»W H
s®?
TIISTAINA, MAAUSK. 1 P — TUESDAY. MARCH. 1
No. 49
TOVERI
sa p u o lu staa kum ousta, p ik k u
KAUTSKYN VIISASTE koja ei ole tehtävä “sosialisoi S a k sa a lo tta a karkelon, S veitsi ja rla a tte e t ja p itä e n y h tä hyvin koti kietom a, e ttä se, läheskään av»,
(TFife COMRADE)
p o rv arit ja talo n p o jat saattavat
dussa” (valtiolle
ostetuissa) R an sk a ja tk a v a t s itä ja Ita lia seu raa m a isia kuin e n g la n tila isia k a p ita liste ta m eille m aailm an k a i t a a ^ ? * * *
LUJA
Tk« organ of tko Finnish workers —
m liitty ä vallankum oukseen yleis*
ja v ih ollisenaan, se ei ta h d o tie tä ä a in o a s ta a n säännöstelee ja l a o n '
tuotantolaitoksissa. Se on por m ukana.
*ke Western States. The only Finnish v a ltio llista ja y h te isk u n n allisis
* ■
Saksan
riip
p
u
m
atto
m
an
Sos.-
Doily in the West. Published D aily
J a tä m ä p iiri ei ole vielä p ä ätty n y t, b rittilä is e s tä y le isö stä ja sen p ä äm ä ä ta a m eid än nykyisiä e r i s t e t t y j ä *
vareille
otollista
oppia.
ta sy istä vaikkapa kone h eitä dem. puolueen kuluneen vuo
■ - g ti» » "■
except Sunday, at Astoria, Ore« p
niin v alm istu u S a k sa ssa uu sia vai rä n ä on p e ru s ta a In d u s ja G anges kin o ltam m e. Sensijaan että ***
by the Western W orkm en’s Public] bi ing ei olekaan vielä p ello lta te h ta a den vu o sik irjaan on K arl K auts-
ta is i v a h v ista a se “kultasaar^,-’*
k euksia, johon kaik k i s isä ise t ja ul v irto jen välille k a n sa n ta sa v a lla n .
Society.
seen e h tin y t kulettam aan. O n ky la a tin u t k irjo itu k se n “Yh- 1921 - ratkaisun vuosi
k o n aiset k u lm a t so tk eu tu v at.
A n tip o rv a rillise n liik k een loistavina-
M inä tu n n u sta n , e ttä ellei
näet kysym yksessä asioiden ja t e i sk u n n allistu ttam isk y sy itfy k -
O ffice Seventh and Commercial St-, luokkien y h teisk u n n allin en ei
T alouspula ja v a ltio fin a n ssie n ro pina jo h ta jin a e siin ty v ä t tu o m ystilli n in h a llitu s m u u ta kantaansa"?*
T
ällä
o
tsak
k
eella
k
irjo
tta
a
mail-
siä ”.
Opposite Post Office.
m ah d u k set jo h ta v a t e ri ta h o ilta työ nen a g ita a tto ri G handi, “ h e n k ise n k a k y sym yksessä, on tilanne hyvi
kä
te
k
n
illin
en
tai
y
k
silö
llin
en
S otilaallinen
rom ahdus
on m an k riisistä B erliinin “R ote F a h n e ": v ä estö ä ja v irk am ieh istö ä kokoon p in an " ja eu ro p aiaiäen k u lttu u rin e h toivoinen.
Phonot Office 365, Editorial Dep’t 8 3 /
Sopim us tietysti’ voi?*
suhde. L u o k k ajak o ei ole ma- m onissa maissa, se littää hän, K aao sta kaikkialla. R atk aisu a ei
Poet Office Address:
d
ottom
an
b
o
ik
o
tte
e
ra
u
k
se
n
ju
lis
ta
ja
a
ik
a
a
n
sa
a
d
a
.
M utta k a u p a n J ?
po
rv
arillisen
valtion
hylkyjä
v
astaan
,
tem atik o n piirtäm ä, m u tta se on sa a tta n u t työväen valtiolliseen m issään. Kas siinä m erkki, jonka
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora.
valtion,
jolla
on
vain
v
a
s
ta
u
k
s
e
n
a
'
ja
to
isen
a
on
tuo
su
u
ri
ru
n
o
ilija
Ra-
ei voida alkaa. J a mitä
y h te isk u n n allisten olojen tu o te valtaan, vaikkei yksinom aiseen. vuosi 1920 jä tti m en n essään :
heidän
h
ä
tä
h
u
u
to
ih
in
sa
:
m
e
olem
m
e
b
in
d
ra
n
a
th
T
agore,
sa
m
a
jo
k
a
ju
listi,
E D IT O R IA L S T A FF
a
lle k irjo itta a arvoton sopimU8/ 08
Sen takia on m ahdollista sem- K au tsk y siis usk o ttelee lyövä-' Se on v astavallankum ouksen voi
k e rra ss a a n ym m ällä, ja kun k y s e liä ! e ttä k an so jen liitto on voim aan pe-
Elis Sulkanea, Managing Editor, Snlo m oinenkin asia, että jo k u pik
E d elleen on m eillä toinen kySnil
*****
.. ,n v allak si sitä, että joku “sos,- m attom ien nousujen vuosi ja se on
Syvanen, A lex Sevo, Torro A . Johnson.
tu im istu u , tu tk ita a n h än en su u n sa ru stu v a ro svojen liitto. N äiden kah — se m ik ä koskee meidän kullan 2
kuporvari,
jo
p
a
jo
k
u
su
u
rik
in
loppum
attom
ien
v
allan
k
u
m
o
u
k
sellis
dem .” nim inen on m ennyt p o r
A. N. Koskola.
den ra k a s te tu n ja k u n n io ite tu n jo h ta
n y rk k ien h eristy k sellä.
porvari, voi m ääräty issä o lo is varien h allitu k seen niid en h o r ten ta p ah tu m ain vuosi.
ta v a ra m m e koskem attom uutta tiilu
jä
n id ealistin en oppi on k y lv ä n y t m il Me ehdotim m e m oratorio p o n n e t
Entered as second-class mail matter sa luopua oman asem ansa tä- juvaa valtaa tukem aan
K uten vuoden k aik issa p o liittisissa
J a ulkoapäin kolistelee ranskalais-
July 18, 1912, at the Post Office at m änpäivän e d e lly ttäm iltä katso-,
riste y k sissä on S aksa tuon vuoden e n g lan tilain en im perialism i tu o ta vai- jooniin sydäm iin kap in an siem en tä. sa m ä ä rite ltä isiin kaikkia aeiiu
Aetoria, Oregon, under the A c t of m u k silta ja luopua järje ste lm ä n
K uten tu n n e ttu a k u v a stu i In tian tä ä llä olevaa ta v a ra a koskevien/*
J a siitä* on seurauksena, jat- lopullakin kaikkien vallankum ous ja tio h y lk y ä huudolla: su o jelu sk u n tien
March 3. 1879.
k an n atu k sesta liitty ä k see n puo- kaa han » että on tu llu t välttä- v astav allan k u m o u sk y sy m y sten k e sk i h ä v ittä m in e n ! S ak san im perialism in k a n sa lliste n K a lk u tta ss a p id e ty ssä m e n p ite id en lykkääm istä siksi k
k o n g re ssissa ja sen p ä ä tö k sissä In nes ra u h a on solm ittu.
lustam aan tu lev ia etujaan, siis ^iättöm äksi korvata k ap italisti pisteessä.
perin p o h jain en selvitys.
tia n
k an san
ä ärim m äisy y sm ieh et,
olojen m uutosta, vallankum ous nen tu o ta n to v ä lin eitten om istus
K öyhälistön vallankum ouksen k rii
“Tieteilemistä”
K u iten k in s e littä ä Englannin
K om prom issien ja sy rjä te id e n läh
jo
tk
a
e
iv
ä
t
tahdo
tie tä ä m istä ä n so tus, e ttä tä m ä s y rjä y ttä is i per_
palkkatyöväestön tillisen kysym yksen, sen lennon yli de on loppuun am m en n ettu . “ So
ta. Se ei lu o n n o llisesti voi ta sosiaalisessa,
tu n n u stam alla V enäjän rajo jen , h e itti esille venä- s ia listis e sta ” ta sa v a lla sta a in a porva vinnollisuudesta. Sen jä lk e en boikot- lain E n g lan n issa. Se ehdottaa
kokonaisiin
luokkiin v apaehtoisesti
’ "A h jo ”- nim isessä aikakaus p ah tu a
ta u sjä rje s te lm ä on s a a n u t v a ltav an ja a n , e ttä m e toisim m e tänne pjen
tu
o
tan
n
o
n
m
uodolla.
läis-puolalainen sota.
lehdessä se lite ttiin
äsk ettäin , nähden, m u tta k y lläk in y k si
rilliseen ta sa v a lta a n sa a k k a on läpi
että vallankum oukselliset sosia löihin ja ih m isry h m iin nähden.
M u tta “tätä tu lo sta ei saavu K un N euvosto-V enäjä ja sen k a n s käy ty kaikki “työn yhteisyydenm ah- k eh ityksen. B rittilä isiä k a u p p a ta v a m än m ä ä rä n k u ltaa ja että sitten uj.
lis tit ovat taan tu m u k sellista vä J a n iin voi ennen kaikkea ta teta, jo llei k ap italistie n tila lle sa k om m unistinen vallankum ous ei dollisuudet p o rv a rilliste n luokkien ro ita h y le k sitää n k aik k ialla. L a k k a a jä te ttä is iin tuom ioistuim en ratkahtJ
m a tta k a sv a a niiden a lk u a su k a ste n vaksi. H eid än lainneuvojansa usfcj
keä koska n iih in saa liitty ä jä p ah tu a . sellaisiin v äe stö k erro k tu le koko y h teisk u n ta,
vaan voin u t p o n n ah taa K eski-E uropaan, kanssa.
lu
k u m äärä, jo tk a k ie ltä y ty v ä t v a s
.........
......
v
,
,
«
»
,
u
n
.
siin
nähden,
jo
id
en
eläm
ä
on
r
seniä m uistakin k uin
palkka-
J pelkkä palkkatyöväki, joka yk- niin jo h tu i se S aksan köyhälistön
vat, e ttä m e tulem m e voittam aan Joi
K ysym ys uuden vuoden alu ssa on
ta a n o tta m a s ta h allin n o llisia virkoja. niin on, o n h an kaikki hyvä —
y h teisk u n n allisessa
suhteessaJ sityiseenx tu o tan to laito k seen ^tai p u u ttu v a sta
työväen luokasta.
vallan k u m o u k sellisesta ilm a istu n a :
m o n ark ia vai m urros
p ä ättäv ä isy y d estä , e ttä tä m ä askel , n eu v o sto tasav allat, k a u tta ’kom m uni».I
« ’« 'a n tila is ta hai-
M onella on se käsitys, että te ti
M uutam at arvoisat kansalai y h tä k u rja ja to ivoton kuin mi- kokonaiselle teollisu u salalle tä
! lintoa.
Jo k a is e ss a k au p u n g issa, jo
e tte häv iäm ään . Miten silloin t ^ |
set k äsittäv ät ja se littäv ät aivan tä yleensä työväenluokan asema hi koko te o llisu u te e n ”. Sellai- tä llä k e rta a epäonnistui. Saksalla tiseen jä rje sty k se en .
k aisessa k y lä ssä o v at vallankum ouk- k äy m ään ?
oikein sen seikan, että v allan k u capitalism in vallitessa on. Ve- nen työväen valta olisi m uka so- itse llää n oli K app-päivänsä, jo tk a a-
Vuodelle 1921 täy ty i S ak san köyhä
I
sellise t jä rje s tö t a v a n n e e t kouluja,
löyhälistö- listön a n ta a
— K rasin hym yili. - Me oleam» I
k irjo itu s:
R atk aisu n
m ouksellisena luokkana k ap ita n ajan talo n p o ik ia liitty i vallan- sialistin en vain siinä tapauk- s e ttiv a t k äy tän n ö llisesti kö
. joissa lapsiin is tu te ta a n u lkom aalai
vuosi !
listisen tu o tan to tav an aikana e- kum o^ kscen k ° ska vallalla o llu t sessa, että koko y h te isk u n ta oli- vallankum ouksen
ta rm o k k a a sti painostaneet, että jo,
sen h a lv ek su m ista. E p ä ile m ä ttä n ä i
Marx
siin ty y palkkaköyhälistö. E d el i 3 J J ma 0 1 s,* C kayn^ mUr si kokoonpantu pelk istä p aik T uloksena oli: ask el eteen p äin ,
niin tu lisi käym ään, niin tu liani
h u o m a u tta a e rä ä s sä kirjo-
den päivien y k sity ise t s a n a t v a lm ista me p itä m ä ä n sopim uksen kerrasiaj
k ak si taak sep äin .
leen ym m ärretään vielä sekin kaavaksi ja koska riis tä jä t t a r - , k aty ö läisistä 1
tu k sessaa n : ei m ikään sak salain en
v
itsiv
at
yhä
enemmän
kiskoa
v
N äin siis K autsky asettaa vas S am an laisella lopputuloksella p ä ä t kysym ys ole ra tk a ista v is s a ilm an a t la a ja a ja jä rje s te tty ä sodan p u r a rv o tto m a n a , ellei mitään tehdä n d
e ttä palkkatyöväen luokan lu
kum äärä kasvaa ehdottom asti alonpojan sielu sta ja ru u m iis tak k ain työväen vallan ja "ko tyi v allankum ouksellinen k riisi Ita köyhälistön vallankum ousta. T äm ä i k a u tu m ista tä y d essä jä rje s ty k s e s s ä dän om aisuutem m e suojelemiset
T oivoton asema kapitalis- ko y h te isk u n n a n ” joka ei ole mi- liassa, jo k a vieri tu o tan to alo jen val
ja huom ioon o tta m a tta E n g la n tia ja L uonn o llisesti täytyi niin olla. g j
ja m yöskin su h teellisesti m ui ta.
huom autus oli kahden ihm ispolven
sen m a h ta v aa siirto k u n ta a .
hin luokkiin verraten kapitalisti f í í nm v ? taC8Sa . tal<?r\P°j.at saaJ' k ään m uu kuin porvaristoval taam isessa.
pilkkana. F ran z M ehring lisäsi sii
em m e voi lä h e ttä ä kultaa Lontooseen
toi
liikkeeseen
ja
y
h
d
isti
ne
vai-
Siellä ja tä ä llä vallankum oukselli- hen hu o m au tuksen, e ttä S aksan his- i P u h u m a tta siitä o p e tu k se sta, jonka jo tta sen siellä takavarikoisivat tiad
tiö, jo n k a rita ri K autsk y stä on
sen tuo tan to tav an luonnollisena
tu llu t. H än m enee n iin p itk äl- sia hyökkäyksiä, jo tk a p y säh d y tiv ät to ria on v a h v istan u t neg atiiv isella A m erikan k a p in a h isto ria a n ta a , jol rin velkojat. Ellei Englanti vitj
seurauksena. Ja koska näin on lankum oukseen
asian laita ja koska täm ä luokka
M u tta "tiete illä än p ä s” ed el le, e ttä p ro leta riaatin voitto “ei alkuunsa h e ittä äk se en köyhälistön ta v alla nuoren M arxin enn u stu k sen , loin syntyi Y hdysvaltojen liitto ta s a m eille ta k e ita em m e voi ryhtyä n U
rajo itu m m e
h u o m au ttam aan k ä än la isiin asioihin sen maan kastoi
"A h jo n ” k irjo itta ja u- kuitenkaan kaikissa o lo su h te is-ilähfcökohtaansa*
y h teisk u n tatalo u d ellisen
ase leen.
sillä S aksan p o rv aristo ei ole ra tk a is valta,
k
uinka
sin
n
fein
erien
liike Irla n n issa
m ansa peru steella jo u tu u ta h to nohtaa, että M arx puhuu" sem- sa jo h ta isi y h te isk u n n allise en ' Siellä ->a täällä vallitsee joukoissa su t to sia sia llise sti y h tä k ä ä n k a n sa l
— M itä tä m ä m erkitsee?
o so ittaa, m iten kansa, joka on p ä ä t
maan vallitsevan
järjestelm än m oisestakin asiasta kuin siitä, kohoam iseen, vaan lähinnä siel- kumea tunne, e itä heidän itse täy- lisen olem assaolon kysym ystä.
— M eidän kaupan tä y ty t nuutui
tä n y t vallata om an itsenäisyyden,
tä y d ellistä m uutosta, n iin seu että eivät näm ä ihm iset tässä la» m issä p ro le ta ria a tti on älyl- tyy keksiä keinon v ap au tu ak seen lu-
T än ään on fyysillisen olem assa o-
tua m uualle. M itä muuta on tehtii
raa, että vain se kykenee ja voi m atoisessa m aailm assa ry h d y k - Hsesti ja m oraalisesti niin kor- h istuvan k a p ita listise n m aailm an krii- lon ja k an sallisen itsen äisy y d en ky- saa ennem m in tai m yöhem m in s o rta vä?
tu n n u stu k se n .
Siinä m issä
esiin ty ä ainoana vallankum ouk kään m ihinkään y h te isk u n n ain - kcal le k e h itty n y t, että se kä- sistä, m u tta siellä ja tä ä llä seiso v at sym ys p o sitiiv isesti k ä rjis ty n y t Sak- jie . n sa
, .
— M itä sanoo Englannin hattitu?]
sellisena luokkana ja että jo k ai seen liikkeeseen ilm an luonnol- s*ttää oman luok k aetu n sa yh- la a ja t jo u k o t peläten te h tä v än “ epä san köyhälistön kohtalokysym yksek- j sinnfeinei’lt o n n istu v a t v ä h älu k u isin a
— Se näkyy käsittävän tilanteen.I
sen vallankum ouksellisen liik lisia ed elly ty k siä. M arxilaisuus teen k u u lu v aisu u d en y h te isk u n m ä ä rä istä ä re ttö m y y ttä ”, johon tila n si, S aksan köyhälistövallankum ouk- ' va"t a »saolevlin vihollisiin nähden, ei- eikä voi k ie ltä ä, e ttä meille hyviä
_
i v at In tian k a p in allise t tu le so rtu
keen kan tajoukkona tä y ty y olla sanoo, että jokaiselle nouseval- nallisen edun kanssa ja ym m är ne Itse h eid ät asettaa. M utta köyhä sen ,______
kysym ykseksi.
e p äm ä ä rä ise sti on vakuutettu, eri
siis palkkatyöväenluokka.
Tä- le y h teisk u n n alliselle vallanku tää alistaa jokaisen erikoisedun listön ulkopuolella ei ole h a v a itta H isto riallin en v älttä m ättö m y y s on : m aan, sillä h e itä h ä n on m iljoonia. johonkin toim enpiteisiin tullaan ry
vissa m itään m uuta yhteiskuntaluok- S ak sassa p u k en u t päälleen ä ä r i m m ä i - i ni' s on ' ain s iita > onko In tian , t.vmään, jos tuom ioistuim en päätös!
mä asia on hyvin Selvä. E ikä m oustoim innalle ovat olem assa y h teised u n alaisek si”.
vapautum inen viikkojen tai vuosien j on m 0lt4 TaBtaan
P“ ” 1
n y t tapah d u en sik ertaa kuin ku- ta rp e elliset ain eelliset s. o. y h
K äsittääksem m e edellä olevan kaa> •’oka voisl raivata tie n kapitalis- sen h äd än muodon.
V uosi 1921 tu le e m u rtam a a n vas-1
,ta m a ''“ »“ “ «»■»‘■»e" o - välttäm ä- i J a
_
torkolteum ,|
m ouksellisten
sosialistien
t a te isk u n ta talo u d elliset ed e lly ty k lauseen viisastelua, on m u is te t- 1tise n m aaillnan p o liittise sta ja talou-
tu k a e t
. 0,1 Ja Xarma’
is illä tu n n u s ta m ista ? kysyin mini
holta tä tä painostetaan revisio set, tai ovat sitte sellaiset edel tava, että K autsky nim ittää pOr_! d ellisesta rom ahduksesta.
--------------------
----
-------------------------------
J
a
sen
m
e
rk
ity
s
m
aailm
an
v
a
lla
n
-,
K ra8in hym y)„ Jfi„ ecI/
.
K
apitaali
lyö
m
aahan
työväenluo
n iste ja ja kaikenlaisia "kansaan" ly ty k set nopeasti m uodostum i v arisv altio ita työväen vallaksi
---- -
kum ouksen m en esty k selle tulee
•• • in
• isterille.
.
vetoojia vastaan.
P ik k u p o r sen alaisena.
Ja hän kan v itk a ste le v a t ja ep äilev ät y rity k
M arxilaisuus ei (ainakin o sitta ise sti).
A ® ole-
°* ' Í ? kysym ys pääm
kuten o» u-l
m
aan
selv
ästi
tavaton.
M
enètet-
'
s
e
t
luoda
jä
rje
s
ty
s
tä
k
a
sv
a
v
a
ssa
se-
v arillisille so sialisteille on aina todellakaan ole m ikään viisaas- pitää sitä siunauksellisena, jos
pana san o a E nglannin pariauicntitsil
ty ään In tian E n g lan ti la k k aa olem as-
o llu t om inaista puhe y leisestä ti kokoon som m iteltu ajatusra-j työväki ym m ärtää alistaa "eri-! k aso rro ssa, vain h innalla, e ttä anar-
i ta m aailm an valta.
K ansainvälinen
so rre tu sta
kansasta,
y leisestä kennelm a, vaan oppi käytännöl- koisetunsa ’ (s. o. oman e tu n s a ) ! km. yleinen taloudellinen rap p io tila
kap
italism
i
tulee
m
e
n
ettäm ä ä n voi
Red Lodge, Mont.
kansan eläm än ta rv itta v ista u u lisestä eläm istä. Ja kun se tätä "y h te ise d u n ” alaiseksi.
Ja h äd än yleinen p ainostus tu lisi e n
m akkaim m an tu k ipylväänsä. B rita n
d istu k sista, kansanvallasta, kan on, niin se ei sano m ahdotto-
K autsky tahtoo kyllä "sosia- tista suurem m aksi.
K okouksesta. S. s. osastolla
nian, m aailm an a h n a in ta ja ju lm in ta
san tuom io istu im esta j. n. e.
m aksi tai h u llu n k u risek si sitä, ^ so im ista ”,
kuinkas
m uuten.
Yha taajem m alle lev en ev ät m aan
Intian
kapinaliike
¡im
p
erialism
ia
on
silloin
h
a
a
v
o
ite
ttu
kokoUs
to rs ta in a helm ik. 24 p. Ke-J
T ätä kaikkea vastaan työläis- m ikä on olemassa, vaan se tah-i M u tta hän ei tahdo niin "vien tie te e llise sti k ap italistisen rom ahduk
k u o lettav asti. Koko A asia tulee sen- k u s te ltlln yleensä m itä kaikkia tr-
om ainen so sialistin en käsity s ja too sanoa, että koskapa liike on h ätäistä ja kaavallista kuin Ve- sen hyödykkeet. Vuoden lopulla u
In tian y h ä k a sv a v a sta nousuliik-
Tl 71 1*3 11 O in T T »-» 1»
. ’ ’ T T • *
a i
~ " ! aM*. ,n tia " « ‘ » « • ‘M « J . H«MS
” yt
m arxilainen te o ria on o so ttan u t, olemassa, n iin kaipa sillä ovat näjällä ja U n k arissa”. H än ta h lo ttu u taloudellinen k riisi yli k a ik k e c » « k irjo ittaa" M iläiiöu
kien
m
aanosien.
seu
raav
aar
aikoja
ei
ta
rv
ita
,
kun
v
a
n
h
alta
m
ante-
”
a
.
n
RUOrI(taa-
too
"valm
istaa”
asiaa,
sillä
val
ed
elly
ty
k
sen
sä
ja
m
ahdollisuu
että
k ap italistisen
tu o ta n to
seu raa v aa :
re e ltä on k a r to ite ttu riis tä jä t, jo tk a t EnRiluäinen näytcim äkappale “Ra:|
Yhä laajem m alle vyöryy m yöskin
tavan aikana vain köyhälistö voi tensa. Ja näin kai asian taval- tio lla ei ole varaa m aksaa "op-
Koko eu ro p alain en sanom alehdistö n y t p itä v ä t h allu ssaan v ä lin e itä sor- taP ° r tit’’ p ä ä te ttiin
saada BaytU
y h teisk u n talu o k k ien piiri, jo tk a te m on k iin n ittä n y t huom ionsa In tian voi-
J o k u : P r a h o ja " !
esiin ty ä todella kum ouksellise linen jä rk i käsittääk in .
m
ak
k
aaseen
kapinaan
B
ritan
n
ian
yli-
om
,«>
T
“
*“
»
"
‘¡¡""n
'
su u ru u d en h u llu u tta sairastava; M utta m iten aikoo K autsky m ataan rom ahdukseen.
na luokkana^
T äm ä ä ä re tö n
>V'"
N euvosto Blll° ,n k J,lik l’ ' a“ " ° " k“ lkkla- «*
O ppim attom ien ty ö läisten laajo ista h e rru u tta v astaan .
M utta jo tk u t, jo tk a m onien Moses
” ° s" “ tai i joku
' ° k“ m
m uu
uu y X h tä su u ri “sosiälisoida” ?
J o h ta ja t
»odan puoleen J» ‘h° n
m uiden k äy tän n ö llisten ja teo- °
kanen kanssaan voi v ain | T ieten k in “d em o k ratialla”. Se Joukoista kulkee se ty ö läisaristo k ra- m aa. jo k a yk sinään k ä s ittä ä viiden-1
nen
osan
m
aapallon
a
su
k
k
a
ita
,
on
eri-
*
7
“
ia
.h
e
kiln
“
lttÄ'
'
«
ta
a
l
a
a
n Ja
<“ “<* k-”
j on hyvin lauhkea eläin, aivan ^’an ho rro k sen yli m uihin, tem paa
re e ttiste n asioiden unohduksen asian to isin ym m ärtää.
E.1 I
M yöskin M arx on se littä n y t *Ols£ nlainen kuin mj k s» M arx m u lta a n s a pik k u p o rv aristo n , keskiluo- koinen m aailm a itse ssää n , s ie llä a-
« « r l . to iv eita |
jälkeen k u iten k in sattu v at tä
sun
m
itä
eriro
tu
isim
p
ia
kansoja,
jo
tk
a
voittoon
nähden
ja
le-
ka
tyovaennäytelm
a.
sillä
tavalla,
että
jokaisessa
v
h
-
'^
E
ngels
se
ennustivat.
N u o ,kan alim m at k e rro k set ja vihdoin por-
män m uistam aan, rien täv ät n y t
p a ' i 0 " k u ln v o iv a t n e ” - R V
J ä s e n in ä o s a sto o n yntytv,:
K.
I
:lea
vastaan
kirkum
alla
s
e
n
'
teiskunnallisessa
liikkeessä
'
j
a
^.a
es,
sc
.l
i
t
i
!
v
a
t
»
e
t
t
a
d e c - v ärillisen valtiokoneiston rataslalto k - tu n n u s ta v a t eri usko n to ja ja jo tk a
v. i:ie a vastaan kirkum alla sen I .
“
uiKKeessa ja;
,
.—
. “
x. i k ap italistisessa
•
-
sen ; a ie inm an ja keskim m äisem m an p u h u v at ei v äh em p ää kuin 173 eri f o s ' o a a te tta H im alajan tuolle puolen Sel“ a Ja G “ 8 t , N u k ala-
‘ep äp ro letaarisesta
kokoonpa- i j ° kaisessa
vallankum ouksessa i rJ ;okratia
yhteis-
kieltä.
Olien aina tyy tv m ättö m ä » *>„»»«>*> •<“ «> V en äjä olisi voi-
vallankum ousarm eijaa.'
valtio- virkam iehistön.
n o sta ” tai sen säännöistä, jo tk a tu lee Pro letariaa tin saattaa esil kunnassa on sellainen valtin-
E
n
glannin
ra
sk
aa
se
e
n
ikeeseen
sai
'
i
°
“
Varma
s
u
h
t‘’id('n
a
lk
a
m
ise
sta
I
,
S‘
5
7
’ “ “ S'a - Jos' a " ’kisl
V
oim
attom
uutta,
lu
h
istu
m
ista
kaiK-
m uka antavat tilaisu u k sia "pik“ ' lc tu o tan to v älin eid en ja k a ik k i- i ° l u o t o Jossa luokat törm äävät
In
tia
m
aailm
ansodassa
uuden
suon-
s
™,
U
rlta
n
a
ia
"
k
a
n
ssa
.
Jos
se
o
l
i
s
i
'
len
h
,u
k
a
"
p ak ia<*- E d e lli« s » .
en
y
leisten
y
h
te
isk
u
n
n
a
lliste
n
'
y
h
tee”
va)tav
asti-
J
a
me
olem-
kialla. m issä porvarillinen v altio taito
kuporvareille.
n a tto m a n virikkeen k ap in aan E nsin-i “
m aksaa “ n la »Pa m a!la hrl- aaato" _ koko u k sessa valittiin k t»
ju u ri ¡etsii ratk aisu a,
Nämä arvoisat h errat katso hyödykkeiden ja arvojen omis- i me. nakevinämme, että
n
ä
sak
salain
en
,
sittem
m
in
b
o
lsh
ev
ik
-1
,a
"
n
ia
la
'
s
v a sta ise sta p o litiik a sta Aa- ‘c a - ,a a lla u>iml' a " W orkers Usta
tu
ssu
h
tee
t
ja
että
näin
on
te
h
-
'iloin
taPah*uu
nyt
maailmassa.
N euvosto-V enäjä on ty ö n n etty yli
vat V enäjälle ja näkevät val
» .T T "
lankum ouksen jo itak in seurauk- tävä h u olim atta tai v älittä m ä ttä ' D em ok.r.aatt.is e t..vaPa u ttavat työ- Puolan, m u tta k a p ita listin en maail- k,en propaganda Ja tu rk k ila iste n look- ” *“ •
v
ia
n
t
i
t
-
-----------
—
--------------------
K
a
llise
n ta lo u d e llis e n jä rje s tö n klub^
siitä,
m
ikä
tu
o
tan
to
v
älin
eid
en
va?n
.vi|m
eisistä
harhoistaan,
nä
.
;
m
a
ei
ole
k
y
en
n
y
t
k
ek
sim
ään
sen
ia, m utta eivät itse v allan k u
kien s u h te e t panislam ism m eri kes-i r ..
__
. .
e
v
ästy
k
sellä, e ttä jos olisi mahd'
m ousta. -He näkevät puut, m u t silloinen k ehityksen aste on. Ja ma nakcvat vihollisensa todelli-j suhteen, m itään m odus vivendia (suh- kuksiin, lo iv at koko m a assa yleisen Eräs Krassinin haastattelu
lista
v
ie ttä ä Vapunpäivänä näideij
ta ei m etsää.
H e m äreh tiv ät nämä om aisuuskysym ykset v e l-!SC^ ^a v arus^au tuvat ottelu u n . ta u tu m lsta p aa ). J a y h tä vähän on se nousun ehdot Ja e d e lly ty k s e t
L ä p im atk aliaan E n g la n n ista Venä- m olem pain p a lk allisten seurain «»
. KäUtslcy näkee u n ia :! kyennyt läh tem ään so tateille Neuvos- j a ™ “ G a n g " “ / T * ' ' " “
m enshevikien fraaseja talonpoi- voitetaan esiin tuom aan siinä.
K r“ 8‘D Tukl,0lm a38a h s "<»
V appujuhlat K arjaian komm»
kaisluontoisesta vallankum ouk tark o itu k sessa että n iih in näh-i K ap italistin en tehdas on itse-J to-Venäjää vastaan.
"p o ,,“ k en in '
" yt k,,n 7 “
m uutos, s. o, vita
että Va^ta ’nen 1 sosialisoitu
demok-
Itä k a tk aisi renkaan.
sesta
arxi- den . saataisiin --—
— ja bolshevikien «g epäm
v^auiaiAi*'
•
Ei sy n ty n y t tu rk k ilaisen kysvm yk
Itse v a ltiu tta
laisesta kannasta, kun ne uskal- kai.k k * om aisuuskysym ykset tu - j ;
la it? s
tavat vedota
k u h d in la en g lantilainen aotavotnm n k u u k a u d e n kuluessa o vat olleet eril- m itään
H e toisin l i u b l . i , r -
litiikallaan
k o m e n ta jan on tä y ty n y t koota no- tain tu lo k selliset. O lem m e suorlutu- Iäiset, olivat’ tuum inee, että lii»
n iitä puolustam aan
utuvuhiu- .. ; - <------------- •»«••«»^aa UliHOta-
1
TA
iouko
i i r" )aTO', < , u i m a jo ite tu t n oet
» „vittelnllla. o s i t t a i n ' on kylliksi i. » w Jä isiä vaakiloW
järjestelm ää.
j ’ks‘ -Ja h allitsijo ik si. Marx ei 1,lkkcess^* D em okratian suuri la iva s to varus tel n ja
Y hdysvalloissa
," 7 " 7 '
a m a " a 'ä ä r lu k ä s ity k s e t usean,- ja e „ S heidän velvollisu,,,. ,,-a «
K aikenlaisten penikka kauts- s“ s sano? e ttä jo llak u lla tu o tan - etu on .s?*?a’ etta se tekee tar- jo tk a valm istelevat v anhan ja uuden o a , soiulilkke'iden m
k
a
p
i,„
llis
to
v
„
s
7
,
a
„
,
7
7
7
!
‘,,en em m äa‘ii * « •« ••« « . Joissa niille k e rä tä rahaa. .......... . -tiM
kyjen tu tu t fraasit kootaan taas tovälineiden Ja y h te isk u n n ain '¡’e5 ttom iksi namä väkivaltaiset, ■ maaHraan im p erialististen esim ah tien
l ä h t e " tä T e in X «
...
n.” !,
TT
V° " " ’ “ <ta • " » « • * "’ l" " P l'o -t. m inkapäs , di. vai. W
m ainitussa ju lk aisu ssa
yhteen sen tu o tan to to im in n an asteella tu h o lsat m enetelm ät ja luo uu ¡E n g lan n in ja Y hdysvaltojen yhteen l a n t e i s t a le im a a v a t t il a n t e e n k a r jis - jo is ta o s a " " ioku
aik-. v itio -,
• i
,
a,K d ä itie n n ä y tt i a t k u n e l v o id a n itää V annuiulilia 'h d *
osottam aan
vallankum ouksen o^ aan sem m oisessa tilassa, että
cdlstyksen vähem m ällä tus-f törm äyksiä,
to d a i n t ä W t X 'l ’r .. p ...
al” ." a ..,,1’ kaa' ' a k sl- h' a " " v a n J vakavia
erim ielisyyksiä.
sä. niin o sasto paäiii i u „ . n k u >
j S aum oissaan ratk eilee koko se val-
’en n e n aik a isu u tta” ja etsitään, köyhälistön tu lisi k ieltäy ty ä nii- källa ja uhrauksella.
tv m a ^ ä kapl.nH" ,act K k-H aytyivattyy.
T am a on toivorikas m erk k i, m u tta ; Jonkinlaisen
ih a m .tila is u u d e n »
kuten m uun työn puu tteessa ta h altu u n sa ottam asta.
M arx , ^ K u autsky
t s k y puhuu kapinasta j a ' tio itte n vilinä, jonka e n te n te k a p ita
U” T n ■,n,!'"ennC ,t'V' ' i
alS‘‘k ”i n8’-“ m m a n » olevan. I ja la n kom m uuni,, hyväksi ..... ..
te o re e ttista um p ik u jaa sille, kos aJa ttc E, että köyhälistö voi ke< - ansaIa^ so d a sta — h isto rio itsi- HRmi E uropan itä isissä ja kaakkoisis- U n L i o i l fn
Lm laajoihin m yönnytyksiin. On tun- m inä en tahdo kanna
1 - 1
«
.
,
voit«L-„r,nen i u
, • „ i
«anoa > hta k au k an a , noissa y k sin ään , joko ennen tai
ka palkkatyöväenluokka ei v ie - l^ t tä ä niitä. H än näki, että k ö y -' Jana- v ain saadakseen vakuu- sa o sissa loi. V ahvojen v a sta v a lla n n n e e t n t u o a a , e P.tä
ttä v altak u n n an d e k re e tti 20 kuin ennen m u ita oav.iiv.w_it
,
“
,
a e d e ,,«*nkin v a r - ' keen. varm aa p äätöstä ei v i i l a t ^ “
lä ollut eh tin y t kehkeytym ään I hälistön
olem assaolo sellaise- teen’ c*ta nilden aika on men- kum ouksellisten esteid en s ija sta m ä r D -ltä h u h tik n n tn 1Q1- i f.
x
r . i Ä
:
X d kea„ ux
k: : r Buuren ~
- !k->°k a iiaa
.».... r
ehdottom aksi enem m istöksi ja naan. on j° m erklti siitä, että ka-
? ,nhan
"dem okra- kiviä haavoja, ra tk a isu je n sija sta yh.i « . X u z
koska sen voima suhteessa mui- ’ p italism in y h te isk u n n allise t suh ! l.a
,,u tta vielä on yksi
-- ¿z»
a ci rv rv m
f jr selk
II’ k au k sia, yli
uu
sia i». ovi
ja rx syvem
piä
pelk™‘lhdOt' r " “n ’1
Nämä k°"” e k}'’ym-V8ta »'•at. kn- X ^ t ä m a V 'v a X p a i ! ^ >»' **
hin luokkiin ei o llu t vielä ehdot tcct i a seu rau k set ovat s ia v u t- ! kl^ a an
rn“ o to : la k ko.
Sii- teisty ö n sija sta sietäm ättö m ien kah-
s n ito m a a ta p elkalla voim alla, m yönsi ten te arv a ten k in HcHotto
*•
..
..
1
tialle om an p a rla m en tin ja salli c- b o ls h e v ik ip m p a g a n d a ^ U v v T i T
£ T
8 k8,’ . e ttä emme ha'M
tom asti m ääräävää. Ja lopuksi tan cet asteen, jo llo in jo k aista takin on päästävä, sillä “ajot- leitte n k atk o m ista, ra k e n tam isty ö n In
täm ä palkkatyöväenluokalle ja kapitalism in epäo n n istu m ista on taisten
lakkojen
kieltäm ättö-; sija sta ei e n ää rappiota, vaan m ätäne- sitta in m aan alk u asu k k aid en o tta a o- sesta. kysym vs kullan hinna
a Jun u ld a ja Tanulaa
sen kum ouksellisuudelle perus-l köyhälistön k äy tettäv ä hyväk- iVyys k ap italististen olojen vai- m istä e läv ässä ru u m iissa: k atso k aa saa m aansa hallintoon. He ta h to iv a t sym ys sen kullan t nB den l a
«' m m
tV
"mm
♦
m v *
Iitessa on yksi m erjeitsevim piä Puolaa.
enem m än Du» iraninaiiioio ia
• a«« . i
ni den tavaroi- m eille
sam a,
koska hommaamm
tuva
"tieteilem ln ----
en •• jo h taa it- < scen.
d " r X o k ° a a t,t,e n X . t ?
"
k »aka" ;a tl°m » u d e s,a . j o » , m, iuon Iltam an ; annettakoon h - ^
h rin » taloudelli-
se vallankum ouksen v astu stam ia
M utta kun
"tieteilijäm m e" t y? n. .tay ? e n tUOttaväisuuden
•,
. .^^7.7-* e h -| I V oittajan
------- ja sen u .......
-« « . m « »
aen d e m o k ra a ttiste n a atteid e n mu- k a u p p a ta rk o itu k se ssa tulem m e täh än toim ia V-
Kehohan
seen ja sen ym m ärtäm ättöm yy- ei näe to d ellista elämää ei so-' -i. n
»• • a nykyisellä tek -;set y h te is ty ö y rity k se t^ tu rh ia . Kuin k aisesti, v a a tiv a t In tialle e rik o ista m aahan lä h e ttä m ä ä n
<* appuna.
n«
liuhliis
teen
teo
reettisessa
d
a
n
s
e
u
r
a
.
-
j
i
^
^„_;
n
ika
ia
olisi
saav
u
tettav
issa”.
.
.
.
k
*
<
m
.
/tovereita
«
lirto
m
aa
h
a
lllto
sta
Ja
solm
ien
-
-
■
~
to
v
e
re
ita
m
enem
ään
V apro»»»
teo reettisessa
suhteessa. dan seurauksia, eikä sen repi-! * *jz* , d u
saavu te tta v issa ”.
ka paljon k an sain v älisiä, konferenr-
suhtei-
M olem m at v iim e k sim a in itu t koi
k ohdat haalille, vaikka ei siellä rillofe
Ja sam asta tuom ion sarvesta an- vää v aik u tu sta, ei näe im peria-
-a? S y P a r k a *.
E ikö hän Riaja. ja k u in k a paljon ra k e n n e ttu ja , _ ,
ta E nglannin L abour P a rtv n k anssa, eiv ät ole nvkvinActaö
1
■»-
h v v ä k s v lv l f ho arbtoiof
r
.
KJ Joessa eh d o tu k sessa so- sasto n a toim itakaan
Me emme -
netaan sitte K. I. lelle koska lism in kansainvälistä
p o litiik -
etta kapitalism ia ovat tu u len tu p ia!
n y \a K s> n a t he y h te isty ö p eriaa tte en pim usluontoisia m u tta niiot
.
,
,
se on V enäjän vallankum ouk-j kaa eikä sen jo h d o sta voi tu t-
ty ö v ä e n .la k o illa tu k em at
N iin jo h ta v a t kaikki tu rh a t hyök- Englannin kansaa, toinen ia laajem pi re h d y , .»,1 atoaT vtöm
8uurl ” lu a' « > ■ « • « « < «
.
osa
aikoo
aan
sija
a
n
k
a
r
k
o
lta
i
»■
kltyato.
'
£
.
"'’
n
™
‘
J’«
1«»'®
»
M
«
<a"
p
'
sen hedelm iä ja m atkii p e ria a t-jk ia eikä ym m ärtää vallankum o- vaa
set (k ilp ailu n ohella) k äv k set, kaikki puolivallankum ouk-
teissaan V enäjän kum oukselli-, usta, n iin
lu onnollisesti
hän P ,o ttan eet hankkim aan konei-. »eiliset ra tk a isu t ra u ta ise lla johdon tia a ta kokonaan u lk o m aalaiset ja ,e „ kysym yksiä v ó rd Y ’r X a U
'7
K m aa ‘
’’
7 ,a O »
sen köyhälistön m enettelytapo- jo u tu u h u u th iitee n jo h to p äätö k -
J3 ■}ar^ stam aan ty ö tä tu o tta - ■ m ukaisuudella köy h älistö n y hä tiu-
da In tia sta v apaan Ja riip p u m atto m an m
m vkseen
ikään k au v p i an
k ‘ y- , ^ ta r e e ' llä
li m n.7-
ja-
¡sineen kaikissa niissä su h teissa
¿ i l * " 7 M y ö n n e t t ä k ö ö n ,; kem m in yhä v älttäm ättö m im m in ko- valtion.
J v k äy n ti voi i in a kys
eidän poikia ris tik k o je , n ,r
/'
N
ä
i
s
tä
kniidocfo
,
■
.
ku
n
k
a
paljon
sopim
uksia
kana
ta
rp
e
ek
si
monta,
joita
T äm ä tieteilem inen,* vaikka joissa hän ta rk o itta a neuvoja ia-•' ? • ' ♦ ,akko ehkaisee tuotantoa.i ko v allankum ouksellisen ra tk a isu n
-väistä k a h d esta p e ru ssu u n a sta on me m uuten tulem illekin
.
a«n n*
en sim m äin en o leellisesti p o rv a riin - m a a n .
w,<!n™ a k '" a lle k lrjo u ta - a u tta a s,e itä pois. m utta ntr.da"
M
lähteek in oikealta pohjalta, ta a . “A h jo n ” k irjo itta ja lle oli-
v -* ’ ? n k ? ...s e
te h tä v ä n eteen.
ajaa itsensä suohon. Ja sopiipa si terv eellistä syventyä otta- 7 ä " KaislJ ° lt a; E i m
N ii- ,
J a siitä sy z y —
stä ------
ovat v -allankum ouk nen. Jo s se o nnistu isi ehdotuksia-
T ilan n e t i l i » k e rto a on se « ..a '
7
. itenkään. -----
on k ap italistisen tuotan n o n sen ta an tu m u k se t sään n ö llisesti uu- saan. tu lisi In tia sta kuten K a n a d a stl E nglannin h a llitu s sen isin, ’ u " 1 *■' m ak sa v a l ,,a k 0 0 ,a .. * .
s i u au ttaa painum aan sinne.! maan selvää m iksi ei vallanku-
a n a rk ,a - työttöm yys, huonojen
»ien vallan k u m o ra
u k sellisten hyökkäyk- Ja A u s tra lla s tÄ lo k a p ita listin en r a l- is e
S ittep äh än on päästy tuonlaises- m ousta voitu v älttää ja kun tu- tvöväi;«
•----------------------------------
on
k ie ltä y ty n y t
k
" “ “
laklm t<’hill<'
ta m arakattim aisesta m arxilai-j tu stu isi asian siihen puoleen. •
kaytta m in en
ja sien, laajem m an vallan k u m o u k selli tlo. jo ssa p o rv arillinen väliem m isto m eidän sopim ukseen , o » 7 m '" " ’ “'i1 “ ’’T “ to8iasl“ " "
. ‘n
uuuen tulk
luiK itsem
iisem isesta.
ym m ärtää ___
m yöskin
suuden
n niin
i i n v voisi
n i« i
? i y ? v a e c n * A i k a r --^Ikärajalla
a j a l l a p itä m ir pitäm
i e n . irien.
sen kokoom kokoom
uksen uksen
ia • ioräv»mmän
,...
_
1
ä
e
n
r
in
o
m
ia
m
a
a
-
■
ra
n
k
a
p
italistim
ah
ti
on
nv
¡daD
'
ja * teräv äm m än . so rtaisi ja .¡.g
pitäisi v allassaan köyhä- räyksiä, n v t on o tta n u t te h tä v ä t,
*
O n näet huom attava ensinnä- sen kokonaisuudessaan, vm rnär I
JU^U*1 ° Vat tu o tan to a eh - v allan k u m o u k sellisem m an
k ä rjis ty listoenem m lstoä ja sitoisi k a sis ta ja eh dottaa jonkun to sen t / I o e
" " n " , n ’“ " " “ ' / " " k e
kin, e tta on puhe yhteiskunnas- tää sen luonteen kaikessa laa i J
JOlta ..,vastaan työväki m isen lähtökohtia.
ja lo ista In tian 50 m iljoonaisen paa- e rim ie lisy y k sistä
M utto ?
SOP
f *
” Uä
°
ta. jossa lu o kkajakaantum inen juodessaan.
laa akon y m Vak ,vallalla taiste-
P uolalais-venäläi^estä so d asta läh riaslu o k an vallassaolevien luokkien to ista ise k si e s te ty to to - h d o . 7
I
J a rJe’,*l,n4 “ " T
» I s to *
tee yli koko KeskS. ja Länsi- E uropan julm an hallin n o n alle. Toisella suun 'n ä y tä voivan ty y d y n /a v a a tim ,^ '
ei k u lje lin jo illa kuten piirus-
--------- ,
• ”
, 7
“ I* h
' r^ »
ta jän p iiru stu k set. Jo k u voi tä-!
O l p t k n h i i n lzL-i-nnt- Trx
E a u tsk y
taistelee työväkeä sysäys köyh älistö jo u k k o jen ra d ik a i- n alla sitäv asto in on y h teisk u n n allisen
E nglannfn h ‘ i r /
' a a d m u k s n . on sen luokan palveluksessa.
nään m äärätyssä ¿loissa puo-i
„
°
T O - vastaan v aarallisilla viisasteluil-
Järtesty k aen p y r k i m i s i ä , ‘ j ““ n T
’ a t £ ± , t Ä
. T U T
”7 “
T 7 ^ -
lisoim iseen, niiden v iero ittam iseen ,
lu staa kapitalism ia ja hän s a a t- |V e n “ e U U C ien t i l a u k s e n a’ ,Jolta tässäkin toistelee : että o p p o rtu n istisista jo h ta jista , voiraak- sialistin e n tai k e rra ssa a n kom m unis- le V enäjän kullan n
1 ,Senbseja 8p- 33 h e la k in tulem m e keräämään
tin
en
liike,
jo
ta
e
lä
h
y
ttä
ä
iu
h
im
il’5
-
län
tiin
L
a
p
u
u
^
7
°
.J° ta E n g ’ *h a n n e t to ist*nsa * « * * * ’ l iot\ 6j|
taa huom enna v aihtuneissa olois
¡¡T n-
dc"?okria tia ” takaa rau- k a itte n k o m m u n ististen puo lu eitte.i
liiallisen ed isty k sen ja e ttä lak- m uodostam iseen.
sen veljeyden ja ta sa -a n o is u u d e n pe- on s ito i o b > s ä ä X n £ ” V * d° tU8 k i i - e r i e m m e p e la M u k - ^ -
i
ULKOMAILTA
tällä Viikolla7
v
.
ö jk u
o n je sa a n to je n ja ra jo itu s te n ain ak in pidän sitä tuulen toPu“e& 1
■ ïx’i