puo-
»aa»
*. ^o^*a '
j kunnallisessa
laajuudessaan
Tätä
M utta tällä ei ole lainkaan sanot- siihen rajoittuvista ajatuksissa,
is
P uolustusta.
R aivaaja on arm ollinen. I jou k kojen liikkeen ilm iöitä varsin oi-
siitä yleisestä pyrkimyssuunna.«-d
lu.,.,„v,.
.yilik8.
n
va,„.
elu
pe
vaiistu-
t
u
.
\
e
t
t
i
kaikki
n.
3e « n o o a a u r a a v a ^ lauseessa .e t t . ' k ein ” , kuten R aivaaja juh lallisesti v s - ‘ joh tu vat
•• joh
tajat
seuraa- tu levaisu u teen tähtäävistä «J*,uk
- » ...x x .» , n v e n jo u x o n alinom ainen agitatsion i. va»
b : .
. .
.
’
ruum iinosista tai ruum assa | hallitu k i
a**aia**u^»s^ga
«
u
i
e
i
i
u
a
D
i
i
n
a
v
n
a
r
a
x
n
i
__
v
i
-
»
•
•
L
i
»en sulettua p u n a vastaan. ! Mutta se yh d istyyk m jo - • L -
•
»»nteasti jo u k o n halu ja ja ja teoista, jotka joukon ke kUU «k»»*
nuhin tenta- harrastuksia
Johtaj »a ja toim itsijoita
liikkuvat ja joita se toiminna»*
JOUKOT JA JOHTAJAT