'
’
................................... .........................
.......
. . ./•....« ,1
. . . .„.,.. . . _
WpW &
■■
, ; . æ ; .
TORSTAINA. MAALISK. 24 P.
«.rw^sns
* <5
>AY, MARCH 24
No.
jokaisessa teoreettisessa tysy- räämisvallan yhteiseen talouse- JÄRJESTÖ VOIMISTUU koisilla
verukkeilla kohottaa^ t i Leniniä” vaikea “tavata tr
m'ltlzncc'i hinatava 12
•_• • •
(T H E C O M R A D E )
mvksessä matkassa
Fort Bragg,
lämään.
Hänen oppinsa on val
rahtimaksuja,
on
rautateistä
LÄNNELLÄ
* The organ of the Finnish workers in ralla.
Ja he saavat kiittää por tio-kapitalismia, jonka vallitessa
E
rä
s
sv
e
itsilä
ise
n
po
ik
alap
sen
is
ä
muodostunut yksi Wall kadun
the Western States. The only Finnish varistoa siitä, että se valmistaa
yksitiyisetkin kapitalistitkin ovat Tacomasta, Wash., ilmotetaan, tehokkaimmista välineistä yh ta h to i ris tiä la p se n s a L eniniksi. K irje e n v aih taja n muistiani
- Daily in tha West. Published Daily.
L ain av ulla k u ite n k in e s te ttiin täm ä. » ä ilta n a näkyy olevan
- except Sunday, at Astoria, Oregon, heille aatteellisia käsityksiä.
alistetut yhteiskunnan määräys- että sinne t.k. . . 18
. p. . , perustettiin
______ _
Kaikenlaisten taantumuksel vallan alaiseksi, ja nauttivat yh-'S S. Osasto. Kokouksessa piti teiskunnallisen elämän kurista S v e itsissä on v o im assa lak i, m ik ä kas, kaloja, viedään, Suoinesu
• by the Western W orkm en’s Publishing
Society.
listen käsitykset ovat tässä ku teiskunnalta noin kahden, koi- alustavan puheen S S. Järjestön misessa, sillä nykyaikaiset rauta k ie ltä ä lapsille a n ta m a s ta nim iä, ka, tappoi vaim onsa.” j (J».
tiet ovat yhteiskunnallisen elä
p itä isi tu lia kyllin pitkä i / ,
ten muissakin • asioissa "perin men prosentin palkkiota pääo orgamseeraaja Lauri Brusila.
jo ita on v a ik ea ta v a ta ja lausua.
män
kaikkein
tärkeimpiä
hermo-
Office Seventh and Commercial St., hassunkuriset.
ta k irjo tu s yhdellä kertaa p j ?
Muuan heidän mastaan sen perusteen mukaan,
T ä ssä ta p a u k se ssa s e lite ttiin , e ttä
Tilaisuudessa vallitsi innostu keskuksia.
Opposite Post Office.
suomalainen tulkitsijansa selit “että inhimillisen työn tuloksen nut mieliala ja kuulijoita oli
L enin ei ole a in o a s ta a n e p ä ta v a lli n ä ole m uuta kuin kirjotta* U
ti
hiljattain,
että
kun
tähän
asti
Poet Office Addreee :
luonnollinen, ei liiaksi tarkan ja melkoinen määrä.
nen nim i S v eitsissä, vaan s itä ei d ista a taulu, e ttä siihen tub/
on laulettu lauluja Vuoksesta on vallitessa pitää tarjota yksi Lausumme tacomalaiset ter
TOVER1, Box 99, Aetoria, Ore.
voida h y v äk sy ä sen k ä ä n tä h d en , kun m uille esille tuleville asio *
niin nyt sen sijaan on alettava tyiselle tyydyttävät elinehdot ja vetulleiksi järjestöömme ja sa
U udesta asukkaasta ei oi
“L e n in ” s a a tta is i tu o tta a p ojalle ik ä
E D IT O R IA L S T A F F
laulamaan
Mississipistä.
On
kum
m em paa mainitsemista t i '
yhteiskunnalle vapaan sivistys- malla toivomme, että innostuk
vyyksiä, kun tä m ä tu lee v an h em
Elia Sulkanen, Managing Editor, Sulo
kaksi
maata,
kaksi
kansallisuut
tä tovereillem m e Aino ja
Syvänen, Alex Sevo, A . N. Koskeb
kehityksen ‘mahdollisuudet.”
m aksi.
senne ei olisi hetken hurmausta,
voselle syntyi poika t.k 15 X
ta ja kahdenlaista luokkataiste-
K. E. Heikkinen
Tämä voi tuntua jostakin yh vaan vakavasta tietoisuudesta
-------------- Jtfa- Kirjoittaja haamoittelee
Mr. ja Mrs. Nantanen, TVendr !
Vanderlip muisti väärin
Lentokyvyn kehittyminen
Phonei O ffice 363, Editorial Dep t 632) selittää tämän taistelun yhdis-, teiskunnassa vallitsevaa ankaraa johtuvaa, joka kestää uurastelun
tä,
k ä v äsiv ät Friscossa viime S :
tuulissa
ja
tuiskuissa
ja
vasta
taistelua
tuntemattomasta
ihan
K
un
W
Jashington
V
anderlip
oli
“ Daily
N ew sin ”
P ariisin -k irjeen - la v a sta a n o tta m assa Mrs \ **
Entered as aecond-claaa mail matter tyrnistä, mutta kun on luopu-
M oskovassa te k em ässä konsessioni- v a ih ta ja kertoo, e ttä R an sk an kaup
asioiden
luokkakannalta teinen ilmapiirissä, kiikkuvasta tuultenkin puhaltaessa.
July 16, 1912, at the Poet Office at nut
s is a rta Aili Happaraista,
so p im u sta niiden k a rv a iste n bolshc- p alehden “L es E c h o sin ” jo h ta ja E- ju u ri saa p u n u t Suomesta.
Astoria. Oregon, under the A ct o katselemisesta ja kun ei kerran hyvin kauniilta ja jalolta ajatuk
U
March 3, 1679.
ymmärrä kapitalistisen järjes selta. Mutta tosiasiassa on se RAUTATIET HALLITUK vikien kan ssa, jo s niinkuin käyttäi- m ile S c h re ib e r on lau su n u t, e ttä
F o rt Bragfliin myös saapuj
im m e
p o rv a rile h tie n san o n ta ta p aa , m uutam an vuoden p e rä s tä voidaan
telmän
yhdenmukaistumista, kokonaan yhteiskuntaanuTie so
SEN RAHASÄKILLÄ
m e sta nuori mies. Heikki Ros
pu h u essam m e V enäjän n e u v o sto ta le n tä ä n.k. su p e rp la a n illa B uenos Ai
pääomien kasaantumisen seu veltumaton aate. Ja sekin jo o-
t e i t ä ä n . H än on täällä Port U
Kansallisausasiat Ame rauksia.
inslow—Towtnsend—Wilson sav allan e d u sta jista , niin hän tuli re s ista L ontooseen 24 tu n n issa . T ä g issä sy n ty n y t ja kahden-vm!
finanssikapitalismin val saltaan selittää niiksi Rathe-
lan laajentamista ja imperialisti nätin nimi on parin kolmen vuo- 'rautatieasetusta, joka Wilsoniu hiem an k eh u n eek si tä tä m aata.
m ä käy m ahdolliseksi v ain site n , e t m en n y t v a n h e m p a n a mukana
rikassa
sen politiikan kansainvälistä vai den kuluessa jäänyt kokonaan hallituskauden aikana työnnet- J a m itäp ä p ah aa tuossa olisi — tä len to k o n e et tu le v a isu u d e ssa tu le m een, m issä hän on asunut,
.Amerikan kapitalismi on ollut kutusta, sanalla sanoen, kun on unohduksen valtaan Saksassa j a ' tVn menemään kongressisa läpi, rik a sh a n tä m ä m aa on ja hyvä k ai v a t k u lk em aan h a rv e m m assa ilm a tuli m aan kansalaisena tähän
muuallakin ja hänen nimensä si- ''Pidetään yhtenä julkcimmista
siinä edullisessa asemassa, että luopunut kaikesta marxilaisuu jaan
Sanoi pääsyn olevan hu».
kin päin — riistä jille . Sen p a rh a i k eh ässä. ' Ne tu le v a t k u lk em aan hän.
on
tullut
toisen
hänen
rautateitten
toim,eenpanemisti
desta
tai
kun
sitä
voi
käsittää,
se on kyennyt lisäämään työvoi
niin
k
o
rkealla,
e
ttä
k
u
lje
tta
ja
n
ja
S uom esta nykyaikana h «
maansa kansalaisen nimi, häikäi- suurrosvouksista, mitä Ameri- te n tu n te v a t ne m iljoonat m iehet m a tk u s ta ja n tä y ty y k ä y ttä ä p u ris te t laisen
maa suurilla ulkomaalaisilla siir- niin seurauksena on kamala kom lemätön,
se
tu
lee
vieläkin huonommaksi*5
ja n aiset, jo tk a tä m ä n talven ovat
sodasta
ja
rauhasta
ve-i
^an
historia
tähän
mennessä
pastuminen.
Tämä
kompastu
tolaisjoukoilla, jotka monta ker
o lleet vailla ty ö tä ja ru o k a a ja tu a ilmaa., jo ta le n to k o n eessa tulee lev aisu u d essa. Työläisillä Suott(J
taa ovat joutuneet napisematta minen tapahtuu $>inä, että kuin risiä rahoja imeneen teollisuus- tun!^e- "Tässä asetuksessa myön- a ik an sa kuluksi a je lle e t au to illaan , olla v a ra ttu n a e rity ise e n säiliöön. on v a ik ea n la iset toimeentulon '
alistumaan vaikka minkälaisiin toisen kansallisuuden tavoista ja kuninkaan Simcfnsin nimi. R at-Ine^aan $3/0,000,000 hallituksen jo n k alain en heillä, V anderllpin bol M. S cheiberin su u n n ite lm a t p e ru s tu d o llisu u d et hänen kertomukSIe
työ- ja palkkasuhteisiin. Kapi katsomuksista luovutaan, niin henau tahtoi opettaa ihmiskuntaa rahastosta rautateitten yksitvis- sh evikeille hökäsem än m ukaan, on v a t kuulu isan le n tä jä n C asalen su u n m ukaan.
kunnian ten omistajien voittojen mak
talismille on ollut mahdollista tehdään se toisen kansallisuuden ohjaamaan pääomaa
nitelm iin, joka saa v u tti 10,000 m e t
m elkein jo k a toisella.
P esolan laiva “ Mae Hyman-
rin korkeuden.
tehdä poikkeuksia yleisestä palk tapojen kunnioittamiseksi. Mis teille, mutta Simons tahtoo näyt- sujen takaukseksi silloin kuu
H iski Ju k k o la tyyräilee kur-iiip^
kaoloja koskevasta laista ja mak tään työväenluokan kansallisista tää, että ohjaaja onkin pääoma, f rautat‘et luovutettiin takaisin Tuon y llä ttä v ä n lausunnon julki O huessa ilm a k e h ässä — v a k u u tta a Sien p äällä, käväsi Xoy()n oki
jalo- 'I yksityisten
käsiin. Nämä rauta- tu ltu a me hiem an hym yilim m e ja a- M. S c h re ib e r — tu lee tu le v a isu u
jokitn
> K.
saa siirtolaistyöläisille pienem ja kansainvälisistä eduista eivät joka ei tottele ihmiskunnan jalo-|
sa ja o tti lastiksi Noyon kalaa,«
ja
viittauksia,
vaan
johtaa
koko
teitten
yksityiset
omistajat
ob-
ja tte lim m e , e ttä onkohan tuo nyt den su p erp laan i s a a v u tta m a a n 375
pää palkkaa, kuin mitä nämä tämmöiset porvariston aatteissa
ihmiskunnan
häpeän
ja
murhan
aikaisemmin
saaneet
“2*
™ m ailin (1 m aili 1,609 m e triä ) no y h d isty k sen kannuttansa kaloja.
aahustavat
tietysti
tiedä
mitään.
työläiset välttämättömästi elääk
teille, niinkuin se ,ek/maailman "’«Ha tavalla $ 2 6 0 ,0 0 0 ,0 0 0 , m u t-
« m A“
s.km
“
Kun täm än kauntin sheriffi g.
seen tarvitsisivat. Seurauksena Työväenluokan luokkataistelun
vaik- peuden tun n issa. T ä ssä len to k o n e es R. B yrnes, hänen vainiona ja
on ollut, eitä työläiset, jotka tä vannalta ei voida puhua mistään sodassa ja niinkuin se tekee vas- ta S11.ta huolimatta ne yhä edel- ka tä m ä m uuten on n iitä rik k aim p ia sa tulee olem aan llm a n p itä v ä sisu s dän seitsen vuotias poikansa. olivJ
hän maahan ovat tulleet par erikoisesta kansallisesta työväen- takin. jos maailman köyhälistö ei le^nkj n .kieltäytyvät hyväksy- p aik k o ja A m erik assa lohikalastuksi- ta ja ta v a tto m a n s u u re t siivet.
p a la a m a ssa Los Angeb-sista
haassa miehuuden kukoistukses iikkeestä eikä kansallisten tapo kyllin voimakkaana nouse sitä mästä näitä eriä viimeisiksi mak neen — useim pien kalakapteenien-
hiilillä, jo u tu iv a t he ikävän t j
sa ovat muutamien vuosien raa in pohjalle rakentuvista aatteis eastaan ja kokoonnu yhden järk su’ksi. Rautateitten yksityiset kin ta llu stelev an asioilleen om illa
Muhamettilainen sosialisti- tom uuden uhriksi. Lähellä Heali
dannan jälkeen näyttäneet luu ta. Kapitalistinen riisto yhdis kymättömän lujan ja ehdotto- OI? ’staiat aikovat näet keinolla; apostoleillaan
bu rg ia a jo iv a t sillalta pois,
••• • -
rangoilta ja olleet hautaan kal tä työläiset luokkana sekä kan man päättävän yleismaailmalli-i milla tahansa murskata työläis-
järjestö
se
u ra u k se n a oli, että Mrs. Bm,
sallisesti että kansainvälisesti. Ja sen liittonsa, internationalensa tensä taloudelliset järjestöt ja M utta, ajattelim m e, eh k äp ä u seil
listumassa.
maksattaa tämän murskauspuu- la ty ö läisillä sitte n k in on auto, sil K a iro sta ilm o ilta a n , e ttä viim e k e ja h än en poikansa pahoin loukk
Ulkomaalaisten siirtolaisjouk- uokkatietoisten tulee tehdä voi ympärille.
han hallituksen varoilla.
lä ku k ap a tie tä ä kuka m issäkin au- väänä sa ttu n e e n e n g lan tilaisv a stai- tu iv a t, kun jo u tu iv at sillalta alas
kojen keskuudessa elää pitkiä ai ssansa repiäkseen kansalliset
Mitään välitysmahdollisuutt-i
I ällän mennessä ovat rauta- to ssa istu v ista on h e rra ja m ikä työ sen m ellakan tu lo k se n a jä rje s te tä ä n donneen autom obiilin alle. Byrnesiug
koja “vanhan maan’’ henki, katr ennakkkolulot ja karsinakäsityk-
.?iln™-U,nnv liisen tVi’n ,a yksi" tiet 1° *»!»>«< yleisistä” varoteta läinen näin rik k a a ssa m aassa, sillä siellä so sialistip u o lu etta, jo k a on e n oli onnellisem pi ja ei jäänyt aaui
somukset ja tavat. Kaikki siir- set siten toimiakseen samaan nisomtstuksessa
olevan pään- kaikkiaan $1.292.000 000
Silli
alle vaan lensi edemmäksi, loukata
tolaisryhmät pyrkivät kauvan ai suuntaan mihin kapitalistinen n,an sovittamiseksi ei ole. Ne ¡aikaa kun valtiolla Soilan aika- voihan se työläinenkin v y ö ttä ä kau k ä en sim äin en voim akas jä rje s tö vain
o lk ap äätään . Auto putosi bm
la n sa kovalla ja istu a selk äk en o ssa m u h a m e ttila ise ssa m ailm assa. Aika-
kaa ja oikeastaan koko elämänsä tehitys meitä auttamattomasti
'r l
s?siai;- na oli y|in kontrollivalta ranta- ja tu p ru u tella sau h u ja sik aa rista an . sem m in ei siellä ole ollut m itään k a k sito ista ja lk a a ja syttyi het: p»
iän pysyttelemään omien kansal- ohtaa.
. . . Ja
- mitä
. . . pitemmälle ka-
- (lemokraatit.
|otka sitä knvittele-! teihin kulutettiin valtion varoja Niin, k u k ap a ne ty ö lä iset h e rro is sä ä n n ö llistä työväenuniola, m u tta y- lam aan.
listen näkökantojensa omaksuji- P'talismin erikoiset nykyaikaiset
¡A
i.'"’ esPanJala'"en,P o’> rautateitten yleisiin korjauksiin ta ain a osaa e ro tta a , koska sitä ei leislak k o jen ja m ellakoiden se u ra u k S iv u k u lk ija t auttoivat Byrnea
na, tapojensa noudattajina jne. va’hutukset ulottuvat sitä kiin- in
ijtnrote
joka
sangen nrhoollises-'
$750.000.000
’ ja $350,000,000
n
«.•
•
,
----- -— v
v w u vat osaa itse “p u h taaseen kansan- sena on m uodostunut ty ö läisten j ä r p e rh e ttä , e ttä saatiin Mrs. Byre-t
seitraa kaikenlaisia kansal teätnmän kokonaisuuden saavat ti mutt-i ♦ „ l i . . **
lisiä ristiriitoja. Eri kansalli ne järjestöt, joita luokkatietoi- tnnlimvllv - ° ^ CttOmac-t,1i -ta,-Ste-1 efl.esta hankittiin hallituksen va- v a lta a n ” lu o tta v a t oikeistososialistit- je stö jä. S iitä p itäen on n ä itä j ä r ja poika k u lje te ttu a Healburgin
d ;i h ,.,il-
•' a CI P-‘ ro,lla rautateille vetureita jalkaan, v aik k a he k eh u v at olevansa je stö jä a le ttu y h d istä ä ja liite llä yh ra a la a n , m issä Mrs. Byrnes kri
suudet vain huonosti sulaantu- nen työväestö itselleen rakentaa da
luullakaan,
e
ta
yhtiö
suostui-1 vaunuja. Ja samalla kertaa kun'
vat toisiinsa ja • amerikalaiseen ja sitä kiinteämmäksi ja yhden l siihen, että yhteiskunta, edus-; rautatiet luovutettiin takaisin sp e sia liste ja sillä a lalla aina silloin teen. J o h ta ja t sa n o v a t K a iro ssa ole noin keskiyön aikana. OnnettomM
kun jo ukkojen k a n n atu s u hkaa lui- van jo 100,000 jä se n tä , sam an lain en ta p a h tu i t.k. 16 p. kello 7 illx
kansaan. Kaikenlaista sulaantu- mukaisemmiksi muodostuvat ne kuntaenemmistonsa avulla v.ä-1 niitten yksityisille
n,
>R31V»,s,,,c omistajille sua p pois
< jj » nem
heidän k u lu n e itte n kanta- m ä ä rä on A le k sa n d ria ssa ja Suezin P o jan k in sanotaan oh van niin
mista suuressa määrin estää vie aatteet, joita taisteleva työväen l,pnti!c;
k an av alla ty ö sk en tele v iä ty ö läisiä n. ! k a sti loukkaantuneen, että hai
*
T
-
--
n,
o
palkkion
paa-
luovutettiin
niille
rautateitä
var-;
p
ä
itte
n
sä
alta.
lä se, että suurin osa siirtolai luokka noudattaa.
oman
käytöstä
62
-prosentista
sa-|ten
puhdasta
rahaa
$102,000000
Ihm inen, ju m ala paratkoon, ei vei 10,000. H e v ä ittä v ä t, e ttä 50,000 e- ken k iin jä ä m ise stä a n ei ole tohrei^
sista saa verrattain vähän ti
senriih7mCT
VH,k
3
,V,,ti
Cn-
?
rG-
“kävttörahoiksi”.
Tällä
kertaa
ain
a osua oikeaan n ä issä m aallisia- j g y p tl,ä istä ty ö lä istä liitty y jä rje s tö i S u u rim p an a te k ijä n ä tähän onnetu
laisuuksia oppia maan kieltä ja ERÄITÄ YHTEISKUNNAL se ttnn. Ja jos jokin kapitalisti nämä täyttymättömät vksitvis-
sa asioissa, ellei h än ellä ole n u m e hin, jos n e u v o tte lu t E n g lan n issa m e m u u teen sanotaan ollet n li;alii«d
siinä suhteessa edessä olevat
sesti
suostuisi,
si
llaiseen
nimellisesti
s
u
o
s
tu
is
i,
omistajat
kinuavat
hallitukselta
n e v ät tu lo k setto m iin .
J o h ta ja t u h k iireen tie n m utkassa. Sam»
LISIA UUDISTUSPYR
vaikeudet pysyvät monien mai
nnn ei se sitä kuitenkaan käy $601,500,000 erään heille kuu ro ita o sv iittan aan . N um erot tä s s ä k a a v a t tarp een v a a tie ssa se is a u tta a riffi, joka onnetonta autoa oi
KIMYKSIÄ
den
siirtolaiskansallisuuksien
tännössä noudattaisi, vaan joil den kuukauden ajalta rautatei kin pu lm assa tu liv a t m eille ju u ri laiv a u sty ö t A lek san d riassa, Suezin am pui veljen sä
nv ts t
|
keskuudessa
voittamattomina
lakin “laillisilla’' keinoilla kohot hin sijottamastaan pääomasta pai h aaseen aik aan , niikuic pelastus- k an av ah liik en teen ja la m a a n n u tta a noin n e ljä v u otta sitten. — SKvt
Nykyinen
koko
maailman
ta
vuosikymmeniä.
ren g as h aak sirik k o iselle m yrskyisel-
taisi sen useihin kymmeniin.
louselämän
mahdottomuus
ja
taattuna
voitto-osuutena.
.
la m erellä.
T äm än re n k a an h e itti koko E gyptin taloudellisen eläm än.
Näitä ristiriitoja käyttää, ame-
M eil 1 e jaa siis ainoastaan vk-
Valtioitten
rappio
ei
ole
kiinnittänyt
ainoas-
c;
.
<
v
’
<
«
■
«
.v.nvn
vauscn
KauppaKO-
välisen kauppako- A m erican A utom obile A ssociation, il- P uuhiin on ry h d y tty so sia lististe n E n tä te fort-braggilaiset
rikalainen
kapitalismi hyväk taan sosialistien, vaan myöskin i.1,ni,.t1ir" ”"daksemme yhteis- missionin alakomitean
tekemien m
k a ik illa on juhlajulkaisu “T
»|
m o ttam alla. e ttä vuonna 1920 oli k irjo jen k ä än tä m ise k si A rabian kie-1
seen. Ennen aikoina tvönteettä-
porvarien
huomiota.
J
o
'sodan
tx
L
.
’
^’
.
^
n
to
o
n
jarjes-j
myönnytyksien
mukaan
oikeute-
Y
lelle.
O
dotetaan,
e
ttä
m
uutam
ien
Y
eritar
K
ym
m
envuotias"?
K
un
jät «asettivat eri kansallisuudet
hdysvalloissa 9.1S0.316 re g iste e ra t-
kilpailemaan keskenään työmail kestäessä huomasivat jotkut kau- i. ‘ -n’ , sUl,nn’.t. ’nanmukaisuu-j taan rautateitten yksityiset o- tu a m atk ailija- ja kauppa-autoa, jo is viikkojen k u luessa saa d a an jä rje s te vain v ilk a sette ohimennen sen
la. Eri kansallisuudet ryhmite kokatseisimmista kapitalisti joh- 1 /” .;’,a T'T'enevaisyyden tyydyt-Omistajat perimään Yhdysvaltain ta oli S,234,490 m a tk a ilija a u to ja j.t tyksi sek ä taloudellinen e ttä p o liit sältö ä, niin te huomaatte, että J»
tään omiin osastoihinsa ja eri tajistakin. mihin ollaan menossa , n ,h"nsk»n»an tarpeita ja se kansalta rahtimaksuina tämän 945,826 kauppa-autoa. S am aan ai- tinen liitto. E gyptin s o sia lis tit oli k aisu on e rittä in arvokas, siis osti
T
^
Ä v a s u ^
vat puo liv irallisesti e d u ste ttu n a ä s inisen ja lukem isen arvoinen,
koisia palkintoja luovutettiin sil ja koettivat etsiä keinoja asian ^hteisk.Xan ^
tilan
korjaamiseksi
ja
tulevaisuu
s
u
m
m
a
o
li
s
illo
in
k
u
n
to
rip
y
ö
rää.
Y
hteensä
n
o
ista
ajope-
k
e ise ssä B akun työväen k o n fe re n s enem m änkin se on. Voimme am
le ryhmälle, joka “piittäsi” toi
den
pelastamiseksi.
”«>'?«»?)$?• tässä
ra«tatiet
huos- W d a m X ^
sen. Mentiinpä tässä niin pit
välttämättö-j
ja olivat
k u n t M hallituksen
e te tu n
1UPa' sissa ja h eillä on n y t e d u sta ja n sa v ilp ittö m ästi sanoa, että se on yö
mvv.l.
l
valttartiatto-
tässä
ja
kun
kuljetetu
M oskovassa.
V uonna 1914 m a a sia ; parJiaim Pia m uistojulkaisuja miti
Aksi tällaisia porvarillisia uu mj t,Ien se eittäminen ja selosta- määrä oli 25 prosenttia
källe, että eri kansallisuuksien
niinen
.on
hmUien
«
»
1
k a rk o te tu t e g y p tilä ise t to im iv at n y t m erik an suom alaisten sosialisti»«
ruumiin voimia koeteltiin tappe- distuspolitiikkoja, jonka nimellä nimen on kaikkien niiden tehtä- pi kuin „vt
a
g ita a tto re in a kaik k ialla. U uden so- leh tiliik k eid en kvstannukseila oa I
on
eräissä
piireissä
ollut
hyvin
luttamalla niitä, jotta saataisiin
\a,
jotka
tahtovat
pelastaa
mai'-
Rautateistä
K ysykää ne ,* julka&i
selville kutka olisivat kestäväm lohdullinen kaiku, on saksalainen
vuissa 105 m iljoonaa ja a u to ja oli sialistise n puolueen o d o tetaan liitty- m estynyt.
piä mainareita, metsänhakkaa- ta.oust ilosofi Rathenau. Hauen r .an„ ‘-V n‘eb ev^u Ya.es‘° n J a , ST " ten omistajille, Wall kadtin suur- vain v äh än enem m ällä kuin yhdek v än K olm anteen In te rn a tlo n a le en ja P a ik k ak u n n allan n e obviba To' "
jia tai rantatien rakentajia, j.n.e tutkimustensa pääkohdat sisälty tuurin Sdloinln’'Sk,llnnan ,kU t- kapitalisteille, ehtymätön tnlo- sällä m iljoonalla. O sum m e oikeaan b o lshevistiseen s u u r’islam ilaiseen u- -*a P ° v e ritta re n asiamiehiltä, tai jö
1 'äh<le
kei"°-
e tte sa tu h e itä tapaamaan niin
Kansallisuuksien
keskuudessa vät lyhyesti lauseeseen: talous k a 'a i t a v a m n i v h ,
...
- JO,Ia ai"a Ivhvit-
. .
kun sanom m e, e ttä jo k a isella riista- Hi°°n.
ka
valtavampi
yhteiskunnallisen
ten
väliaikoien
knhi
h e ttä k ä ä tilauksenne suoraan To»-
kylvettiin vihaa toisia vastaan ei ole enää yksityisasia, vaan yh kehityksen määrääjä kuin” Fdt- 0 ; ! ^ “ °,e?t..kl,luessa
,« «
« s s ä m a assa on auto. ollen
aaja Ktun Kat | milläkin ha,Íi‘“kse"
syyllä saavat asiaa S
auton
omistajani
joukossa joku työ-
rin k o n tto riin .
Julkaisun hinta o
teiskunnan jo asia että
. Tämä
ja Maatettiin niitä kateellisiksi. kuvastaa
h T s u lause
ó^
u™ ™
'8'3
T o v e rittaren kym m en vuotisjulkaisu
60
s
e
n
ttiä
kappale
tässä maafsa
Iällä tavalla kapitalismi pyrkii
on valm is.
K iiru h tak a a tilaam aan Suom een tila ttu n a 75 senttiä Ki
" Van<,<!r'ip hien,a" sitä, ennenkuin loppuvat kesken.
alkuperäisissä muodoissa suora te.skunnalle vars.n suuren mää-ihmiskunnan historian tatiiiîlta., và’t" itselîeAT'oikeùd™’ k e h in ä '
ru h ta k a a
ennenkuin ne loppu«
erehtyi.
naisesti hyötymään kansallisista
H inta 60 s e n ttiä kappale.
k
esk
en
!
ristiriidoista.
Mutta sen jälkeen me olemme
havainneet, että ulkomaalaiset
7 k y ttäm istä. h uolim atta e ttä täm ä ka- ' lisen
su u n n itelm an to te u tta m isek si. tä a ik aa n saa d a an talo u d ellisten o sas
pyritään ryhmittämään yhä e-
sity sk a n ta tie ty sti ei tee ta rp e e tto
voston johdolla; tä tä toimistoa tun
T äm ä tulee jo h tam aan siihen, e ttä
nemmän koko joukkona erikoisa
m aksi p ro le ta a risia p ak o tu sta erinäi- liito t m ahdollisesti tulevat edustetuik- tojen ja a m m a ttiliitto je n pakollinen puolueen kaikin keinoin
ed ustus. T aloudellisten su u n n itelm ien
semaan amerikalaisiin työläsiin
^ ; , ,-",auk:lr a' ku,pn es,m- mobi- si
u z x
A m m attiliito ista ja ly. kuri 'a
ja
teo llisuusohjelm ien valm istuk g
nähden. Koetetaan kasvattaa a-
h » „ h ,th n nähden erinähdH ä
rin ta-j sa. joiden .e h tiv ä n ä on m m . l, h;.
sesRa kurlnpitotuom ioistuim i-ia
anneta
meri ka laisissa
työläisjoukoissa
on ta rp e e llista h uolestia yleisvenäläi- eh d o tu k se ssa erinäi.-iä tärkeitä fc'
Vv™ v
,
vakai k ä y ttä ä taloudellisten järjestö -
käsitystä, että ulkomaalaiset tvö-
sen a m m a ttiliitto n eu v o sto n , liitto h a l m au tu k sia.
’
«»Mefu
a
Z
a,r,
uv
le"
' >Ö,ä' ja tämä "»'ötävalku,,.,, sil. litu
ste n ja p aik allisten am m attiy h d is-
laiset ovat pilanneet työolot ja
,. 2 te ta
. . a . n . .
p a ‘aos
» 1 « a m m a ttiliito t saavat tehtä-
P ä iv ä jä rje sty k se ssä oi »a kysyn;
j
y
d
i
^
e
o
jo
k
a
p
äiv
äistä
eiäm
ä*
ko«.
Ammattiliike Venä
ty sn eu v o sto jen o sanotosta. T äm ä o- am m attiliik k een uud«‘St a rakentamia
ovat muutenkin vikapäita kaik
e ttä kommunle- v ik s e e n ta rk a s ta a ja a ih e tta o tta a
m eidän nh'le'l, “ " el” hy' ,ä ä h c ,ta tl,e n puolueen kuten täh än k in asll
kiin niihin yhteiskunnallisiin e-
san o tto ei saa ra jo ittu a vain siihen,
e t t ä T e r i,r t v , 2 k o " a” l,,e " ta'
*"*•• m ä ir “ e" »
P e ria a tte et, joiden osaa tasav allan talo u d ellisten suun e ttä v alitaan a m m a ttiliitto e d u sta jia ta jo h ta a am m attiliittoon lukon:»'
jällä
päkohtiin mitä maassa vallitsee
rän ja tk u v a a n supistarnise n. Epä*-
m u tiiiik k e e ó n
Am- m ukaan am m attiliik k een tu lee toi- nitelm ien m äärittely y n .
asianom aisiin teo llisuuskom iteoihin ja de liitto jen ja keskuksiin lukuni»'
Ulkomaalaisten vaino ja jahti ke
l’ uo' u c k o a e rc s’ 1'’
taloudellisiin jä rje stö ih in , vaan tulee
hittyi sitte erikoisen laajaksi vii V enäjän kom m unistisen puolueen valtlokonetaton k a n Y a „ ^ “ m ri pm o ^ 'e h d m ,“ ’ ‘T
2) Työn ed istyksen tutkim inen.
rä n välillä on syynä talondeili^*'
me vuosien aikana erikoisten o- ja am m attiliik k een toim eenpanevan “
sen
m e rk itä sitä, e ttä teollisuusohjel- jä rje sttije n heikkouteen ja es'aä
3)
O
h
jesään
tö
talo
u
d
ellisten
o
sas
~
e ~ s,aVaL ° X Vm i S :
losuhteidrn vaikutuksesta. K«api- 1 kom itean e rin ä ise t jä se n e t ovat val-
m at o te ta an k ä site ltä v ik si ja punnit- Iäisiä s a a m a sta äänen-t kuulu««1
tojen jä rje stä m ise k si.
Iaista PienP orv arillista isällistä ilm et i 4)
-/ Työvoim an Ja
le
a
n
m
isie
n
asian
taviksi
am m a ttiliitto k o n feren sseissa. viim eksim atnituis .t T
^•istit pyrkivät hyväkseen käyt- “ i t ä n e e t M oskovassa kokoontuva! ke olisi kykenem ätön
ja tek n illisten
' t.<-'*«^
E
h
d
o
tu
k sessa h u o m au tetaan ed el
tamään väestön isänmaallista kom m unistisen puolueen 1 0 :ttä kong tä te h tä v iä
uniaan nai- tä ja ta rp e etto m asti sek a a n tu m asta tu n tjjain käytön ja jakelun ta rk a s tu s
on ta rp e e llista taloudellisten '1:‘
leen k o k o n aisesta s a rja s ta am m atti-
mielialaa taivuttaakseen uiko- j re ss’a v a rten ehdotuksen am m atti- k X : z ‘^
töjen
uusi ryhm itys taloudellista 4
’uoi"Mn “
s
r
-
liik e ttä
k o skevista
to im e n p ite istä
maalaisia ja yleensä muitakin ko- li’kkeen te h täv istä. E hdotuksen ovat
v e ttä vastaavalla ta v a lla ; nimiö*
työvoim an ta rk a s tu k s e s ta ja jakelus-
van työn suorituksessa tyvtv-» a lle k irjo itta n e e t Lenin, Sinovjev.
on
teollisten ammattiyiid:.-’
*
keskr i
p—
.».m ,•
mattöma.ksi tulleita raatajia. 1 Tom ski, R udtsutak, K alinin. Kamen- ta a aik aisem m at p ä ätö k set käytän- teiden n o liif t i
’a
.n°ta
a
n
'
e
tfa
tä
m
ä
ta
r
k
o
ltta
i
destam
uodosfam
in^n
ja
r-Sf
f S
raUTa'i uttam inen Jo h taa taloudellisten osas-
-------------
-
-
Kapitalistit alkoivat erikoisen
Losovski, P etro v sk i, A rtem . Ser- noasä. V allankum ouksen siirtyea«" m l« “
"
lak k “ « a |
» r k s tä m is e e n . alk aen paikai- yleisvenalalaen am m attiliitto n eu v o st. I ty s tarpeellinen.
Tämä en järi^'
ja
p
aik
allisten
a
m
m
a
ttiy
h
d
isty
sn
e
u
pommituksen muka “ulkomaa-1
Stalin. Schm idt, M iljutin ja
tä v ä sopim uksen nojalla yleisre#
X ” ¿ x s n S h Z
ns,"s r
1 »
laisia radikaaleja vastaan, jot T shiperovitsh.
vostojen toim ialaa. P a lk k a sä ä n n ö ste sen am m attiliittoneuvosien ;a
lyyn nähden käy m ahdolliseksi to
ka pilaavat olot ja jotka levittä tin T u eo
keim m an taloudellisen n<::vo.-’CI! 4
ä e re e e n ttisessa
te h tä v p iä eru
« stelu
k O P ssa
h a i am
i s t nia'-
o d i k l a - . i : ^ , . 8; '“ ^ ' : ^ ^ ' “ S v
kT
iS' a ,
Ä
2
Ä
Ä
S
jät punaista oppia j, n. e. Kaik
te u tta a y h d en m u k aisem p aa tu o tte i Iillä. On välttäm ätöntä aikaan-'»«'
den jak o a sam alla kun m aksu ra h a s an k aram p i a m m a t t i j ä r ? .k :ri
° n ! ten E t o j e n ja a m m a ttiliitto je n
ki tämä on meille hvvin tunnet tu u rin v allite» « . p ain o atetaan . e ttä ! lo u d elib elia rinm nraha A m m attiliik- m in ’”
V" "
------------------------
tua.
sa on sä ily te ttä v ä ta rk o itu k se ssa yllä roällä jä se n e t ja korkeammat
..
n äm ä te h tä v ä t ovat oikein m ä ä rite l-1 keen nvkvinen tila n n o
k
tUOtteiden kuljetus, h u o m au tetaan eh- d u stajia.
Tästä
kuitenkaa
p itä ä työkuria ja k o h o ttaa tu o ta n to tiilise t jä rje s tö t edesva.-tuunal*’5''
» 'e arv elu ttav a. P äin v a sto in
’
« i ^ X
^ i t ^ : ' ^ . ^
m äärää. T ä ssä ta rk o itu k se ssa on ta r
on s^in_ —
M .uaiQ ujjtu ivoiaisrvnir
sestä käsityksestä johtuu sitte ovat h y v äk sy ty t aik aisem m issa konp-
Ja silm älläpitäm ällä tarvetta
p eellista a ik aa n saa d a tuonti- Ja vain kaupunkiväestön järjestävää Ja öj
näiden jä rje stö jen olosuhteet
•äenliikkceseenkin sellainen re sse issa ja y leisv en äläisissä äm m ät nen tilan n e v aatii kuitenkin e ttä NyK.'i-
työväenliikkeeseenkin
am- taiseVti
a s te e t- tyy korkeim m assa taloudellisessa neu-
to jä rje s te lm ä a m m a ttiliitto je n tuon-
oppi, että on olemassa erikoista tlh itto k o n g resseissa, Ja jo issa tu n
te e llistä v aikutusta maaseudut
tn
a
n
iitito
,
e
n
e
.tn
ä
n
"<•-
tijä rje s tö je n y h tey d essä ja so p usoin
smenkakiista ja erikoista maa n u stetaa n . e ttä am m attiliitto jen pää
tä
te k e riin joukkoihin, käy
jalla
liitto
jen
ja
voim
assaolevien
t
a
ilman työväenliikettä ja erikois te h tä v ä kuuluu taloudellisen järjes- eivätlta0“ “ .tUO,a” non ä än e stäm ise en , dlstysneuvosto voim istuisi. E delleen loudellisten jä rje stö je n välillä. E h nu ssa k an sallistalo u d ellisen neuvos m aksi velvollisuudeksi järjestää
V1,! 'Se,nM 0 "ao tu au te ta an . e„ ä teollisuuden jär-
ton k äy tän n ö llisten neuvojen k anssa.
ta ajattelutapaa.
Kaikenlaiset ‘ telyn alaaD A m m attiliike n ä y tte lee e d u s ta jia ’ ‘ta ta n ^ H .'"
•
................——
te isiä am m atillisia -ihte^r
.’a
d o k k aita eh d o tta v at te o lliset äm m ät
vaan
^
a
,
a
m
m
a
i
i
i
Z
a
j
S
:
a
m
m
^
H
^
e
“
“
S
I
EhdO
kkai"
a
M itä tulee kysym ykseen propagati se u tu a js maaseutukaupunkeja ui
K»pitaH9t»set puoskarit (Tas>ä j tä rk e in tä te h tä v ää kom m unism in kou-
dan teho k k u u d esta, h u o m au tetaan e h
on erikoisesti huomattava gom- p u n a , ja vain v en älä iset am m attilii- osallisina siinä. A m m attiliito t ovet tpn
ten. sam oinkuin käy tarp4*“-’’
; k o n feren ssissa. On tarp e ellista , e ttä
. ° ' U wu
ten ll5i>netoon
« setm to o n ja ja on p id ett
ettäv ä tär- jo h ta v a t a m m a ttiliitto h en k ilö t
ov.it d o tu k sessa. e ttä on erinom aisen tä r jä rje s tä ä liittoja maata u. a '
persiaiaiset.) vatkaavat kaiken- to t ovat todellisia kom m unistisia kou I r ’ v - v a v v v f m e i , h ^ v ,
k e ä tä saada p u u ttu v a tie to m ä ä rä ta
ajattelu ta ^ a ^ U
J n i,rriK a I<’^ s t a l luja. jo A a k y k en ev ät h e rä ttä m ä ä n B ittistä ja u sk o n n o llista ^ n ä k o k a n ta a 1 ’" ¡ 7 3 teh ta v an a saafla k o rjau s tä s s ä ( o sallisin a k an sallistalo u d ellisen neo
säteollisuustyöläisia varten :f,i ta
suunni,eimiep
perlaat.
i
toJa
puo„wen ja
-
na t h ta\ a. ta, erikoisesti a - k eh itty m ättö m im p iä ty ö läisiä käsit- olevat ivr.1» ,
n ‘ K oivantaa, su h teessa aikaan E h d o tu k sessa suun- voston ko”keimmis=;» iärioc» i
E
" ™
'- ; « -
-. is e .-a talo u d ellisesta p ääm äärä« . ! m uuten tulee kaikin »
;
TOVERI
T T IV
k
Q P C C 'I
t t
••
•
JUTUN JATKOA
a
tä kohotetuksi, ja h u o m au tetaan ta r
p eellisu u d esta jä rje s tä ä k an sallin en
to im in tak y k y in en p ro p ag an d ato im isto
yleisv en aläisen
am m attlyhdiatysneu-
taa. A m m attiliikkeen tu> ’ 3 ' ,
k ä y tän n ö llisiä ja
s o p i ' c '^
m aaseudun suurten puo’:k y-*“'
joukkojen järjestäytymisek»!
b v
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
* F S sa S S- sr a
■S E ?' ra'*- ;
1'• ■ *^'
F T <5
■Bfev ST*»*-'